Valtuusto Sivu 1 / 101

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 14.03.2016 Sivu 1 / 101 Kokoustiedot Aika 14.03.2016 maanantai klo 17:30-23:15 Tauko klo 19.40-20.10 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Maria Guzenina, puheenjohtaja (SDP) Anitra Ahtola (Kok.), poistui tauon aikana, tilalle Jussi Koskinen Kaisa Alaviiri (Kok.) Abdirahman Ali Liisa Kivekäs (SDP) Mari Anthoni (Vihr.) Kurt Byman (PerusS) Simon Elo Leo Hiltunen (PerusS) Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson (SFP) Christina Gestrin (SFP) Fred Granberg (SFP), saapui klo 17.36 31 Simo Grönroos (PerusS) Henri Haaksiala Olli Männikkö (Kok.), saapui klo 19.02 31 Heli Halava Teresia Volotinen (Vihr.) Martti Hellström (SDP) Sirpa Hertell (Vihr.) Mikko Hintsala (Kesk.) Jan Holst (Kok.) Inka Hopsu Pinja Nieminen (Vihr.) Johanna Horsma (Kok.) Seppo Huhta (PerusS) Saara Hyrkkö (Vihr.) Nina af Hällström (SFP) Jaana Jalonen (Kok.) Ulf Johansson (Vårt Esbo) Maria Jungner Antti Aarnio (SDP) Arja Juvonen Toni Seppänen (PerusS) Kaarina Järvenpää (KD) Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki (Vihr.) Jyrki Kasvi (Vihr.) Pia Kauma (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Laura Kiijärvi (Kok.) Jukka Kilpi (PerusS) Kalevi Kivistö (Vas.) Hanna Konttas (Kok.) Katja Lahti (Vihr.) Teemu Lahtinen (PerusS), poistui klo 20.55 32 käsittelyn aikana, tilalle Kari Niskanen Mia Laiho (Kok.) Antero Laukkanen (KD) Sanna Lauslahti (Kok.), poistui klo 20.20 32

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 14.03.2016 Sivu 2 / 101 Ville Lehtola (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen Päivi Salli (Vihr.) Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP) Markku Markkula (Kok.) Kristiina Mustakallio (Kok.) Jouni Mykkänen (Kok.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Marika Niemi (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi Raija Meriläinen (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Henna Partanen Janna Koivisto (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Petri Pulkkanen (PerusS), poistui klo 20.55 32 käsittelyn aikana, tilalle Maija Saimalahti Susanna Rahkonen (Vihr.) Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS) Heikki Seppä Kari Kuusisto (Kok.), saapui klo 17.53 31 Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen Harriet Klar-Nykvist (SDP) Timo Soini Kari Pajunen (PerusS) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist Hannele Kerola (SDP) Markus Torkki (Kok.) Kurt Torsell (SFP) Kari Uotila (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos Tiina Thure-Toivanen (Kok.), saapui klo 19.34 31 Johanna Värmälä (SDP) Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.) Muut saapuvilla olleet Erin Melán Jukka Mäkelä Marja-Leena Remes Sampo Suihko Olli Isotalo Mauri Suuperko Satu Tyry-Salo Ari Konttas Pekka Heikkinen Päivi Sutinen Jouni Majuri nuorisovaltuuston edustaja kaupunginjohtaja perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja viestintäjohtaja rahoitusjohtaja taloussuunnittelujohtaja, poistui klo 20.55 32 palvelujen kehittämisjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 14.03.2016 Sivu 3 / 101 Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Abdirahman Ali Simon Elo Heli Halava Inka Hopsu Maria Jungner Arja Juvonen Kirsi Louhelainen Johanna Paattiniemi Henna Partanen Heikki Seppä Markku Sistonen Timo Soini Tarja Tallqvist Jukka Niemelä Janne Tähtikunnas Teuvo Loman Jyrki Myllärniemi Mika Soininen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 14.03.2016 Sivu 4 / 101 Allekirjoitukset Maria Guzenina puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 22.3.2016 21.3.2016 Susanna Rahkonen Kari Pajunen Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2015 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 23.3.2016 osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 14.03.2016 Sivu 5 / 101 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 27 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 6 28 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 29 Eronpyyntö maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja 8 täydennysvaali 30 Kestävä kehitys -kehitysohjelman ohjausryhmän jäsenen 10 eronpyyntö ja täydennysvaali 31 1-2 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU2) 11 hyötytavoitteiden ja linjausten hyväksyminen 32 3-6 Vuoden 2015 tilinpäätöksen ennakkotieto 23 33 7-11 Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien 28 ohjelmasuunnitelmien seuranta II / 2015 34 Valtuustokysymys hankintalain soveltamisesta Espoon 31 kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden 35 Valtuustokysymys integroidussa valmistavassa 39 opetuksessa olevien oppilaiden tuen eheästä jatkumisesta alkuopetuksessa 36 12 Valtuustokysymys palvelutorien omistaja- ja tilapolitiikasta 44 ja kumppanuuksista ym. 37 13 Valtuuston työjärjestyksen 5 :n mukainen luettelo vireillä 48 olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä 38 Valtuustoaloite terveys- ja sosiaalisten vaikutusten 50 arvioinnin järjestämisestä Ämmässuon kaatopaikan ympärillä sijaitsevien asuinalueiden asukkaista (Pöydälle 15.2.2016) 39 Valtuustoaloite Espoon Nupurin Mustanpurontien ja 58 Arkiniityntien vesihuoltoasian pikaiseksi ratkaisemiseksi (Pöydälle 15.2.2016) 40 Valtuustoaloite Espoon ryhtymisestä pikaisiin toimiin 69 turvapaikanhakijoiden auttamiseksi 41 Valtuustoaloite toteutettujen ostopalvelujen ja ulkoistuksen 72 vaikutusten kokonaisarviosta 42 Tynnyripuisto, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 79 alue 312005, 23. kaupunginosa Matinkylä 43 Kokouksessa jätetyt aloitteet 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 6 / 101 27 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 3.3.2016 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 27.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 7 / 101 28 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Susanna Rahkonen ja Kari Pajunen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 8 / 101 5271/2015 00.00.01.00 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 5 25.1.2016 Kaupunginhallitus 42 8.2.2016 29 Eronpyyntö maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy eron Veera Ruoholle Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja valitsee hänen tilalleen jäseneksi Jukka Kilven (PerusS) toimikauden 2013-2016 loppuun saakka. Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Uudenmaan liiton valtuuskunnan jäsen Veera Ruoho (PerusS) on pyytänyt eroa maakuntavaltuuston jäsenyydestä. Perussopimuksen mukaan, mikäli maakuntavaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai hänellä muusta syystä on peruste erota kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimivalta Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsenten nimeämisissä on valtuustolla. historia Kaupunginhallituksen konsernijaosto 25.1.2016 5 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy eron Veera Ruoholle Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja valitsee hänen tilalleen jäseneksi Jukka Kilven (PerusS) toimikauden 2013-2016 loppuun saakka. Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 9 / 101 Kaupunginhallitus 8.2.2016 42 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy eron Veera Ruoholle Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja valitsee hänen tilalleen jäseneksi Jukka Kilven (PerusS) toimikauden 2013 2016 loppuun saakka. Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Uudenmaan liitto - Jukka Kilpi - Veera Ruoho

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 10 / 101 670/2016 00.00.01.00 Kaupunginhallitus 68 29.2.2016 30 Kestävä kehitys -kehitysohjelman ohjausryhmän jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee Kestävä kehitys -kehitysohjelman ohjausryhmän jäseneksi Janne Rantasen (PerusS) tilalle Jukka Kilven (PerusS). Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto on kokouksessaan 28.1.2013 19 valinnut Kestävä kehitys -kehitysohjelman ohjausryhmän jäsenet toimikaudeksi 2013-2016. Kestävä kehitys -kehitysohjelman ohjausryhmän jäsen Janne Rantanen (PerusS) pyytää 10.2.2016 päivätyllä kirjeellään eroa em. luottamustehtävästä perusteena puolueensa sisäiset järjestelyt sekä keväällä 2015 muuttuneet työtehtävät. Kuntalain 38 :n mukaan eron myöntämisestä päättää luottamushenkilön valinnut toimielin. Ohjausryhmien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien tulee olla valtuutettuja ja jäsenten tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. historia Kaupunginhallitus 29.2.2016 68 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Kestävä kehitys -kehitysohjelman ohjausryhmän jäseneksi Janne Rantasen (PerusS) tilalle Jukka Kilven (PerusS). Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Janne Rantanen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 11 / 101 841/2016 02.02.00 Kaupunginhallitus 67 29.2.2016 Kaupunginhallitus 88 7.3.2016 31 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU2) hyötytavoitteiden ja linjausten hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh. 046 877 3187 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset liitteen mukaisesti ohjeellisina TATU2- ohjelman sekä vuosien 2017-19 taloussuunnitelmakehyksen ja vuosien 2017-26 investointikehyksen valmistelun pohjaksi. Käsittely Tiina Elo Laukkasen ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 14): Espoo maksaa verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta tänä vuonna 162,8 me. Valtuusto toivoo, että MAL-sopimusneuvotteluissa otetaan nykyistä paremmin huomioon kaupungin kasvun aiheuttama palvelutarpeen ja investointien kasvutarve, joka jää kaupungin kustannettavaksi. Nykyinen verotulontasaus johtaa kasvavien kaupunkien kestämättömään velkaantumiseen. Hellström Gestrinin ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 17): Liitteen kohdan 2.3. toisen ranskalaisen viivan teksti muutetaan muotoon: "Lakiperusteisten palvelumaksujen ja taksojen korotusten yhteydessä huomioidaan vapautukset ja huojennukset sekä tulotaso ja varallisuus. Lisäksi arvioidaan maksujen korotusten vaikutukset eri asiakasryhmille. Huhta ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Laukkanen Järvenpään ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 4): Kaupunginhallitus esittää, että valtuusto hyväksyy talouden tasapainotusja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset liitteen mukaisesti ohjeellisina TATU2-ohjelman sekä vuosien 2017-19

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 12 / 101 taloussuunnitelmakehyksen ja vuosien 2017-26 investointikehyksen valmistelujen pohjaksi. TATU2 esityksessä on hyvin kuvattu kaupungin talouden nykytilaa ja investointeja suhteessa talouden kehitykseen. Kiitettävää on useiden vaihtoehtojen esittely talouden tasapainottamiseksi. Pitkäjänteisen talous- ja investointisuunnittelun tueksi ja paremman ennustettavuuden varmistamiseksi esitän toivomuksen seuraavista lisäselvityksistä. Valtuusto toivoo: 1. Kehysneuvotteluihin valmistellaan arvio investointien vaikutuksista kaupungin tuloihin ja käyttötalouteen ajalta 2017-2026. 2. Arvioidaan suurten investointihankkeiden, kuten teatteritalo, Kehä 1 parannus, kehärata ja Raidejokeri vaikutus kaupungin talouteen. 3. Valmistelussa huomioidaan lapsimäärän kasvusta johtuvat tilatarpeet sekä korjausvelasta johtuva koulujen ja päiväkotien peruskorjaustarve. 4. Tarkastellaan rahastojen tuottoja ja vähittäistä purkamista sekä uusien rahoitusinstrumenttien mahdollista käyttöönottoa osana investointien rahoitusratkaisua. 5. Tuottavuustavoitteet asetetaan niin, etteivät ne heikennä peruspalveluiden saatavuutta ja alueellista yhdenvertaisuutta. 6. Skenaariotarkasteluun lisätään tuloarviot verotulojen ja investointien osalta sekä arvio käyttötalouden kasvusta. Lahtinen Kilven kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen (nro 11): 2. Tasapainotustoimenpiteet: Tulopohja ja verotaso: Lisätään viimeiseen ranskalaiseen viivaan lause Espoo ei lisää työnteon tai asumisen verorasitusta. " Byman Pajusen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: (nro 13.1): 1. Liitteen kohtaan 2.1 Palvelutaso ja tarjonta toiseen ranskalaiseen viivan tekstiin lisätään: "kuitenkin niin, että jokaisen kuntalaisen tarvitsemat peruspalvelut säilyvät." Byman Pajusen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 13.2): 2. Liitteen kohtaan 2.3 Maksupolitiikka sekä taksojen maksujen tarkistukset lisätään: "Pienituloisille ei saa aiheuttaa kohtuuttomia kulueriä välttämättömistä palveluista."

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 13 / 101 Byman Pajusen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 13.3): 3. Liitteen kohtaan 3.4. Maankäytön tehostaminen lisätään: "Pitkien rakennuskieltoalueiden kaavoitusprosessia tehostetaan, jotta alueille saadaan lainvoimainen kaava." Byman Pajusen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 13.4): 4. Liitteen kohtaan 3.4. Maankäytön tehostaminen lisätään: "Kaavoituksella edistetään viihtyisän ja monimuotoisen asuin- ja elinympäristön mahdollistavaa rakentamista." Byman Pajusen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 13.5): 5. Liitteen kohtaan 2.2. Tulopohja ja verotaso: Lisätään viimeiseen ranskalaiseen viivaan lause: "Espoo ei lisää asumisen verorasitusta." Nieminen Rahkosen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 8): 2.3. Maksupolitiikka sekä taksojen ja maksujen tarkistukset - Valtuuston talousarvion yhteydessä tekemät keskeiset maksuperustepäätökset sitovat lautakuntia muutetaan muotoon: - Valtuustolle talousarvion yhteydessä tuotavista keskeisistä maksuperustepäätöksistä pyydetään valmisteluvaiheessa lautakuntien lausunnot. Kilpi Grönroosin ym. kannattamana ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun seuraavin perusteluin (nro 5): Valtuusto palauttaa ohjelman uudelleen valmisteltavaksi siten, että valtuustolle laaditaan maahanmuuton tasapainotus- ja tuottavuusohjelma (MATU1), jossa investoinnit ja väestönkasvu mitoitetaan enintään nykyisen kunnallisveron ja velkaantumisen tasolle. Ohjelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota Espoon taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen turvaamiseen. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 14 / 101 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat palautusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 65 äänellä 10 ääntä vastaan hylkäsi palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Kilpi Pajusen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 6): s. 3 toisen kappaleen ensimmäinen virke "Kaupungin kasvu vaatii investointeja kaupunkirakenteen kehitykseen sekä palvelutiloihin." korvataan seuraavalla virkkeellä: "Kaupungin kasvua ja investointeja on hillittävä velkaantumisen pysäyttämiseksi. " Kilpi Pajusen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 7): s. 8. Tulopohja ja verotaso: Viimeinen ranskalainen viiva - Verotuksen taso säilytetään maltillisena suhteessa Helsingin seutuun samalla varmistaen, että rahoitustasapaino paranee tavoitteen mukaisesti. poistetaan ja korvataan seuraavasti: - Kunnallisveroprosentti säilytetään nykyisellä tasollaan. " Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, Huhdan palautusehdotuksen kannattamattomana raukeavan, ja että koska on tehty kannatettuja muutos- ja lisäysesityksiä, joita ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että ensin käsitellään muutos- ja lisäysehdotukset ja sen jälkeen toivomusehdotukset. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestys Kilven ehdotuksesta nro 6 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kilven muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 62 äänellä 12 ääntä vastaan hylkäsi Kilven muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Kilven ehdotuksesta nro 7 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kilven muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 15 / 101 Äänestyksessä valtuusto 64 äänellä 10 ääntä vastaan hylkäsi Kilven muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Bymanin ehdotuksesta nro 13.1 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 48 äänellä 25 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylkäsi Bymanin muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Bymanin ehdotuksesta nro 13.2 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 43 äänellä 30 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylkäsi Bymanin muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Bymanin ehdotuksesta nro 13.3 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 46 äänellä 25 ääntä vastaan ja 3 äänestäessä tyhjää hylkäsi Bymanin muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Bymanin ehdotuksesta nro 13.4 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 43 äänellä 30 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylkäsi Bymanin muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Bymanin ehdotuksesta nro 13.5 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 16 / 101 Bymanin muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 62 äänellä 12 ääntä vastaan hylkäsi Bymanin muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Niemisen ehdotuksesta nro 8 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Niemisen muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 38 äänellä 35 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylkäsi Niemisen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Hellströmin ehdotuksesta nro 17 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Hellströmin muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 39 äänellä 35 ääntä vastaan hyväksyi Hellströmin muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Lahtisen ehdotuksesta nro 11 Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Lahtisen lisäysehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 61 äänellä 11 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hylkäsi Lahtisen lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Muutosehdotusäänestysten jälkeen puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen kaupunginhallituksen ehdotuksen muutettuna Hellströmin ehdotuksella. Tämän jälkeen otettiin käsiteltäväksi toivomukset. Äänestys Tiina Elon toivomusehdotuksesta nro 14 Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Tiina Elon toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Tiina Elon toivomusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 17 / 101 äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 69 äänellä 3 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hyväksyi Tiina Elon toivomusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Laukkasen toivomusehdotuksesta nro 4 Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Laukkasen toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Laukkasen toivomusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 38 äänellä 31 ääntä vastaan ja 5 äänestäessä tyhjää hyväksyi Laukkasen toivomusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Valtuusto: Valtuusto hyväksyi talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset liitteen mukaisesti ohjeellisina TATU2- ohjelman sekä vuosien 2017-19 taloussuunnitelmakehyksen ja vuosien 2017-26 investointikehyksen valmistelun pohjaksi seuraavalla muutoksella: Liitteen kohdan 2.3. toisen ranskalaisen viivan teksti muutetaan muotoon: "Lakiperusteisten palvelumaksujen ja taksojen korotusten yhteydessä huomioidaan vapautukset ja huojennukset sekä tulotaso ja varallisuus. Lisäksi arvioidaan maksujen korotusten vaikutukset eri asiakasryhmille. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toivomukset: - Valtuusto toivoo: 1. Kehysneuvotteluihin valmistellaan arvio investointien vaikutuksista kaupungin tuloihin ja käyttötalouteen ajalta 2017-2026. 2. Arvioidaan suurten investointihankkeiden, kuten teatteritalo, Kehä 1 parannus, kehärata ja Raidejokeri vaikutus kaupungin talouteen. 3. Valmistelussa huomioidaan lapsimäärän kasvusta johtuvat tilatarpeet sekä korjausvelasta johtuva koulujen ja päiväkotien peruskorjaustarve. 4. Tarkastellaan rahastojen tuottoja ja vähittäistä purkamista sekä uusien rahoitusinstrumenttien mahdollista käyttöönottoa osana investointien rahoitusratkaisua. 5. Tuottavuustavoitteet asetetaan niin, etteivät ne heikennä peruspalveluiden saatavuutta ja alueellista yhdenvertaisuutta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 18 / 101 6. Skenaariotarkasteluun lisätään tuloarviot verotulojen ja investointien osalta sekä arvio käyttötalouden kasvusta. - Valtuusto toivoo, että MAL-sopimusneuvotteluissa otetaan nykyistä paremmin huomioon kaupungin kasvun aiheuttama palvelutarpeen ja investointien kasvutarve, joka jää kaupungin kustannettavaksi. Nykyinen verotulontasaus johtaa kasvavien kaupunkien kestämättömään velkaantumiseen. Liite Selostus 1 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU2) tavoitteet ja linjaukset 2 Äänestyslistat 31 esityslistan asia 5 Ohjelman tavoitteet ja linjaukset käsitellään valtuustossa maaliskuussa 2016. Toimeenpanon valmistelua jatketaan maalis-toukokuussa niin, että valtuustoryhmät voivat sopia ohjelmasta ja sen toimeenpanosta kehysneuvottelujen yhteydessä kesäkuussa 2016. Vuosien 2017-19 taloussuunnitelmakehys ja -suunnitelma sekä vuosien 2017-26 investointikehys ja -ohjelma valmistellaan ja päätetään niin että ne toteuttavat TATU2-ohjelman taloustavoitteita. TATU-ohjelman hyötytavoitteena on Espoo-tarinan resursseja ja johtamista koskevan päämäärän mukaisesti tukea kaupunkikonsernin talouden pitämistä tasapainossa. Strategisena tavoitteena on säilyttää kaupungin talouden liikkumavara ja pitää rahoitusasema tasapainossa. Ehdotus hyötytavoitteeksi ja linjauksiksi on liitteenä. TATU-ohjelman päivitys käynnistettiin syksyllä 2015 kun taloudellisen toimintaympäristön epävarmuus jatkui ja rahoituspohjan kehitys näytti ennusteiden mukaan pysyvän heikkona pitkälle tulevaisuuteen. Samanaikaisesti kaupungin väkiluku kasvaa ja väestörakenne vanhenee nopeasti, joten palvelutarve lisääntyy. Parempaa rahoitustasapainoa haetaan valtuuston maaliskuussa 2014 tekemien ja tässä päivityksessä tarkennettujen linjauspäätösten perusteella 8 eri toimenpidekokonaisuuden kautta. Tavoitteena on, että emokaupungin investoinnit voidaan vuodesta 2020 lähtien rahoittaa kokonaisuudessaan tulorahoituksella ja sekä emokaupungin että Espoo-konsernin lainamäärä käännetään laskuun. Ohjelman päivitys TATU2:ksi perustuu vuosien 2016-2018 taloussuunnitelman valmisteluprosessin yhteydessä tehtyyn arvioon ja liittyy siihen, että vuosien 2014-15 aikana kaupungin tuottavuus on kyllä parantunut tavoitteiden suuntaisesti mutta rahoitustasapaino ei ole kehittynyt myönteisesti. Syynä on talouden matalasuhdanteen jatkuminen aiemmin arvioitua kauemmin sekä paineet pitää investointiohjelma edelleen erittäin suurena. TATU1:n toteuttamiseksi on käynnistetty yli 70 toimenpidettä mikä tämän hetken arvion mukaan on aivan liian paljon. Ohjelmaa tiivistetään hyvin ohjattaviksi kokonaisuuksiksi, joiden tuloksia voidaan mitata ja raportoida kunnolla. Ohjelman toteuttamisen lähtökohtana on tuottavuuden parantaminen osana normaalia linjajohtamista ja toiminnan kehittämistä Lean-hengessä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 19 / 101 historia Kaupunginhallitus 29.2.2016 67 Ohjelmaa budjetoidaan ja toteutetaan kalenterivuosiin jaksotettuna ja sen toteutumisesta raportoidaan talousohjauksen normaalin raportointiaikataulun mukaisesti neljännesvuosittain. Ohjelmasuunnitelmassa kuvataan keskeiset tavoitteet ja kehittämisen kohdealueet. Ohjelmasuunnitelman pohjana olevien taloudellisten tavoitelaskelmien perusteella asetetaan käyttötalouden, investointien ja rahoituksen keskeiset pitkän aikavälin tavoitetunnusluvut. Ohjelma toteutetaan vuosina 2016-2020. Hyötytavoitteen toteutumista kuvaavien mittareiden tavoitearvoja on kuitenkin asetettu vuoteen 2030 saakka. ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset liitteen mukaisesti. Käsittely Sistonen Elon ym. kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Sistosen pöydällepanoehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallitus 7.3.2016 88 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset liitteen mukaisesti ohjeellisina TATU2-ohjelman sekä vuosien 2017-19 taloussuunnitelmakehyksen ja vuosien 2017-26 investointikehyksen valmistelun pohjaksi. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 95 jälkeen. Sistonen Kivekkään ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Liitteen kohdan 2.3. toisen ranskalaisen viivan teksti muutetaan muotoon: "Lakiperusteisten palvelumaksujen ja taksojen korotuksien yhteydessä huomioidaan vapautukset ja huojennukset sekä tulotaso ja varallisuus huomioiden. Lisäksi arvioidaan maksujen korotusten vaikutukset."

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 20 / 101 Elo Hyrkön kannattamana tekivät seuraavat muutosehdotukset: Liitteen kohta 2.1.muutetaan muotoon: Palvelutaso ja -tarjonta määritellään väestönkasvun tuoma palvelutarve ja lainsäädäntö huomioiden. Pyritään kustannusvaikuttaviin palveluratkaisuihin. Liitteen kohta 2.2.: Tulopohja ja verotaso viimeinen ranskalainen viiva muutetaan muotoon: Verotuksen tasoa tarkastellaan yhtenä keinona tulopohjan kasvattamiseksi. Verotuksen taso säilytetään maltillisena suhteessa Helsingin seutuun. Byman ehdotti, että asia palautetaan. Byman teki seuraavat 4 lisäysehdotusta: 1. Liitteen kohtaan 2.1 Palvelutaso ja -tarjonta toiseen ranskalaiseen viivan tekstiin lisätään: "kuitenkin niin, että jokaisen kuntalaisen tarvitsemat peruspalvelut säilyvät." 2. Liitteen kohtaan 2.3 Maksupolitiikka sekä taksojen maksujen tarkistukset lisätään: "Pienituloisille ei saa aiheuttaa kohtuuttomia kulueriä välttämättömistä palveluista." 3. Liitteen kohtaan 3.4. Maankäytön tehostaminen lisätään: "Pitkien rakennuskieltoalueiden kaavoitusprosessia tehostetaan, jotta alueille saadaan lainvoimainen kaava." 4. Liitteen kohtaan 3.4. Maankäytön tehostaminen lisätään: "Kaavoituksella edistetään viihtyisän ja monimuotoisen asuin- ja elinympäristön mahdollistavaa rakentamista." Lahtinen kannatti Bymanin ensimmäistä ja kolmatta lisäysehdotusta. Lahtinen Bymanin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen liitteen kohtaan 1: Kestävä rahoitustasapaino: Espoon velkakehitys ja taloustavoitteet: Lause "Kaupungin kasvu vaatii investointeja kaupunkirakenteen kehitykseen sekä palvelutiloihin." muutetaan muotoon: "Kaupungin kasvua ja investointeja on hillittävä velkaantumisen pysäyttämiseksi." Lahtinen teki lisäysehdotuksen liitteen kohtaan 2.2. Tulopohja ja verotaso: Lisätään viimeiseen ranskalaiseen viivaan lause: "Espoo ei lisää työnteon tai asumisen verorasitusta."

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 21 / 101 Lahtinen Bymanin kannattamana teki lisäysehdotuksen liitteen kohtaan 3.4. Maankäytön tehostaminen: "Kaavojen toteutumista edistetään karsimalla rakennusmääräyksiä ja rakennusvalvonnan pullonkauloja." Gestrin Kankkosen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Kohdasta 2.1. Palvelutaso ja -tarjonta poistetaan kohta: "Nykyistä palvelutasoa tarkistetaan ja kevennetään niiltä osin kun lainsäädäntö antaa siihen mahdollisuuksia." Lehtola Bymanin ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Liitteen kohdan 1 Kestävä rahoitustasapaino, toisen ranskalaisen viivan teksti muutetaan muotoon: "Investointikattoa lasketaan 20 M eurolla siten, että kaupungin investoinnit ovat keskimäärin enintään 260 M euroa vuodessa seuraavan 10 vuoden aikana. Vuoden 2017 käyttötaloussopeutus pienenee 40 M eurosta 20 M euroon." Byman Lahtisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen liitteen kohtaan 2.2. Tulopohja ja verotaso: Lisätään viimeiseen ranskalaiseen viivaan lause: "Espoo ei lisää asumisen verorasitusta." Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin palautusehdotuksen, toisen ja neljännen lisäysehdotuksen sekä Lahtisen ensimmäisen lisäysehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja ehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että ensin äänestetään Sistosen muutosehdotuksesta. Koska Elon ensimmäinen muutosehdotus ja Gestrinin muutosehdotus kohdistuvat samaan liitteen kohtaan, on ensin äänestettävä näiden ehdotusten välillä. Voittanut ehdotus asetetaan vastakkain esittelijän ehdotuksen kanssa. Tämän jälkeen äänestetään Elon toisesta muutosehdotuksesta sekä Lahtisen ja Lehtolan muutosehdotuksista. Lopuksi äänestetään lisäysehdotuksista. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 7 äänellä 7 ääntä vastaan, 1 äänestäessä tyhjää ja puheenjohtajan äänen ratkaistessa hylänneen Sistosen muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 7 äänellä 3 ääntä vastaan, 5 äänestäessä tyhjää hylänneen Gestrinin muutosehdotuksen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 22 / 101 Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hyväksyneen Elon ensimmäisen muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hylänneen Elon toisen muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 13 äänellä 2 ääntä vastaan hylänneen Lahtisen muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen Lehtolan muutosehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 3 ääntä vastaan, 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Bymanin ensimmäisen lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 2 ääntä vastaan, 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Bymanin kolmannen lisäysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 3 ääntä vastaan, 2 äänestäessä tyhjää hylänneen Bymanin viidennen ehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 2 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Lahtisen toisen lisäysehdotuksen. Äänestyslistat ovat pöytäkirjan liitteenä. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 23 / 101 249/2015 02.02.02 Kaupunginhallitus 44 8.2.2016 32 Vuoden 2015 tilinpäätöksen ennakkotieto Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi vuoden 2015 tilinpäätöksen ennakkotiedon. Käsittely Karimäki Luhtasen kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 16): Valtuusto toivoo, että esteettömyysohjelma tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi viivyttelemättä. Simpanen Kivekkään kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 18): Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisimman nopeasti mm. Espoon työllisyyspalvelujen yksikköä kuullen, miten espoolaisten pitkäaikaistyöttömyys saadaan tämän vuoden kuluessa selvästi alenemaan nykyisestä yli 6 000 pitkäaikaistyöttömän määrästä sekä millä toimenpiteillä yli 50 vuoden ikäisten työttömien määrää voidaan pysyvästi vähentää nykyisestä yli 5 000 henkilön määrästä. Pitkäaikaistyöttömyys on henkisesti ja taloudellisesti ihmiselle raskas taakka ja Espoolle suuria kustannuksia aiheuttava. Työmarkkinatuen kuntaosuus nousee viime vuoden 17,3 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon tänä vuonna ilman Espoon työllistämispalvelujen huomattavaa lisäystä. Lisäksi Espoossa asuvat pitkäaikaistyöttömät ja heidän ruokakuntansa tarvitsevat elääkseen ja asuakseen erittäin suuren määrän asumistukea ja Espoolta toimeentulotukea. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Karimäen toivomusehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Simpasen toivomusehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 24 / 101 Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toivomukset: - Valtuusto toivoo, että esteettömyysohjelma tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi viivyttelemättä. - Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisimman nopeasti mm. Espoon työllisyyspalvelujen yksikköä kuullen, miten espoolaisten pitkäaikaistyöttömyys saadaan tämän vuoden kuluessa selvästi alenemaan nykyisestä yli 6 000 pitkäaikaistyöttömän määrästä sekä millä toimenpiteillä yli 50 vuoden ikäisten työttömien määrää voidaan pysyvästi vähentää nykyisestä yli 5 000 henkilön määrästä. Pitkäaikaistyöttömyys on henkisesti ja taloudellisesti ihmiselle raskas taakka ja Espoolle suuria kustannuksia aiheuttava. Työmarkkinatuen kuntaosuus nousee viime vuoden 17,3 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon tänä vuonna ilman Espoon työllistämispalvelujen huomattavaa lisäystä. Lisäksi Espoossa asuvat pitkäaikaistyöttömät ja heidän ruokakuntansa tarvitsevat elääkseen ja asuakseen erittäin suuren määrän asumistukea ja Espoolta toimeentulotukea. Liite Selostus 3 Tilinpäätöksen ennakkotieto 2015 4 Pöytäkirjamerkinnät 2015 5 Konserniseuranta tammi-joulukuu 2015 6 Valtuustoryhmien toiminnan tukeminen 2015 Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2015 on valmistumassa. Ennakkotieto tilinpäätöksestä perustuu valmistelutilanteeseen, jossa lähes kaikki tilinpäätöskirjaukset poistoja lukuun ottamatta on tehty. Kirjaamatta olevat poistot alentavat tilikauden tulosta, mutta ne ovat arvioitu kokonaislukuihin. Varsinainen tilinpäätös käsitellään 21.3.2016 kaupunginhallituksessa ja 23.5.2016 valtuustossa. Tilinpäätösennuste Vuoden 2015 vuosikate tulee olemaan noin 155 milj. euroa ja suunnitelmapoistot 125 milj. euroa. Tilikauden tulos noin 30 milj. euroa. Tulos toteutui alkuperäistä talousarviota parempana johtuen kiinteistöveron alarajan korotuksesta ja ennakoitua paremmista rahoitustuotoista. Rahoitustuotot ovat useana vuonna parantaneet kaupungin tulosta, koska rahastoja on purettu ja vanhat tuotot ovat realisoituneet. Kuluvan sekä tulevien vuosien osalta vastaavia tuloutuksia ei ole enää tulossa. Toimintakatetta pystyttiin hieman parantamaan alkuperäisestä talousarviosta. Osaltaan toimintakatteen paraneminen johtui tiukemmasta menokehityksestä, mutta pääosin siitä, että vuoden 2015 talousarvio osoittautui väljemmäksi kuin mitä valmisteluvaiheessa arvioitiin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 25 / 101 Vuosikate 155 milj. euroa on 25 milj. euroa alle 180 milj. euron vuosikatetason, mikä on kuvannut investointihankkeiden vaatimaa kestävää rahoitustasapainoa. Alhaisen vuosikatteen lisäksi kaupungin investointitaso on ollut ennätyksellisen korkea ja kasvanut vuosittain. Talouden epätasapaino on syntynyt siitä, että investointimenot ovat liian korkeat kaupungin tuloihin ja vuosikatteeseen nähden, mikä on johtanut velanottoon. Verorahoitus Vuoden 2015 loppuun mennessä verotuloja tilitettiin yhteensä 1 393,8 milj. euroa, mikä on noin 61 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Ansiotulojen kunnallisveroja tilitettiin 1 161,3 milj. euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 24,3 milj. euroa eli 2,1 prosenttia. Yhteisöverotilitykset olivat 136,2 milj. euroa, mikä on 15,2 milj. euroa eli 12,5 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kiinteistöveroa tilitettiin 96,4 milj. euroa, mikä on 21,7 milj. euroa eli 29 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kiinteistöveron tilityksen kasvuun syynä oli vuoden 2015 alussa voimaan tullut kiinteistöveroprosenttien alarajojen korotus. Valtionosuudet olivat 30,1 milj. euroa. Espoon verotulojen tasaus muille kunnille oli edelleen merkittävä, noin 160 milj. euroa. Summa vastaa n. 2,5 kunnallisveroprosenttiyksikön kertymää. Käyttötalous Toimintakate (toimintatulojen ja -menojen erotus, joka osoittaa paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista) toteutui alkuperäistä talousarviota parempana, mutta heikkeni reilut 16 milj. euroa edellisestä vuodesta. Toimintakate kertoo siitä, että toiminnasta saatavat tulot kattavat yhä pienemmän osan toiminnasta syntyvistä menoista. Tämä asettaa suurempaa tarvetta verokertymän kasvamiselle, jotta sillä voidaan rahoittaa myös kaupungin mittavat investoinnit. Talouden tasapainottamiseksi käyttötalousmenoja ja investointeja on onnistuttava karsimaan. Kaupungin ulkoiset toimintatulot olivat 299,5 milj. euroa ja ne kasvoivat n. 29 milj. euroa edellisvuodesta. Kaupungin ulkoiset toimintamenot olivat 1 718,2 milj. Toimintamenot kasvoivat yhteensä 90 milj. euroa ja huomioitaessa valmistus omaan käyttöön -erä, oli kasvu 45 milj. euroa. Henkilöstömäärä ja henkilöstökustannukset pysyivät hallinnassa kasvaneesta palvelutarpeesta huolimatta. Sen sijaan palveluiden ostot kasvoivat huomattavasti nopeammin ja niiden tuottavuuteen sekä sisältöihin tulee vaikuttaa nykyistä enemmän, jotta menokehitystä voidaan hallita.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 26 / 101 Investoinnit ja lainakehitys Kaupungin investointeja toteutettiin 361 milj. eurolla, kun talousarviossa oli varauduttu lähes 453 milj. euroon. Nettoinvestoinnit olivat yhteensä 315 milj. euroa, kasvua edellisvuoteen noin 55 milj. euroa (huomioitu tekniset omaisuusjärjestelyt ja rahoitusosuudet). Länsimetron valtionavustukset metroyhtiölle kanavoidaan kaupungin investointien kautta (läpilaskutusperiaatteella) ja valtionosuuksia kirjattiin vuodelle 2015 noin 27,2 milj. euroa kun talousarviossa oli varauduttu 59,1 milj. euron läpilaskutukseen. Metron I-osan valtionosuuskatto on saavutettu ja IIvaiheen valtionosuuslaskutus alkaa vuonna 2017. Vuonna 2015 käytettiin koko 269 milj. euron lainanottovaltuus. Tämän lisäksi purettiin rahastoja 40 milj. eurolla. Kaupungin lainamäärä vuoden lopussa oli 503,4 milj. euroa. Espoo-tarinan tulostavoitteiden toteutuminen Espoo-tarinan vuoden 2015 tulostavoitteet toteutuivat pääasiassa hyvin. Tulostavoitteita oli yhteensä 31, joista 19 toteutui ja yhdeksän tulostavoitteen osalta tavoitteeseen ei täysin päästy. Kolmen tulostavoitteen toteutuminen on arvioitavissa vasta tilinpäätöksen yhteydessä. Toimintaympäristö Espoon väkiluku oli ennakkotietojen mukaan vuoden 2016 alussa noin 270 000 asukasta. Edellisten vuosien tapaan maahanmuutto ja sen tuoma syntyneiden enemmyys on suurin Espoon väestöä lisäävä tekijä. Vuoden 2015 väestönkasvu oli n. 4 500 asukasta eli 1,7 prosenttia. Vuoden 2015 lopulla Espoon työttömyysaste oli 10,9 prosenttia ja työttömiä oli 14 904. Koko maan työttömyysaste oli 14,4 prosenttia. Espoon työttömyysaste kasvoi vuodentakaisesta yhden prosenttiyksikön. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä reilut 1 400 ja viime vuosien kasvu on taittunut. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 6 025 eli 40,4 prosenttia työttömistä. Pitkäaikaistyöttömistä 26 prosenttia on korkeasti koulutettuja ja 30 prosenttia maahanmuuttajia. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa edelleen voimakkaasti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 27 / 101 historia Kaupunginhallitus 8.2.2016 44 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi vuoden 2015 tilinpäätöksen ennakkotiedon. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 28 / 101 5349/2013 00.01.02 Kaupunginhallitus 43 8.2.2016 33 Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjelmasuunnitelmien seuranta II / 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh. 046 877 2055 Mari Immonen, puh. 050 525 2706 Maria Rysti, puh. 050 541 8655 Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Päivi Hoverfält, puh. 050 358 6356 Viula Pakka, puh. 050 544 6038 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit II / 2015 tiedoksi. Liite Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 7 Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman seurantaraportti 31.12.2015 seuranta 8 Kestävä kehitys -kehitysohjelman seurantaraportti 31.12.2015 seuranta 9 Kilpailukyky innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman seurantaraportti 31.12.2015 seuranta 10 Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman seurantaraportti 31.12.2015 seuranta 11 Osallistuva Espoo -kehitysohjelman seurantaraportti 31.12.2015 seuranta Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keinona ovat poikkihallinnolliset kehitysohjelmat. Kehitysohjelmalla johdetaan samaan aihealueeseen liittyviä projekteja ja muita toimenpiteitä. Näin pystytään paremmin huomioimaan kehitystoimenpiteiden yhteyksiä ja riippuvuuksia, kohdentamaan olemassa olevat rajalliset resurssit kehitysohjelman tavoitteiden kannalta keskeisille projekteille ja saamaan aikaan laajaalaista vaikuttavuutta. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne toteutetaan sekä samanaikaisina että ajallisesti perättäisinä projekteina ja toimenpiteinä kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Tuotoksia syntyy vuosittain ohjelmakauden aikana projektien ja toimenpiteiden valmistuessa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 29 / 101 Poikkihallinnollisia kehitysohjelmia ovat: - Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma - Kestävä kehitys -ohjelma - Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma - Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma - Osallistuva Espoo -ohjelma Ohjelmien toteuttaminen käynnistyi vuoden 2014 alussa projekteina ja toimenpiteinä. Tässä vaiheessa seurannassa kuvataan ohjelmien tilannetta hyötytavoitteittain, poikkihallinnollisen yhteistyön toteutumista ja määrärahan käyttöä vuoden 2015 osalta. Lisäksi esitetään uudet vuonna 2016 käynnistyvät projektit ja toimenpiteet sekä vuodelta 2015 jatkuvat projektit ja toimenpiteet. Seuraavassa on ohjelmittain mainittu vuoden 2015 loppupuolen keskeisiä toimenpiteitä ja tuloksia. Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma on tavoittanut laajasti ikääntyneitä. Ohjelma aloitti Elinvoimaa ikääntyville -teemaliitteen julkaisun Länsiväylälehdessä kolme kertaa vuodessa. Lisäksi ohjelmassa luotuja Seniorin infokortteja lähetettiin kaikille 65 vuotta täyttäneille espoolaisille rokotuskampanjakutsun yhteydessä. Omaishoitajille kohdistetut ja räätälöidyt Intoa Elämään -hyvinvointikurssit koettiin hyödyllisiksi ja ne saivat erittäin myönteistä palautetta omaishoitajilta. Kestävän kehityksen ohjelma Espoon ilmastotoimenpiteiden 2016 2020 valmistelu on edennyt, ja ne tuodaan päätöksentekoon kevään aikana. Pitkäjänteinen työ sähköisen liikenteen edistämiseksi on aloitettu sitoutumalla latausasemien hankintaan metron liityntäliikenteessä. Tuhansia asukkaita on osallistunut kestävän kehityksen työhön kestävän elämäntavan ja Lähiluonto-vuoden projektien, tapahtumien ja talkoiden kautta. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma Espoo Innovation Garden on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä Euroopan vetovoimaisimmista innovaatiokeskittymistä, mitä Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävä korkean osaamisen yritysten sijoittumispaikkana vahvistaa. Kaupunkimarkkinoinnissa ollaan hyvässä vauhdissa, erityisesti kansainvälisen markkinoinnin osalta. Yrittäjyysmyönteisyyttä parannettiin yrittäjyyskasvatuksen, alkavien yritysten neuvonnan, hankinta- ja muiden yritystilaisuuksien sekä matalan kynnyksen tilojen merkittävän kasvun kautta. Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman hyötytavoitteista painottui nuorten työttömyyden vähentäminen. Ohjaamo Espoon monialaiset

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 30 / 101 palvelut avautuivat nuorille syksyllä, jonka aikana palveluita käytti jo lähes viisisataa nuorta. Valmisteilla on Monik ry:n kanssa Urax-hanke, jonka tavoitteena on maahanmuuttajataustaisten nuorten auttaminen työelämään. Sekä nuorten työttömyys että asunnottomuus vähenivät loppuvuodesta, mutta radikaali muutos turvapaikanhakijatilanteessa vaikuttaa tulevaisuudessa myös näiden hyötytavoitteiden toteutumiseen. Osallistuva Espoo -ohjelma Ohjelmassa kohennettiin espoolaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia monin konkreettisin toimin. Esimerkiksi kaupungin esimiehille koottiin tietopaketti helpottamaan vapaaehtoisten ottamista mukaan toimintaan. Suvelassa kokeiltu osallistuvan budjetoinnin peli Budjetoi puisto voitti Vuoden laatuinnovaatio 2015 -kilpailun julkisen sektorin sarjan. Jotta myös vähiten osallistuvien mahdollisuudet vaikuttaa paranisivat, aktivoitiin maahanmuuttajanaisia toistensa vertaisohjaukseen ja palvelutalojen vanhuksia ja henkilökuntaa kehittämään lähiympäristöään. historia Kaupunginhallitus 8.2.2016 43 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit II / 2015 tiedoksi. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 31 / 101 1910/03.00.00/2015 Kaupunginhallitus 186 25.5.2015 Valtuusto 95 8.6.2015 Kaupunginhallitus 71 29.2.2016 34 Valtuustokysymys hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Räsänen, puh. 043 825 3493 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Arja Juvosen ja 25 muun valtuutetun 13.4.2015 esittämään valtuustokysymykseen hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että tämän kokouksen asioiden 8 ja 16 käsittelyjärjestys vaihdetaan keskenään. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan käsittelyjärjestysehdotuksen muutoksen. Puheenjohtaja Hyrkön ym. kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Oheismateriaali Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustokysymys 13.4.2015 Selostus Arja Juvonen ja 25 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet 13.4.2015 valtuustokysymyksen hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden. Valtuustokysymyksessä kysytään muun muassa osataanko meillä tulkita hankintalakia siten, että saadaan paras hyöty meille espoolaisille? Kuinka hankintalakia sovellettaessa ja hankintoja kilpailuttaessa huomioidaan paikalliset pk-toimijat ja yritykset ja miten hankinnoissa huolehditaan siitä, että niillä turvataan työtä kotimaisille, sekä espoolaisille työmarkkinoille ja työntekijöille?

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 32 / 101 Vastaus valtuustokysymykseen Taustaa Julkisia hankintoja säätelee laki julkisista hankinnoista (348/2007). Hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Hankintalainsäädännön pääperiaatteet liittyvät hankintojen avoimeen ja tehokkaaseen kilpailuttamiseen ja tarjoajien tasapuoliseen ja syrjimättömään kohteluun. Hankintalainsäädäntö uudistuu vuoden 2016 aikana. Espoon kaupunki hankkii vuositasolla n. 900 milj. euron edestä tavaroita, palveluita ja urakointia. Espoossa on osittain keskitetty hankintayksikkö, 1.1.2016 perustettu hankintakeskus, joka kilpailuttaa keskitetysti kaupungin tavara ja palveluhankintoja. Teknisen - ja ympäristötoimen toimiala kilpailuttaa itsenäisesti urakkahankinnat. Lisäksi toimialat tekevät itse kansallisen kynnysarvon (alle 30 000 euroa) pienhankinnat. Espoo-tarinan mukaan Espoo on vastuullinen edelläkävijä. Edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta ja luovuutta, avoimuutta, nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Espootarinan mukaisesti kehitämme Espoota sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi. Kaupunginjohtaja on huhtikuussa 2013 hyväksynyt Espoon kaupungin hankintojen painopisteet, joita ovat: 1. Kestävä kehitys (sisältäen sosiaalisen ja eettisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden) 2. Harmaan talouden torjunta (sisältäen markkinoiden vahvistamisen, terveen kilpailun edistämisen sekä yritysystävälliset hankinnat) 3. Hankintojen sähköistäminen (sisältäen hankintaprosessin ja tilaamisen sähköistämisen) 4. Luovat hankinnat (sisältäen uudet hankintatavat ja innovatiivisen sopimustoiminnan sekä vaikuttavuuden ostamisen). Hankintojen toiminta-ajatuksen mukaisesti Espoo on vastuullinen edelläkävijä, joka toteuttaa kuntalaisten eduksi laadukkaita ja taloudellisia hankintoja, joilla on laajat myönteiset yhteiskunnalliset vaikutukset. Hankintojen toiminta-ajatusta toimeenpannaan hankinnan painopisteiden avulla. Hankintojen painopisteitä viedään käytäntöön toimiala- / tulosyksikkökohtaisilla hankintataktiikoilla, joissa on hankintakokonaisuuskohtaisesti huomioitu hankinnan painopisteiden toteutumista.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 33 / 101 Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat Espoon kaupunginhallitus on 14.12.2010 hyväksynyt strategialinjauksen, jonka mukaan ensisijaisena sosiaalisena tavoitteena Espoon hankinnoissa on nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten työllistymisen edistäminen, työkeskustoiminnan tukeminen ja eettisesti korkeatasoisten yritysten toiminnan huomiointi yhteistyösuhteissa. Kaikkien kaupungin yksiköiden tulisi hankinnoissaan edistää em. tavoitteiden toteutumista. Espoo kaupungin painopiste sosiaalisesti vastuullisten hankintojen osalta on ollut hankintojen kautta työllistämisessä kaupunginhallituksen 14.12.2010 antaman linjauksen mukaisesti. Työllistämiskriteereiden käyttö osana tarjouspyynnön ehtoja on käytössä kattavasti osana palveluhankintoja ja parhaillaan asiaa edistetään teknisen ja ympäristötoimen toimialalla rakennusurakkahankintoihin liittyen. Espoon kaupunki on ollut mukana valmistelemassa sosiaalisesti vastuullisten hankintojen opasta, johon valtuustokysymyksessä viitataan. Espoo on lisäksi mukana ESR-rahoitteisessa STM:n koordinoimassa Hankinnoista duunia - hankkeessa (10/2015-10/2017). Hankkeen tavoitteena on edistää työllistämisehdon käyttöä hankinnoissa, luoda edellytyksiä osatyökykyisten työllistymiselle hankintojen kautta sekä kehittää vaikuttavuuden arviointityökalu yhdessä muiden osallistujakuntien kanssa. Pienyrittäjien aseman parantaminen ja paikallisuus hankinnoissa Laki julkisista hankinnoista (348/2007) säätelee julkisten hankintojen kilpailuttamista. Hankintalain keskeisen periaatteen mukaan tarjoajia tulee kohdella tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Paikallisuuden suosiminen hankinnoissa on kiellettyä, mutta paikallisuutta voidaan huomioida tarjouspyynnössä tietyin ehdoin siten, että tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden edellytys täyttyy. Esimerkkejä: - Paikallisuutta (paikallistuntemus) voi tarjouspyynnöissä arvostaa rajallisesti esim. pisteytyksessä. Painoarvo ei kuitenkaan saa olla liian suuri. - Hankintaan voi sisällyttää vaatimuksia esimerkiksi: o Raaka-aineiden tuoreuteen, toimitusketjuun, kuljetusmatkoihin liittyen (etäisyys) o Palvelun toteuttamisen sijaintiin (esim. sijaishuollossa lapselle läheisten henkilöiden asuinpaikka), o Kuljetusten ja logistiikan päästöihin (ekologisuus) - Kriteereiden tulee liittyä kiinteästi hankinnan kohteeseen. Paikallisten yritysten joukossa on usein pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden osallistumismahdollisuuksia tarjouskilpailuissa voi parantaa myös sallimalla osatarjoukset. Hankintojen osittaminen mahdollistaa tarjoamisen pienempään osakokonaisuuteen, mikäli tarjoajalla ei ole mahdollisuutta tuottaa koko kilpailutusalueen volyymiä. Tarjouskilpailun voi rakentaa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 34 / 101 myös siten, että pelkästään osatarjoukset ovat sallittuja. Osittamisen vaade tulee vahvistumaan uudistuvan hankintalainsäädännön myötä, hankinnat tulee jatkossa jakaa pienempiin osiin ja jos näin ei tehdä, tulee se perustella erikseen. Tällä muutoksella tavoitellaan nimenomaan pienten yritysten osallistumismahdollisuuksien paranemista. Hankintalainsäädäntö ei koske kansallisen kynnysarvon (alle 30 000 euroa) alittavia hankintoja, jolloin näiden ns. pienhankintojen osalta kunnalla on harkintavalta käytettyjen menettelyiden ja toimintatapojen osalta. Pienhankinnat tulee kuitenkin toteuttaa tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Espoon kaupunki on pilotoinut sähköistä pienhankintajärjestelmää kansallisen kynnysarvon (alle 30 000 euroa) alittavien hankintojen kilpailuttamiseen. Pienhankintajärjestelmän avulla tarjouspyynnöt avautuvat entistä paremmin markkinoille. Järjestelmä tuo avoimuutta pienhankintoihin, helpottaa pienyritysten osallistumista kilpailuun ja luo referenssejä yrittäjille. Pienhankintajärjestelmää on pilotoitu ja käyttöön ottoa laajennetaan kaupunkitasoisesti vuoden 2016 aikana. Uuden hankintalain myötä kansallista kynnysarvoa on esitetty nostettavaksi 60 000 euroon ja toteutuessaan se tulee korostamaan pienhankintojen merkittävyyttä jatkossa. Hankintojen valintaperusteet (hinta vs. kokonaistaloudellinen edullisuus) Hankintalain mukaan tarjousten valintaperusteena voi olla kokonaistaloudellinen edullisuus tai halvin hinta. Espoossa halvimman hinnan kriteeriä käytetään arviolta 80 %:ssa hankintapalvelujen (1.1.2016 alkaen hankintakeskus) kilpailuttamista sopimuksista. Halvin hinta vertailukriteerinä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hankinnassa ei olisi painotettu laadullisia kriteerejä. Hintaan perustuvissa valintakriteereissä on yleensä sisällytetty hankinnan kohteen ehdottomiin edellytyksiin jo itsessään sellaisia laadullisia tekijöitä, joilla voidaan turvata palvelun suorittamisen hyvä laatutaso. Riippuen hankinnan kohteesta, erillisten laatupisteytysten ja painotusten rakentaminen lisäarvoa tuottavasti, voi olla haastavaa. Hinta vertailukriteerinä ei siis pääsääntöisesti tarkoita sitä, että kilpailutuksessa olisi arvotettu puhtaasti halvinta hintaa jättäen huomiotta kaikki laatuun sisältyvät seikat. Hankintahinnan lisäksi tulisi kiinnittää huomiota hankinnan koko elinkaaren aikaisten kustannusten tunnistamiseen sekä osaoptimoinnin välttämiseen. Mikäli em. mekanismia ei tunnisteta, onnistunut yksittäinen hankinta voi aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia toisaalla. Jatkossa erilaiset vaikuttavuus- ja lopputuloslähtöiset hankintatavat ja - kriteerit tulevat korostumaan hankittaessa markkinoilta uudenlaisia ratkaisuja. Viisaus ei asu yksin hankintayksikössä ja markkinoita tulee haastaa uudenlaisten ratkaisujen tuottamisessa. Laadun arvottaminen tulisi jatkossa kohdentua erityisesti loppukäyttäjälähtöiseen näkökulmaan; mitä lisäarvoa tavoittelemme kuntalaiselle ja loppukäyttäjälle.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 35 / 101 Espoossa on toteutettu erilaisia pilottihankkeita ja -hankintoja, jotka perustuvat lopputuloksen ostamiseen. Osana Espoon Digiagendan toimeenpanoa on käynnistetty kokeiluhankkeita, joissa haastetaan markkinoita tuote- ja palveluinnovaatioiden edistämiseen yhdessä kaupungin kanssa. Onnistuneet kokeilut laajennetaan jatkossa koko tavoitellulle alueelle. Eettiset hankinnat Eettisesti kestäviin hankintoihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota hankintasopimuksissa. Keskeisimmät työoloihin -ja työntekijän asemaan vaikuttavat kriteerit tulisi sisällyttää kattavasti osaksi hankintasopimuksia. Vastuullisuus-/auditointiraportoinnin ja /tai kyselyn sisällyttäminen kattavasti tunnistettuihin riskihankintoihin olisi hyvä selvittää ja käyttö kuvata hankintaohjeistuksessa. Osa kaupungeista käyttää eettisen, erityisesti sosiaalisen vastuullisuuden arvioinnissa ns. CRS-kompassia, joka tarjoaa työkalun sosiaalisten näkökohtien huomioimiseen hankinta- ja tuotantoketjuissa. Menettelyjen osalta on syytä huomioida se, etteivät vaaditut kriteerit sulje pois pienempien yritysten mahdollisuuksia osallistua. Eettisten hankintojen osalta on parhaillaan valmistelussa kartoitus käytetyistä kriteereistä, niiden laajentamisen mahdollisuuksista sekä uusista toimintamalleista/menettelyistä asian edistämiseksi. Metropolia ammattikorkeakoulusta energia - ja ympäristötekniikan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöntekijä tekee parhaillaan selvitystä ja toimenpide-esityksiä asiasta. Terveen kilpailun edistäminen ja markkinoiden vahvistaminen Terveen kilpailun edistäminen Harmaalla taloudella tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaa, josta aiheutuvia lakisääteisiä velvoitteita laiminlyödään verojen, lakisääteisten eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksujen taikka tullin perimien maksujen suorittamisen välttämiseksi tai perusteettoman palautuksen saamiseksi. Espoon kaupunginhallitus hyväksyi 20.6.2011 vastauksen valtuustoaloitteeseen konkreettisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä harmaan talouden torjumiseksi. Espoon hankinnan painopisteisiin vuosille 2013 2016 kuuluu terveen kilpailun edistäminen. Tässä yhteydessä terveen kilpailun edistämistoimia ovat mm. harmaan talouden torjunta, yritysystävälliset hankinnat ja markkinoiden vahvistaminen sekä uusien markkinoiden luominen. Harmaan talouden torjuntaan sisältyvät mm. torjuntaohjeistus (laadittu hankintaohjeeseen), kaupungin työntekijöiden tilaajavastuukoulutukset sekä hankintasopimusten valvonta. Valvonnan osalta on tehostamistarpeita.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 36 / 101 Harmaan talouden torjuntaa toteutetaan tietojenvaihtoyhteistyöllä verohallinnon kanssa. Tunnistettujen riskialojen osalta lähetetään ostoreskontratiedot verohallinnolle, joka antaa kaupungille yleisluonteisen tilastoanalyysin siitä, ovatko yritykset rekisteröityneet ennakkoperintä-, arvonlisävelvollisten- ja työnantajarekistereihin. Lisäksi tilasto kertoo mahdollisten maksuhäiriöisten yritysten määrän toimialoittain. Verohallinto antaa lainsäädännöllisistä syistä johtuen vain tilastollisen analyysin, jossa mahdolliset poikkeamatapaukset esitetään ainoastaan tilastollisessa muodossa toimialoittain, ei yksilöitynä yrityslistauksena. Verohallinnon ja Espoon yhteistoiminnan toimintamalli koskee urakka-, kunnossapito- ja korjauspalveluiden sopimuksia sekä siivouspalvelusopimuksia. Espoo on yritystietojen yksilöimiseksi toimittanut verohallinnon antaman analyysin edelleen jatkokäsittelyyn yritystietokannan palvelutarjoajalle tarkemman analyysin saamiseksi. Analyysit läpikäydään terveen kilpailun edistämisen ryhmässä, jossa on edustus hankinnasta, talouspalveluista sekä keskeisiltä toimialoilta. Harmaan talouden torjuntaohjeistus vaatii päivittämistä, samassa yhteydessä tulee tarkentaa niitä toimenpiteitä, mitä yritykselle aiheutuu häiriömerkinnöistä ja missä vaiheessa. Harmaan talouden torjunnan osalta entistä tärkeämmäksi nousee laiminlyönteihin puuttuminen mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti muun muassa sopimusteknisin keinoin. Tältä osin hankintasopimuksiin on kannustettu lisäämään tehokkaat irtisanomis-, purku- ja sanktiolausekkeet siten, että toimittajilla on vahvempi kannuste noudattaa yhteiskunnallisia velvoitteita. Tilaajavastuulaki edellyttää osaltaan hankintayksiköitä selvittämään sopimuskumppanin yhteiskunnallisten velvoitteiden asianmukaisen hoitamisen ja sopimuskumppaneita huolehtimaan ko. velvoitteiden toteutumisen alihankkijoiltaan. Markkinoiden vahvistaminen Yritysystävällisten markkinoiden toteuttaminen edellyttää avoimuuden lisäämistä kaupungin hankinnoissa (esim. ennakoiva viestintä, ennakkoilmoitukset) sekä markkinavuoropuheluiden hyödyntämistä aiempaa enemmän. Markkinoita vahvistetaan ja uusia markkinoita luodaan esim. määrittelemällä hankintojen kohteita uudella tavalla ja osittamalla hankintoja pienempiin kokonaisuuksiin hyväksymällä aiempaa enemmän myös osatarjouksia. Uudistuvassa hankintalaissa linjataan asiaa. Espoon kaupungin hankinnoissa aloitti hankintaneuvoja määräaikaisessa kokeiluluonteisessa tehtävässä syksyllä 2014. Hankintaneuvojan pääasiallisiin tehtäviin on kuulunut ohjaus ja neuvonta kaupungin hankintaasioissa (esim. sähköisten järjestelmien käyttö, pienhankintajärjestelmä, yleiset hankintoja koskevat asiat, Espoon tavoitteiden viestiminen markkinoille, yritysyhteistyön kehittäminen). Hankintaneuvoja on toiminut tiiviissä yhteistyössä Espoon yrittäjien yritysneuvojien kanssa. Hankintaneuvonnan pilotin jatkosta tehdään päätökset keväällä 2016.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 37 / 101 Vastuullisten hankintojen edistäminen Espoon kaupunki on kytkenyt hankinnat entistä tiiviimmin osaksi elinkeinopoliittisten ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista ja toimeenpanoa. Hankinnat ovat tiiviisti osallisena kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys-, sekä kestävän kehityksen kehitysohjelmissa. Espoon kaupunkiin perustettiin syksyllä 2015 kestävän kehityksen johtajan tehtävä, jonka tehtävänä on vastata kaupunkitasoisesti kestävän kehityksen koordinoinnista Espoossa. Tavoitteena on luoda verkostomainen rakenne, joka tukee ketterästi kestävien ja vastuullisten hankintojen toteuttamista Espoossa. Organisointi on vielä kesken. Espoon kaupunki tekee kestävien hankintojen osalta yhteistyötä mm. Sitran, Tekesin, Motivan ja pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa. Espoon kaupunki on mukana Sitran koordinoimassa pääkaupunkiseudun Smart & Clean-hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda pääkaupunkiseudulle älykkäiden ja kestävien ratkaisujen referenssimarkkina. Hanke on hyvä esimerkki pääkaupunkiseudun kuntien yhteisestä tahtotilasta kestävien ja älykkäiden ratkaisujen edistämiseen yhtenäisellä markkina-alueella. Motivan koordinoima ekohankintaverkosto kokoaa kuntien kestävistä ja vastuullisista hankinnoista vastaavat yhteen muutamia kertoja vuodessa. Espoo ja Vantaa koordinoivat lisäksi yhteistä kestävien hankintojen foorumia, jossa käydään toimialakohtaisia kestävien hankintojen caseja läpi tavoitteena osaamisen ja kokemusten jakaminen. Helsingissä ja Vantaalla hankintatoimessa työskentelee yksi kestävien ja vastuullisten hankintojen edistämiseen ja koordinointiin keskittynyt henkilö. Espoossa ei ole erillistä vastaavaa kestävistä hankinnoista vastuullista henkilöä vaan tavoitetta toteutetaan koko hankintahenkilöstöä valmentamalla ja ohjeistamalla. Yhteenveto Hankintalakia sovellettaessa pyritään huomioimaan kattavasti Espoon etu ja vastuullisuus. Espoon kaupunki asettaa jo nyt hankinnoissaan erilaisia kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyviä kriteerejä toimittajalle ja palveluntuottajalle (muun muassa uusiutuva energia, kasvihuonepäästöt, ympäristömerkit, työehtosopimusten ja valmistusmaan työlainsäädännön noudattaminen, ILO:n yleissopimuksen noudattaminen, lähi- ja luomuruoka, Reilun kaupan kriteerit, hankinnan elinkaarikustannukset, paikallisuus, esim. etäisyyteen ja kuljetusmatkoihin liittyvät kriteerit, teemaviikot, esteettömyys yms.). Espoossa edistetään kestäviä ja vastuullisia hankintoja monin tavoin, Toimintamalleja, ohjeistusta ja osaamista tulee kehittää aktiivisesti. Julkisten hankintojen merkittävyys tulee kasvamaan jatkossa entisestään ja Espoon tulee pystyä varmistamaan uudistuvan hankintalain mahdollisuuksien hyödyntäminen Espoon keskeisten strategisten tavoitteiden mukaisesti. Uudistuvan hankintalain myötä uudistettavaan hankintaohjeeseen tullaan entistä yksityiskohtaisemmin huomioimaan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 38 / 101 Espoon keskeisten strategisten painopisteiden mukaiset tavoitteet ja niiden edistäminen hankintojen kautta. Tavoitteena on, että kaikki hankintoja tekevät toimijat tunnistavat entistä paremmin ne tavoitteet, joita hankintojen kautta tulee edistää. historia Kaupunginhallitus 25.5.2015 186 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi ilmoituksen, ettei vastausta Arja Juvosen ja 25 muun valtuutetun 13.4.2015 esittämään valtuustokysymykseen hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden voida asetetussa määräajassa antaa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 8.6.2015 95 ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi ilmoituksen, ettei vastausta Arja Juvosen ja 25 muun valtuutetun 13.4.2015 esittämään valtuustokysymykseen hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden voida asetetussa määräajassa antaa. Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 29.2.2016 71 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi annetun selvityksen vastauksena Arja Juvosen ja 25 muun valtuutetun 13.4.2015 esittämään valtuustokysymykseen hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 39 / 101 5651/2015 12.01.00.00 Kaupunginhallitus 24 18.1.2016 Valtuusto 22 15.2.2016 Kaupunginhallitus 76 29.2.2016 35 Valtuustokysymys integroidussa valmistavassa opetuksessa olevien oppilaiden tuen eheästä jatkumisesta alkuopetuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Tero Latvala, puh. 043 826 5256 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Virpi Leino, puh. 046 877 1846 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kari Uotilan ja 25 muun valtuutetun 21.12.2015 jättämään valtuustokysymykseen integroitujen valmistavan opetuksen oppilaiden tuen eheästä jatkumisesta alkuopetuksessa ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Uotila puheenjohtajan kannattamana ehdotti että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustokysymys 21.12.2015 Valtuustokysymys Valtuutettu Kari Uotila ja 25 muuta valtuutettua ovat 21.12.2015 jättäneet seuraavan valtuustokysymyksen. Espoossa on yli kymmenen vuoden ajan opetettu valmistavan opetuksen oppilaita integroidussa Koulupolun alku -ryhmissä koulujen esiopetuksessa. Järjestelmä on suunniteltu siten, että työskentelyä samojen työntekijöiden kanssa voi tarpeen mukaan ja vanhempien toiveita kunnioittaen jatkaa peruskoulun alaluokilla valmistavana opetuksena, MMO-opetuksena tai koulun omin resurssein ensimmäisellä ja toisella luokalla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 40 / 101 Järjestelmä on lähes kaikissa kouluissa rapautunut. Suuri osa integroidun valmistavan opetuksen oppilaista ei voi saada valmistavan opetuksen aikaisten työntekijöiden tukea seuraavien vuosien aikana koulun vaihtumisen vuoksi. Koulun vaihtuminen johtuu siitä, ettei koulutuslautakunnan ensimmäisen luokan oppilaaksi ottoa koskevia päätöksiä ole päivitetty tukemaan eheää Koulupolun alkua. Kysymme kaupunginhallitukselta ja koulutuslautakunnalta: pidättekö tärkeänä integroidun valmistavan opetuksen oppilaiden tuen eheää jatkumista alkuopetuksessa? Mihin toimenpiteisiin tulette ryhtymään eheän tuen palauttamiseksi? Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on 17.2.2016 27 antanut valtuustokysymykseen seuraavan lausunnon: Inklusiivista valmistavaa opetusta järjestetään esiopetusikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille esiluokkien yhteydessä. Kaupunginhallitus päätti (15.12.2009 13), että valmistavaan opetukseen liittyvissä ryhmissä on aina OVTESin mukaan palkattu esiopettaja suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ja koulun rehtorin alaisuudessa. Toisaalta saman kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti (15.12.2009 13) uudet esiopetusryhmät perustetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön alaisuuteen ja niihin palkataan KVTES:n mukainen esiopettaja. Kyseinen päätös estää inklusiivisen valmistavan opetuksen tarjoamisen esiopetusikäisille kaikissa lähikouluissa, koska uusia esiluokkia ei voida perustaa koulujen alaisuuteen. Lisäksi valmistavaa opetusta tarvitsevien esikouluikäisten määrä kasvaa koko ajan ja kaikki valmistavaa opetusta tarvitsevat eivät mahdu valmistavaa opetusta tarjoaviin esiluokkiin omalla asuinalueellaan. Perusopetuksen oppilaaksiottoa koskevissa linjauksissa (opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 27.8.2014 104) on määrätty, millä perustein oppilaan lähikoulu osoitetaan. Päätöksen tekee rehtori/koulunjohtaja. Lähikoulu osoitetaan oppilaan asuinpaikan mukaiselta oppilasalueelta. Oppilasalueita on seitsemän: Espoonlahden oppilasalue, Keski-Espoon oppilasalue, Itäisen Leppävaaran oppilasalue, Läntisen Leppävaaran oppilasalue, Matinkylä-Olarin oppilasalue, Pohjois-Espoon oppilasalue ja Tapiolan oppilasalue. Oppilasalueen sisällä kouluilla ei ole koulukohtaisia erillisiä oppilasalueita, koska ikäluokan koon muuttuessa muuttuu samalla hieman myös alue, jolta koulun luokat täyttyvät. Lähikoulun osoittaminen ensimmäiselle luokka-asteelle tapahtuu kunkin oppilasalueen sisällä seuraavassa etusijajärjestyksessä: 1. Oppilaat, joilla on terveydentilaan liittyvä tai muu erityinen syy 2. Oppilaat, joilla on sisarusperuste 3. Koulumatka

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 41 / 101 4. Huomioidaan huoltajien esittämät lähikoulutoiveet mahdollisuuksien mukaan Lähikouluksi pyritään osoittamaan koulu, johon kunnan ei tule järjestää koulukuljetusta. Mikäli lähikouluksi joudutaan osoittamaan koulu, johon kunnan tulee järjestää koulukuljetus, osoitetaan lähikouluksi ensisijaisesti koulu, johon koulukuljetus voidaan järjestää julkista liikennettä käyttäen. Kun valmistavan opetuksen suorittanut oppilas siirtyy tavalliseen yleisopetukseen, hänelle osoitetaan lähikoulu em. perustein. Lähikoulua osoitettaessa valmistavan opetuksen suorittanutta oppilasta kohdellaan tasavertaisesti muiden lähikoulua tarvitsevien oppilaiden kanssa. Koska esiopetusikäisten valmistavaa opetusta ei ole tarjolla jokaisessa koulussa, voi valmistavan opetuksen suorittaneen oppilaan koulu vaihtua, kun oppilas siirtyy tavalliseen yleisopetukseen. Näin valmistavan opetuksen suorittaneet oppilaat pääsevät asuinalueensa mukaiseen lähikouluun. Lisäksi tästä seuraa se, että valmistavan opetuksen suorittaneet oppilaat eivät keskity ainoastaan niihin kouluihin, joissa tarjotaan inklusiivista valmistavaa opetusta esiopetusikäisille. Tilanteen 17.2.2016 mukaan valmistavassa opetuksessa on 734 oppilasta, joista 196 on esioppilaita. Kaikki esioppilaat opiskelevat integroiduissa ryhmissä. Näitä ryhmiä on 32 kpl. Sivistystoimen johtaja toteaa: Valtuustokysymyksessä mainittu nimitys Koulunpolun alku -ryhmät on liittynyt opetustoimessa vuosina 2006-2009 olleeseen Koulupolun alku - hankkeeseen. Lukuvuonna 2015-2016 valmistavaa opetusta esiopetusikäisille on ollut 18 suomenkielisessä peruskoulussa ja pilottina yhdessä päiväkodissa. Valmistavaa opetusta perusopetusikäisille annetaan 48 suomenkielisessä koulussa. Ruotsinkielisen opetuksen osalta esiopetuksessa tai perusopetuksessa ei ole ollut valmistavan opetuksen ryhmää, mutta tavoitteena on, että luokkamuotoinen opetus alkaisi elokuussa 2016, jos tarvetta on. Perusopetuslain 6 :n mukaisesti opetus tulee järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Kunta osoittaa oppilaalle lähikoulun. Perusopetuslaissa ei ole säädetty valmistavan esiopetuksen tai opetuksen järjestämisestä. Espoossa valmistava opetus esiopetusikäisille on keskitetty tiettyihin yksiköihin kuten opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunnossa todetaan. Palvelun kehittämisen jatkovalmistelussa olisi tärkeää, että opetus- varhaiskasvatuslautakunta selvittäisi mahdollisuudet järjestää valmistavaa opetusta aiempaa enemmän myös päiväkotien esiopetuksen yhteydessä ja näin lisätä mahdollisuuksia lähellä kotia tapahtuvaan valmistavaan esiopetukseen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 42 / 101 historia Kaupunginhallitus 18.1.2016 24 Valmistavasta opetuksesta yleisopetukseen siirtyvälle oppilaalle osoitetaan lähikoulu noudattaen lautakunnan vahvistamia periaatteita. Oppilaan siirtyessä valmistavasta opetuksesta yleisopetukseen hänen siirtymistä ja opiskelua tuetaan monin tavoin. Espoossa valmistavan opetuksen jälkeen oppilaalle voidaan hakea maahanmuuttajien määräaikaisen opetuksen tukea. Maahanmuuttajien määräaikaisella opetuksella tarkoitetaan valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtyneelle oppilaalle annettavaa määräaikaista tehostettua tukea. Koulun oppimisen tuen ryhmä arvioi valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtyvän oppilaan tuen tarpeet ennen yleisopetukseen siirtymistä. Mikäli ryhmä arvioi, että oppilas ei selviydy yleisopetuksessa suomi toisena kielenä -opetuksen, tukiopetuksen tai muiden koulun tukitoimien avulla ikätasoaan ja edellytyksiään vastaavasti, voidaan oppilaalle hakea maahanmuuttajien määräaikaisen opetuksen tukea (MMO). Oppilas voi saada maahanmuuttajien määräaikaista opetusta enintään kahden lukuvuoden ajan. tehdään lukuvuodeksi kerrallaan. Opetuksessa noudatetaan yleisopetuksen opetussuunnitelmaa ja opetusta eriytetään oppilaan tarpeiden mukaisesti. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma yhteistyössä huoltajien kanssa. Koulun ja kodin yhteistyö on muutoinkin tärkeää ja huoltajien kanssa keskustellaan siirtymiseen, opiskeluun ja tukeen liittyvistä asioista. ehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, ettei vastausta valtuustokysymykseen voida asetetussa määräajassa antaa. Käsittely Sivistystoimen johtajan estyneenä ollessa asian esitteli talous- ja hallintojohtaja Timo Ketonen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 15.2.2016 22 ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, ettei vastausta valtuustokysymykseen voida asetetussa määräajassa antaa. Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 43 / 101 Kaupunginhallitus 29.2.2016 76 ehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kari Uotilan ja 25 muun valtuutetun 21.12.2015 jättämään valtuustokysymykseen integroitujen valmistavan opetuksen oppilaiden tuen eheästä jatkumisesta alkuopetuksessa ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 44 / 101 4895/2015 06.00.00 Kaupunginhallitus 360 30.11.2015 Valtuusto 9 25.1.2016 Kaupunginhallitus 79 29.2.2016 36 Valtuustokysymys palvelutorien omistaja- ja tilapolitiikasta ja kumppanuuksista ym. Valmistelijat / lisätiedot: Carl Slätis, puh. 043 824 6506 Eetu Salunen, puh. 050 544 6535 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kari Uotilan ja 14 muun valtuutetun 9.11.2015 jättämään valtuustokysymykseen palvelutorien omistaja- ja tilapolitiikasta, kumppanuuksista ym. ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Uotila Bymanin ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 15): Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus selvittäisi vielä mahdollisuudet Puolarmetsän terveysaseman toiminnan jatkamiseksi siten, että Matinkylän terveysaseman väistötiloiksi terveysaseman peruskorjauksen ajaksi tulisivat Tapiolan sijaan ison Omenan tilat. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Uotilan toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Uotilan toivomusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 43 äänellä 28 vastaan 3 äänestäessä tyhjää hyväksyi Uotilan toivomusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomuksen:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 45 / 101 - Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus selvittäisi vielä mahdollisuudet Puolarmetsän terveysaseman toiminnan jatkamiseksi siten, että Matinkylän terveysaseman väistötiloiksi terveysaseman peruskorjauksen ajaksi tulisivat Tapiolan sijaan ison Omenan tilat. Liite Oheismateriaali Selostus 12 Äänestyslista 36 esityslistan asia 10 - Valtuustokysymys 9.11.2015 Valtuustokysymys Kari Uotila ja 14 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet 11.11.2015 valtuustokysymyksen palvelutorien omistaja ja tilapolitiikasta, kumppanuuksista ym. Matinkylän metroaseman yhteyteen Isoon Omenaan on valmistumassa noin vuoden päästä palvelutorikonseptilla toimiva kaupungin palvelutila jonne myös Matinkylän nykyinen terveysasema pääosin siirtyy. Saamiemme tietojen mukaan Matinkylän nykyisen terveysaseman henkilökunta ei kuitenkaan siirry uusiin tiloihin vaan Tapiolaan. Uusiin palvelutorin tiloihin onkin muuttamassa Mediverkolle ulkoistettu terveysasema Puolarmetsän mahdollisesti lopetettavan sairaalan tiloista. Matinkylän nykyinen terveysasema, joka sijaitsee muutaman sadan metrin päässä Isosta Omenasta, on myös menossa peruskorjaukseen palvelutorin valmistumisen yhteydessä. Nykyiselle kaupungin omalle terveysasemalle on maankäytöllisesti ja teknisesti aikoinaan luotu myös laajentumisedellytykset. Tiedustelemme Minkälaisen strategiseen tai kokonaistaloudelliseen harkintaan nyt suunnitellut järjestelyt perustuvat. Palvelutori on kansainväliseen kiinteistöbisnekseen keskittyneen Cityconin omistuksessa. Yhtiön kumppanuus Espoon kaupungin kanssa on näin laajenemassa lähes kaikkiin kauppakeskuksiin. Minkälaisiin tietoisiin omistaja- ja tilapoliittisiin linjauksiin nykyinen kehitys perustuu. Aikooko kaupunki jatkossakin laajentaa kumppanuuksiaan kansainvälisessä omistuksessa olevien kiinteistö- ja hoivabisneksen kanssa, joiden käytännöt mm. aggressiivisen verosuunnittelun osalta ovat herättäneet laajaa julkista keskustelua. Miten päätöksenteko palveluverkon kehittämisessä konkreettisesti tapahtuu ja miten palvelujen käyttäjät eli kuntalaiset voivat vaikuttaa tähän?

Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 46 / 101 historia Kaupunginhallitus 30.11.2015 360 Vastaus valtuustokysymykseen Kaupunki on toteuttanut kirjastotiloja kauppakeskuksiin eli paikkoihin, joissa kuntalaiset liikkuvat. Espoo-tarinan linjausten mukaista on, että kuntalaispalveluja tuodaan keskitetysti julkisen liikenteen solmukohtiin. Sivistystoimen käyttöön toteutettuja kohteita ovat Sellon, Entressen ja Ison Omenan kirjastot. Myös sosiaali- ja terveystoimi on halunnut tuoda palvelujaan keskeisille paikoille, jolloin on syntynyt ajatus eri toimintoja yhdistävästä palvelutorista. Tällaista toteutetaan Matinkylään Ison Omenan laajennuksen yhteyteen. Valtuusto on hyväksynyt Matinkylän palvelutorin hankesuunnitelman 20.5.2013 80. Uudet mahdolliset toimipisteet harkitaan tapauskohtaisesti toimialan tarpeiden, kaupungin kokonaistalouden ja saavutettavien sopimusehtojen myötä. Kaikki toimitilahankkeet käyvät läpi kaupungin johtosääntöjen mukaisen päätöksentekoprosessin. Kaupungin hankinnoissa huomioidaan yhteiskuntavastuu. Sosiaali- ja terveyslautakunta on 10.12.2014 päättänyt luopua Puolarmetsän terveysasemasta ja 20.5.2015 koko Puolarmetsän kiinteistöstä joulukuuhun 2016 mennessä. Matinkylän terveysasema on toiminut pitkään nykyisissä tiloissaan. Palvelutaso on selvästi parantunut viimeisen vuoden aikana. Matinkylän terveysasema peruskorjataan vuoden 2017 aikana. Peruskorjaus edellyttää väistötilojen käyttöä. Väistötilat saadaan järjestymään pääosin Tapiolan terveysasemalla. Matinkylän ja Tapiolan välillä on metroyhteys vuonna 2017. Peruskorjauksen arvioidaan kestävän 8-12 kuukautta ja terveysasematoiminta palaa sen jälkeen Matinkylän terveysasemalle uudistettuihin tiloihin. Nykyisen Puolarmetsän terveysaseman vastuuväestö tarvitsee joka tapauksessa uudet tilat vuonna 2017, kun Puolarmetsän kiinteistöstä on luovuttu. Puolarmetsän palveluntuottaja on velvollinen siirtymään Espoon kaupungin osoittamiin tiloihin, koska Espoon kaupunki on päättänyt sopimuskauden aikana luopua Puolarmetsän terveysaseman nykyisistä tiloista. Ison Omenan palvelutori on saavutettavuuden perusteella toimiva sijainti Puolarmetsän terveysaseman nykyiselle vastuuväestölle. Yksityisellä palveluntuottajalla on paremmat edellytykset hyödyntää täysimääräisesti Ison Omenan palvelutorin aukioloaikoja väestön kasvaessa metronlinjan varrella voimakkaasti. Käytännön järjestelyt toiminnan siirtymisestä Ison Omenan palvelutorille ovat jo pitkällä. Kaupungin palveluverkon kehittämisestä vastaavat toimialat, jotka osallistavat kuntalaisia valmisteluun omien käytäntöjensä mukaan. ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo

Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 47 / 101 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi ilmoituksen, ettei vastausta Kari Uotilan ja 12 muun valtuutetun 9.11.2015 esittämään valtuustokysymykseen palvelutorien omistaja- ja tilapolitiikasta, kumppanuuksista kansainväliseen kiinteistö- ja hoivabisnekseen sekä verosuunnittelusta ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista voida asetetussa määräajassa antaa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 25.1.2016 9 ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, ettei vastausta valtuustokysymykseen palvelutorien omistaja ja tilapolitiikasta, kumppanuuksista kansainväliseen kiinteistö- ja hoivabisnekseen sekä verosuunnittelusta ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista Espoon kaupungille voida asetetussa määräajassa antaa. Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 29.2.2016 79 ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostuksen tiedoksi vastauksena Kari Uotilan ja 14 muun valtuutetun 9.11.2015 jättämään valtuustokysymykseen palvelutorien omistaja- ja tilapolitiikasta, kumppanuuksista ym. ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 48 / 101 706/2016 00.01.01 Kaupunginhallitus 69 29.2.2016 37 Valtuuston työjärjestyksen 5 :n mukainen luettelo vireillä olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä Valmistelijat / lisätiedot: Riitta-Liisa Kammonen, puh. 050 597 0956 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi liitteenä olevan valtuuston työjärjestyksen mukaisen luettelon vireillä olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Käsittely Puheenjohtaja Hyrkön ym. kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Liite Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. 13 Vireillä olevat valtuustoaloitteet 2016 Valtuuston työjärjestyksen 5 :n 5 momentin mukaan kaupunginhallituksen on vuosittain annettava valtuustolle luettelo niistä valtuutettujen tekemistä ja kaupunginhallitukselle lähetetyistä aloitteista, jotka on vähintään kaksitoista valtuutettua allekirjoittanut, ja joita valtuusto ei ole edellisen vuoden loppuun mennessä lopullisesti käsitellyt. Samalla kaupunginhallituksen on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. historia Kaupunginhallitus 29.2.2016 69 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi liitteenä olevan valtuuston työjärjestyksen mukaisen luettelon vireillä olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 49 / 101 Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 50 / 101 1525/2015 11.03.02 Kaupunginhallitus 23 18.1.2016 Valtuusto 24 15.2.2016 38 Valtuustoaloite terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin järjestämisestä Ämmässuon kaatopaikan ympärillä sijaitsevien asuinalueiden asukkaista (Pöydälle 15.2.2016) Valmistelijat / lisätiedot: Valtteri Kosunen, puh. 043 825 6268 Kaisa Hemminki, puh. 050 561 1781 Liisa Keisteri, puh. 050 354 6131 Tiina-Kaisa Lauksio, puh. 043 826 6908 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veera Ruohon ja 24 muun valtuutetun 23.3.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen Ämmässuon kaatopaikan ympärillä sijaitsevien asuinalueiden asukkaisiin kohdistuvien terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin järjestämisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja Hyrkön ym. kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Oheismateriaali Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustoaloite 23.3.2015 - Kartat - Kysymykset - Tulokset - Katsaus Selostus Veera Ruoho ja 24 muuta valtuutettua ovat tehneet 23.3.2015 valtuustoaloitteen. Valtuustoaloitteen allekirjoittaneet vaativat, että Espoon kaupunki järjestää terveydensuojeluvalvonnan ja seudullisen ympäristöterveydenhuollon mukaisena tehtävänään terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin Ämmässuon kaatopaikan ympärillä sijaitsevien asuinalueiden asukkaista.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 51 / 101 Aloitteen perusteluina mainitaan, että alueella on joko suunnitteilla ja jo olemassa olevia hankkeita yhteensä 35 kpl. Allekirjoittaneiden mukaan alue toimintoineen hyödyttää miltei koko pääkaupunkiseutua, mutta edelleenkään ei ole tehty toimintojen yhteisvaikutuksista selvitystä, eikä tässä aloitteessa vaadittavaa asukkaiden terveydentilasta Ämmässuon vaikutusaluetta koskevaa kohdennettua selvitystä. Allekirjoittaneiden mielestä vain muutamalle henkilölle tehty ryhmähaastattelumuotoinen terveysvaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi ei ole riittävän kattava eikä suojaa asukkaiden intimiteettiä. Espoon kaupungin terveyspalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen Espoon kaupungin terveyspalvelut on kyselytutkimuksella selvittänyt Ämmässuon kaatopaikan lähiympäristön asukkaiden terveydentilaa, koettua terveyshaittaa ja -huolta. Kyselyyn on sisältynyt myös mahdollisuus ilmoittautua vapaaehtoiseen myöhemmin toteutettavaan kohdennettuun terveystarkastukseen. Espoon kaupungin terveyspalvelut / ympäristöterveys on valtuustoaloitteen johdosta paneutunut Ämmässuo - Kulmakorven alueen toimintoihin ja niiden mahdollisiin vaikutuksiin elinympäristöön sekä toimintojen valvontaan ja lupaehtojen ja määräysten noudattamiseen. Asukkaille suunnattu kyselytutkimus Espoon kaupungin terveyspalvelut on valtuustoaloitteen mukaisesti selvittänyt Ämmässuon kaatopaikan lähiympäristön asukkaiden terveydentilaa, koettua terveyshaittaa ja -huolta kyselytutkimuksella (oheismateriaali). Ämmässuon alueen mahdolliset terveysvaikutukset ovat olleet esillä jo vuosia. Asiaa on käsitelty jo mm. valtuustoaloitteessa 2289/710/2006 ja tilanne on monitahoinen. Selvityksessä päädyttiin erityisesti alueen terveysvaikutuksiin kohdennettuun kyselyyn. Kysely suunniteltiin Espoon kaupungin terveyspalveluissa. Kysely oli siis kohdennettu erityisesti terveysvaikutusten arvioinnin kannalta, mutta luonnollisena osana tätä myös sosiaalisia vaikutuksia kartoitettiin. Mahdollisimman monesta näkökulmasta pyrittiin tähän tilanteeseen suunnitellulla kyselyllä saamaan kokonaisvaltainen käsitys paitsi terveysvaikutuksista myös sosiaalisista vaikutuksista alueella sikäli kun ne vaikuttivat asukkaiden elinoloihin, viihtyvyyteen tai hyvinvointiin. Kyselyä suunniteltaessa ja analysoinnissa tehtiin myös yhteistyötä THL:n johtavan tutkijan Jouni Tuomiston kanssa. Kyselytutkimus toteutettiin 25.9-23.10.2015. Kyselyn kohdealueena oli Ämmässuo - Kulmakorven aluetta ympäröivä 1,5 km levyinen vyöhyke (oheismateriaali, kuva 4). Kiinteistön omistajien tiedot haettiin Espoon ja Kirkkonummen kiinteistörekisteristä. Otoksesta poistettiin kohteet, joissa ei ollut asuinrakennuksia tai joihin ilmoitettujen yhteystietojen osoite oli alueen ulkopuolella. Kysely postitettiin 346 henkilölle, joista 258 oli espoolaisia ja 88 kirkkonummelaisia. Vastaaminen oli vapaaehtoista, luottamuksellista ja anonyymiä. Vastaaminen oli mahdollista sekä internetissä että kirjeitse. Myös kohdealueella vakinaisesti asuvien, mutta jostain syystä postituksen ulkopuolelle jääneiden vastaaminen internetin

Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 52 / 101 kautta sallittiin. Strukturoitujen ja kvantitoitujen kysymysten lisäksi kyselyssä oli myös useita avoimia kysymyksiä mahdollisimman kattavan informaation saamiseksi. Kyselyyn vastasi Espoossa 115 henkilöä (44,5 %) ja Kirkkonummella 22 henkilöä (25,0 %). Koko kohderyhmän vastausprosentti oli kyselyn yleisluontoisuus ja laajuus huomioiden tämän tyyppisille kyselyille hyväksyttävä 39,6 %. Kyselyyn sisältyi myös alustava ilmoittautuminen vapaaehtoiseen myöhemmin erikseen toteutettavaan kohdennettuun terveystarkastukseen. Tähän ilmoittautui erillisellä puhelinkontaktilla 64 henkilöä (52 aikuista ja 12 lasta) 29 taloudesta. Puhelinkontakteissa välittyi selvästi asukkaiden yleinen huoli mahdollisista alueen terveyshaitoista. Vaikka monellakaan soittaneella ei itsellään ollut merkittäviä terveyshaittoja, kokivat he kuitenkin tarjotut terveystarkastukset yleisesti hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi sekä asian selvittämisen ylipäätään positiivisena toimintana. Kohderyhmän elintavat olivat kyselyn perusteella liikunnan, tupakoinnin ja alkoholin käytön osalta kohtuullisia, eikä elintapojen voida tulkita selittävän koettuja terveyshaittoja. Jonkin verran esiintyi työperäistä altistumista kuten työympäristössä esiintyviä liuottimia, pakokaasuja, homeen hajua ja tupakansavua. Näiden vaikutusta koettuihin terveyshaittoihin ei kyselyn perusteella voida erotella asuinympäristön vaikutuksista. Vakaviin terveyshaittoihin viittaavaa ei alueella kyselyn perusteella todettu. Erilaisia silmä- ja hengitystieoireita raportoi vähintään viikoittain kokevansa 13-26 % vastaajista. Pitkittynyttä yli kuukauden kestävää nuhaa viimeisen vuoden aikana raportoi 34 % vastaajista. Vertailuna tähän aikuisväestössä arvioidaan allergista nuhaa olevan noin 25 30 %:lla ja lisäksi noin 10 %:lla on kroonista ei-allergista yliherkkyysnuhaa. 11 % vastaajista raportoi sairastavansa lääkärin diagnosoimaa astmaa. Keuhkolääkkeitä raportoi käyttävänsä 12 % vastaajista. Väestötasolla verrattuna THL:n arvioiden mukaan astmaa sairastaa vajaa 10 prosenttia väestöstä. Lisäksi arviolta 5 prosentilla väestössä on ajoittain astman kaltaisia oireita. Täysin identtistä vertailuaineistoa ei ole tulosten tulkinnan tueksi ole saatavissa. Löydökset ovat hyvin samankaltaisia verrattuna esimerkiksi 2011 kansainvälisesti julkaistuun kotimaisen laajaan kaatopaikkojen ympäristöä koskevaan tutkimukseen nähden (Environmental Research 111 (2011) 164-170). Luvut ovat siis samaa suuruusluokka ja on lisäksi huomioitava, että kyselytutkimuksiin liittyy aina ns. valikoitumisharha (selection bias). Eli todennäköisemmin vastaamatta jättävät ihmiset, joilla ei ongelmia ole. Tutkimustulokset löytyvät tarkemmin eriteltyinä oheismateriaalista. Tutkimuksessa tuli hyvin selvästi esiin alueen väestön huoli moninaisista ympäristöhaitoista. Melu-, pöly- ja hajuhaitat koettiin yleisesti merkittäviksi Erittäin tai melko paljon hajun esiintymistä koki 39 % vastaajista. 52 % koki hajun häiritsevän erittäin tai melko paljon. 94 % mielestä haju oli peräisin kaatopaikalta. 45 % mielestä hajua esiintyi vähintään viikottain ja se oli 84 % mielestä esiintyessään melko tai erittäin voimakasta. 26 % koki hajuhaittoja myös sisätiloissa ikkunoiden ollessa kiinni. 71 % koki hajun vaikuttavan tai rajoittavan elämäänsä. Viimeisen viikon aikana 48 % oli kiinnittänyt huomiota kaatopaikan hajuun. Kaatopaikan koettiin lisäävän

Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 53 / 101 alueen roskaantumista, pölyisyyttä, meluisuutta ja liikenteen määrää sekä lisäävän lokkien, varisten, rottien ja hiirien määrää alueella. Yli puolet vastaajista koki kaatopaikan toiminnan vaikuttavan omaan terveyteensä, läheisten terveyteen ja juomaveden, ilman sekä maaperän laatuun. Merkittävänä yleisenä huolta aiheuttavana asiana pidetään myös sitä, että jopa 90 % vastaajista koki kaatopaikan laskevan alueen asuntojen ja tonttien hintaa. Kyselystä kävi myös selvästi ilmi alueen väestön aiempi toiminta liittyen koettuihin ongelmiin. Tätä kuvaa vastaajien raportoimat kyselyn aihepiiriin liittyvät viranomaisvalitukset, valitukset jätteenkäsittelylaitokselle, lehtikirjoitukset, yhteydenotot kylätoimikuntaan tai asukasyhdistykseen sekä keskusteluun naapurustossa. Ämmässuo - Kulmakorven alueen toiminnot ja niiden valvonta Espoon seudun ympäristöterveys on perehtynyt Ämmässuo-Kulmakorven alueen toimintaan käymällä läpi useita viranomaisraportteja, selvityksiä ja kannanottoja. Vastausta varten on käyty läpi - alueen toimijoille myönnettyjä ympäristölupia ja niiden valvontaa - ympäristölupaan liittyviä tarkastuksia ja toimijoille annettuja mahdollisia määräyksiä ja kehotuksia - toiminnanharjoittajien vuosiraportteja ja selvityksiä - Ämmässuo-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuraportteja - useita Ämmässuo-Kulmakorven alueen arviointiselostuksia ja niistä annettuja lausuntoja - asukastapaamisten yhteenvetoja ja sidosryhmäkokousten pöytäkirjoja - vireillä olevista tai jo käynnissä olevista hankkeista tehtyjä valituksia ja niistä annettuja lausuntoja. Tarkempi katsaus alueen valvonnasta ja toiminnasta löytyy oheismateriaalina. Espoon seudun ympäristöterveys toteaa, että toimijoita, joilla on ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia toimintoja ja joille on myönnetty ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa, valvotaan Ämmässuo - Kulmakorven alueella asianmukaisesti. Ympäristölupien valvonnasta vastaavat ELY-keskukset ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset. Tarvittaessa on annettu kehotuksia tai määräyksiä epäkohtien korjaamiseksi. Suurimmat toimijat (HSY, Rudus Oy, oheismateriaali) ovat raportoineet toiminnastaan vuosittain. Tarkkailujen tulokset ja raportit ovat olleet viranomaisten nähtävillä. Toimijat ovat myös pyrkineet tiedottamaan ja antamaan reaaliaikaista tietoa lähialueen asukkaille mittauksista ja häiriötilanteista. Toimijoiden ja asukkaiden välillä on ollut yhteisiä tilaisuuksia ja tiedon vaihtoa. Useat toimijat toteuttavat omia tarkkailuohjelmiaan tai ovat liittyneet Ämmässuo - Kulmakorven alueen yhteiseen vesientarkkailuun. Sekä toimijat että Espoon kaupunki ovat reagoineet asukkaiden valituksiin ja huolenaiheisiin aloittamalla mittauksia ja selvityksiä, joiden avulla epäkohtia ja haittoja on pyritty kartoittamaan ja vähentämään tai kokonaan poistamaan. Osa toimijoista on aloittanut mittauksia myös vapaaehtoisesti ilman ympäristöluvassa olevia velvoitteita. ELY-keskus on huomioinut asukkaiden valituksia antamalla kehotuksia ja määräyksiä haittojen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 54 / 101 vähentämiseksi ja estämiseksi. Vaasan hallinto-oikeus on reagoinut asukkaiden valituksiin täydentämällä ja muuttamalla ympäristölupia sekä antamalla määräyksiä, joilla ehkäistään toiminnoista aiheutuvia haittoja. YVA-menettelyillä on pyritty vähentämään tai kokonaan estämään hankkeiden haitallisia ympäristövaikutuksia sekä huomioimaan yhteisvaikutukset muiden hankkeiden tai toimintojen kanssa. Sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA) toteutetaan kunnissa osana YVA-menettelyä (Tapani Kauppinen, THL). YVA-menettelyillä arvioidaan hankkeiden välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Ympäristöluvat on myönnetty sillä edellytyksellä, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Tällä hetkellä koko Ämmässuo - Kulmakorven alueella on yhteistarkkailuna ainoastaan vesi. Ämmässuon ja Kulmakorven vesiä on tarkkailtu jo vuodesta 1987 alkaen ja toimijoiden yhteistarkkailuna vuodesta 2003 alkaen. Yhteistarkkailussa seurataan alueen pinta-, pohja-, kaivo- ja jätevesien laatua (lisätietoa oheismateriaalissa). Ottaen huomioon alueen laajuuden ja erityyppisten toimijoiden suuren lukumäärän, ympäristöön kohdistuvien yhteisvaikutusten arvioiminen helpottuisi jos yhteisiä tarkkailuohjelmia olisi muiltakin ympäristövaikutusten alueilta kuin vesien tarkkailusta. Perusturvajohtaja toteaa, että ryhdytään toimenpiteisiin, jotta esimerkiksi melua tai pölyä aiheuttavat toimijat voisivat liittyä yhteiseen melun- tai pölyntarkkailuohjelmaan. Yhteisten tarkkailuohjelmien tulokset ja valvovien viranomaisten valvontaraportit sekä myös toimijoiden vuosiraportit pyritään kokoamaan keskitetysti yhteiseen tietopankkiin kaikkien viranomaisten saataville. Näin koko Ämmässuo - Kulmakorven alueen valvonta ja yhteisvaikutusten tarkkailu kaikilta osa-alueilta helpottuu. Avoimuuden lisäämiseksi sekä valvonnan yleisen näkyvyyden lisäämiseksi asukkaiden informoiminen kaikista Ämmässuo - Kulmakorven alueen häiriötilanteista ja tulevista tapahtumista olisi hyvä keskittää yhteiseen tiedotuskanavaan, jolloin tieto eri toimijoiden tilanteesta tulisi kaikkien tietoon, niin asukkaiden kuin muidenkin toimijoiden. Myös toimijoiden vuosiraportteja, tarkkailujen tuloksia sekä valvontaraportteja voisi olla asukkaiden saatavilla yhteisestä tiedotuskanavasta tai tietopankista. Ämmässuolle ohjautuvan jätteen määrä on huomattavasti pienentynyt, kun Vantaalla v. 2014 otettiin käyttöön jätteenpolttolaitos. Biojätteen käsittelyprosessia on uudistettu ja Vantaan polttolaitoksen toiminnan jatkossa vakiintuessa hajuhaitat tulevat vähenemään alueella. Toiminnat ovat viranomaisten jatkuvassa valvonnassa. Yhteenveto Terveyskyselyssä ei alueella todettu vakaviin terveyshaittoihin viittaavaa. Sosiaalisina vaikutuksina kyselyn perusteella todetaan alueen väestön kokema monimuotoinen viihtyvyyshaitta. Alueen väestö kokee huolta moninaisista ympäristöhaitoista ja näiden mahdollisista

Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 55 / 101 terveysvaikutuksista. Myöhemmin toteutetaan vielä halukkaille kyselyyn osallistuneille kohdennettu terveystarkastus normaalina terveydenhuollon toimintana. Nyt tehdyn katsauksen perusteella alueen toimijoiden valvonta on ollut asianmukaista ja toimijat ovat noudattaneet annettuja määräyksiä. Asukkaiden esiintuomiin huolenaiheisiin on reagoitu asianmukaisesti. Ympäristöön aiheutuvat häiriöt on pyritty pitämään mahdollisimman vähäisinä. historia Terveyskyselyssä asukkaat kokevat kaatopaikan vaikuttavan huonontavasti omaan terveyteensä, läheistensä terveyteen, juomaveden, ilman ja maaperän laatuun. Asukkaiden kokema viihtyvyyshaitta ja huoli tulee ottaa vakavasti. Nämä seikat tulee huomioida lähialueen kaavoituksessa ja mahdollisten uusien toimintojen sijoittelussa. Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 112 ehdotus Terveyspalvelujen johtaja Eetu Salunen Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veera Ruohon ja 24 muun valtuutetun 23.3.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee Ämmässuon kaatopaikan ympärillä sijaitsevien asuinalueiden asukkaisiin kohdistuvien terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin järjestämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Keskustelun aikana tehtiin kaksi kannatettua lisäysehdotusta. Ruoho teki Hiltusen ja Karhulan kannattamana lisäysehdotuksen, jonka mukaan selostusosaan yhteenvedon loppuun (neljänneksi kappaleeksi) lisätään seuraava teksti: Kohderyhmän elintavat olivat kyselyn perusteella liikunnan, tupakoinnin ja alkoholin käytön osalta kohtuullisen hyviä. Vastaajista ilmoitti säännöllisesti käyttävänsä verenpainelääkkeitä 28 % ja sydänlääkkeitä 15 %. Määrät ovat verrattain korkeita säännöllisesti käytettäviin lääkkeisiin. Useat toimijat toteuttavat omia tarkkailuohjelmiaan tai ovat liittyneet Ämmässuo - Kulmakorven alueen yhteiseen vesientarkkailuun lupaehtojen velvoitteiden mukaisesti. Terveyskyselyssä todettiin terveyshaittoihin viittaavaa. Terveyskyselyssä ilmoitettiin myös yksittäisiä vakaviakin sairauksia. Jos terveystarkastuksissa ilmenee hälyyttävää, vastaavat viranomaiset ryhtyvät asianmukaisiin toimenpiteisiin. Nyt tehdyn katsauksen perusteella alueen toimijoita on valvottu. Asukkaiden esiintuomiin huolenaiheisiin ja kokemuksiin on reagoitu. Asukkaiden kokema viihtyvyyshaitta, huoli ja kokemukset myös taloudellisesta haitasta tulee ottaa vakavasti. Niemi teki Ruusun, Konttaksen ja muiden kannattamana lisäysehdotuksen, jonka mukaan esittelijän päätösehdotuksen loppuun lisätään seuraava teksti:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 56 / 101 Lautakunta suhtautuu asukkaille suunnatun kyselyn tuloksiin vakavasti. Terveystarkastussuunnitelmat tuodaan lautakunnan tietoon. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Ruohon ehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että asiassa oli äänestettävä. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Suoritetussa äänestyksessä Ruohon ehdotusta kannatti (jaa) 4 jäsentä ja vastusti (ei) 8 jäsentä. Yksi jäsenistä äänesti tyhjää. Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen. Äänestyspöytäkirja on pöytäkirjan liitteenä. Seuraavaksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Niemen ehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, puheenjohtaja totesi lisäysehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen tulleen hyväksytyksi Niemen ehdotuksen mukaisella lisäyksellä. Ruoho ja Hiltunen ilmoittivat eriävän mielipiteen päätökseen. Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veera Ruohon ja 24 muun valtuutetun 25.3.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee Ämmässuon kaatopaikan ympärillä sijaitsevien asuinalueiden asukkaisiin kohdistuvien terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin järjestämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Lautakunta suhtautuu asukkaille suunnatun kyselyn tuloksiin vakavasti. Terveystarkastussuunnitelmat tuodaan lautakunnan tietoon. Ruoho ja Hiltunen ilmoittivat eriävän mielipiteen päätökseen. Ruoho toimitti eriävän mielipiteensä perustelut kirjallisesti. Perustelut ovat pöytäkirjan liitteenä. historia Sosiaali- ja terveyslautakunta 18.11.2015 106 ehdotus Terveyspalvelujen johtaja Eetu Salunen Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veera Ruohon ja 24 muun valtuutetun 25.3.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee Ämmässuon kaatopaikan ympärillä sijaitsevien asuinalueiden asukkaisiin kohdistuvien terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin järjestämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Keskustelun aikana Ruoho teki Karhulan ja Hiltusen kannattamana pöydällepanoehdotuksen, jonka mukaan asia jätetään pöydälle niin, että siihen palataan joulukuun kokouksessa. Puheenjohtaja kehotti tämän

Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 57 / 101 jälkeen kohdistamaan puheenvuorot pöydällepanoehdotukseen. Pöydällepanoa koskevan keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Ruohon ehdotus hyväksyä yksimielisesti. Kun ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti jättää asian pöydälle niin, että siihen palataan joulukuun kokouksessa. historia Kaupunginhallitus 18.1.2016 23 ehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veera Ruohon ja 24 muun valtuutetun 23.3.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen Ämmässuon kaatopaikan ympärillä sijaitsevien asuinalueiden asukkaisiin kohdistuvien terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin järjestämisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 19 jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 15.2.2016 24 ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veera Ruohon ja 24 muun valtuutetun 23.3.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen Ämmässuon kaatopaikan ympärillä sijaitsevien asuinalueiden asukkaisiin kohdistuvien terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin järjestämisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Huhdan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 58 / 101 1008/14.05.00/2015 Tekninen lautakunta 34 18.3.2015 Kaupunginhallitus 126 30.3.2015 Kaupunginhallitus 159 27.4.2015 Valtuusto 79 18.5.2015 Kaupunginhallitus 28 18.1.2016 Valtuusto 25 15.2.2016 39 Valtuustoaloite Espoon Nupurin Mustanpurontien ja Arkiniityntien vesihuoltoasian pikaiseksi ratkaisemiseksi (Pöydälle 15.2.2016) Valmistelijat / lisätiedot: Esa Rauhala, puh. 050 2958 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veera Ruohon ym. 23.2.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee Espoon Nupurin Mustanpurontien ja Arkiniityntien vesihuoltoasian ratkaisemista sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja Hyrkön ym. kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Oheismateriaali Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustoaloite 23.2.2015 - Yhteistarkkailun pohjaveden, kaivojen ja sisäisten vesien havaintopisteiden sijainnit - Mustanpurontie kaivovesiselvitys Selostus Veera Ruoho ja 22 muuta valtuutettua ovat tehneet 23.2.2015 valtuustoaloitteen Espoon Nupurin Mustanpurontien ja Arkiniityntien vesihuoltoasian pikaisesta ratkaisemisesta. Valtuustoaloitteessa todetaan seuraavaa: Valtuuston työjärjestyksen mukaisena valtuustoaloitteena me allekirjoittaneet vaadimme Espoon Nupurin Mustanpurontien ja Arkiniityntien vesihuoltoasiaan pikaista ratkaisua.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 59 / 101 Espoon Nupurissa sijaitsevan Mustanpurontien ja Arkiniityntien talouksissa ei ole kunnallista vesihuoltoa. Alue sijaitsee Ämmässuon kaatopaikan ja Kulmakorven (Järsinmäki ym.) Rudus Oy:n louhinta- ja murskaustyömaiden läheisyydessä. Räjäytysten vaikutukset ulottuvat lähimmille asuinalueille ja tutkimusten mukaan jopa useamman kilometrienkin päähän asti lähteestään. Viime vuosien aikana Mustanpurontien talouksien vedenlaatu on nopeasti heikentynyt ja kaivoista on tutkimuksissa todettu myös terveydelle vaarallisia bakteereja. Syksyllä 2014 Mustanpurontien talouteen ei ollut ilmoitettu tutkimusten tulosten saapumisen jälkeen yli kuukauteen asukkaille, että vetensä on juomakelvotonta. Viiveellä ja virheellä tiedotuksessa on aiheutettu asukkaille merkittäviä terveyshaittoja, joita asukkaat ovat tuoneet esiin mm. 2.2.2015 Honkamajalla pidetyssä asukasillassa. Siellä virkamies totesi perheenisälle, että ostaisi jatkossa kaupasta juomavettä lapsilleen. Tarjolla on myös muutaman kilometrin päässä olevan ST1 bensa-aseman pihalla vesipiste. Asukkaat, joita oli tilaisuuteen saapunut noin 30 henkeä, eivät saaneet vastausta piinaavaan kysymykseensä milloin vesihuolto toteutetaan alueelle. Virkamies totesi, että vesihuollon kehittämissuunnitelmat uusitaan neljän vuoden välein ja vedenlaadun tarkkailua jatketaan. Virkamiehet sanoivat kohtelevansa kaikkia espoolaisia tasapuolisesti myös vesihuoltoasiassa, ottamatta huomioon sitä, että Pohjoismaiden suurimman kaatopaikan ja viereisen Kulmakorven massiivisen louhintatyömaan vieressä asuvat ihmiset eivät ole mitenkään tasavertaisessa asemassa muihin kuntalaisiin verrattuna muuten kuin veronmaksajina. Asukkaat näkevät puhtaan veden järjestämisen kaupungin vastuuksi, koska kaupunki on osaltaan ollut edesauttamassa Kulmakorvessa ja Ämmässuolla tapahtuvien ympäristöä ja ihmisiä merkittävästi rasittavien, saastuttavien ja terveyshaittoja aiheuttavien toimintojen syntymiseen. Rudus Oy:n louhintoja varten ympäristölupaa haettaessa asukkaille oli luvattu vesihuolto, jos talousveden laatu tulee heikkenemään. Kunnallinen vesihuolto onkin vähintä mitä Ämmässuon-Kulmakorven vaikutusalueen asukkaille tulee järjestää, sillä Ämmässuo ja Kulmakorpi hyödyttää isoa osaa pääkaupunkiseutua, mutta samanaikaisesti sen toiminnat aiheuttavat erilaisia terveys- ja viihtyvyyshaittoja lähiasutuksille. Vastaus aloitteeseen Valtuusto palautti päätöksessään 18.5.2015 aloitteen uudelleen valmisteltavaksi. Vastausta on nyt täsmennetty valtuuston edellyttämällä tavalla ja tuotu Mustanpurontien kaivovesiselvityksen tulokset tiedoksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 60 / 101 Vesihuollon suunnittelu ja rakentaminen asemakaavoittamattomilla alueilla perustuu Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelmaan, joka on laadittu vuosille 2013-2022. Valtuusto on hyväksynyt vesihuollon kehittämissuunnitelman 19.8.2013. Kehittämissuunnitelmassa on listattu ne kaavoittamattomat kohteet, joille on vesihuolto tarkoitus toteuttaa v. 2013-2022 aikana. Mustanpurontien alue ei sisälly kehittämissuunnitelmassa oleviin kohteisiin. Mustanpurontien alueella on noin 30 kiinteistöä, eikä se ole kehittämissuunnitelmaa laadittaessa noussut toteutettavien kohteiden listalle. Suunnitelman hyväksymisen jälkeen Mustanpurontien varrella on pienen alueen kiinteistöjen kaivovesissä havaittu veden laadun heikkenemistä. Vedenlaatututkimuksien perusteella vesihuollon kehittämissuunnitelman tausta-aineistona oleva priorisointilaskenta tehtiin uudelleen siten, että alueella laskettiin olevan vedenlaadullisia ongelmia. Tämän laskennan perusteella alue sai priorisointipisteikseen 0,81. Vesihuollon kehittämissuunnitelman ensimmäiseen ryhmään nostettiin alueet, jotka saivat priorisointipisteikseen yli 1. Yli 1 priorisointipistettä saaneista kohteista valittiin vesihuollon laajenemisalueiksi seuraavalle kymmenvuotiskaudelle neljä aluetta, joissa laajeneminen on kustannustehokkainta. Nämä alueet ovat Kolmperä, Kotimäki, Brobacka ja Oittaa. Vesihuollon kehittämistä tehdään yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kanssa, HSY:n ja Espoon määrärahojen mahdollistamalla vuosittaisella volyymilla. Ämmässuon-Kulmakorven alueella suoritetaan vesien yhteistarkkailua Uudenmaan ympäristökeskuksen 12.3.2007 antaman päätöksen (UUS2006Y585119) mukaisesti. velvoittaa tarkkailemaan täytön sisäisiä vesiä, pintavesiä sekä pohjavesiä tarkkailupisteiden, pohjavesiputkien ja kaivojen avulla. Liitteenä 1. on kartta, josta ilmenee yhteistarkkailun pohja- ja kalliopohjavesipisteiden, kaivojen sekä täyttöjen sisäisten vesien havaintopisteiden sijainnit. Mustanpurontien alueella sijaitsevia yksityiskaivoja on mukana Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailussa ja osalle yksityiskaivoista on suoritettu erillistarkkailua. Espoon kaupungin ja Rudus Oy:n yhdessä teettämä Mustanpurontien kaivovesiselvitys valmistui 6.7.2015. Tämän jälkeen syksyllä 2015 alueen yksityiskaivoista otettiin vielä uusia vesinäytteitä. Uusimmat analyysitulokset otettiin huomioon selvityksen päivitetyssä versiossa (21.12.2015). Selvitysalue on rajattu pääosin Nupurissa sijaitsevan Mustanpurontien ja Arkiniityntien läheisyyteen (Selvitysalue oheismateriaalina). Selvityksen yhteydessä toteutettiin tutkimuksia myös alueen eteläpuolella sijaitsevan Forsbackantien pohjoispäädyssä. Selvityksessä käytettiin lähtöaineistona Ämmässuon-Kulmakorven alueella sijaitsevien toimintojen ympäristölupapäätöksiin perustuvan vesien velvoitetarkkailun vesinäytteenoton tuloksia. Tämän lisäksi tarkkailua laajennettiin ottamalla mukaan lisää yksityiskaivoja sekä yhteistarkkailussa mukana olevien kaivojen näytteenottotiheyttä ja analyysivalikoimaa laajennettiin. Selvitysalueen kaivovesien laadusta oli käytettävissä analyysituloksia seuraavasti: vuosi 2006 (1 kpl), 2008 (15 kpl), 2009 (1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 61 / 101 kpl), 2013 (4 kpl), 2014 (24 kpl) ja 2015 (57 kpl). Vuonna 2015 vesinäytteitä otettiin yhteensä 16 eri kiinteistön rengas- tai porakaivosta. Selvityksessä myös hyödynnettiin Kulmakorven alueella tehtyjä erillisselvityksiä alueen pohjavesiolosuhteista ja alueella aikaisemmin tehtyä pohjavesiselvitystä. Selvityksen yhteydessä lisäksi toteutettiin erillinen kaivokartoitus, jonka yhteydessä katselmoitiin kaivojen maanpäällä olevat rakenteet ja kaivojen lähiympäristö. Katselmoitujen kaivojen lukumäärä oli yhteensä 24 kpl. Lisäksi selvityksen yhteydessä pyydettiin alueen asukkailta ja vapaa-ajanasukkailta tietoja heillä käytössä olevista jätevesijärjestelmistä. Selvityksen perusteella kaivojen veden laadussa on todettavissa vaihtelua kaivojen välillä sekä myös yksittäisestä kaivosta eri aikoina otetuissa näytteissä. Alueen kaivojen vedenlaatu on fysikaalis-kemiallisilta ominaisuuksiltaan kohtalainen. Todetut laatuongelmat koskevat osassa kaivoista lähinnä kohonneita raudan, sameuden, värin, sähkönjohtavuuden, kloridin, kemiallisen hapenkulutuksen ja fluoridin pitoisuuksia. Mikrobiologisten määritysten osalta laatuongelmia todettiin useassa kaivossa bakteerin ollessa vaihtelevasti koholla. Kaivovesissä todettiin E.coli-bakteereja, enterokokkeja ja/tai koliformisia bakteereja. Selvityksen mukaan Mustanpurontien läheisyydessä ei ole tiedossa sellaisia päästölähteitä, jotka voisivat aiheuttaa laajamittaista pohjaveden pilaantumista bakteereilla. Alueen lähiympäristössä on esim. Turunväylä ja noin 600-800 metrin etäisyydellä lännessä Takapellon louhinta-alue ja Kulmakorven entinen maankaatopaikka. Kyseiset toiminnot eivät kuitenkaan aiheuta bakteeripäästöjä. Selvityksen mukaan Mustanpurontien alueella olevissa yksityiskaivoissa todetut bakteeripitoisuudet näyttävät tutkimustulosten perusteella johtuvan maanpinnalla kulkeutuvan veden pääsystä kaivoihin. Kohonneiden bakteeripitoisuuksien lisäksi pintavesien kulkeutumiseen viittaa myös mm. kohonneet sameuden pitoisuudet. Tätä tukee myös se, että vähäsateisen syksyn 2015 vesinäytteiden mikrobiologinen laatu oli hieman parempi verrattuna esim. 2014 syksyn ja 2015 kevään näytteisiin. Niiden Mustanpurontien kaivojen osalta, joissa todettiin kohonneita bakteeripitoisuuksia, suositellaan kaivojen kunnostamista ja desinfiointia, mikäli kaivot ovat jatkossa talousvesikäytössä. Osa selvitysalueella olevista jätevesien käsittelyjärjestelmistä sijaitsee alueella olevien yksityiskaivojen muodostumisalueella. Mikäli jätevesijärjestelmässä esiintyy vuotoja tai toiminta on puutteellista, voivat ne aiheuttaa riskin myös pohjaveden laadulle. On tiedossa, että bakteerit voivat kulkeutua myös pohjaveden mukana, mutta bakteerien kulkeutuminen pohjaveden mukana pidempiä matkoja ja pidemmän aikaa on epätodennäköistä. Kulkeutumisen mahdollisuutta ei voida kuitenkaan sulkea pois. Selvityksessä on esitetty Takapellon toimintojen mahdollisten pohjavesivaikutusten ja Mustanpurontien kaivojen muodostumisalueen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 62 / 101 tarkemmaksi rajaamiseksi uusien pohjaveden havaintoputkien asentamista Takapellon ja Mustanpurontien väliselle alueelle. Tekninen keskus on vuonna 2014 laatinut vesihuollon yleissuunnitelman Mustanpurontien alueelle, jolla on selvitetty vesihuollon toteuttamismahdollisuuksia ja rakentamiskustannuksia. Kustannusarvio vesihuollon toteuttamisesta alueelle LPS-järjestelmällä (kiinteistökohtaiset pumppaamot) on noin 1 milj.. Vaihtoehtoisesti vesihuolto voidaan toteuttaa osittain LPS-järjestelmällä ja yhdellä yleisellä pumppaamolla, jolloin vesihuollon rakentamisen kustannusarvio alueella on noin 1,8 milj.. Vesihuollon toteuttaminen Mustanpurontien alueella siirtää muita vesihuollon kehittämissuunnitelmassa olevien kohteiden toteuttamista myöhäisempään toteuttamisajankohtaan. Mikäli Espoon kaupunki esittää kehittämissuunnitelman ulkopuolelta vesihuollon rakentamiskohdetta, on Espoon kaupungin kustannusosuus 50 % toteutuskustannuksista. Kehittämissuunnitelman mukaisissa vesihuoltohankkeissa HSY:n vesihuolto maksaa hankkeen kokonaisuudessaan eli 100 %:sti. Kaupunginhallitus on päätöksessään 2.2.2015 kiirehtinyt HSY:n toimintaalueen laajentamista siten, että Espoossa toimivat muut vesilaitokset voisivat halutessaan liittyä HSY:n toiminnan piiriin. HSY:lle tullaan välittömästi esittämään näiden vesihuoltoon kuulumattomien kiinteistöjen liittämistä vesihuoltoverkkoon kiireellisesti. Kuitenkin HSY:n vesihuollon kanta on, että vesihuoltoverkostoa laajennetaan kehittämissuunnitelman mukaisesti. Rudus Oy:lle on myönnetty uusi ympäristölupa koskien kallion louhintaa ja kiven ja ylijäämälouheen murskausta Espoon Kulmakorven alueella (Espoon kaupunki, Ympäristölautakunta, Dno 14/11.01.00/2015, 3.11.2015). Ympäristölupapäätös ei ole lainvoimainen. Ympäristölupapäätöksessä on määräys, jonka mukaan toiminnan harjoittajan tulee täydentää 6.7.2015 päivättyä kaivovesiselvitystä ja laatia uusi täydennetty kaivovesiselvitysraportti, jossa on tarkasteltu räjäytysten, tärinän ja paineaaltojen vaikutus ympäristöön, kiinteistöjen rakenteisiin ja kaivovesien puhtauteen. Lopputuloksena tulee olla kaivokohtainen suositus tarvittavista huolto- tai korjaustoimenpiteistä niiden kaivojen kohdalla, joissa todettiin talousvedelle vieraita bakteereita. Kaivovesiselvityksen mukaan Mustanpurontien alueella olevissa yksityiskaivoissa todetut bakteeripitoisuudet näyttävät tutkimustulosten perusteella johtuvan maanpinnalla kulkeutuvan veden pääsystä kaivoihin. Ruduksen ympäristöluvan lupamääräyksen selvityksellä, jossa otetaan huomioon myös mm. räjäytykset, saadaan lisäselvyyttä louhinnan mahdollisista vaikutuksista kaivojen vedenlaadun heikkenemiseen. HSY:n vesihuolto ei rakenna kesävesijohtoja. Tekninen lautakunta ja Kaupunkitekniikan keskus seuraavat alueen vesihuollon tilannetta ja tarvittaessa tarkentavat kunnallistekniikan rakentamisen kiireellisyysjärjestystä ja edistävät kesävesijohdon asentamista.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 63 / 101 historia Tekninen lautakunta 18.3.2015 34 ehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle ehdotettavaksi edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veera Ruohon ym. 23.2.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee Espoon Nupurin Mustanpurontien ja Arkiniityntien vesihuoltoasian ratkaisemista, sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Esittelijä täydensi kokouksessa selostusosassa olevaa vastausta aloitteeseen (muutokset huomioitu tekstissä). Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 30.3.2015 126 ehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veera Ruohon ym. 23.2.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee Espoon Nupurin Mustanpurontien ja Arkiniityntien vesihuoltoasian ratkaisemista, sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Byman teki seuraavan muutosehdotuksen: Vastaus aloitteeseen (kolmen ensimmäisen kappaleen tilalle seuraavat) Asutusta alueella on ollut ainakin 1970-luvulta saakka. Koska vesihuolto on alueelta puuttunut, ovat asukkaat joutuneet itse järjestämään vedensaantinsa useimmiten rakentamalla porakaivoja. Veden laatua on tarkkailtu vuosittain, eikä veden laadussa ole havaittu ongelmaa ennen kuin viime vuosina. Ruduksen louhinnat Kulmakorven alueella ovat alkaneet vuonna 2009. Toiminta on vuosien aikana kiihtynyt, ja erityisesti vuonna 2014 tapahtunut louhinta on ollut erityisen voimakasta. Viime vuoden aikana on 7 porakaivon vesi ei enää ole täyttänyt hyvälle talousvedelle asetettuja vaatimuksia. Näytteistä on löytynyt mm. koli- ja enterokokkibakteereja ja vesi on pilaantunut juomakelvottomaksi. Koska olosuhteet muutoin ovat olleet suhteellisen vakaat, epäillään ja on todennäköistä, että Kulmakorvessa tehdyt massiiviset louhinnat ovat vaikuttaneet kallioperän tiiveyteen. Ämmässuon kaatopaikan jätevuoresta peräisin olevia vesiä on saattanut joutua pohjaveteen ja ovat kulkeutuneet lähialueen kaivoihin. Siitä on seurannut kaiken muun lisäksi asukkaille kohtuutonta haittaa ja terveysriskejä. Espoon kaupungin kyseisen louhinta ja kaatopaikka-alueen omistajana ja sopimuskumppanina tulee perusteellisesti pyrkiä selvittämään ongelma ja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 64 / 101 sen aiheuttajat. Kaupungin vesiverkosto sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä Mustapurontieltä. Kaupunki tulee käymään keskustelua HSY:n kanssa kiireellisten suunnitelmien laatimisesta vesihuollon järjestämiseksi alueen asukkaille. Pikaisena tilanteen parantamisena voitaisiin harkita jo kesävesijohdon vetämistä alueelle jo kesäksi. Sistonen Kauman ym. kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Sistosen ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallitus 27.4.2015 159 ehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veera Ruohon ym. 23.2.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee Espoon Nupurin Mustanpurontien ja Arkiniityntien vesihuoltoasian ratkaisemista, sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Byman teki seuraavan muutosehdotuksen: Vastaus aloitteeseen (kolmen ensimmäisen kappaleen tilalle seuraavat) Asutusta alueella on ollut ainakin 1970-luvulta saakka. Koska vesihuolto on alueelta puuttunut, ovat asukkaat joutuneet itse järjestämään vedensaantinsa useimmiten rakentamalla porakaivoja. Veden laatua on tarkkailtu vuosittain, eikä veden laadussa ole havaittu ongelmaa ennen kuin viime vuosina. Ruduksen louhinnat Kulmakorven alueella ovat alkaneet vuonna 2009. Toiminta on vuosien aikana kiihtynyt, ja erityisesti vuonna 2014 tapahtunut louhinta on ollut erityisen voimakasta. Viime vuoden aikana on 7 porakaivon vesi ei enää ole täyttänyt hyvälle talousvedelle asetettuja vaatimuksia. Näytteistä on löytynyt mm. koli- ja enterokokkibakteereja ja vesi on pilaantunut juomakelvottomaksi. Koska olosuhteet muutoin ovat olleet suhteellisen vakaat, epäillään ja on todennäköistä, että Kulmakorvessa tehdyt massiiviset louhinnat ovat vaikuttaneet kallioperän tiiveyteen. Ämmässuon kaatopaikan jätevuoresta peräisin olevia vesiä on saattanut joutua pohjaveteen ja ovat kulkeutuneet lähialueen kaivoihin. Siitä on seurannut kaiken muun lisäksi asukkaille kohtuutonta haittaa ja terveysriskejä. Espoon kaupungin kyseisen louhinta ja kaatopaikka-alueen omistajana ja sopimuskumppanina tulee perusteellisesti pyrkiä selvittämään ongelma ja sen aiheuttajat. Kaupungin vesiverkosto sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä Mustapurontieltä. Kaupunki tulee käymään keskustelua HSY:n

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 65 / 101 kanssa kiireellisten suunnitelmien laatimisesta vesihuollon järjestämiseksi alueen asukkaille. Pikaisena tilanteen parantamisena voitaisiin harkita jo kesävesijohdon vetämistä alueelle jo kesäksi. Byman ilmoitti tekevänsä pöytäkirjamerkinnän. Puheenjohtaja ei ottanut merkintää pöytäkirjaan. Byman ilmoitti eriävän mielipiteensä puheenjohtajan menettelyyn. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin muutosehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Valtuusto 18.5.2015 79 ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veera Ruohon ym. 23.2.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee Espoon Nupurin Mustanpurontien ja Arkiniityntien vesihuoltoasian ratkaisemista, sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Ruoho puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: Esitämme, että valtuustoaloite lista-asia numerolla 15 palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että: 1 Vastauksessa aloitteeseen poistetaan ensimmäinen kappale " Espoon kaupungin teettämien tutkimusten perusteella Kulmakorven louhinnat eivät ole aiheuttaneet veden laadun heikkenemistä vaan kyse on paikallisesta, muutaman kiinteistön kaivoja koskevasta ongelmasta, jonka ratkaiseminen on ko. kiinteistöjen vastuulla". (Valtuuston kokouskutsu, s. 53, viimeinen kappale ko. sivulla.) Perustelu: Kaupunki ei voi olettaa, että veden laadun heikkeneminen ei ole aiheutunut Kulmakorven louhinnoista, sillä selvitykset kaivovesien pilaantumisen syistä ovat vasta käynnissä. 2 Mustanpurontien alueen kaivoja koskeva erillisselvitys ulosteperäisten bakteerien esiintymisen syistä tehdään yhteistyössä asukkaiden kanssa siten, että voidaan varmistaa kaikkien osapuolten luottamus tutkimustuloksiin. Kaupunki varmistaa, että kaikki taloudet, joiden kaivovesissä on ilmennyt ongelmia, otetaan mukaan selvitykseen. Selvityksen tulokset tuodaan valmistuttuaan tiedoksi kaupunginhallitukselle.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 66 / 101 3 Lause: "HSY:lle tullaan esittämään näiden vesihuoltoon kuulumattomien kiinteistöjen liittämistä vesihuoltoverkkoon kiireellisesti" muutetaan muotoon: "HSY:lle tullaan välittömästi esittämään näiden vesihuoltoon kuulumattomien kiinteistöjen liittämistä vesihuoltoverkkoon kiireellisesti" (Valtuuston kokouskutsu, s. 55.) Perustelu: Vesihuollon kehittämissuunnitelman ajanjakso loppuu vuonna 2022. Vesihuollonkehittämissuunnitelmia päivitetään neljän vuoden välein. Mustapurontien tilanne on akuutti ja vaatii välittömiä toimia. HSY:lle tulee esittää alueen liittämistä vesihuoltoverkkoon heti, ei vasta vuosien päästä. 4 Päätetään kesävesijohdon vetämisestä alueelle akuuttina toimenpiteenä vesihuoltoasian ratkaisemiseksi. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko palautusehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska palautusehdotusta ei vastustettu puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto yksimielisesti palautti asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että: 1 Vastauksessa aloitteeseen poistetaan ensimmäinen kappale "Espoon kaupungin teettämien tutkimusten perusteella Kulmakorven louhinnat eivät ole aiheuttaneet veden laadun heikkenemistä vaan kyse on paikallisesta, muutaman kiinteistön kaivoja koskevasta ongelmasta, jonka ratkaiseminen on ko. kiinteistöjen vastuulla". (Valtuuston kokouskutsu, s. 53, viimeinen kappale ko. sivulla.) Perustelu: Kaupunki ei voi olettaa, että veden laadun heikkeneminen ei ole aiheutunut Kulmakorven louhinnoista, sillä selvitykset kaivovesien pilaantumisen syistä ovat vasta käynnissä. 2 Mustanpurontien alueen kaivoja koskeva erillisselvitys ulosteperäisten bakteerien esiintymisen syistä tehdään yhteistyössä asukkaiden kanssa siten, että voidaan varmistaa kaikkien osapuolten luottamus tutkimustuloksiin. Kaupunki varmistaa, että kaikki taloudet, joiden kaivovesissä on ilmennyt ongelmia, otetaan mukaan selvitykseen. Selvityksen tulokset tuodaan valmistuttuaan tiedoksi kaupunginhallitukselle. 3 Lause: "HSY:lle tullaan esittämään näiden vesihuoltoon kuulumattomien kiinteistöjen liittämistä vesihuoltoverkkoon kiireellisesti" muutetaan muotoon: "HSY:lle tullaan välittömästi esittämään näiden vesihuoltoon

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 67 / 101 Kaupunginhallitus 18.1.2016 28 kuulumattomien kiinteistöjen liittämistä vesihuoltoverkkoon kiireellisesti" (Valtuuston kokouskutsu, s. 55.) Perustelu: Vesihuollon kehittämissuunnitelman ajanjakso loppuu vuonna 2022. Vesihuollonkehittämissuunnitelmia päivitetään neljän vuoden välein. Mustapurontien tilanne on akuutti ja vaatii välittömiä toimia. HSY:lle tulee esittää alueen liittämistä vesihuoltoverkkoon heti, ei vasta vuosien päästä. 4 Päätetään kesävesijohdon vetämisestä alueelle akuuttina toimenpiteenä vesihuoltoasian ratkaisemiseksi. ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veera Ruohon ym. 23.2.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee Espoon Nupurin Mustanpurontien ja Arkiniityntien vesihuoltoasian ratkaisemista sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Byman ehdotti, että asia palautetaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin palautusehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 15.2.2016 25 ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veera Ruohon ym. 23.2.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen, joka koskee Espoon Nupurin Mustanpurontien ja Arkiniityntien vesihuoltoasian ratkaisemista sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Huhdan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 68 / 101 Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 69 / 101 3959/2015 05.11.00 Kaupunginhallitus 45 8.2.2016 40 Valtuustoaloite Espoon ryhtymisestä pikaisiin toimiin turvapaikanhakijoiden auttamiseksi Valmistelijat / lisätiedot: Teemu Haapalehto, puh. 046 877 3200 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Inka Hopsun ja Mikael Erikssonin ym. 7.9.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon ryhtymisestä pikaisiin toimiin turvapaikanhakijoiden auttamiseksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja Hyrkön ym. kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Oheismateriaali Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustoaloite 7.9.2015 Selostus Inka Hopsu, Mikael Eriksson ja 38 muuta valtuutettua vaativat 9.9.2015 jättämässä valtuustoaloitteessaan, että kaupungin tulisi selvittää pikaisesti kaikki mahdolliset turvapaikanhakijoiden hätämajoitustiloiksi sopivat tilat sekä selvittää mahdollisuus avata Espooseen vastaanottokeskus kaiken ikäisille turvapaikanhakijoille. Lisäksi aloitteen mukaan kaupungin tulee etsiä tapoja koota yhteen myös muita toimijoita turvapaikanhakijoiden auttamiseksi sekä varattava riittävästi voimavaroja ja etsittävä uusia tapoja kotouttamiseen ja kielikoulutukseen. Syksyn 2015 aikana Luona Oy on perustanut Espooseen vastaanottokeskukset Otaniemeen (toiminta käynnistynyt 16.9.2015), Siikajärvelle (4.10.2015) ja Nihtisiltaan (15.10.2015). Tammikuun 2016 näissä kolmessa keskuksessa oli noin 1300 asukasta, joista noin 100 oli huoltajiensa kanssa yhdessä Suomeen saapuneita alaikäisiä turvapaikanhakijoita.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 70 / 101 Espoon kaupungin ylläpitämässä, yksin maahan saapuneiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottoyksikössä oli tammikuun 2016 puolessavälissä kirjoilla noin 270 nuorta. Nuorista noin 100 on majoitettuna eri puolilla Suomea sijaitseviin kansanopistoihin ja hiukan yli 50 on yksityismajoituksessa. Maahanmuuttoviraston kanssa on sovittu, että kansanopistoihin majoitetut nuoret siirretään mahdollisimman pian kirjoille kansanopistojen läheisyydessä sijaitseviin vastaanottoyksiköihin. Lisäksi syksyn aikana Espooseen on perustettu neljä yksin maahan tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottoyksikköä. Niiden toiminnasta vastaavat Helsingin Diakonissalaitos, Pelastakaa Lapset Ry, A-klinikkasäätiö sekä SOS-lapsikyläsäätiö. Yhteensä näiden yksiköiden kapasiteetti on 174 paikkaa. Kaupunki on sopinut Espoon Järjestöjen Yhteisö Ry:n kanssa siitä, että yhdistys koordinoi vapaaehtoistyöntekijöiden ja vapaaehtoistyöstä kiinnostuneiden järjestöjen panosta turvapaikanhakijoiden auttamiseksi. Kaupungin vuoden 2016 talousarviossa on sekä sosiaali- ja terveystoimen että sivistystoimen puolella varauduttu oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden palvelutarpeisiin. Poikkihallinnollinen Osallistuva Espoo -kehitysohjelma on hyväksynyt Omaehtoisen kotoutumisen tuki -toimenpiteen, jolla edistetään kotoutumista mm. järjestöyhteistyön keinoin. Kaupunki tekee aktiivista yhteistyötä mm. työ- ja elinkeinohallinnon kanssa sen varmistamiseksi, että kotouttamiseen ja kielikoulutukseen löytyisi paitsi riittävästi resursseja, myös uudenlaisia toimintatapoja. Aikuisten maahanmuuttajien kohdalla kotoutumiskoulutus järjestetään lain mukaan pääsääntöisesti työvoimapoliittisena koulutuksena. Sen rahoituksesta ja järjestämisestä vastaa työ- ja elinkeinohallinto. Saatavilla olevien tietojen mukaan vuonna 2016 koulutukseen käytettävissä olevat resurssit ovat Uudenmaan elinkeino- liikenne ja ympäristökeskuksessa suurin piirtein vuoden 2015 tasolla. Vuonna 2014 Uudenmaan TE-toimiston espoolaiset maahanmuuttaja-asiakkaat odottivat ensimmäiseen koulutukseen pääsyä 6,7 kuukautta. Vuoden 2015 odotusajoista ei ole vielä tietoa saatavilla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 71 / 101 historia Kaupunginhallitus 8.2.2016 45 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Inka Hopsun ja Mikael Erikssonin ym. 7.9.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon ryhtymisestä pikaisiin toimiin turvapaikanhakijoiden auttamiseksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 72 / 101 3295/00.01.03/2015 Kaupunginhallitus 310 26.10.2015 Kaupunginhallitus 70 29.2.2016 41 Valtuustoaloite toteutettujen ostopalvelujen ja ulkoistuksen vaikutusten kokonaisarviosta Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh. 046 877 2055 Eetu Salunen, puh. 050 544 6535 etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Uotilan ym. 18.5.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen toteutettujen ostopalvelujen ja ulkoistusten vaikutusten kokonaisarviosta ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja Hyrkön ym. kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustoaloite 18.5.2015 - Espoon terveysasemien arviointi Kari Uotila ja 31 muuta allekirjoittanutta ovat tehneet valtuustoaloitteen 20.5.2015 koskien toteutettujen ostopalvelujen ja ulkoistuksen vaikutusten kokonaisarviota. Aloitteessa todetaan, että Julkisen sektorin ostot yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta kasvoivat vuosina 2006-2013 69 prosenttia. Vaikka perusteena ulkoistuksille on tavallisesti säästöjen hakeminen, todellisten kustannusten ja hyötyjen laskeminen on hyvin vaikeaa. Ulkoistuksen myötä seuraa myös hankalasti mitattavissa olevia ongelmia. Päätöksenteon demokraattisuus ja avoimuus sekä kansalaisten oikeusturva heikkenevät usein ulkoistuksen seurauksena. Kilpailutuspäätöksen jälkeen toiminnan suuntaa on vaikea muuttaa. Kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden organisoinnin vaihtoehtojen tarkastelussa ei ole riittävästi arvioitu jo

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 73 / 101 toteutettujen ostopalvelujen ja ulkoistusten kokonaistaloudellisia vaikutuksia, vaikutuksia palvelujen laatuun, demokraattiseen valvontaan ja muihin tärkeisiin seikkoihin. Palveluja tarvitsevien kuntalaisten ja veronmaksajien kannalta on välttämätöntä, että nämä vaikutukset arvioidaan perusteellisesti. Me allekirjoittaneet esitämme valtuustoaloitteena, että valtuustolle valmistellaan viipymättä kokonaisarvio jo toteutettujen ulkoistamistoimenpiteiden ja palvelujen ostojen kokonaisvaikutuksista. Vastaus aloitteeseen Kaupunginhallitus palautti valtuustoaloitteen toteutettujen ostopalvelujen ja ulkoistuksen vaikutusten kokonaisarviosta uudelleen valmisteltavaksi kokouksessaan 26.10.2015 310. Kaupunginhallitus edellytti, että terveysasemien ulkoistamisesta tehdään vaikutusten arviointi, jonka tuloksia hyödynnetään aloitteeseen vastaamisessa. Ulkoistaminen, ostopalvelut ja yksityistäminen Kunnan ulkopuolelta hankituista palveluista käytetään usein rinnakkain termejä ostopalvelut, ulkoistus ja yksityistäminen. Termit eroavat kuitenkin olennaisesti, erityisesti yksityistämisen osalta. Ostopalvelusta on kyse tilanteessa, jossa kunta ostaa jotain palvelua kunnan ulkopuoliselta taholta. Ulkoistus on ostopalvelua laajempi prosessi, jossa kunta siirtää sopimuksella aiemmin itse tekemiään toimintoja ulkopuoliselle toimijalle. Ulkoistustermiä kuitenkin käytetään usein yleiskäsitteenä puhuttaessa palveluhankinnoista yksityiseltä tuottajalta. Ulkoistaessaan kunta antaa palvelujen tuotantovastuun kokonaan tai osittain kunnan ulkopuolelle. Ulkoistus ei kuitenkaan poista kunnan lakisääteistä palvelujen järjestämisvastuuta, viranomaisvastuuta eikä valvontavelvollisuutta esimerkiksi palvelujen saatavuudesta ja laadusta. Yksityistäminen on kunnalle absoluuttisempi toimenpide, jolla kunta siirtää vähitellen tai kokonaan tietyn toiminnan yksityisen toimijan hoidettavaksi ja mahdollisuudet palauttaa ko. toiminta myöhemmin kunnan tehtäväksi ovat rajalliset. Kunnan valvontavastuu yksityistetyissä palveluissa on rajallisempi kuin ostopalveluiden osalta. Terveysasemapilotti ja sen arviointi Espoon kaupunki pilotoi vuosina 2013 ja 2015 vaihtoehtoisia tapoja tuottaa terveysasemapalveluja. Piloteissa oli tarkoituksena kokeilla terveysasemapalvelujen järjestämistä asukaspohjaiseen rahoitukseen perustuen (kapitaatiokorvaus). Osana pilottia kilpailutettiin ensin postinumeroalueen 02760 eli Suvelan terveysasemapalvelut 14 000 asukkaalle ja toisessa vaiheessa Puolarmetsän terveysaseman palvelut. Espoon omista terveysasemista verrokkikohteeksi valittiin Kivenlahti. Terveysasemapilotista on tehty arviointitutkimus osana Tekesin rahoittamaa Julkisen ja yksityisen yhteistyö- vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostoissa JYVÄ-hanketta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 74 / 101 Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla kunnallisen ja yksityisen palveluntuottajan terveysasemien hoitoon pääsyä, toiminnan tuottavuutta, asiakastyytyväisyyttä, kokonaiskustannuksia ja Espoon kaupungin maksamien erikoissairaanhoidon ja tukipalvelujen käyttöä. Tutkimus on esitelty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 9.6.2015 72 ja on tämän vastauksen oheismateriaalina. Kilpailutettujen terveysasemapalvelujen osalta (Espoontori) palveluita on tuotettu vastuuväestön asukasta kohden eniten, palveluiden peittävyys on suurin, hoitoon pääsy on ollut keskimääristä parempaa ja asiakkaat ovat olleet keskiarvoa tyytyväisempiä koko toiminnan ajan. Espoontori on saanut tarkastelujaksolla myös vertailuasemista eniten nettovaihtajia. Kustannuksiltaan (euroa/asiakas) Espoontori on ollut Espoon keskiarvoa, mutta se on pystynyt tuottamaan enemmän käyntejä, jolloin käynti- ja asiakaskohtainen kustannus on selkeästi matalampi. Tarkemmat arviointitiedot ovat nähtävissä oheismateriaalina olevasta arviointitutkimuksesta. Terveysasemapilotin arvioinnin keskeisiä tuloksia Espoon tasolla ovat tuotannon määrän kasvaminen 31 % vuodesta 2012 vuoteen 2014, palvelujen saatavuuden ja asiakastyytyväisyyden paraneminen eli asiakkaat pääsevät entistä nopeammin lääkärin vastaanotolle. Lisäksi kustannukset/asukas ovat laskeneet. Terveysasemapilotin kokemukset ovat olleet positiivisia ja toimintamalli on kehittänyt myös verrokkina toimineen (ja myös muiden) kunnallisten terveysasemien toimintaa. Espoossa ei ole tehty ostopalvelujen/ulkoistusten vaikutusten kokonaisarvioita. Terveysasemapilotin arvioinnin tulokset antavat kuitenkin suuntaviivoja siitä, millaisia vaikutuksia yksityisen ja kunnallisen toimijan rinnakkain toimimisella voidaan saavuttaa. Ohessa lisäksi jo aiemmin esitetyt vastaukset valtuustoaloitteessa esitettyihin yksittäisiin kysymyksiin: 1. Ovatko ulkoistaminen ja ostopalvelut vähentäneet päätöksentekijöiden tai päätöksentekoa valvovien määrää? Jos on, missä ja minkä verran? Ei ole vähentänyt, ostopalveluiden käyttö ei vähennä luottamuselinten tai muiden päätöksentekoa valvovien määrää. 2. Onko ulkoistaminen siirtänyt aiemmin julkiseksi luokiteltua tietoa yrityssalaisuuksiksi ja miten tätä on pyritty estämään? Hankintoihin liittyvissä sopimusehdoilla on varmistettu kunnan tiedonsaantioikeus. 3. Onko median ja kansalaisten tiedonsaanti päätöksenteosta heikentynyt ja miten mahdollisimman laaja tiedonsaantioikeus on varmistettu? Julkisuuslaki takaa mahdollisimman laajan tietojen julkisuuden. Espoon kaupungin luottamuselinten päätöspöytäkirjat ovat julkisesti verkossa kuntalaisten saatavana. Hankinnoista ilmoitetaan avoimesti sähköisessä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 75 / 101 HILMA-hankintailmoituskanavassa. Lisäksi Espoon kaupunki on keväällä 2015 avannut ostotiedot julkisesti verkkoon. 4. Onko yksityiseltä palveluntarjoajalta vaadittu mahdollisimman laajaa avoimuutta toiminnassaan ja hankintaa koskevissa asiakirjoissa? Kyllä, lähtökohtaisesti kaikki tarjousasiakirjat ovat julkisia. 5. Onko kaupunki menettänyt ulkoistamisen myötä mahdollisuuksia määritellä itse toiminnan eettisiä ja yhteiskunnallisia kriteerejä ja onko näiden kriteerien soveltamisesta tullut aiempaa vaikeampaa? Jos on, miten? Ei ole menettänyt. Tarjouspyyntöasiakirjoihin ja hankintasopimuksiin viedään entistä enemmän yhteiskunnallisia tavoitteita, esim. vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyviä kriteerejä sekä elinkeinopoliittisia ja työllistämisen edistämisen tavoitteita. 6. Onko ulkoistuspäätöksen toteuttajalla ollut riittävää osaamista kattavien laadullisten kriteerien tuomiseksi hankintaprosessiin? Miten tämä on varmistettu? Kyllä, tarjouspyynnöissä on erikseen määritelty laadulliset elementit, jotka palveluntuottajan tulee täyttää ja joiden toteutumista valvotaan sopimuskauden aikana. Eri toimintoihin ja palvelukokonaisuuksiin on kansallisesti määriteltyjä laatukriteerejä, jotka huomioidaan osana tarjouskilpailua. Lisäksi kaupunki käy aktiivisesti keskustelua markkinoiden kanssa tavoitteena hankkia tuotepalvelu tarkoituksenmukaisella palvelutai laatutasolla. Uusi hankintalaki tulee entisestään vahvistamaan laadullisten elementtien huomioimista osana hankintaa, erityisesti sosiaalija terveyspalveluissa. 7. Onko ulkoistaminen johtanut pidemmällä aikavälillä osaamisen rapautumiseen ja miten ulkoistamisen vaikutuksia osaamisen tasoon on arvioitu? Viitteitä tällaisesta ei ole, erillistä arviointia ei ole tehty. Terveyspalveluissa on hyviä kokemuksia siitä, että ostopalveluina hankittu tai ulkoistettu (ilman henkilöstön ulkoistusta) palvelu on kehittänyt myös omaa palvelutuotantoa myönteiseen suuntaan. Tämä on näkynyt mm. asiakastyytyväisyyden paranemisen ja jonojen lyhenemisen kohdalla. 8. Miten kilpailutuksen voittajat on sitoutettu ottamaan huomioon nykyiset standardit ja suostumaan tarvittaessa niiden päivittämiseen? Standardit ja muut edellytykset, jotka tarjoajan tulee täyttää, on kuvattu tarjouspyyntöasiakirjoissa ja niiden täyttyminen on edellytys tarjousvertailuun ja sitä kautta sopimustoimittajaksi pääsemiseen. Toteutumista valvotaan sopimuskauden aikana. Hankintalaki ei mahdollista sopimuskauden aikaisia olennaisia muutoksia.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 76 / 101 9. Miten palvelujen käyttäjien oikeusturva ja muutoksenhakumahdollisuudet ovat muuttuneet ulkoistuksen myötä? Kaupunki ei ulkoista viranomaistehtäviä. Kaupunki vastaa palveluiden järjestämisestä ja siihen liittyvästä päätöksenteosta (sisältäen muutoksenhakumahdollisuuden). 10. Onko toiminnan demokraattinen ohjaus heikentynyt ja jos on niin millä tavoin? Palveluiden järjestämislinjaukset päätetään luottamushenkilöorganisaation toimesta. Yksittäiset hankintapäätökset tehdään viranhaltijapäätöksinä. Viranhaltijapäätöksissä luottamushenkilötoimielimillä on otto-oikeus. 11. Ovatko yhdenvertaisuusperiaate ja muut oikeusvaltion ja hallinnon periaatteet toteutuneet entisellä tavalla ulkoistuksen jälkeen? Miten tätä on arvioitu? Ei ole arvioitu. Tavoitteena on, että sekä ostopalveluina hankitut että omana tuotantona toteutetut palvelut ovat laatu- ja palvelutasoltaan samantasoisia. 12. Onko joidenkin hankittavien tuotteiden tai palvelujen laatu ja muut tekijät olleet niin vaikeasti määriteltävissä, että hankinnasta koituvat kustannukset ovat olleet säästöjä suuremmat? Jos on, mistä on ollut kyse? Hankintalaki mahdollistaa erilaisten hankintamenettelyjen käytön (esim. neuvottelumenettely) sellaisissa hankinnoissa, joissa hankinnan kohde on vaikeasti määriteltävissä. Erityisesti näissä tilanteissa hankintamenettelyn aikana keskustellaan markkinoiden kanssa parhaan mahdollisen ratkaisun löytämiseksi. 13. Onko ulkoistettujen palvelujen laadun arviointi ja laatuvirheiden sanktiointi pystytty tekemään siten, etteivät sopimus- ym. virheistä koituvat kustannukset ole muodostuneet säästöjä suuremmiksi? Kannusteiden ja sanktioiden sisällyttäminen hankintasopimuksiin ohjaa palveluntuottajaa kaupungin tavoitteiden toteutumiseen. Kannusteiden ja sanktioiden asettamisessa ja sopimuskauden aikaisessa seurannassa on kuitenkin edelleen parannettavaa. 14. Onko ulkoistaminen johtanut siihen, että jokin yritys on saanut määräävän markkina-aseman ja onko ulkoistuksen myötä tullut riippuvaiseksi yhdestä tuottajasta? Joissakin palveluissa kehitys on kansallisesti ollut sen suuntaista, että isot markkinatoimijat ovat keskittäneet osaamistaan ja fuusioituneet yhteen ja täten markkinoille on jäänyt vain muutama (iso) tuottaja. Hankinnoissa pyritään seuraamaan markkinakehitystä ja säilyttämään terveet ja toimivat markkinat esim. mahdollistamalla entistä paremmin myös pienten toimijoiden pääseminen mukaan tarjouskilpailuihin.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 77 / 101 15. Onko yksityisiltä palveluntuottajilta vaadittu täyttä omistusoikeutta julkisesti rahoitettuun tietoon tai materiaaliin? Jos ei, miksi? Sopimuksissa turvataan mahdollisimman kattavasti kaupungin immateriaalioikeudet julkisesti tuotettuun tietoon ja materiaaliin. 16. Onko kaupungin organisaation tiedollinen osaaminen heikentynyt ulkoistuksen myötä? Miten tästä on huolehdittu? Osaaminen on varmistettu pääosin siten, että kaupungilla säilyy omana tuotantona riittävä osuus palvelutuotannosta. 17. Millä konkreettisilla ja säännönmukaisilla toimenpiteillä on varmistettu se, ettei ostopalveluissa ja ulkoistamisissa ole esiintynyt harmaata taloutta? Espoossa on harmaan talouden torjuntaohje, jota toimeenpannaan Terveen kilpailun edistämisen verkostossa. Asiassa tehdään yhteistyötä verottajan sekä yritys- ja henkilöluottotietoalan toimijan kanssa. 18. Onko toteutettujen ulkoistamisten seurauksena tapahtunut kaupungin kiinteistö- tai muun omaisuuden vahingoittumista, tai muita taloudellisia vahinkoja ja onko näistä saatu kaupungille täysi korvaus? Ulkoistamisen seurauksena ei vahinkoja ole aiheutunut. Ne yksittäiset vahingot, joita on sattunut, olisivat voineet sattua yhtä hyvin omassa kuin ulkoistetussa toiminnassa. Vahingoista on kuitenkin haettu korvauksia, joskus yhdessä vakuutusyhtiömme kanssa. Niissä tapauksissa, kun korvausvelvollisuutta ei ole voitu kiistattomasti näyttämään, ei täyttä korvausta ole saatu. Sopimuksissa pyritään varmistamaan kaupungin etu mahdollisissa vahingonkorvaustapauksissa esim. edellyttämällä mahdollisuuksien mukaan vakuuden asettamista sekä edellyttämällä aina, että toimittajalla on toimintaansa kattava vastuuvakuutus. historia Kaupunginhallitus 26.10.2015 310 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Uotilan ym. 18.5.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen toteutettujen ostopalvelujen ja ulkoistusten vaikutusten kokonaisarviosta ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Ahlfors Elon kannattamana teki seuraavan palautusesityksen: Kuten aloitteen vastauksessa todetaan, ulkoisten vaikutusten arviointia ei ole tehty valtuustoaloitteille varatussa ajassa - ja se olisikin haastavaa. Aloitteisiin on kuitenkin aiemminkin vastattu viitaten keskeneräiseen prosessiin ja siten saatu lisäaikaa hyvään valmisteluun.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 78 / 101 Kyseessä on muun muassa taloudellisesti ja asiakkaiden/kuntalaisten oikeusturvan kannalta erittäin merkittävä ja kauaskantoisia vaikutuksia sisältävä asia, joten sen kunnollinen arviointi on tarpeen. Ulkoistamisen vaikutuksista on jo tehty tutkimuksia ja verrokkituloksia on saatavissa myös ulkomailta, joten aloitteeseen on mahdollista saada nyt annettuja arvioita perinpohjaisempia vastauksia. Kaikkia toimialoja koskeva arviointi on kuitenkin perustellusti niin laaja, että arvioinnin voi kohdentaa koskemaan pienempää kokonaisuutta, kuten terveysasemien ulkoistamista. Kaupunginhallitus palauttaa aloitteen valmisteluun siten, että tehdään terveysasemien ulkoistamisesta vaikutusten arviointi, jonka tuloksia hyödynnetään aloitteeseen vastaamisessa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Ahlforsin palautusesitys hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus palautti asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi valmisteluun siten, että tehdään terveysasemien ulkoistamisesta vaikutusten arviointi, jonka tuloksia hyödynnetään aloitteeseen vastaamisessa. Kaupunginhallitus 29.2.2016 70 ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Uotilan ym. 18.5.2015 jättämään valtuustoaloitteeseen toteutettujen ostopalvelujen ja ulkoistusten vaikutusten kokonaisarviosta ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 79 / 101 Kaupunkisuunnittelulautakunta 109 10.6.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 28 17.2.2016 Kaupunginhallitus 91 7.3.2016 42 Tynnyripuisto, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 312005, 23. kaupunginosa Matinkylä Valmistelijat / lisätiedot: Sirpa Sivonen-Rauramo, puh. 050 347 5494 Salla Karvinen, puh. 046 877 3001 etunimi.sukunimi@espoo.fi 700/2015 10.02.03 ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 4.11.2013 päivätyn ja 17.2.2016 muutetun Tynnyripuisto - Tunnparken asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6691, 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue 312005. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 33 jälkeen. Kemppi-Virtanen Bymanin ym. kannattamana teki seuraavan toivomuksen: Alueen koululle osoitetaan sujuva saattoliikenne sekä riittävä määrä pysäköintipaikkoja normaalin toiminnan edellyttämää tarvetta varten. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kemppi-Virtasen toivomusehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomuksen: - Alueen koululle osoitetaan sujuva saattoliikenne sekä riittävä määrä pysäköintipaikkoja normaalin toiminnan edellyttämää tarvetta varten. Oheismateriaali - Tynnyripuisto, tapahtumaluettelo - Tynnyripuisto, kaavamääräykset - Tynnyripuisto, kaavakartta - Tynnyripuisto, ajantasa-asemakaava - Tynnyripuisto, havainnekuva

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 80 / 101 Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa koulun, uimahallin, muiden liikuntatilojen ja nuorisotilan, hotellin sekä liike-, toimisto- ja palvelutilan, asuntojen sekä Matinkylän metroaseman läntisen sisäänkäynnin rakentaminen nykyisen Tynnyripuiston eteläosaan. Tynnyripuistosta ja Tiistinniitystä kehitetään Matinkylän keskustapuisto. Puistojen kautta järjestetään sujuvat kevyen liikenteen yhteydet alueen läpi. Asemakaava-alueen rakennusoikeus nousee 25 950 k-m 2. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 14.1.2013 5, että uusi Meri-Matin koulu ja Matinkylän uimahalli sijoittuvat Tynnyripuistoon, Meri-Matin koulun yhteyteen sijoittuvat myös Espoon aikuislukio sekä nuorisotilat ja että Matinkylän uimahalli toteutetaan siten, että samaan korttelikokonaisuuteen olisi mahdollista sijoittaa myös terveyskylpylä, hotelli, liiketiloja ja asumista. Lisäksi kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto kehotti kaupunkisuunnittelulautakuntaa kiirehtimään Tynnyripuiston kaavoitusta. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 12.6.2013 Tynnyripuiston kaavalliset tavoitteet. Lisäksi kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 8.9.2014 84 suunnitteluvarauksesta koskien Länsiväylän varressa olevaa korttelia 23151. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Tynnyripuiston kaavaehdotuksen nähtäville 10.6.2015 seuraavin lisäyksin: Ennen seuraavaa lautakuntakäsittelyä selvitetään, miten seuraavat tavoitteet voidaan saavuttaa ja aiheutuuko selvityksistä muutostarpeita asemakaavaan: - Länsiväylän varren työpaikkarakentamista tulisi jatkaa huomattavasti idemmäs siten, että rakennusmassan avulla saadaan aikaan hyvin melulta suojattu puistoalue, - Tynnyripuiston rakennusten julkisivuja tulisi kehittää siten, että rakennusten katutasoista tulee avoimia jalankulkuun houkuttelevia ympäristöjä liiketila-, yhteisötila- tai muiden vastaavien ratkaisujen avulla. Tynnyripuiston pohjoisosan työpaikkakorttelista (KT) laadittiin syksyllä 2015 vaihtoehtotarkastelu sekä meluselvitys, jotka esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnan infossa 28.10.2015. Kaupunkisuunnittelulautakunta ohjeisti erottamaan kaavan pohjoisosan omaksi kaavakseen, jotta sen työstäminen ei viivästyttäisi eteläosan eteenpäinviemistä. Lisäksi Tynnyripuiston hyväksymiskäsittelyn yhteydessä tulee päättää pohjoisosan kaavoituksen viipymättömästä jatkamisesta. Tynnyripuiston alueelle muodostuvien muurien, aitojen ja umpinaisten julkisivupintojen käsittelystä on laadittu ideasuunnitelma.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 Valtuusto 14.03.2016 Sivu 81 / 101 Keskustakorttelista (C-1) järjestettiin suunnitteluvarauskilpailu 29.6. - 2.10.2015. Kilpailuun saatiin viisi ehdotusta, joista kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 16.11.2015 antaa suunnitteluvarauksen TA-yhtiöille, Kassiopeia Finland Oy:lle, Lujatalo Oy:lle ja Eläkevakuutusyhtiö Veritakselle. Keskustakorttelin suunnittelua on jatkettu yhteistyössä varauksen saajan kanssa. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta hyväksyi 18.11.2015 Meri-Matin tarveselvityksen muutoksen ja Olarin lukion siirtymisen Meri-Mattiin. Lisäksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti esittää kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja tilakeskus-liikelaitokselle, että metroasemien välittömässä läheisyydessä oleville kouluille ja lukioille ei rakenneta muita autopaikkoja kuin mitä saattoliikenne ja liikuntaesteiset tarvitsevat. Liikunta- ja nuorisolautakunta päätti 19.11.2015 luopua Meri-Matti -hankkeessa erillisistä nuorisotiloista, koska kouluun ei ole enää tulossa yläastetta. Nuorisopalvelut käyttävät lukion tiloja ja olemassa olevia muita tiloja. Liikunta- ja nuorisolautakunta kommentoi antamassaan lausunnossa uimahallin hankesuunnitelman poikkeamia tarveselvityksestä, ehdotti, että nuorisotiloja sijoitettaisiin uimahallirakennukseen, ja esitti, että autopaikkojen kustannus tulisi olla asiakkaiden, eikä lautakunnan kustannus. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 17.2.2016 Tynnyripuiston asemakaavaehdotuksen esitettäväksi kaupunginhallitukselle lisäyksin. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Tynnyripuisto - Tunnparken asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6691, joka käsittää korttelin 23279 ja osan korttelista