Sisällysluettelo MV, :30, Esityslista 1

Sisällysluettelo MV, 12.12.2016 10:30, Esityslista 1-1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat)... 1 1 Kokouksen avaaminen... 2 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen... 3 Liite: Maakuntavaltuusto 2013-2016, jäsenluettelo kunnittain, syksy... 4 3 Kokousasiain esittelyjärjestyksen hyväksyminen... 7 4 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen... 8 5 Ääntenlaskijain valitseminen... 9 6 Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle... 10 7 Lausunto koskien arviointikertomuksessa 2015 esitettyjä toimenpiteitä... 11 8 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 1.1. - 30.9.2016 sekä talousarvion 2016 tarkistus... 21 9 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019... 23 Liite: Kuntien esitykset... 25 Liite: TTS2017MHmarras... 28 10 Raimo Niemisen ero Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen jäsenyydestä... 58 11 Maakunnan tila syksy 2016 -katsaus... 59 Liite: maakunnan tila syksy 2016... 60 12 Luettelo toimivallan siirtämispäätöksistä... 92 Liite: Luettelo toimivallan siirtämispäätöksistä... 93 13 Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet... 95 14 Valtuutetun kyselyt... 96 15 Muutoksenhakuohjeet ja kokouksen päättäminen... 97

-1, MV 12.12.2016 10:30 Sivu 1

1, MV 12.12.2016 10:30 Sivu 2 KOKOUKSEN AVAAMINEN Asia Ehdotus Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäki avaa kokouksen. Puheenjohtaja Pekka Myllymäki avaa kokouksen. Päätös

2, MV 12.12.2016 10:30 Sivu 3 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Asia Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 7 :n mukaan kutsu maakuntavaltuuston kokoukseen on vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto kuntayhtymän ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu esityslistoineen on lähetetty 28.11.2016 postilähetyksenä maakuntavaltuuston jäsenille sekä lisäksi kokouskutsu esityslistoineen on lähetetty maakuntahallituksen jäsenille ja asetettu nähtäväksi Varsinais-Suomen liiton ilmoitustaululle. Maakuntavaltuuston kokouksen ajasta ja paikasta sekä pöytäkirjan pitämisestä yleisesti nähtävillä on julkaistu ilmoitus 26.11.2016 tai heti sen jälkeen seuraavissa sanomalehdissä: Turun Sanomat ja Åbo Underrättelser. Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 13 :n mukaan läsnäoleviksi katsotaan valtuutetut ja valtuutettujen henkilökohtaiset varajäsenet, jotka ovat ilmoittautuneet ennen kokouksen avaamista tai sen kestäessä saapuneensa kokoukseen eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita muuten ei ole todettu poissaoleviksi. Maakuntavaltuuston kokouksen avauksen jälkeen puheenjohtaja toteaa läsnä olevien valtuutettujen sekä esteen ilmoittaneiden valtuutettujen sijaan kutsuttujen henkilökohtaisten varajäsenten lukumärän sekä onko maakuntavaltuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Maakuntavaltuuston kokonaisjäsenmäärä on 101 jäsentä. Maakuntavaltuusto on päätösvaltainen kun vähintään 2/3 valtuutetuista eli 68 jäsentä on läsnä. Ehdotus Puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat valtuutettujen henkilökohtaiset varajäsenet sekä toteaa onko maakuntavaltuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Päätös

2, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: Maakuntavaltuusto 2013-2016, jäsenluettelo kunnittain... VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto 12.12.2016 Jäsenluettelo 1 Kunta Varsinainen jäsen Puolue Varajäsen Puolue Sivu 4 Aura Valkama Marko PS Haapanen Ari-Pekka PS Kaarina Toivonen Toni KD Seivästö Ismo KD Merivuori Tuulia KOK Vauranoja Sanna KOK Hukkanen Sari SDP Gustafsson Irja SDP Suutari Anneli VIHR Eriksson Terttu VIHR Rautanen Hannu VIHR Kurkilahti Tomi VIHR Leppänen Tommi PS Eskelinen Veikko PS Kallio Pentti VAS Savo Seija VAS Kemiönsaari Leppänen Jorma SDP Vilander Bo SDP Wretdal Inger RKP Sjöberg Johanna RKP Koski Tl Jalli Marja KESK Niemelä-Laaksonen Anne KESK Kustavi Koskinen Sirpa SDP Leino Hannu SDP Laitila Haijanen Pauliina KOK Mäkelä Soile KOK Kuusisto Pekka KESK Laurila Juha KESK Lieto Lindqvist Kristian KOK Ala-Nissilä Simo KOK Kuokkanen Jukka-Pekka KD Loponen Auli KD Katajamäki Mira PS Lankila Raimo PS Katajainen Timo VAS Heikkilä Juha VAS Loimaa Kaasalainen Pekka KOK Kallio Erkki KOK Pietilä Sirpa KOK Laitila Marja-Liisa KOK Ala-Nissilä Olavi KESK Rautavuori Paavo KESK Gustafsson Hannu VAS Tyyskänen-Mäkilä Eveliina VAS Marttila Heikkilä Lauri PS Ojaniemi Yrjö PS Masku Ylhäinen Taito PS Tikakoski Seppo PS Rautalin Outi KESK Eloranta Merja KESK Mynämäki Vanhanen Juha KOK Setälä Marko KOK Myllymäki Pekka KESK Maisila Päivi KESK Naantali Saksi Anita KOK Gustafsson Hanna KOK Aho Kimmo SDP Hagsberg Sirpa SDP Junnila Vilhelm PS Haanpää Leena VIHR Saarinen Juhani KESK Santalahti Samuli KESK Nousiainen Karjalainen Jari KOK Paananen Petteri KOK Oripää Kössi Päivi KOK Ojanperä Taru KOK Paimio Turpeinen Heikki KOK Timo Mäkelä KOK Mäentaka Asko SDP Lahti Tapani SDP Lehikoinen Jouni KESK Nurmi Satu KESK Parainen Friis Christer RKP Karlgren Fabian RKP Karlsson Kaj-Johan RKP Ekström Kurt RKP Orell Markku KOK Abrahamsson Petri KOK Lindell Maria SDP Henriksson Carita SDP Pyhäranta Junkola Iivo KOK Vainio Heikki KOK Pöytyä Keloniemi-Hurttila Elina KESK Lindgren Hilkka KESK Flemmich Mirjami VAS Viiri Reijo VAS Raisio Vuorinen Elisa KOK Allén Pipsa KOK Sulonen Raimo SDP Parantainen Vesa SDP Lehto-Laurila Hannele SDP Ek Sirpa SDP Haavisto Erkki KESK Myllymäki Kalle KESK Nurmi Eija VAS Lehtonen Aarre VAS

2, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: Maakuntavaltuusto 2013-2016, jäsenluettelo kunnittain... VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto 12.12.2016 Jäsenluettelo 2 Kunta Varsinainen jäsen Puolue Varajäsen Puolue Sivu 5 Rusko Rannikko Outi SDP Järviö Riitta-Liisa SDP Rand Jorma VAS Kankaanpää Pasi VAS Salo Aalto Ari KOK Liede Heikki KOK Punta Juha KOK Friberg Osmo KOK Hyttinen Marjatta KOK Lundström Sanna KOK Suonio-Peltosalo Elina KOK Passi Anne KOK Ahonen-Ojala Leena SDP Keto-oja Piia SDP Varajärvi Matti SDP Kymäläinen Pekka SDP Tamminen Laura VIHR Koskinen Eeva VIHR Leivonen Sanna PS Tamminen Heikki PS Kanerva Tauno KESK Määttänen Asko KESK Mwegerano Andi KESK Lehti Timo KESK Ruska Antti KESK Halkilahti Jaakko KESK Tuominen Marita KESK Huittinen Ulla KESK Sauvo Ervelä Risto KESK Laaksonen Perttu KESK Somero Kotti Antti SDP Lehtinen Riitta SDP Kyyrä Juha-Matti VIHR Nurmi Janne PS Taivassalo Kurkilahti Pauli KOK Uotila Juha KOK Turku Tavio Ville PS Laakso Jouko PS Niinivirta Pirjo PS Miikkola Mikael PS Lampi Pirjo PS Laihinen Timo PS Aaltonen Niko KOK Lindholm Lasse KOK Arve Minna KOK Aholainen Anne KOK Perho Maija KOK Alanen Satu KOK Kossila Pauli KOK Azizi Muhis KOK Harjanne Aila KOK Hartiala Kaija KOK Kanerva Ilkka KOK Viljamaa Tuomas KOK Sirèn Saara-Sofia KOK Karttunen Marjukka KOK Kattelus Lauri KOK Orpo Petteri KOK Vierimaa Ulla-Maija KOK Manni Olli KOK Massinen Aimo SDP Kantola Ilkka SDP Nurmio Timo SDP Eloranta Eeva-Johanna SDP Lehtinen Seppo SDP Rosenlöf Jarmo SDP Maaskola Mika SDP Lundahn Kjell SDP Engdahl Raili SDP Koivusalo Mari-Elina SDP Eklund Toni SDP Hellsten Jorma SDP Elo Piia SDP Pietari Päivi SDP Vornanen Jukka VIHR Laaksonen Mikko VIHR Sarlund Katri VIHR Andersson Janina VIHR Ollikkala Tuija VIHR Sundqvist Mikaela VIHR Hassan Roda VIHR Rantanen Elina VIHR Ilvessalo Saara VIHR Ratilainen Niina VIHR Saarikko Annika KESK Ali Alas KESK von Frenckell-Ramberg Christel RKP Vörlund-Wallenius Terhi RKP Andersson Li VAS Muukkonen Mirka VAS Rinne Pirjo VAS Saarinen Sauli VAS Sandelin Elina VAS Yrittiaho Johannes VAS Kunta Varsinainen jäsen Puolue Varajäsen Puolue

2, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: Maakuntavaltuusto 2013-2016, jäsenluettelo kunnittain... VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto 12.12.2016 Jäsenluettelo 3 Sivu 6 Lähteenmäki Alpo VAS Heikkilä Pasi VAS Uusikaupunki Järvinen Timo A KOK Junkola-Lehtonen Maija KOK Antola Jouko SDP Rosten Mauri SDP Nummi Veijo PS Salminen Ritva PS Kontu Mauri KESK Laivo Olli KESK Vehmaa Virtanen Simo SDP Laine Tino SDP Yhteensä 101 jäsentä 24.11.2016 mk

3, MV 12.12.2016 10:30 Sivu 7 KOKOUSASIAIN ESITTELYJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 8 :n mukaan esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset maakuntavaltuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivat erityiset syyt ole esteenä. Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 15 :n 1. momentin mukaan asiat esitellään maakuntavaltuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei maakuntavaltuusto toisin päätä. Ehdotus Maakuntavaltuusto päättää hyväksyä kokousasiain esittelyjärjestykseksi maakuntavaltuuston kokouskutsun yhteydessä toimitetun esityslistan mukaisen esittelyjärjestyksen. Päätös

4, MV 12.12.2016 10:30 Sivu 8 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN Asia Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 33 :n mukaan maakuntavaltuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei maakuntavaltuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. Pöytäkirja on tarkastusta varten valmiina maakuntavirastossa maanantaina 19.12.2016 klo 10.00. Ehdotus Maakuntavaltuusto valitsee kaksi jäsentään tarkastamaan kokouksen pöytäkirjan. Päätös

5, MV 12.12.2016 10:30 Sivu 9 ÄÄNTENLASKIJAIN VALITSEMINEN Asia Ehdotus Mahdollisia muita kuin suhteellisia vaaleja ja äänestyksiä varten valitaan ääntenlaskijat. Maakuntavaltuusto valitsee vähintään kaksi jäsentään ääntenlaskijoiksi. Päätös

6, MV 12.12.2016 10:30 EDUNV: 74/2016 Sivu 10 AJANKOHTAINEN KATSAUS MAAKUNTAVALTUUSTOLLE Maakuntahallitus 21.11.2016 163 Asia Maakuntavaltuustossa pidetään ajankohtainen katsaus. Valmistelija JV/kr Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää, että maakuntavaltuuston kokouksessa 12.12.2016 ajankohtaisen katsauksen pitää Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja VTT Markku Jokisipilä. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto 12.12.2016 Maakuntahallituksen ehdotus Päätös Maakuntavaltuuston kokouksessa 12.12.2016 ajankohtaisen katsauksen pitää Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja VTT Markku Jokisipilä. Lisätietoja Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

7, MV 12.12.2016 10:30 HALL: 80/2016 Sivu 11 LAUSUNTO KOSKIEN ARVIOINTIKERTOMUKSESSA 2015 ESITETTYJÄ TOIMENPITEITÄ Maakuntahallitus 21.11.2016 162 Asia Uuden kuntalain 121 mukaan Kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimienpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Varsinais-Suomen liiton tarkastuslautakunta esittää arviointikertomuksessaan 2015 (mv 6.6.2016 9) toimenpiteitä, jotka antavat aihetta maakuntahallituksen lausuntoon. Lausunto viedään tiedoksi maakuntavaltuustolle. (Tarkastuslautakunnan esittämät toimenpiteet merkitty kursiivilla.) Valmistelija KH/MR/TN/JV/HS/mk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus 1. antaa lausunnon arviointikertomuksessa 2015 esitettyihin kehittämistarpeisiin. 2. vie lausunnon tiedoksi maakuntavaltuustolle. Vuoden 2014 arviointikertomuksen käsittely ja siitä johdetut toimenpiteet Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa, että saadut maakuntahallituksen selvitykset ja niissä johdetut toimet vastaavat vuoden 2014 esitettyihin kehittämis- ja parantamisehdotuksiin Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Muutokset kuntayhtymän tehtävissä, hallinnossa ja taloudessa Central Baltic Interreg IV Programme 2007-2013 tarkastukset Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa, että liitto on toiminnassaan ja asian hallinnoinnissaan varautunut monin tavoin toisen tason tarkastuksen esille nostamien mahdollisesti tukikelvottomien erien käsittelyyn. Liitto on toiminut hyvän hallintotavan mukaisesti. Varsinais-Suomen liitto on 29.2.2016 pyynnössään valtionhallinnolle todennut, että tulkinta kustannusten tukikelvottomuudesta ei voi muuttua kulloisenkin tarkastajan harkinnan mukaan. Tarkastuslautakunta on asiasta samaa mieltä. Liitolla on vahva peruste luottaa siihen, että aikaisemmissa, yhteensä 17, ulkopuolisessa tarkastuksessa määritellyt tukikelpoisuuslinjaukset ovat voimassa ohjelmakauden loppuun asti (hallintolaki 6 Luottamuksensuoja). Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että maakuntahallitus ja viranhaltijat jatkavat aktiivista vuoropuhelua Central Baltic ohjelman valvovan viranomaisen kanssa, jotta Varsinais-Suomen liitolle löydetään myönteinen ratkaisu. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus (mh 19.9.2016 123) merkitsi tiedoksi, että työ-ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Petri Haapalainen on sähköpostilla 15.8.2016 vahvistanut hallintoviranomaiselle, että ylijäävää kansallista vastinrahaa ja sen korkotuottoja voidaan käyttää kattamaan Varsinais- Suomen liitolle Central Baltic INTERREG IV A ohjelman 2007-2013 teknisen tuen menoeristä takautuvasti leikatut tukiosuudet 125 933,73 euroa. Tällöin tilinpäätökseen 2015 tehty menovaraus voidaan purkaa.

7, MV 12.12.2016 10:30 HALL: 80/2016 Sivu 12 Arvonlisävero tukikelpoisena kuluna Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa, että liitto on selvittänyt arvonlisäveron tilityskelpoisuutta laajasti eri viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Liitto on noudattanut hyvää hallintotapaa. Tarkastuslautakunta pitää arvonlisäverojen osalta tärkeänä, että liitto jatkaa neuvotteluja viranomaisten kanssa liitolle myönteisen ratkaisun löytämiseksi. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntajohtaja täydentää lausunnon kokouksessa. Talousarvion sitovuus maakuntavaltuustoon nähden Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota hyvään taloussuunnitteluun ja pitää saavutettua taloudellista tulosta erittäin hyvänä. Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Toiminnalliset tavoitteet tehtäväalueittain Tarkastuslautakunnan esitys Kuntayhtymän tehtävät ovat merkittäviä. Tarkastuslautakunta edellyttää huomion kiinnittämisen strategian tavoitteista johdettujen toiminnan painopisteiden priorisointiin, konkretisointiin ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Tavoitteiden asettamisessa konkreettisia mittareita on vähän ja tavoitteet on asetettava niin, että ne ovat mitattavia. Lisäksi tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen taulukoiden esitystavan yhdenmukaisuuteen, johdonmukaisuuteen ja luettavuuteen. Maakuntahallituksen lausunto Alustava talousarviossa 2017 ja taloussuunnitelmaluonnoksessa 2017 2019 (mh 22.8.216 110) on edelleen tiivistetty tavoitteiden ja toimenpiteiden esitystapaa ja lisätty vaikuttavuusmittarien konkreettisuutta. Myös toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 1.1. - 30.6.2016 (mh 19.9.2016 126) -asiakirjassa on parannettu taulukoiden esitystavan yhdenmukaisuutta ja luettavuutta. Yhteiset toiminnot ja hallinto Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakuntaa toteaa, että henkilöstösuunnitelma on vuonna 2015 pääosin toteutettu. Työpaikkademokratiapäivillä 27.10.2015 purettiin kehityskeskustelut ja ideoitiin liiton toiminnan kehittämisen suuntaviivat. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota, että toiminnan kehittämisessä edetään käytännön tasolla. Lisäksi tarkastuslautakunta esittää, että ulkomaan matkapäivät erotellaan liiton ja ohjelmien välillä. Maakuntahallituksen lausunto Henkilöstökertomuksessa vuodelta 2016 tullaan erottelemaan ulkomaan matkapäivät liiton ja ohjelman osalta. Toiminnan kehittämistyö on jatkuvaa. Vuoden 2016 aikana on otettu käyttöön uusia

7, MV 12.12.2016 10:30 HALL: 80/2016 Sivu 13 menettelyjä mm. asettamalla työryhmiä eri toimintojen kehittämisideointia varten ja luomalla ideoiden toteuttamista koskeva seuranta. Syyskuussa 2016 toteutettiin Parempi työympäristö -kysely. Kyselyn tulokset käsiteltiin työyhteisöpäivillä 18.10.2016 ja saatuja kehittämisehdotuksia hyödynnetään viraston toiminnan kehittämisessä. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta, että liiton säännöt ja ohjeet ovat ajan tasalla. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomukseen tuli vuonna 2014 sisällyttää maininta riskienhallinnan järjestämisestä (15.6.2012/325). Riskienhallinnan käytännön työ on aloitettu ja työtä tulee jatkaa sekä hallintosääntöön kirjata tarvittavat muutokset. Tarkastuslautakunta edellyttää pitkän aikavälin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan suunnitelman laatimista ja sen hyväksymistä maakuntahallituksessa. Samassa yhteydessä tulee arvioida sisäisen tarkastuksen resursseja omana työnä tai ostopalveluna. Tarkastuslautakunta edellyttää myös kokonaisvaltaisen riskienhallinnan toteuttamista. Riskienhallinnan kokonaisvaltainen kartoitus voidaan ostaa ulkopuoliselta asiantuntijalta. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus (mh 14.12.2015 195) hyväksyi Varsinais-Suomen liiton sisäinen valvonta ja riskienhallinta -asiakirjan ja valtuutti maakuntajohtajan päättämään siihen jatkossa tarvittavat päivitykset ja täydennykset sekä edellytti, että se saa tiedoksi sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan päivityksiä ja seurantaa koskevat asiakohdat. Riskien hallintaan ja talouden hoidon ohjeistukseen liittyviä palveluja on vuonna 2016 hankittu Kuntaliitolta ja tilintarkastusyhteisöiltä (KPMG Oy ja BDO Audiator Oy) sekä asianajotoimistolta (Evershed Oy) Hallintosäännön muutos tuodaan kesäkuun 2017 maakuntavaltuustoon. Aluekehittäminen Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että jäsenkuntia osallistetaan liiton kansainväliseen toimintaan. Tarkastuslautakunta toteaa, että Varsinais-Suomen liiton alueella tulee aktiivisesti panostaa tarpeenmukaisiin EU-hankerahoituksen hankehakuihin. Tarkastuslautakunta toteaa aluekehittämisestä, että asetetut tavoitteet on pääosin saavutettu. Tarkastuslautakunta kehottaa, että kumppanuusbarometrissä esille tulleisiin heikoimmin edistyneisiin toimenpiteisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Maakuntahallituksen lausunto Liitto on laatinut kattavan asiakirjan jossa kuvaillaan kansainvälisten toimien nykytilaa. Asiakirja lähetettiin jokaiseen kuntaan kommenteille tammikuussa 2016 ja vastauksia saatiin muutama. Maakuntahallitus käsitteli asiakirjan kommentteineen keväällä 2016. Syksyllä 2016 järjestetään

7, MV 12.12.2016 10:30 HALL: 80/2016 Sivu 14 kunnille keskustelutilaisuus tiedonkulun parantamiseksi ja kansainvälistymistarpeiden kartoittamiseksi. Liitolla on menossa sisäinen kehittämistyö, jossa yhtenä toimenpiteenä on vastuualueiden välisen yhteistyön lisääminen ja tiimityöskentelyn tehostaminen. Osana tätä työtä liitto tehostaa hankerahoituksen koordinointia ja kohdentamista koko maakunnan alueella. Yhtenä tavoitteena on suoraan EU:sta haettavan hankerahoituksen parempi saanti maakunnan eri toimijoille. Esimerkkeinä maakunnan ulkopuolelta rahoitetuista hankkeista voidaan mainita Civitas Eccentric (Horizon 2020 - ohjelma), Smart Blue Regions (Interreg Baltic Sea Region -ohjelma) ja Plan4Blue (Interreg Central Baltic -ohjelma). Kuluvan syksyn aikana toteutetaan Kumppanuusbarometri, jonka tuloksia analysoidaan ja käytetään hyödyksi. Lisäksi nykyisen strategian päivitystyön yhteydessä arvioidaan toimenpiteiden toteutumistilanne ja lisäpanostustarpeet. Tässä työssä hyödynnetään maakuntastrategian valmisteluryhmiä. Maankäyttö ja ympäristö Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa maakuntakaavoitukselle asetettujen tavoitteiden toteutuneen ja että kaavoituksella on suuri vaikuttavuus jäsenkunnille. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Edunvalvonta ja kuntapalvelut Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että liitto onnistuu edunvalvonnassa ja kuntayhteistyössä. Tarkastuslautakunta toteaa saamansa selvityksen mukaan, että kansanedustajayhteistyö ja muut sidosryhmäkontaktit ovat toteutuneet suunnitellulla tavalla. Tarkastuslautakunta toteaa, että jokaiselle edunvalvonnan painopisteelle laaditaan yhteistyötahoja kohdentamissuunnitelma. Maakuntahallituksen lausunto Liiton edunvalvontatyöllä edistetään ja konkretisoidaan osaltaan maakunnan kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä maakuntastrategiaa, vaikuttamisen näkökulmasta. Ajankohtaiset edunvalvontateemat ovat esillä kuukausittain maakuntahallituksessa. Edunvalvontatyötä on kehitettävä yhä suunnitelmallisempaan ja proaktiivisempaan suuntaan. Vaikuttamissuunnitelmaa on syytä ylläpitää jatkuvan työn periaatteella. Vaikuttaminen on perustuttava ajantasaiseen tietoon ja oikea-aikaiseen vaikuttamiseen. Yhteenveto toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa, että lautakunnan suorittama tavoitteiden arviointi on ollut haastavaa. Tarkastuslautakunta toteaa, että tavoitteiden asettamista ja niiden arviointia on kehitetty edelleen vuonna 2015. Tosin mittarit eivät ole kovin konkreettisia ja ovat osin viittauksia raportteihin, mutta ei niiden sisältöön tai määrään. Tarkastuslautakunnan mukaan mittareita tulee edelleen kehittää ja konkretisoida.

7, MV 12.12.2016 10:30 HALL: 80/2016 Sivu 15 Toimintakertomuksessa on vuoteen 2014 verrattuna yksityiskohtaisemmin esitetty, mitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty. Toiminnallisten tavoitteiden määrä on edelleen mittava. Yksi vaihtoehto on asettaa vähemmän tavoitteita ja valita sellaisia, jotka ovat selkeästi mitattavissa. Tarkastuslautakunta toteaa, että toimintakertomuksen yhteenvedoissa esitetyt tiivistelmät toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta parantavat luettavuutta ja mahdollisuuksia arvioida Varsinais-Suomen liiton toiminnan toteutumista, mutta kaipaa arviointia tavoitteiden toteutumisesta sekä vaikuttavuudesta kuntatasolla. Tarkastuslautakunta toteaa, että kuntayhtymän toimintaa on toteutettu talousarviossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Toimintakertomuksessa esitettyjen selvitysten pohjalta ja lautakunnan saamien selvitysten perusteella voidaan todeta, että maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet on pääsääntöisesti saavutettu. Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta kiinnittää huomion siihen, että liiton budjetoidut kulut kokonaisuudessaan ovat jonkin verran alittaneet talousarvion. Kuntien jäsenmaksuosuudet ovat säilyneet muuttumattomina budjetoidulla tasolla. Toimintatuotot ovat nousseet oikeudenkäyntikulukorvauksen (36 187 euroa) ja Valonian palvelumaksutuoton (20 650 euroa) johdosta. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, että liiton tilinpäätöksessä oleva kumulatiivinen ylijäämätaso on oikea ja riittävä, jotta kasvava hanketoiminta voidaan turvata. Tarkastuslautakunta kiinnittää edelleen huomiota budjetointiin ja sen oikeellisuuteen. Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Arviointikertomuksen yhteenveto Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta katsoo, että maakuntavaltuuston vuoden 2015 talousarviossa asettamat toiminnalliset tavoitteet on pääsääntöisesti saavutettu maakuntavaltuuston hyväksymällä tavalla. Taloudelliset/numeeriset tavoitteet ovat toteutuneet merkittävästi parempina kuin ne on budjetoitu. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan toiminnan ja tavoitteiden toteutuminen on ollut tuloksellista ja tarkoituksenmukaista sekä kustannustehokasta. Talousarviosta ja toimintakertomuksesta toivotaan jatkossa paremmin löytyvän mitattavia tavoitteita sekä liiton vaikuttavuutta ja hyöty jäsenkunnille. Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Päätös Maakuntajohtaja täydensi ehdotustaan otsikon Arvonlisävero tukikelpoisena kuluna alle kohtaan Maakuntahallituksen lausunto seuraavasti: Maakuntahallitus 1) totesi saatujen selvitysten perusteella, että Central Baltic ohjelman tekninen tuki hankkeessa arvonlisävero on ollut liitolle lopullinen kustannus, mikä olisi mahdollistanut sen sisällyttämisen hankkeen kustannuksiin, 2) päätti ottamalla huomioon saadut riskiarviot, että se varovaisuusperiaatteita noudattaen ei hankkeen tässä vaiheessa edellytä arvonlisäveron sisällyttämistä Central Baltic Interreg 2007-2013 -hankkeen kustannuksiin ja 3) päätti kumota maakunta-

7, MV 12.12.2016 10:30 HALL: 80/2016 Sivu 16 hallituksen 29.10.2007 tekemän päätöksen ( 193) ja toteaa, että jatkossa hankebudjetteihin ja edelleen maksatushakemuksiin sisällytetään hankkeesta aiheutuva alv-osuus. Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto 12.12.2016 Maakuntahallituksen ehdotus Maakuntavaltuusto merkitsee lausunnon koskien arviointikertomuksessa 2015 esitettyjä toimenpiteitä tiedoksi: Vuoden 2014 arviointikertomuksen käsittely ja siitä johdetut toimenpiteet Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa, että saadut maakuntahallituksen selvitykset ja niissä johdetut toimet vastaavat vuoden 2014 esitettyihin kehittämis- ja parantamisehdotuksiin Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Muutokset kuntayhtymän tehtävissä, hallinnossa ja taloudessa Central Baltic Interreg IV Programme 2007-2013 tarkastukset Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa, että liitto on toiminnassaan ja asian hallinnoinnissaan varautunut monin tavoin toisen tason tarkastuksen esille nostamien mahdollisesti tukikelvottomien erien käsittelyyn. Liitto on toiminut hyvän hallintotavan mukaisesti. Varsinais-Suomen liitto on 29.2.2016 pyynnössään valtionhallinnolle todennut, että tulkinta kustannusten tukikelvottomuudesta ei voi muuttua kulloisenkin tarkastajan harkinnan mukaan. Tarkastuslautakunta on asiasta samaa mieltä. Liitolla on vahva peruste luottaa siihen, että aikaisemmissa, yhteensä 17, ulkopuolisessa tarkastuksessa määritellyt tukikelpoisuuslinjaukset ovat voimassa ohjelmakauden loppuun asti (hallintolaki 6 Luottamuksensuoja). Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että maakuntahallitus ja viranhaltijat jatkavat aktiivista vuoropuhelua Central Baltic ohjelman valvovan viranomaisen kanssa, jotta Varsinais-Suomen liitolle löydetään myönteinen ratkaisu. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus (mh 19.9.2016 123) merkitsi tiedoksi, että työ-ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Petri Haapalainen on sähköpostilla 15.8.2016 vahvistanut hallintoviranomaiselle, että ylijäävää kansallista vastinrahaa ja sen korkotuottoja voidaan käyttää kattamaan Varsinais- Suomen liitolle Central Baltic INTERREG IV A ohjelman 2007-2013 teknisen tuen menoeristä takautuvasti leikatut tukiosuudet 125 933,73 euroa. Tällöin tilinpäätökseen 2015 tehty menovaraus voidaan purkaa. Arvonlisävero tukikelpoisena kuluna Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa, että liitto on selvittänyt arvonlisäveron tilityskelpoisuutta laajasti eri viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Liitto on noudattanut hyvää hallintotapaa.

7, MV 12.12.2016 10:30 HALL: 80/2016 Sivu 17 Tarkastuslautakunta pitää arvonlisäverojen osalta tärkeänä, että liitto jatkaa neuvotteluja viranomaisten kanssa liitolle myönteisen ratkaisun löytämiseksi. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus 1) totesi saatujen selvitysten perusteella, että Central Baltic ohjelman tekninen tuki hankkeessa arvonlisävero on ollut liitolle lopullinen kustannus, mikä olisi mahdollistanut sen sisällyttämisen hankkeen kustannuksiin, 2) päätti ottamalla huomioon saadut riskiarviot, että se varovaisuusperiaatteita noudattaen ei hankkeen tässä vaiheessa edellytä arvonlisäveron sisällyttämistä Central Baltic Interreg 2007-2013 -hankkeen kustannuksiin ja 3) päätti kumota maakuntahallituksen 29.10.2007 tekemän päätöksen ( 193) ja toteaa, että jatkossa hankebudjetteihin ja edelleen maksatushakemuksiin sisällytetään hankkeesta aiheutuva alv-osuus. Talousarvion sitovuus maakuntavaltuustoon nähden Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota hyvään taloussuunnitteluun ja pitää saavutettua taloudellista tulosta erittäin hyvänä. Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Toiminnalliset tavoitteet tehtäväalueittain Tarkastuslautakunnan esitys Kuntayhtymän tehtävät ovat merkittäviä. Tarkastuslautakunta edellyttää huomion kiinnittämisen strategian tavoitteista johdettujen toiminnan painopisteiden priorisointiin, konkretisointiin ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Tavoitteiden asettamisessa konkreettisia mittareita on vähän ja tavoitteet on asetettava niin, että ne ovat mitattavia. Lisäksi tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen taulukoiden esitystavan yhdenmukaisuuteen, johdonmukaisuuteen ja luettavuuteen. Maakuntahallituksen lausunto Alustava talousarviossa 2017 ja taloussuunnitelmaluonnoksessa 2017 2019 (mh 22.8.216 110) on edelleen tiivistetty tavoitteiden ja toimenpiteiden esitystapaa ja lisätty vaikuttavuusmittarien konkreettisuutta. Myös toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 1.1. - 30.6.2016 (mh 19.9.2016 126) -asiakirjassa on parannettu taulukoiden esitystavan yhdenmukaisuutta ja luettavuutta. Yhteiset toiminnot ja hallinto Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakuntaa toteaa, että henkilöstösuunnitelma on vuonna 2015 pääosin toteutettu. Työpaikkademokratiapäivillä 27.10.2015 purettiin kehityskeskustelut ja ideoitiin liiton toiminnan kehittämisen suuntaviivat. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota, että toiminnan kehittämisessä edetään käytännön tasolla. Lisäksi tarkastuslautakunta esittää, että ulkomaan matkapäivät erotellaan liiton ja ohjelmien välillä. Maakuntahallituksen lausunto Henkilöstökertomuksessa vuodelta 2016 tullaan erottelemaan ulkomaan matkapäivät liiton ja ohjelman osalta. Toiminnan kehittämistyö on jatkuvaa. Vuoden 2016 aikana on otettu käyttöön uusia

7, MV 12.12.2016 10:30 HALL: 80/2016 Sivu 18 menettelyjä mm. asettamalla työryhmiä eri toimintojen kehittämisideointia varten ja luomalla ideoiden toteuttamista koskeva seuranta. Syyskuussa 2016 toteutettiin Parempi työympäristö -kysely. Kyselyn tulokset käsiteltiin työyhteisöpäivillä 18.10.2016 ja saatuja kehittämisehdotuksia hyödynnetään viraston toiminnan kehittämisessä. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta, että liiton säännöt ja ohjeet ovat ajan tasalla. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomukseen tuli vuonna 2014 sisällyttää maininta riskienhallinnan järjestämisestä (15.6.2012/325). Riskienhallinnan käytännön työ on aloitettu ja työtä tulee jatkaa sekä hallintosääntöön kirjata tarvittavat muutokset. Tarkastuslautakunta edellyttää pitkän aikavälin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan suunnitelman laatimista ja sen hyväksymistä maakuntahallituksessa. Samassa yhteydessä tulee arvioida sisäisen tarkastuksen resursseja omana työnä tai ostopalveluna. Tarkastuslautakunta edellyttää myös kokonaisvaltaisen riskienhallinnan toteuttamista. Riskienhallinnan kokonaisvaltainen kartoitus voidaan ostaa ulkopuoliselta asiantuntijalta. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus (mh 14.12.2015 195) hyväksyi Varsinais-Suomen liiton sisäinen valvonta ja riskienhallinta -asiakirjan ja valtuutti maakuntajohtajan päättämään siihen jatkossa tarvittavat päivitykset ja täydennykset sekä edellytti, että se saa tiedoksi sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan päivityksiä ja seurantaa koskevat asiakohdat. Riskien hallintaan ja talouden hoidon ohjeistukseen liittyviä palveluja on vuonna 2016 hankittu Kuntaliitolta ja tilintarkastusyhteisöiltä (KPMG Oy ja BDO Audiator Oy) sekä asianajotoimistolta (Evershed Oy) Hallintosäännön muutos tuodaan kesäkuun 2017 maakuntavaltuustoon. Aluekehittäminen Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että jäsenkuntia osallistetaan liiton kansainväliseen toimintaan. Tarkastuslautakunta toteaa, että Varsinais-Suomen liiton alueella tulee aktiivisesti panostaa tarpeenmukaisiin EU-hankerahoituksen hankehakuihin. Tarkastuslautakunta toteaa aluekehittämisestä, että asetetut tavoitteet on pääosin saavutettu. Tarkastuslautakunta kehottaa, että kumppanuusbarometrissä esille tulleisiin heikoimmin edistyneisiin toimenpiteisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Maakuntahallituksen lausunto Liitto on laatinut kattavan asiakirjan jossa kuvaillaan kansainvälisten toimien nykytilaa. Asiakirja lähetettiin jokaiseen kuntaan kommenteille tammikuussa 2016 ja vastauksia saatiin muutama. Maakuntahallitus käsitteli asiakirjan kommentteineen keväällä 2016. Syksyllä 2016 järjestetään

7, MV 12.12.2016 10:30 HALL: 80/2016 Sivu 19 kunnille keskustelutilaisuus tiedonkulun parantamiseksi ja kansainvälistymistarpeiden kartoittamiseksi. Liitolla on menossa sisäinen kehittämistyö, jossa yhtenä toimenpiteenä on vastuualueiden välisen yhteistyön lisääminen ja tiimityöskentelyn tehostaminen. Osana tätä työtä liitto tehostaa hankerahoituksen koordinointia ja kohdentamista koko maakunnan alueella. Yhtenä tavoitteena on suoraan EU:sta haettavan hankerahoituksen parempi saanti maakunnan eri toimijoille. Esimerkkeinä maakunnan ulkopuolelta rahoitetuista hankkeista voidaan mainita Civitas Eccentric (Horizon 2020 - ohjelma), Smart Blue Regions (Interreg Baltic Sea Region -ohjelma) ja Plan4Blue (Interreg Central Baltic -ohjelma). Kuluvan syksyn aikana toteutetaan Kumppanuusbarometri, jonka tuloksia analysoidaan ja käytetään hyödyksi. Lisäksi nykyisen strategian päivitystyön yhteydessä arvioidaan toimenpiteiden toteutumistilanne ja lisäpanostustarpeet. Tässä työssä hyödynnetään maakuntastrategian valmisteluryhmiä. Maankäyttö ja ympäristö Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa maakuntakaavoitukselle asetettujen tavoitteiden toteutuneen ja että kaavoituksella on suuri vaikuttavuus jäsenkunnille. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Edunvalvonta ja kuntapalvelut Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että liitto onnistuu edunvalvonnassa ja kuntayhteistyössä. Tarkastuslautakunta toteaa saamansa selvityksen mukaan, että kansanedustajayhteistyö ja muut sidosryhmäkontaktit ovat toteutuneet suunnitellulla tavalla. Tarkastuslautakunta toteaa, että jokaiselle edunvalvonnan painopisteelle laaditaan yhteistyötahoja kohdentamissuunnitelma. Maakuntahallituksen lausunto Liiton edunvalvontatyöllä edistetään ja konkretisoidaan osaltaan maakunnan kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä maakuntastrategiaa, vaikuttamisen näkökulmasta. Ajankohtaiset edunvalvontateemat ovat esillä kuukausittain maakuntahallituksessa. Edunvalvontatyötä on kehitettävä yhä suunnitelmallisempaan ja proaktiivisempaan suuntaan. Vaikuttamissuunnitelmaa on syytä ylläpitää jatkuvan työn periaatteella. Vaikuttaminen on perustuttava ajantasaiseen tietoon ja oikea-aikaiseen vaikuttamiseen. Yhteenveto toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa, että lautakunnan suorittama tavoitteiden arviointi on ollut haastavaa. Tarkastuslautakunta toteaa, että tavoitteiden asettamista ja niiden arviointia on kehitetty edelleen vuonna 2015. Tosin mittarit eivät ole kovin konkreettisia ja ovat osin viittauksia raportteihin, mutta ei niiden sisältöön tai määrään. Tarkastuslautakunnan mukaan mittareita tulee edelleen kehittää ja konkretisoida.

7, MV 12.12.2016 10:30 HALL: 80/2016 Sivu 20 Toimintakertomuksessa on vuoteen 2014 verrattuna yksityiskohtaisemmin esitetty, mitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty. Toiminnallisten tavoitteiden määrä on edelleen mittava. Yksi vaihtoehto on asettaa vähemmän tavoitteita ja valita sellaisia, jotka ovat selkeästi mitattavissa. Tarkastuslautakunta toteaa, että toimintakertomuksen yhteenvedoissa esitetyt tiivistelmät toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta parantavat luettavuutta ja mahdollisuuksia arvioida Varsinais-Suomen liiton toiminnan toteutumista, mutta kaipaa arviointia tavoitteiden toteutumisesta sekä vaikuttavuudesta kuntatasolla. Tarkastuslautakunta toteaa, että kuntayhtymän toimintaa on toteutettu talousarviossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Toimintakertomuksessa esitettyjen selvitysten pohjalta ja lautakunnan saamien selvitysten perusteella voidaan todeta, että maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet on pääsääntöisesti saavutettu. Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta kiinnittää huomion siihen, että liiton budjetoidut kulut kokonaisuudessaan ovat jonkin verran alittaneet talousarvion. Kuntien jäsenmaksuosuudet ovat säilyneet muuttumattomina budjetoidulla tasolla. Toimintatuotot ovat nousseet oikeudenkäyntikulukorvauksen (36 187 euroa) ja Valonian palvelumaksutuoton (20 650 euroa) johdosta. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, että liiton tilinpäätöksessä oleva kumulatiivinen ylijäämätaso on oikea ja riittävä, jotta kasvava hanketoiminta voidaan turvata. Tarkastuslautakunta kiinnittää edelleen huomiota budjetointiin ja sen oikeellisuuteen. Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Arviointikertomuksen yhteenveto Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta katsoo, että maakuntavaltuuston vuoden 2015 talousarviossa asettamat toiminnalliset tavoitteet on pääsääntöisesti saavutettu maakuntavaltuuston hyväksymällä tavalla. Taloudelliset/numeeriset tavoitteet ovat toteutuneet merkittävästi parempina kuin ne on budjetoitu. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan toiminnan ja tavoitteiden toteutuminen on ollut tuloksellista ja tarkoituksenmukaista sekä kustannustehokasta. Talousarviosta ja toimintakertomuksesta toivotaan jatkossa paremmin löytyvän mitattavia tavoitteita sekä liiton vaikuttavuutta ja hyöty jäsenkunnille. Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Päätös Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

8, MV 12.12.2016 10:30 HALL: 136/2015 Sivu 21 TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 SEKÄ TALOUSARVION 2016 TARKISTUS Maakuntahallitus 21.12.2016 167 Asia Maakuntahallitus (mh 15.2.2016 17) vahvisti Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2016 käyttötalousosan käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seuraavat: 1. kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso ja 2. ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa). Talousarvion toteutumaraportin 1.1.- 30.9.2016 perusteella kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla ei talousarvion 2016 käyttötalouden tiliryhmätasoilla ole ennakoitavissa merkittäviä ylityksiä. Ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikoilla ei ole ennakoitavissa toimenpiteitä edellyttäviä poikkeamia. Myöskään Valonian toimintojen osalta ei ole ennakoitavissa toimenpiteitä edellyttäviä poikkeamia. Tilinpäätöksessä 2015 tehty Central Baltic Interreg 2007 2013 ohjelman tekninen tuki -hankkeessa menovaraus (125 933,73 euroa) puretaan maakuntahallituksen mh 19.9.2016 123 päätöksen mukaisesti. Saman hankkeen tulovarauksen (264 344,60 euroa) käsittely on kesken. Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2016 mukaan tuloslaskelman tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Marraskuun 2016 alussa laaditun ennusteen mukaan tilikauden tulos tulisi kuntayhtymärahoitteisten toimintojen osalta olemaan 100 000 euroa ylijäämäinen. Tällöin talousarvioon 2016 (alijäämä 75 000 euroa) verrattuna toteutuma olisi 175 000 euroa alle suunnitellun. Alle suunnitellun ovat toteutumassa etenkin seuraavat tiliryhmät: 1. Palvelujen ostot 135 000 euroa 2. Aineet ja tarvikkeet 10 000 euroa 3. Muut kulut 30 000 euroa Vuonna 2016 ei tehdä investointeja. Oheismateriaali: Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 1.1. 30.9.2016 Valmistelija MR/EP/mk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus 1. merkitsee tiedoksi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen ajalla 1.1.- 30.9.2016. 2. esittää maakuntavaltuustolle, että se hyväksyy talousarvion 2016 tuloslaskelmassa tilikauden tulokseksi 100 000 euroa ylijäämää ja poistaa talousarviosta investointivarauksen 20 000 euroa. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto 12.12.2016 Maakuntahallituksen ehdotus

8, MV 12.12.2016 10:30 HALL: 136/2015 Sivu 22 Päätös Maakuntavaltuusto hyväksyy talousarvion 2016 tuloslaskelmassa tilikauden tulokseksi 100 000 euroa ylijäämää ja poistaa talousarviosta investointivarauksen 20 000 euroa. Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

9, MV 12.12.2016 10:30 HALL: 117/2016 Sivu 23 TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2019 Maakuntahallitus 21.11.2016 168 Asia Maakuntahallitus (mh 22.8.2016 110) käsitteli Varsinais-Suomen liiton alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksen 2017-2019 (jatkossa TTS) sekä varasi jäsenkunnille mahdollisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi 31.10.2016 mennessä. Kuntien esitykset sekä lopullinen TTS käsitellään maakuntahallituksessa 21.11.2016 ja viedään maakuntavaltuuston 12.12.2016 päätettäväksi. TTS:n keskeinen muuttuja on maakunta-uudistuksen toimenpanon vaiheistus. Talousarviossa 2017 tuloslaskelman tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Nettoperiaate tarkoittaa, että talousarviossa sitovuus määrätään nettomääräisesti tulojen ja menojen erotuksena. Maakuntahallitus vahvistaa helmikuussa 2017 käyttötalousosan käyttösuunnitelman, jossa asetetaan vastuualuekohtaiset tavoitteet ja talousarvion sitovuus maakuntahallitukseen nähden ulotetaan käyttösuunnitelman tiliryhmätasolle. Talousarviossa 2017 jäsenkuntien maksuosuudet ovat 3 799 900 euroa, joka euromäärä on sama kuin talousarvioissa 2014-2016. Vuosien 2002-2015 tilinpäätöksiin sisältyy ylijäämiä, jolloin vuodelle 2017 voidaan tehdä alijäämäinen budjetti (196 000 euroa). Alijäämä suunnitellaan katettaviksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Alijäämän suuruuden ja toimintakatteen muutoksen perusteluna on sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanoon tarvittava lisäresursointi. Vuonna 2017 lisäresurssit kohdennetaan maakuntauudistuksen esivalmisteluun (1.7 2017 saakka) ja sen jälkeen maakunnan toimintaa valmistelevan väliaikaishallinnon (1.7.2017 1.3.2018) tehtävänantoihin. Samalla hoidetaan liiton kaikki normaalit lakisääteiset tehtävät. Vuosien 2018-2019 taloussuunnitelmissa määrärahat ja tuloarviot perustuvat siihen, että kuntien maksuosuudet eivät kasva. Tilikauden tuloksen osalta tavoitteena on molempina vuosina nolla euroa. Mikäli maakuntauudistuksen toimeenpano pysyy tavoitellussa aikataulussaan, tulee vuoden 2018 taloussuunnitelmaan merkittäviä muutoksia ja vuoden 2019 taloussuunnitelma poistuu. Talousarvion 2017 investointiosaan on varattu 20 000 euron määräraha, joka käytetään välttämättömiin kalustehankintoihin ja tietojärjestelmien kehittämiseen. Esityksen kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä on 11.11.2016 mennessä toimittanut 13 jäsenkuntaa. Kuntien esityksien mukaan TTS:n laadinnassa tulee ottaa huomioon kuntien yhä kiristyvä taloudellinen tilanne. Liittoa kannustetaan tarkastelemaan toimintojaan kriittisesti sekä tutkimaan mahdollisuuksia vähentää kunnille liiton toiminnasta syntyviä kustannuksia. Liiton tulee huomioida eri kuntien elinkeinopoliittiset erityistilanteet, väestökehitys ja työllisyystilanne sekä edelleen jatkuvat taloudelliset haasteet. Salon kaupunki esittää lisäksi, että vuoden 2017 talousarvioehdotuksessa on otettava täysimääräisenä huomioon kilpailukykysopimuksen tuoma henkilöstökuluihin kohdistuva leikkaus sekä työajan pidennyksestä johtuva tuottavuuden kasvu. Toimintakatteen muutoksen tulee olla negatiivinen.. Yksityiskohtaiset toiminnan kehittämisesitykset otetaan huomioon talousarvion 2017 käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä Oheismateriaalit: 1. Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 2. Jäsenkuntien esitykset liiton toiminnan kehittämiseksi Valmistelija MR/EP/mk

9, MV 12.12.2016 10:30 HALL: 117/2016 Sivu 24 Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että 1. maakuntavaltuusto hyväksyy Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman 2017 2019. 2. talousarvion 2017 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden 3. maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin vuoden 2017 talousarvion käyttötalousosan käyttösuunnitelman. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto 12.12.2016 Oheismateriaalit: 1. Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 2. Jäsenkuntien esitykset liiton toiminnan kehittämiseksi Maakuntahallituksen ehdotus Päätös Maakuntavaltuusto hyväksyy 1. Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman 2017 2019. 2. että talousarvion 2017 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. 3. että maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin vuoden 2017 talousarvion käyttötalousosan käyttösuunnitelman. Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: Kuntien esitykset Varsinais-Suomen liitto Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelmaluonnos 2017 2019 Sivu 25 Kuntien esitykset liiton toiminnan kehittämiseksi (13 kuntaa) Aura Kaarina Kemiönsaari Koski Tl. Kustavi Laitila Lieto Loimaa Marttila Masku Mynämäki Naantali Kaarinan kaupunki näkee myönteisenä, että Varsinais-Suomen liitto on noudattanut tarkkaa taloudenpitoa ja tiukkaa kulukuria vuoden 2017 talousarvion laadinnassa. Maakunnan liiton ylijäämäiset tilinpäätökset ovat mahdollistaneet ja mahdollistavat myös lähivuosina jäsenkuntien taloudellisen kantokyvyn mukaiset maksuosuudet. Ilahduttavaa on havaita, että taloussuunnitelma on laadittu niin, että vuosille 2018 ja 2019 kuntien maksuosuudet eivät kasva. Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelmaluonnos 2017 2019 tulee laatia siten, että se ottaa huomioon kuntien yhä kiristyvän taloudellisen tilanteen. Ei huomautettavaa. Ei huomautettavaa. Ei huomautettavaa. Ei huomautettavaa. Nousiainen Ei huomautettavaa. Oripää Paimio Parainen Pyhäranta Pyhärannan kunnanhallitus on ohjeistanut toimialoja vuoden 2017 talousarvion osalta pyrkimään 2 prosentin nettoparannukseen. Tästä johtuen kannustamme myös maakuntaliittoa tarkastelemaan toimintojaan kriittisesti sekä tutkimaan mahdollisuuksia vähentää kunnille liiton toiminnasta syntyviä kustannuksia. Näitä on varmasti useita erilaisia mahdollisuuksia, mutta uskomme, että esimerkiksi korvaamalla merkittävän osan matkustamisesta videoneuvotteluilla, siirtämällä merkittävä osa järjestettävistä tilaisuuksista etäyhteyksillä toteutettaviksi sekä siirtymällä sähköiseen kokouskäytäntöön, toisi merkittävässä määrin säästöjä maakuntaliitolle. Vastaavasti toiveissa on, että maakunnat ryhtyisivät yhdessä käymään keskusteluja, mitä toimintoja voitaisiin valtakunnallisesti tai alueellisesti hoitaa yhdessä kustannustehokkuutta hakien. Edelleen maakuntaliiton tulisi aktiivisesti selvittää mitä toimintojaan se voisi tuottaa verkostomaisesti yksityisiä ja kolmannen sektorin tarjoamia palveluja hyödyntäen. Pöytyä Raisio Rusko Salo Ei huomautettavaa. Kuntalain 118 :ssä ovat määräykset erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelystä. Tarkastelussa ovat kuntakonsernin alijäämä, vuosikate, lainamäärä ja suhteellinen velkaantuminen. Salon kaupunki edellyttää, että kuntayhtymä ei vuoden 2017 talousarvioehdotuksellaan heikennä miltään osin arviointimenettelyn tunnuslukuja Salon kaupungin konsernin osalta. Kuntalain 110 :n mukaan talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Kaupungin valtuusto on hyväksynyt Salon kaupungin perustehtävän, arvot ja vision sekä strategiset tavoitteet vuosille 2017-2020. Tavoitteet sitovat koko kuntakonsernia. Kaupunginhallitus lähettää kaupunginvaltuuston hyväksymät strategiset tavoitteet konserniyhteisöille sitovasti noudatettavaksi. Salon kaupungin strategia vuosille 2017-2020 on jaettu neljään näkökulmaan: Elinvoima ja työpaikat Luo edellytyksiä uusille työpaikoille Vahvistaa ja monipuolistaa salolaista osaamista Toimii vahvana kumppanina yrityksille ja muille toimijoille Viestii ja markkinoi rohkeasti Saloa Uudistuvat palvelut ja hyvinvoiva kuntalainen Uudistaa ennakkoluulottomasti palveluja ja palveluverkkoja Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hyvinvointia ja alueen vetovoimaa Edistää kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: Kuntien esitykset Varsinais-Suomen liitto Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelmaluonnos 2017 2019 Sivu 26 Kuntien esitykset liiton toiminnan kehittämiseksi (13 kuntaa) Visio 2025 Salo on monipuolisen elinkeinoelämän sekä älykkään teknologian osaamisen kaupunki, joka toimii tehokkaasti ihmisen ja ympäristön parhaaksi Vakavarainen talous Tasapainottaa vastuullisesti talouttaan Edistää kustannustehokkuutta ja tuottavuutta Uudistaa toimintaansa ennakoimalla ja tiedolla Johtaminen ja osaava henkilöstö Varmistaa strategisen ja ennakoivan johtamisen sekä päätöksenteon Mahdollistaa innostavan ja vaikuttavan esimiestyöskentelyn Tukee ja kannustaa henkilöstön osaamista ja hyvinvointia Talousarvioesityksessään kuntayhtymän tulee huomioida Salon kaupungin elinkeinopoliittinen erityistilanne väestökehitys ja työllisyystilanne sekä edelleen jatkuvat taloudelliset haasteet. Vuoden 2017 talousarvioehdotuksessa on otettava täysimääräisenä huomioon kilpailukykysopimuksen tuoma henkilöstökuluihin kohdistuva leikkaus sekä työajan pidennyksestä johtuva tuottavuuden kasvu. Toimintakatteen muutoksen tulee olla negatiivinen. Investointisuunnitelman tulee olla myös maltillinen. Valtakunnalliset suunnitelmat ja maakuntauudistus saattavat muuttaa toimintaympäristöä merkittävästikin. Esim. tilatarpeita ja henkilöstön asemaa on tarkasteltava koko konsernin näkökulmasta. Sauvo Somero Taivassalo Varsinais-Suomen liiton alustavassa talousarvioehdotuksessa on yleisellä tasolla hyvää, ettei kuntien rahoitusosuus toimintaan kasva. Vaikka maakuntauudistukseen valmistautuminen vie liiton varoja ja henkilökunnan työaikaa, tulee liiton kyetä selviytymään myös nykyisistä tehtävistään enintään nykyisellä tasolla. Liiton toimintatehtävistä ja avaintehtävistä tulee poistaa sanat seudullista ja muuta (mm. sivu 7, x 2), koska aluepoliittisten aluejakojen perusteena käytetty seutukuntajako ei nykyisen lainsäädännön perusteella ole enää yli vuoteen ollut mikään virallinen aluejako. Sivulla 11 oleva virke, Vuosien 2002 2009, 2012 sekä 2014 ja 2015 tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2017 voidaan tehdä vastaavasti alijäämäinen budjetti (196 000 euroa)., on käsittämätön? Onko liiton mielestä todellakin niin, että aiemmat ylijäämäiset vuodet oikeuttavat siihen, että voidaan tehdä alijäämäinen talousarvio, kun ylijäämäistä ei viitsitä edes yrittää? Vaikka liiton maksuosuusarvio näyttäisi pysyvän aiemmalla tasolla, kuntien verotulot, joilla maakunnan toiminta toistaiseksi rahoitetaan, laskevat. Avautuvat vakanssit on täytettävä sisäisin järjestelyin Maakuntahallituksen vastuulla on vastata siitä, ettei määräaikaisesti tehdyt työsopimukset enää jatkossa muutu (hiljaisesti) toistaiseksi voimassa oleviksi. Turku Julkisen talouden osana Varsinais-Suomen liiton tulee sopeuttaa toimintaansa jo muuttuneeseen taloudelliseen viitekehykseen siten, että liiton talousarvio vuodelle 2017 on vähintäänkin tasapainossa, tai ylijäämäinen. Varsinais-Suomen liitto on valmistellut taloussuunnitelman siten, että jäsenkuntien maksuosuus vuodelle 2017 on sama kuin vuodelle 2016. Tilikauden tulos osoittaa alijäämää, mutta sitä esitetään katettavaksi edellisten vuosien ylijäämällä. Vuosien 2018-2019 taloussuunnitelmassa kuntien maksuosuuteen ei ole esitetty korotusta. Mikäli maakuntauudistuksen toimeenpano pysyy tavoitellussa aikataulussaan, tulee vuoden 2018 taloussuunnitelmaan merkittäviä muutoksia ja vuoden 2019 taloussuunnitelma poistuu.

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: Kuntien esitykset Varsinais-Suomen liitto Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelmaluonnos 2017 2019 Sivu 27 Kuntien esitykset liiton toiminnan kehittämiseksi (13 kuntaa) Turun kaupungin näkökulmasta vallitsevassa suhdanteessa ja taloustilanteessa menojen kehitykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Julkisen sektorin taloustilanne on tulevana suunnitelmakautena erittäin haastava. Kaupungin näkemyksen mukaan liiton ei tule tässä taloudellisessa tilassa käynnistää uusia palveluja ja toimintoja. Olemassa olevien toimintojen tarkoituksenmukaisuus tulee arvioida ja toiminnan tuottavuutta on parannettava. Kestävä taloussuunnitelma edellyttää tällä hetkellä erittäin tiukkaa talouskuria. Kuntien maksuosuuksien kasvuun ei tule asettaa odotuksia, joten tulorahoituksen kasvattamiseen on syytä arvioida muita tapoja. Uusikaupunki Vehmaa Maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntastrategiassa erääksi läpileikkaavaksi teemaksi on kirjattu alueen toimijoiden kumppanuus ja yhdessä tekeminen. Turun kaupunki pitää kumppanuusajattelun nostamista pääpainopisteeksi hyvänä. Toiminnan ja palvelut, joissa on mahdollisia päällekkäisyyksiä kuntien ja muiden alueellisten kehittämis- ja edistämisorganisaatioiden kanssa on tunnistettava ja työnjakoa kehitettävä. Vehmaan kunta toteaa lausuntonaan seuraavaa: - jäsenkuntien maksuosuudet eivät saa kasvaa vuoden 2016 tasosta - suunnitteilla olevassa maakunta- ja soteuudistuksessa liiton on omalta osaltaan huolehdittava muodostuvan uuden hallintoalueen tasapuolisesta ja yhdenvertaisesta kehittämisestä sekä hoidettava aktiivinen edunvalvonta valtiovallan suuntaan. 2.11.2016 / mk

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 28 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus 21.11.2016 Oheismateriaali TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2019

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 29 2 Varsinais-Suomen liiton talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku Puh. (02) 210 0900 Fax. (02) 210 0901 kirjaamo@varsinais-suomi.fi www.varsinais-suomi.fi

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 30 3 SISÄLTÖ MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS...4 LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT...5 1. LIITON TOIMINNAN PERUSTEET...7 1.1 TOIMINTA-AJATUS JA AVAINTEHTÄVÄT...7 1.2 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN VISIO JA TOIMINTASTRATEGIAT...9 2. TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET...10 3. TOIMINNALLISET TAVOITTEET...14 3.1 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO...14 3.2 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO...16 3.3 ALUEKEHITTÄMINEN...17 3.4 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ...18 3.5 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU...20 4. HENKILÖSTÖ...21 5. TALOUDEN TUNNUSLUVUT...23 5.1 KÄYTTÖTALOUSOSA...23 5.2 TULOSLASKELMAOSA...25 5.3 INVESTOINTIOSA...26 5.4 RAHOITUSOSA...26 LIITE 1. JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET 2012 2016...27 LIITE 2. MAKSUOSUUKSIEN KEHITYS 1993 2017...28 LIITE 3. MAKSUOSUUKSIEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2016...29

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 31 4 MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS Yleistä: Suomen julkinen talous on edelleen haasteellisessa tilassa. Valtionvarainministeriön tuore budjettiehdotus on 5,9 miljardia alijäämäinen. Työllisyysaste on 68,3 %, jonka seurauksena työttömiä on 264 000. Varsinais-Suomessa työttömyysaste on 13,9 % (kesäkuun lopussa), pahin tilanne on Turussa eli 17,9 %. Paras tilanne on Paraisilla, jossa työttömyysaste on 7,4 %. Toimintaympäristö: Edellisen vuoden Maakuntajohtajan katsauksessa esitettiin tulevasta maakuntauudistuksesta ensimmäiset arviot. Vuoden kuluessa uudistus on edennyt ripeästi ja maan hallitus on lähettänyt uudistusta koskevan mittavan lakipaketin tiedoksi lausunnon antajille. Toteutuessaan maakuntauudistus myllertää julkisen hallinnon perusteellisesti. Suurin asiakokonaisuus on sosiaali-ja terveydenhuolto, jota muokataan niin, että kunnat eivät enää toimi palveluiden järjestäjinä, vaan henkilökunta ja järjestämisvastuu siirtyvät maakunnalle. Kuntien lailla myös sairaanhoitopiirin tehtävä ja henkilökunta siirtyvät osaksi maakuntahallintoa. Maakuntauudistus merkitsee myös nykyisten maakuntien liittojen ja Ely-keskusten lakkauttamista. Niiden tehtävät ja henkilökunta siirtyvät uuteen maakuntahallintoon. Suurin muutos nykyisen käytäntöön on, että maakuntavaltuustot valitaan suoralla vaalilla tammikuussa 2018. Maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen ja maakuntajohtajan jo vuoden 2018 keväällä. Uuden maakuntaviraston on kaavailtu aloittavan 2019 alusta lukien. Vaikka uudistusta koskeva lakipaketti on vasta julkistettu, on asiaa valmisteltu jo vauhdilla. Varsinais-Suomessa on tehty työnjako: sote-uudistusta valmistellaan kuntavetoisesti, ja Turun kaupunki on palkannut muutosjohtaja Antti Parpon koordinoimaan sote-uudistuksen valmistelua. Maakuntauudistusta valmistellaan maakunnan liiton johdolla. Varsinais-Suomen liittoon on palkattu muutosjohtaja Laura Leppänen koordinoimaan maakuntauudistuksen valmistelua. Maakuntauudistuksen päävastuu on maakuntajohtajalla, ja valmistelua tehdään yhteistyössä muiden tehtäviä ja henkilökuntaa luovuttavien organisaatioiden kanssa. Valmistelu on organisoitu kummassakin asiakokonaisuudessa niin, että kaikki tahot ovat mahdollisimman kattavasti mukana. Kumpaakin osa-aluetta edistetään yhteisellä ylätason ohjausrakenteella. Kuntakokous toimii korkeimpana alueellista valmistelua ohjaavana toimielimenä, joka viime kädessä hyväksyy kaikki valmistelun tuottamat linjaukset. Kukin kunta voi lähettää kuntakokoukseen kolme edustajaa. Kuntakokoukselle asiat valmistellaan poliittisessa ohjausryhmässä, joka linjaa myös uudistuksen strategista valmistelua. Ensimmäisen asteen valmistelutoimielimenä on johtavien viranhaltijoiden kokous (kunnanjohtajat, maakuntajohtaja, Ely-ylijohtaja, Avi-ylijohtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, TE-johtaja, pelastusjohtaja) Lisäksi valmistelua tapahtuu lukuisissa sektorikohtaisissa virkamiestyöryhmissä. Maakunnan liiton talousarvioehdotuksessa kuntien rahoitusosuus ei kasva. Kun maakuntauudistuksen valmistelu pakosta tarvitsee resursseja, on talousarvioehdotus alijäämäinen (196 000 euroa). Tämä on kuitenkin mahdollista, koska edellisten vuosien tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä. Virasto; Vaikka maakuntauudistukseen valmistautuminen vie liiton varoja ja henkilökunnan työaikaa, tulee liiton kyetä selviytymään myös nykyisistä tehtävistään vähintään nykyisellä tasolla, merkitseehän maakuntauudistus kilpailutilannetta yhdistyville organisaatioille että myös niiden työntekijöille. Aluekehityksen, maankäytön ja edunvalvonnan tavoitteistoa, toimenpiteitä ja vaikuttavuusmittareita on pyritty lyhentämään, yksinkertaistamaan ja mitattavuutta parantamaan.

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 32 5 Liiton viraston pyrkimys on edelleen parantaa ulospäin suuntautuneisuutta ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa. (Vuonna 2016 esim. Paavo Nurmi Games, Kuninguusravit, Shift -yritystapahtuma, Turun Kirjamessut, Varsinais-Suomen vaikuttajakoulu. LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT Allmänt; Finlands offentliga ekonomi befinner sig alltjämt i en utmanande situation. Finansministeriets färska budgetförslag har ett underskott på 5,9 miljarder. Sysselsättningsgraden är 68,3 %, och till följd därav finns det 264 000 arbetslösa. I Egentliga Finland är arbetslöshetsgraden 13,9 % (i slutet av juni), värst är läget i Åbo, dvs. 17,9 %. Pargas har det bästa läget med en arbetslöshetsgrad på 7,4 %. Verksamhetsmiljön; I Landskapsdirektörens översikt för året innan lades de första uppskattningarna av den kommande landskapsreformen fram. Under årets gång har reformen framskridit raskt och landets regering har sänt ett omfattande lagpaket om reformen för kännedom till sådana som ska lämna utlåtanden. Landskapsreformen rör, då den genomförts, i grunden om i den offentliga förvaltningen. Den största ärendehelheten är social- och hälsovården, som omformas så att kommunerna inte längre verkar som servicearrangörer, utan personalen och ansvaret för att ordna servicen övergår till landskapet. Även sjukvårdsdistriktets uppdrag och personal övergår på samma sätt som för kommunerna, till att vara en del av landskapsförvaltningen. Landskapsreformen innebär också att de nuvarande landskapsfullmäktige och NTM -centralerna läggs ned. Deras uppgifter och personal överförs till den nya landskapsförvaltningen. Den största förändringen i nuvarande praxis är att landskapsfullmäktige väljs genom direkta val i januari 2018. Landskapsfullmäktige väljer landskapsstyrelse och landskapsdirektör redan på våren år 2018. Man har planerat att det nya landskapsämbetet inleder verksamheten fr.o.m. början av 2019. Även om lagpaketet som gäller reformen först nyligen har publicerats, har ärendet redan beretts med fart. I Egentliga Finland har man gjort följande arbetsfördelning: vårdreformen bereds under kommunernas ledning och Åbo stad har anställt förändringsdirektör Antti Parpo för att koordinera beredningen av vårdreformen. Till Egentliga Finlands förbund har man anställt förändringsdirektör Laura Leppänen för att koordinera beredningen av landskapsreformen. Landskapsdirektören har huvudansvaret för landskapsreformen och beredningen görs i samarbete med övriga organisationer som överlåter uppgifter och personal. I vardera helheten har beredningen organiserats så att alla parter finns med så heltäckande som möjligt. Vartdera delområdet främjas genom en gemensam, övergripande styrningsstruktur. Kommunmötet fungerar som det högsta styrande verksamhetsorganet för den regionala beredningen, vilket i sista hand godkänner alla de riktlinjer som tagits fram av beredningen. Varje enskild kommun kan sända tre representanter till kommunmötet. Ärendena bereds för kommunmötet i den politiska styrgruppen, som också drar upp riktlinjerna för den strategiska beredningen av reformen. Beredningsorgan på det första stadiet är de ledande tjänsteinnehavarnas möte (kommundirektörerna, landskapsdirektören, NTM -överdirektören, sjukvårdsdistriktets direktör, TE-direktören, räddningsdirektören). Dessutom sker beredningen i ett flertal tjänstemanna-arbetsgrupper sektorsvis. I budgetförslaget för landskapets förbund ökar inte finansieringsandelen för kommunerna. Då beredningen av landskapsreformen av nödtvång behöver resurser, har budgetförslaget ett underskott (196 000 euro). Detta är dock möjligt, eftersom budgetbesluten de föregående åren haft ett överskott.

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 33 6 Ämbetsverket; Även om förberedelserna inför landskapsreformen tar resurser för förbundet och arbetstid av personalen, kommer förbundet att försöka klara av även sina nuvarande uppgifter åtminstone på nuvarande nivå; landskapsreformen innebär ju en konkurrenssituation för de organisationer som fusioneras och även för deras anställda. Man har strävat efter att förkorta, förenkla och förbättra mätbarheten för regionutvecklingens, markanvändningens och intressebevakningens mål, åtgärder och verkningsindikatorer. Strävan för förbundets ämbetsverk är att alltjämt förbättra samarbetet med intressegrupperna. (År 2016 exempelvis Paavo Nurmi Games, Kungstravet, företagsevenemanget Shift, Åbo Bokmässa och Egentliga Finlands påverkarskola).

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 34 7 1. LIITON TOIMINNAN PERUSTEET 1.1 TOIMINTA-AJATUS JA AVAINTEHTÄVÄT Toiminta-ajatus Kehitämme kokonaisvaltaisesti Varsinais-Suomesta menestyvää aluetta, jossa elämisen laatu on Suomen parasta. Ohjaamme ja tuemme aktiivisesti alueemme toimijoita kohti maakunnan yhteisesti sovittuja päämääriä ja kokonaisetua demokraattiseen päätöksentekoon tukeutuen. Edistämme kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa sekä maakuntien välistä yhteistoimintaa. Olemme tunnustettu toimija koko Itämeren alueella. Avaintehtävät Varsinais-Suomen liitto on 27 jäsenkunnan muodostama lakisääteinen kuntayhtymä, joka maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hoitaa alueensa maakuntakaavoituksen ja alueiden kehittämislainsäädännön mukaan vastaa alueensa yleisestä kehittämisestä ja edunvalvonnasta. Varsinais-Suomen liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisestä yhteistyössä valtion viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa; osallistuu kansallisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimiseen ja toimeenpanoon yhdessä alueen muiden toimijoiden ja keskushallinnon kanssa laissa; edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä maa kunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa; hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta vastaa alueellisten maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessista sekä laajaalaisten vesi ja jätehuoltoa sekä luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien maakunnallisten suunnitelmien laadinnasta sekä hoitaa muut laissa säädetyt tehtävät. Varsinais-Suomen liitto hoitaa Central Baltic 2014-2020 -ohjelman hallinnoinnin jäsenvaltioiden (Suomi, ml. Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia) toimeksiannosta. Liitto hoitaa sekä hallinto- että tarkastusviranomaistehtävät, jotka jatkuvat vuoteen 2022.

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 35 8 Valonian (Varsinais-Suomen kuntien kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus) toiminnot siirrettiin vuoden 2015 alusta Turun kaupungilta Varsinais-Suomen liiton yhteyteen (mh 15.12.2014 214). Varsinais-Suomen kunnat lukuun ottamatta Salon kaupunkia osallistuivat Valonian perustoimintojen rahoitukseen 45 senttiä/asukas. Sopimus jatkuu vuoteen 2020. Suurin osa Valonian toimintojen rahoituksesta kerätään hankerahoituksella. Varsinais-Suomi ja Satakunta muodostavat alueiden kehittämislainsäädännön mukaisen yhteistoiminta-alueen. Yhteistoimintasopimuksen (mh 23.11.2009 267) mukaan päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Päätökset maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä. Maakuntaohjelmien ja niiden toimeenpanosuunnitelmien yhteiset, ylimaakunnalliset strategiset osat muodostavat pohjan tulosohjausprosessissa keskushallinnon kanssa. Liitto osallistuu elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) strategiasopimusten laadintaan ja vuosittaisia neuvotteluja käydään myös aluehallintoviranomaisen (AVI) kanssa. Maan hallituksen tarkoituksena on, että uudet maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019 lukien. Aikataulu huomioiden on tarpeen, että muiden kuin sote-tehtävien siirtojen toteutusta ja uusien maakuntien toiminnan käynnistämistä on ryhdytty valmistelemaan jo vuonna 2016, jotta toiminnan jatkuvuus saadaan turvattua. Maakuntauudistuksen ja sote-uudistuksen toimeenpano jakautuu neljään vaiheeseen: 1) esivalmistelu (1.7.2017 saakka), 2) maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikaishallinto (väliaikainen valmistelutoimielin) (1.7.2017 1.3.2018), 3) maakunnan käynnistymisvaihe (1.3.2018 31.12.2018) ja 4) uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen toimintakausi (1.1.2019 alkaen). Sote-järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2017. Tällöin on tarkoitus muodostaa väliaikainen valmistelutoimielin. Väliaikainen valmistelutoimielin vastaa ensimmäisten maakuntavaalien valmistelusta sekä maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen teknisestä valmistelusta siihen saakka, kunnes maakuntavaltuusto on valittu ja maakuntavaltuusto ja sen asettama maakuntahallitus ovat aloittaneet toimintansa. Väliaikaisen valmistelutoimielimen toiminta on luonteeltaan suunnittelua ja teknistä valmistelua, jonka tarkoituksena on varmistaa, että uudella maakuntahallinnolla on edellytykset järjestäytyä ja käynnistää varsinainen toimintansa. Väliaikaisen valmistelu-toimielimen tehtävistä ja toimivallasta säädetään voimaanpanolaissa Mikäli maakuntauudistuksen toimeenpano pysyy tavoitellussa aikataulussaan, tulee vuoden 2018 taloussuunnitelmaan merkittäviä muutoksia ja vuoden 2019 taloussuunnitelma poistuu.

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 36 9 1.2 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN VISIO JA TOIMINTASTRATEGIAT Varsinais-Suomen maakuntastrategia on hyväksytty maakuntavaltuustossa mv 16.6.2014. Se sisältää maakuntasuunnitelman 2035+ ja maakuntaohjelman 2014-2017. Maakuntastrategian visio on: VARSINAIS-SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON PARASTA. MENESTYVÄÄ JA HYVINVOIVAA MAAKUN- TAA RAKENNETAAN YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUDELLA Kumppanuudella tarkoitetaan tässä ajattelutapaa, jossa yhteinen päämäärä nähdään tärkeämpänä kuin yksittäinen hyöty. Varsinais-Suomen jokaisella alueella ja toimijalla on oma identiteettinsä ja merkityksellinen roolinsa osana kokonaisuutta. Lopulta merkitystä on vahvuuksien ja ominaispiirteiden kehittämisellä, ei henkisillä ja maantieteellisillä rajoilla. Maakuntasuunnitelma 2035+ Maakuntasuunnitelman läpileikkaavana teemana on alueen toimijoiden kumppanuus ja yhdessä tekeminen. Suunnitelman neljä kärkiteemaa edustavat kumppanuus-yhteistyöajattelua laajasti. 1. Vastuullisuus Tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt 2. Yhteistyötaidot Yhdessä rajat ylittäen 3. Saavutettavuus Lähestyttävä Itämeren portti 4. Resurssiviisaus Innovoivaa edelläkävijyyttä Maakuntaohjelman 2014 2017 päätoimenpide on kumppanuusfoorumi Kumppanuusfoorumi sisältää työpajoja, verkkopalveluja, laajenevia verkostoja ja kehittämistiimejä, tietoa, toimijoita ja innostuneita ihmisiä. tarjoaa keinoja koota ja hallita sirpaloitunutta tietoa. tarjoaa kohtaamispaikan hankkeiden ideoijille, jotka etsivät kumppaneita ja toteuttajia. auttaa integroimaan maakunnan opiskelijoista muodostuvan suuren resurssin ja antaa mahdollisuuden siirtyä työelämään entistä joustavammin ja tehokkaammin. auttaa koordinoimaan, hahmottamaan kokonaisuuden ja luomaan näkemyksiä. Maakuntaohjelmassa on esitetty 25 muuta toimenpidettä, jotka on liitetty edellä mainittuihin kärkiteemoihin. Vuonna 2016 aloitettiin maakuntastrategiatyö vuosille 2017-2021. Ennakointi- ja tulevaisuustyön merkitystä vahvistetaan strategian valmistelussa ja toteutuksessa.

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 37 10 2. TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Kuntalain (410/2015) 110 mukaan Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Edellä 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 20 mukaan: Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Talousarvion sitovuus Varsinais-Suomen liiton talousarviossa vuodelle 2017 tuloslaskelman tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Nettoperiaate tarkoittaa, että talousarviossa sitovuus määrätään nettomääräisesti tulojen ja menojen erotuksena. Maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin käyttötalousosan käyttösuunnitelman, jossa asetetaan tarkemmat vastuualuekohtaiset tavoitteet ja talousarvion sitovuus maakuntahallitukseen nähden ulotetaan käyttösuunnitelman tiliryhmätasolle. Talousarviossa nimetään tilivelvolliset viranhaltijat vastuualueittain. Käsittelyaikataulut Maakuntahallitus (mh 22.8.2016 110) käsitteli alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksen sekä varasi jäsenkunnille mahdollisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Kuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys käsitellään maakuntahallituksessa 21.11.2016 ja viedään maakuntavaltuuston 12.12.2016 päätettäväksi. Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea käsitteli alustavan talousarvion ja -suunnitelmaluonnoksen 10.8.2016. Talousarvion 2017 keskeinen sisältö on selostettu kuntajohdolle 9.9.2016. Jäsenkuntien maksuosuudet Jäsenkuntien maksuosuustuloarvion perusteena ovat tilikauden määrärahat ja tuloarviot. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 24 mukaan se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tuottojen lisäksi tarvitaan kulujen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät edellisenä varainhoitovuotena toimitetussa verotuksessa jäsenkunnissa määrättyjen veromäärien suhteessa. Veromäärien vertailuluku lasketaan jakamalla talousarviovuoden 1. tammikuuta laskentatilanteen mukainen kunnallisveron ja yhteisöveron kuntaosuuden yhteenlaskettu tuotto kunnallisveroprosentilla. Maksuosuuksien määräytymisen laskentataulukko vuodelta 2016 on liitteenä 3.

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 38 11 Tilikauden tunnusluvut Talousarviossa 2017 jäsenkuntien maksuosuudet ovat 3 799 900 euroa, joka euromäärä on sama kuin talousarvioiden 2014-2016 maksuosuustuloarvio. Vuosien 2002-2009, 2012 sekä 2014 ja 2015 tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2017 voidaan tehdä vastaavasti alijäämäinen budjetti (196 000 euroa). Alijäämä suunnitellaan katettaviksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Vuosien 2018-2019 taloussuunnitelmissa määrärahat ja tuloarviot perustuvat siihen, että kuntien maksuosuudet eivät kasva. Tilikauden tuloksen osalta tavoitteena on molempina vuosina nolla euroa. Mikäli maakuntauudistuksen toimeenpano pysyy tavoitellussa aikataulussaan, tulee vuoden 2018 taloussuunnitelmaan merkittäviä muutoksia ja vuoden 2019 taloussuunnitelma poistuu.. Talousarvion 2017 investointiosaan on varattu 20 000 euron määräraha, joka käytetään kalustehankintoihin ja tietojärjestelmien kehittämiseen. TULOSLASKELMAN KESKEISET TUNNUSLUVUT TA 2017 TA 2016 TS 2018 TS 2019* TULOSLASKELMA _Toimintatuotot 6 874 900 6 750 900 6 668 000 6 564 900 _Toimintakulut -7 060 900-6 815 900-6 664 000-6 562 900 TOIMINTAKATE -186 000-65 000 4 000 2 000 VUOSIKATE -176 000-55 000 18 000 18 000 TILIKAUDEN TULOS -196 000-75 000 0 0 TA = talousarvio, TS= taloussuunnitelma Talousarvion 2016 toteutuma riippuu tilinpäätökseen 2015 kohdistettujen varausten toteutumisesta (mv 6.6.2016 8).

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 39 12 Talousarvio 2017 kulut toimialoittain

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 40 13 Talousarvion vastuualueet MAAKUNT AJOHT AJA Maakuntauudistuksen toimeenpano Aluekehittäminen Edunvalvonta ja kuntapalvelu Maankäyttö ja ympäristö Yhteiset toiminnot ja hallinto Central Baltic - ohjelma Valonia toiminnot Hanketoiminta Yhtenäisvirasto on hallinnollisesti jaettu neljään vastuualueeseen: 1) aluekehittäminen, 2) edunvalvonta ja kuntapalvelu, 3) maankäyttö ja ympäristö sekä 4) yhteiset toiminnot ja hallinto. Maakuntauudistuksen toimeenpano on kaikkien vastuualueiden toimintasuunnitelmissa tärkeä tehtäväalue. Central Baltic -ohjelman hallinnointi (mh 26.5.2014 89) on osa aluekehittämisen vastuualuetta, mutta ko. toiminta rahoitetaan ulkopuolisella, teknisen tuen rahoituksella. Hallinnointi jatkuu vuoteen 2022. Valonian toiminnot ovat osa maankäytön ja ympäristön vastuualuetta. Valonian kustannuspaikat ovat omakatteisia (mh 15.12.2014 214) ja perustoiminta rahoitetaan erillisellä kuntarahoituksella (45 senttiä asukas). Vastuualueiden johtajat ovat kustannuspaikkojensa tilivelvollisia. Yhtenäisvirastomallin mukaisesti virastossa toimii useita vastuualuerajat ylittäviä teemakohtaisia asiantuntijaryhmiä. Vuonna 2016 perustettiin tietopalveluryhmä. Hanketoiminnan tilivastuut määrätään maakuntahallituksen tekemän käynnistämispäätöksen yhteydessä. Viraston organisaatiorakenteeseen ei ole suunniteltu olennaisia muutoksia vuodelle 2017.

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 41 14 3. TOIMINNALLISET TAVOITTEET 3.1 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO JÄSENKUNNAT (27) EDUST AJAINKOKOUS MAAKUNT AVALT UUST O (101) T ARKAST USLAUT AKUNT A (4) MAAKUNT AHALLIT US (19) Hankerahoitusjaosto Maankäyttojaosto Saaristotoimikunta Kulttuuritoimikunta (7) (7) (16) (11) Kielellisten Valintatoimikunta (6) palvelujen toimikunta (6) Kaaviossa ovat luottamushenkilöhallinnon keskeiset toimielimet vuonna 2016. Suluissa ovat toimielimen jäsenten lukumäärät. Toimielimien asiakirjat ovat nähtävillä osoitteessa www.varsinais-suomi.fi. Uudet luottamustoimielimet asetetaan ja niille nimetään jäsenet syksyllä 2017 Toiminta-ajatus Liiton luottamushenkilöhallinto huolehtii demokraattisesta päätöksenteosta ja ohjauksesta. Luottamushenkilötoimielimien toimikausi on kunnallisvaalikausi. Luottamustoimielimet Edustajainkokous Edustajainkokous on kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti liiton toimielin. Sen tehtävänä valtuustokauden alussa valita jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Edustajainkokous kutsutaan koolle kuntavaalien jälkeen elokuussa 2017. Maakuntavaltuusto Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin, maakuntavaltuusto kokoontuu toimintavuoden aikana 3 kertaa. Kesäkuussa asialistalla ovat tilinpäätösasiat ja muut ajankohtaiset asiat. Syykuussa uusi maakuntavaltuusto kokoontuu päättämään maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsenten sekä JHTT -yhteisön valinnoista. Joulukuussa asialistalla ovat talousarvio ja muut ajankohtaiset asiat. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta työskentelee laatimansa tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja arvioivat ja tarkastavat vuoden 2017 toukokuun loppuun mennessä toimintavuoden 2016 talouden ja hallinnon tehokkuuden ja tuloksellisuuden sekä antavat valtuustolle tarkastuslautakunnan osalta arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen osalta tilintarkastuskertomuksen. Vanha tarkastuslautakunta kilpailuttaa JHTT -yhteisön. Uusi tarkastuslautakunta esittää maakuntavaltuustolle JHTT yhteisön valinnan.

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 42 15 Maakuntahallitus Kuntayhtymän toimeenpano- ja hallintoelin, maakuntahallitus kokoontuu toimintavuoden aikana 11 12 kertaa. Maakuntahallitus seuraa ja ohjaa maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista sekä maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Lisäksi hallitus päättää maakuntajohtajan esittelystä liiton toimenpiteistä, lausunnoista ja kannanotoista. Hallitus toimii liiton edunvalvojana ja edustaa liittoa ulospäin. Vanha maakuntahallitus ja sen valitsemat luottamustoimielimet ovat toimivaltaisia siihen saakka kunnes uusi on valittu. Uusi maakuntahallitus päättää lokakuussa jaostojen ja toimikuntien asettamisesta sekä mm. maakunnan yhteistyöryhmän jäsenten nimeämisestä. Muut luottamustoimielimet Liiton luottamushenkilöt toimivat seuraavissa vuonna 2013 asetetuissa jaostoissa ja toimikunnissa yms.: maakunnan yhteistyöryhmä, saaristotoimikunta, hankerahoitusjaosto, maankäyttöjaosto, valintatoimikunta, kulttuuritoimikunta, yhteistyökomitea sekä kielellisten palvelujen toimikunta. Uudet luottamustoimielimet asetetaan ja niille nimetään jäsenet syys-lokakuussa 2017 Vaalikauden vaihtumisen vaikutukset talouteen Valtuustokauden vaihtuminen vuonna 2017 edellyttää normaalivuoteen verrattuna mm. kahden ylimääräisen suurkokouksen koollekutsumista. Edustajainkokous kokoontuu elokuussa ja syyskuussa kokoontuu maakuntavaltuusto maakuntahallituksen valintaa varten. Tällöin vuoden 2017 luottamushenkilö- ja kokouskustannukset ovat normaalivuoteen verrattuna noin 30 000 euroa suuremmat. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Luottamushenkilöhallinnolle asetettuja tavoitteita demokraattisesta päätöksenteosta ja liiton toiminnan ohjauksesta seurataan saadun palautteen perusteella. Vastuualueen tilivelvollinen on hallintojohtaja Markku Roto.

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 43 16 3.2 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Toiminta-ajatus Liiton hallinto huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, IT-palveluista ja arkistotoimesta sekä hankinnoista siten, että luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan niille asetetut tavoitteet ja tehtävät. Erityisinä vastuualueina ovat maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen esityslistat ja pöytäkirjat sekä liiton talouteen liittyvät suunnittelu ja seurantatehtävät. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Henkilöstösuunnitelman päivitys Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön tervey- vuosille 2017-2018. delliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin. Muutostuki ja -viestintä yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa Henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopisteitä ovat: 1) työtehtävät ja toimintamallit, 2) tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 3) työyhteisötaidot, 4) terveydellinen toimintakyky ja 5) sisäinen viestintä. Kehittämiskeskustelujen yhteenveto muodostaa kokonaiskuvan henkilöstöpolitiikan onnistumisista ja kehittämistarpeista. Keskeiset seurantaindikaattorit raportoidaan henkilöstökertomuksessa. Riskien hallinnan, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä työsuojelun menettelytapojen kehittäminen Uuden kuntalain edellyttämät toimenpiteet Maakuntauudistuksen toimenpanon rinnalla edelleen kehitetään liiton riskien hallinnan, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä työsuojelun menettelytapoja. Kuntalain (2015) muutokset edellyttävät mm. perussopimuksen ja hallintosäännön muutoksia. Seurannan mittareina ovat sidosryhmiltä saadut palautteet sekä tilintarkastajien, järjestelmätarkastajien, hanketarkastajien ja sisäisen tarkastajan raportit. Maakuntauudistuksen esivalmistelu Esivalmisteluvaiheessa luodaan edellytyksiä tehtävien ja omaisuuden siirtämiselle uusille maakunnille sekä uusien maakuntien toiminnan käynnistämiselle Toimitilajärjestelyt sekä talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelyt Tietohallinnon toimintojen ja ICTpalvelujen ratkaisut

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 44 17 3.3 ALUEKEHITTÄMINEN Toiminta-ajatus Aluekehittämisellä parannetaan maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ja pyritään lisäämän maakunnan kilpailukykyä. Maakunnan aluekehittämistyö tukeutuu maakunnan olemassa oleviin vahvuuksiin ja erityisesti osaaminen, elinkeinotoiminnan ja työllisyyden vahvistaminen sekä kestävä kehitys ovat Varsinais-Suomen aluekehittämisen keskeisiä elementtejä. Kansainvälisellä verkostoyhteistyöllä lisätään maakunnan tunnettavuutta ja edistetään maakunnan roolia Itämeren alueen yhtenä keskeisenä toimijana. Aluekehitystyö pohjautuu laaja-alaiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, elinkeinoelämän ja muiden maakunnan toimijoiden kanssa. Tässä yhteistyössä maakunnan toimijat määrittelevät kehitystavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi ja samalla sitoutuvat omalta osaltaan niiden toteutukseen. Työkaluina aluekehittämisessä käytetään mm. EU:n rakennepoliittisia ohjelmia ja valtion erillisiä budjettimäärärahoja. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Kumppanuusstrategian (maakuntasuunnitelma 2035+ ja maakuntaohjelma 2014-2017) päivittäminen ja toimenpiteiden ja alueelle kohdistuvan rahoituksen toteutumisen seuranta. Uuden Central Baltic Interreg-ohjelmakauden 2014-2020 tehokas ja vaikuttava hallinnointi ja toimeenpano. Edellisen ohjelmakauden 2007-2013 asianmukainen sulkeminen. Maakuntauudistuksen valmistelu Maakuntauudistusprosessista johtuen strategian päivitys laaditaan kevennetyllä menetelmällä (ns. muutosmaakuntaohjelma). Tuetaan päivitetyn maakuntaohjelman toimenpiteiden käynnistymistä. Sisällöllisinä painopisteinä ovat erityisesti koulutukseen/ennakointiin, kansainvälisyyteen ja alueen elinvoimaisuuteen sekä matkailuun ja älykkääseen erikoistumiseen liittyvien suorien toimenpiteiden tai niihin liittyvien hankkeiden käynnistyminen. Keskeisinä keinoina ovat hankekumppanuuksien luominen, omien rahoitusmahdollisuuksien (Euroopan aluekehitysrahasto, Central Baltic kansallinen vastinrahoitus) hyödyntäminen ja toisaalta informaation jakaminen ulkoisista rahoitusmahdollisuuksista. Ohjelmasta ja sen rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen, kolmannen hakukierroksen avaaminen ja sujuva hankearviointiprosessi. Toiminnallisena painopisteenä erityisesti hankkeiden tukeminen ja tuloksista ja vaikuttavuudesta tiedottaminen. Sähköisen tietokantajärjestelmän (ems) häiriötön käyttö ja valmistautuminen ohjelman väliarviointin Valmistelussa kartoitetaan, yhteen sovitetaan ja kehitetään maakuntauudistuksessa uudelle maakunnalle siirtyviä aluekehitykseen liittyviä tehtäväkokonaisuuksia yhteistyössä muiden viranomaisten (mm. ELY, AVI) ja kuntien kanssa. Seurataan kumppanuusbarometrin avulla maakuntastrategian toteutumista. Tavoitteena on, että vähintään 90 % toimenpiteistä on käynnistynyt/toteutunut. Seurataan maakuntaohjelman toteuttamiseen aktiivisesti sitoutuneiden toimijoiden/organisaatioiden määrää. Maakuntastrategiaa tukevien, maakunnan sisällä toteutettavien hankkeiden osalta seurataan myös alueelle kohdistuvaa ulkoisen hankerahoituksen, erityisesti EU:n suorista rahoituslähteistä saatavan rahoituksen määrää (hyväksyttyjen hankkeiden ja rahoituksen määrä). Rahoitushakemusten ja sidontojen määrä suhteessa koko ohjelmakauden kokonaisvolyymiin, tavoitteena on, että vähintään 90 % rahoituksesta on sidottu v. 2017 loppuun mennessä. Hakemusten ja maksatusten käsittelyn nopeus (vrk, maksatusten osalta tavoitearvo enintään 90 vrk). Toiminnallisesti perustellun ja tehokkaan toimintamalliehdotuksen valmistelu päätöksenteon pohjaksi

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 45 18 3.4 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Toiminta-ajatus Maakunnan suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain toteuttaminen maakuntatasolla. Suunnittelun tavoitteena on maakunnan vetovoiman ja tasapainoisen kehityksen edistäminen. Tavoitteiden määrittelyssä sovitetaan yhteen kuntien kehittämistarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Suunnittelulla luodaan edellytykset alueen erityisarvoille rakentuvalle hyvälle asuin- ja toimintaympäristölle ja elämisen laadulle. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys ja aluerakenne. Maakuntakaavoituksella täsmennetään ja toteutetaan maakunnan strategiset tavoitteet kuntakaavoitusta ohjaavaksi alueidenkäytön suunnitelmaksi. Maakunnan muuhun suunnitteluun synkronoidulla liikennejärjestelmätyöllä edistetään alueen toiminnallista rakennetta. Hankkeisiin ja eri sektoreiden yhteistyöhön aktiivisesti osallistumalla edistetään maakunnan keskeisten tavoitteiden toteutumista, tuotetaan maakunnan ja kuntien suunnittelussa ja kehittämisessä tarvittavaa tietoa sekä tuetaan maakunnan toimijoita parantamaan ympäristövastuullisuuttaan (Valonia). Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Seurataan maakuntastrategian, sen tavoitteiden ja aluerakenteellisen vision toteutumista ja edistetään niitä maakuntakaavoituksella ja liikennejärjestelmätyöllä päätavoitteena maakunnan vetovoiman ja kilpailukyvyn kehittäminen. Osallistutaan maakuntastrategian päivitykseen. Pyydetään taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaehdotuksesta lausunnot, asetetaan ehdotus nähtäville ja viedään se edelleen maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Asetetaan luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan valmisteluaineisto nähtäville. Pitkällä aikavälillä: maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta edistävät, suunnitelmat ja niiden toteutuminen. Onnistuminen maakunnan luonnon ja kulttuuriperinnön vaalimisessa ja hyödyntämisessä osana maakunnan vetovoiman kehittämistä. Vastataan alueellisten laajaalaisten ympäristöä ja kiertotaloutta koskevien suunnitteluprosessien yhteensovittamisesta maakunnan muuhun suunnitteluun. Aloitetaan uusi lakisääteinen merialuesuunnittelu. Osallistutaan viranomaisyhteistyöhön ja muuhun sidosryhmätyöskentelyyn alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Kehitetään maankäytön, palveluiden ja liikenneinfran kysymyksiä käsittelevää kumppanuusfoorumitoimintaa. Hyödynnetään luonnonvarafoorumityötä vaihemaakuntakaavan valmistelussa ja kiertotalouden edistämisessä. Valmistellaan lausuntoja kuntakaavoista sekä muista alueellisista ja valtakunnallisista suunnitelmista ja hankkeista. Kehitetään suunnitelmien edistämis- ja seurantamenetelmiä ja täydennetään suunnittelussa tarvittavaa tietopohjaa. Kehitetään strategian, maakuntakaavan ja liikennejärjestelmän edunvalvonta- ja toteuttamismenetelmiä. Valmistellaan alueellinen kiertotalouden tiekartta yhdessä Valonian kanssa. Kunnilta ja sidosryhmiltä saatava palaute. Alueelliset seurantaindikaattorit ja niiden antamat tulokset. Maakunnan kehitystä ja elinvoimaa kuvaavat seurantaraportit. Maankäyttöjaoston ja maakuntahallituksen antamat lausunnot ja niiden vaikuttavuus. Järjestettävät foorumit ja yhteistyöryhmien kokoukset, osallistuvien toimijoiden määrä.

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 46 19 Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Valmistellaan ja toteutetaan yhteistyöhankkeita ja tuotetaan selvityksiä maakunnan suunnittelun ja kehityksen tarpeisiin. Osallistutaan aktiivisesti maakunnan suunnitteluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja niiden valmisteluun maakunnan, naapuriliittojen ja Itämeren alueella. Painopisteinä ovat maakunnan tavoitellun kehityksen edistäminen, aluerakenteellisen aseman vahvistaminen (Pohjoinen kasvuvyöhyke / Tukholma-Pietari -akseli), liikenne ja logistiikka sekä maakunnan kestävää kehitystä, ympäristön- ja vesiensuojelua edistävät hankkeet ja merialuesuunnitelu. Toteutetaan hankkeiden ja eri yhteistyömallien avulla Varsinais-Suomen kestävän kehityksen 2015-2020 -ohjelmaa. Toimitaan alueellisten yhteistyöryhmien (alueidenkäytön yhteistyöryhmä, palveluverkkotyöryhmä, tulvatyöryhmät sekä luonnonvarafoorumi) vetäjänä. Maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta edistävät hankkeet, hankkeiden raportointi. Kunnilta ja sidosryhmiltä saatava palaute. Alueellisen kiertotalouden sivuston avaaminen ja ylläpito sekä lisätiedon kerääminen yhdessä valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Kuntien osallistuminen Ohjelma2020:n toteuttamiseen. Maakuntauudistuksen valmistelu. Valmistelussa kartoitetaan, yhteen sovitetaan ja kehitetään maakuntauudistuksessa uudelle maakunnalle siirtyviä maankäytön, liikenteen ja ympäristön suunnitteluun liittyviä tehtäväkokonaisuuksia yhteistyössä muiden viranomaisten (mm. ELY, AVI) ja kuntien kanssa. Toiminnallisesti perustellun ja tehokkaan toimintamalliehdotuksen valmistelu päätöksenteon pohjaksi.

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 47 20 3.5 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU Toiminta-ajatus Edunvalvonnan ja kuntapalvelujen tavoitteena on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti, toimia kuntien puolesta kuntayhteistyötä edistäen, olla maakunnallinen tiedonvälittäjä sekä nykyaikaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija. Tietopalveluryhmään on keskitetty liiton tilastotietopalvelut, tutkimustoiminta sekä avoin data ja siihen liittyvä tiedonhallinta. Lounais-Suomen aluetietopalvelu, www.lounaistieto.fi on osa ryhmän toimintaa. Tietopalveluja kehitetään ja tarjotaan liiton jäsenkunnille ja maakunnan muille toimijoille. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Maakuntastrategian toimeenpano ja toteuttaminen yhdessä keskeisten alueen toimijoiden kanssa Maakuntastrategian toteuttaminen edunvalvonnan keinoin Edunvalvontatavoitteiden toteutuminen Proaktiivinen, suunnitelmallinen ja ajantasaiseen tietoon perustuva edunvalvonta Tiivis kuntayhteistyö ja laadukkaat asiantuntijapalvelut, erityisesti tietopalvelut Nykyaikainen, vuorovaikutteinen ja aktiivinen kaksikielinen viestintä. Maakunnan vetovoiman ja kiinnostavuuden lisääminen. Vaalitaan varsinaissuomalaisen kulttuurin edelläkävijyyttä Maakuntauudistuksen valmistelu Edunvalvonnan painopisteiden asettaminen ja edistäminen, kansanedustajayhteistyö, sidosryhmätyöskentely, oikea-aikainen vaikuttaminen, edunvalvontaprosessin kehittäminen kytkemällä siihen vahvasti alueen toimijoita Kuntajohdon ja asiantuntijatapaamiset, yhteistyön edistäminen, ajantasaisen ja tarkoituksenmukaisen maakunnallisen tiedon tarjoaminen helposti avautuvalla ja ymmärrettävällä tavalla. tilastotietopalvelut, tutkimustoiminta sekä avoin data ja siihen liittyvä tiedonhallinta Eri kanavien hyödyntäminen (printti, verkkosivut, blogit, sosiaalinen media, videot), mediatiedotteet ja -tapaamiset, sidosryhmälehti Viiri, uutiskirjeet. Tapahtumat ja tilaisuudet, markkinointiyhteistyö mm. eri tapahtumien kanssa Varsinais-Suomen kulttuuristrategian toteuttaminen, Suomi 100 -juhlavuoden toiminta ja sen koordinointi Valmistelussa kartoitetaan, yhteen sovitetaan ja kehitetään maakuntauudistuksessa uudelle maakunnalle siirtyviä tehtäviä yhteistyössä muiden viranomaisten, mm. ELY-keskus, Aluehallintovirasto ja kuntien kanssa. Edunvalvontatavoitteiden toteutuminen Sidosryhmäpalaute Tietopalvelujen kehittyminen ja tunnettuuden lisääntyminen, tietopalvelujen käyttö, toimintojen ja palvelujen määrä, avointa dataa hyödyntävän liike- ja tutkimustoiminnan kehittäminen Jatkuva mediaseuranta, verkko-sivujen ja sosiaalisen median kävijäseuranta markkinointiyhteistyön laadullinen ja määrällinen arviointi Kulttuuristrategian toteutumisen seuranta, Suomi 100 -juhlavuoden määrällinen ja laadullinen toteutuminen Toiminnallisesti perustellun ja tehokkaan toimintamalliehdotuksen valmistelu päätöksenteon pohjaksi

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 48 21 4. HENKILÖSTÖ Neljä henkilöä saavuttaa vuoden 2018 loppuun mennessä vanhuuseläkkeelle siirtymisen mahdollistavan, vähintään 63 vuoden iän. Tavoitteena on osin sisäisin järjestelyin korvata eläköitymisistä johtuvia aukkoja toimenkuvissa. Henkilöstömääräraha-arvio perustuu siihen, että työehtosopimusten mukaisten palkantarkistusten ja sotumaksujen korotusten kustannusvaikutus vuonna 2017 on 0,8 %. Työsopimuslainsäädännön nojalla 5 vuotta pidemmäksi ajaksi tehdyt määräaikaiset työsopimukset muuttuvat (hiljaisesti) toistaiseksi voimassa oleviksi. Työsopimus on tällöin irtisanottavissa vain samoin perustein kuin muutkin toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset. Edellä mainittuun perustuen maakuntahallitus (mh 23.6.2014 104) päätti, että Varsinais-Suomen liitossa yli 5 vuotta kestäneiden määräaikaisten työsuhteiden sopimukset muutetaan maakuntajohtajan päätöksillä toistaiseksi voimassa oleviksi. Yhteiset toiminnot ja hallinto (10 henkilöä) Suunnitelmakauden aikana vastuualueella eläkeiän saavuttaa yksi henkilö. Vastuualueen tehtävien organisoinnissa ei ole vuodelle 2017 suunnitteilla olennaisia muutoksia. Liiton eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat noin 10 % henkilökustannuksista ja ne on kokonaisuudessaan budjetoitu yhteisten toimintojen ja hallinnon kustannuspaikalle. Yhteisten toimintojen kustannuspaikalle on varattu 20 000 euroa tilapäisten henkilöiden palkkauksia sekä henkilöstön sijaisuus- ja perehdyttämisjärjestelyjä varten. Aluekehittäminen (26 henkilöä) Suunnitelmakauden aikana vastuualueella eläkeiän saavuttaa kaksi henkilöä. Vastuualueen tehtävien organisoinnissa ei ole vuodelle 2017 suunnitteilla olennaisia muutoksia. Nimikkeiden ja toimenkuvien määrittelyssä otetaan huomioon liiton aluekehittämistoimialan uudet tehtävät ja muuttuvat painopistealueet. Liiton sisäisten organisaatiojärjestelyjen mukaisesti maakuntastrategiasta vastaava erikoissuunnittelija siirrettiin keväällä 2016 aluekehityksen vastuualueelle ja tietopalveluryhmän perustamisen myötä vastaavasti ko. asioista vastaava asiantuntija edunvalvonnan ja kuntapalveluiden vastuualueelle. Central Baltic 2014 2020 -ohjelman henkilöstön työsopimukset (15 henkilöä) ulottuvat osalla vuoteen 2020 ja osalla vuoteen 2022. Maankäyttö ja ympäristö (22 henkilöä) Maankäytön ja ympäristön vastuualueella on eläköitymisten seurauksena osaamisen painopiste siirtynyt tekniseltä luonnontieteelliselle sektorille. Kehitys on jossain määrin vastannut maakunnan suunnittelun ja maakuntakaavoituksen ympäristönäkökohtia painottavia uusia haasteita. Teknispainotteiset tehtävät eivät ole samassa suhteessa vähentyneet, minkä vuoksi vastuualueella tullaan jatkossakin tarvitsemaan teknillisen koulutuksen saanutta henkilökuntaa. Valonian toiminnot siirrettiin liiton yhteyteen vuoden 2015 alusta. Työsuhteiden pituudet (14 henkilöä elokuussa 2016) vaihtelevat kuudesta kuukaudesta neljään vuoteen. Valonian toimintojen laajuus ja henkilöstön määrä riippuvat saadun hankerahoituksen määrästä. Nykyisillä kuntarahoitussopimuksilla toiminta jatkuu vuoteen 2020 vaihtelevin henkilöstömäärin. Suunnitelmakauden aikana vastuualueella ei ole eläkeiän saavuttavia henkilöitä

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 49 22 Edunvalvonta ja kuntapalvelu (16 henkilöä) Suunnitelmakauden aikana vastuualueella eläkeiän saavuttaa yksi henkilö. Avautuvien virkojen ja toimien täytössä sekä nimikkeen ja toimenkuvan määrittelyssä otetaan huomioon liiton edunvalvonnan ja kuntapalvelun muuttuvat painopistealueet. Tietopalvelujen tarkoituksenmukaisuutta ja laatua varmistamaan on vuonna 2016 perustettu tietopalveluryhmä, jossa toimii vakinaisten henkilöiden lisäksi 7 määräaikaista työntekijää. Maakuntauudistuksen esivalmistelua ja uuteen organisaatioon siirtymistä varten on suunnitteilla lisäresurssin palkkaaminen.

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 50 23 5. TALOUDEN TUNNUSLUVUT 5.1 KÄYTTÖTALOUSOSA KÄYTTÖTALOUS 2017 KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA TUOTOT TA 2017 TA 2016 TA 16/17 %TA 16/17 TS 2018 TS 2019 Kuntien maksuosuudet 3 799 900 3 799 900 0,0 0 3 799 900 3 799 900 Myyntituotot 60 000 65 000-7,7 5 000 80 000 72 000 Muut tuotot 55 000 4 000 1 275,0-51 000 11 100 3 000 TUOTOT YHT. 3 914 900 3 868 900 1,2-46 000 3 891 000 3 874 900 KULUT LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Henkilöstökulut -195 840-151 710 29,1 44 130-155 000-135 000 Palvelujen ostot -159 600-137 800 15,8 21 800-140 000-140 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 000-2 000 0,0 0-2 000-2 000 Vuokrat -4 000-2 000 100,0 2 000-2 000-2 000 Muut toimintakulut -13 500-20 000-32,5-6 500-17 000-18 000 YHTEENSÄ -374 940-313 510 19,6 61 430-316 000-297 000 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Henkilöstökulut -837 527-858 542-2,4-21 015-860 000-860 000 Palvelujen ostot -371 500-414 926-10,5-43 426-340 000-340 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -91 300-93 300-2,1-2 000-80 000-80 000 Vuokrat -253 000-233 000 8,6 20 000-250 000-250 000 Muut toimintakulut -61 100-78 000-21,7-16 900-70 000-70 000 YHTEENSÄ -1 614 427-1 677 768-3,8-63 341-1 600 000-1 600 000 ALUEKEHITTÄMINEN Henkilöstökulut -584 697-564 953 3,5 19 745-570 000-570 000 Palvelujen ostot -194 500-186 000 4,6 8 500-200 000-200 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 500-4 600-23,9-1 100-5 000-5 900 Muut toimintakulut -18 000-10 000 80,0 8 000-17 000-17 000 YHTEENSÄ -800 697-765 553 4,6 35 145-792 000-792 900 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Henkilöstökulut -489 918-533 251-8,1-43 334-480 000-480 000 Palvelujen ostot -112 500-114 800-2,0-2 300-140 000-140 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 500-3 500 85,7 3 000-2 000-2 000 Muut toimintakulut -2 000-4 000-50,0-2 000-6 000-6 000 YHTEENSÄ -610 918-655 551-6,8-44 634-628 000-628 000 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELUT Henkilöstökulut -543 918-427 018 27,4 116 900-450 000-450 000 Palvelujen ostot -115 000-63 500 81,1 51 500-70 000-70 000 Muut toimintakulut -41 000-31 000 32,3 10 000-31 000-35 000 YHTEENSÄ -699 918-521 518 34,2 178 400-551 000-555 000 KULUT YHT. -4 100 900-3 933 900 4,2 167 000-3 887 000-3 872 900 TOIMINTAKATE -186 000-65 000 186,2 121 000 4 000 2 000 TA = talousarvio, TS = taloussuunnitelma Mikäli maakuntauudistuksen toimeenpano pysyy tavoitellussa aikataulussaan, tulee vuoden 2018 taloussuunnitelmaan merkittäviä muutoksia ja vuoden 2019 taloussuunnitelma poistuu.

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 51 24 KÄYTTÖTALOUS 2015 OHJELMA- JA HANKETOIMINTA TA 2017 TA 2016 TA 15/16 %TA 15/16 TS 2018 TS 2019 CENTRAL BALTIC 2014-2020 Tuet ja avustukset 1 680 000 1 552 000 8,2-128 000 1 677 000 1 690 000 Henkilöstökulut (V-S liitto) -1 203 000-1 084 000 11,0 119 000-1 242 000-1 210 000 Muut toimintakulut -477 000-468 000 1,9 9 000-435 000-480 000 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 0 VALONIA TOIMIINNOT Tuet ja avustukset 800 000 800 000 0,0 0 800 000 800 000 Muut tuotott 30 000 30 000 0,0 0 Henkilöstökulut (V-S liitto) -550 000-550 000 0,0 0-550 000-550 000 Muut toimintakulut -280 000-280 000 0,0 0-250 000-250 000 TOIMINTAKATE 0 0 0 HANKETOIMINTA Tuet ja avustukset 450 000 500 000-10,0 50 000 300 000 200 000 Henkilöstökulut -250 000-250 000 0,0 0-150 000-125 000 Muut toimintakulut -200 000-250 000-20,0-50 000-150 000-75 000 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 0 TUOTOT YHT 2 960 000 2 882 000-7,6 245 000 2 777 000 2 690 000 KULUT YHT -2 960 000-2 882 000-7,6-245 000-2 777 000-2 690 000 TOIMINTAKATE 0 0 0 Central Baltic -ohjelman käyttötalousarvio täsmentyy seurantakomitean päätöksillä. Valonian ja hanketoiminnan käyttötalousarviot täsmentyvät, kun uusia hankkeita käynnistetään ja niiden kustannusarviot vahvistetaan maakuntahallituksen päätöksillä. Hankkeiden päättyessä niiden toiminta ja tulokset raportoidaan maakuntahallitukselle. Yhteenveto kuntarahoitteisen toiminnan käyttötaloudesta 2017 KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA KÄYTTÖTALOUS TA 2017 TA 2016 TA 16/17 TA 16/17 TS 2018 TS 2019 TP 2015 TUOTOT Kuntien maksuosuudet 3 799 900 3 799 900 0,0 0 3 799 900 3 799 900 3 799 900 Myyntituotot 60 000 65 000-7,7 5 000 80 000 72 000 71 055 Muut tuotot 55 000 4 000 1 275,0-51 000 11 100 3 000 112 012 TUOTOT YHT. 3 914 900 3 868 900 1,2-46 000 3 891 000 3 874 900 3 982 967 KULUT Henkilöstökulut -2 651 900-2 535 474 4,6 116 426-2 515 000-2 495 000-2 441 092 Palvelujen ostot -953 100-917 026 3,9 36 074-890 000-890 000-967 726 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -103 300-103 400-0,1-100 -89 000-89 900-105 615 Vuokrat -257 000-235 000 9,4 22 000-252 000-252 000-251 110 Muut toimintakulut -135 600-143 000-5,2-7 400-141 000-146 000-95 747 YHTEENSÄ -4 100 900-3 933 900 4,2 167 000-3 887 000-3 872 900-3 861 290 TOIMINTAKATE -186 000-65 000 186,2 121 000 4 000 2 000 121 677 TA = talousarvio, TS = taloussuunnitelma, TP = tilinpäätös

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 52 25 5.2 TULOSLASKELMAOSA TALOUSSUUNNITELMA 2017 TA 2017 TA 2016 TA16/17 TA16/17 TS 2017 TS 2018 % euroa KÄYTTÖTALOUSOSA (ulkoinen ja sisäinen) KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA Tuotot 3 914 900 3 868 900 1,2-46 000 3 891 000 3 874 900 Kulut -4 100 900-3 933 900 4,2 167 000-3 887 000-3 872 900 Netto -186 000-65 000 186,2 121 000 4 000 2 000 OHJELMA- JA HANKETOIMINTA Tuotot 2 960 000 2 882 000 2,7-78 000 2 777 000 2 690 000 Kulut -2 960 000-2 882 000 2,7 78 000-2 777 000-2 690 000 Netto 0 0 0 0 TULOSLASKELMAOSA (ulkoinen/sisäinen) TA 2017 TA 2016 TA16/17 TA16/17 TS 2018 TS 2019* % euroa Toimintatulot 6 874 900 6 750 900 1,8-124 000 6 668 000 6 564 900 Kuntien maksuosuudet 3 799 900 3 799 900 0,0 0 3 799 900 3 799 900 Tuet, avustukset, korvaukse 2 960 000 2 882 000 2,7-78 000 2 777 000 2 690 000 Muut tuotot 115 000 69 000 66,7-46 000 91 100 75 000 Toimintamenot -7 060 900-6 815 900 3,6 245 000-6 664 000-6 562 900 Henkilöstömenot -4 654 900-4 419 474 15,6 235 426-4 457 000-4 380 000 Palvelujen ostot -953 100-917 026 3,9 36 074-890 000-890 000 Muut toimintakulut -1 452 900-1 479 400-14,0-26 500-1 317 000-1 292 900 TOIMINTAKATE -186 000-65 000 186,2 121 000 4 000 2 000 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotulot 10 000 10 000 0,0 0 14 000 16 000 Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoituskulut VUOSIKATE -176 000-55 000 220,0 121 000 18 000 18 000 Siirrot rahastoon Poistot -20 000-20 000 0,0 0-18 000-18 000 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS -196 000-75 000 161,3 121 000 0 0

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 53 26 5.3 INVESTOINTIOSA INVESTOINTIOSA TA 2017 TA 2016 TA16/17 TA16/17 TS 2017 TS 2018 % euroa Tuotot Kulut -20 000-20 000 0,0 0-20 000-20 000 Netto -20 000-20 000 0,0 0-20 000-20 000 5.4 RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA euroa TA 2017 TA 2016 TA16/17 TA16/17 TS 2017 TS 2018 % euroa VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA TULORAHOITUS _Vuosikate -176 000-55 000 220,0 121 000 18 000 18 000 Tulorah.korjauserät INVESTOINNIT _Käyttöom.investoinnit -20 000-20 000 0,0 0-20 000-20 000 Käyttöom. myyntitulot NETTOKASSAVIRTA -196 000-75 000 161,3 121 000-8 000-7 000

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 54 27 Liite 1. Jäsenkuntien maksuosuudet 2012 2016 Kunta 2 012 2 013 2 014 2 015 2 016 _15/16 % _% 2015 Aura 26 521 27 406 27 898 28 268 28 194-0,26 0,74 Kaarina 265 040 278 007 287 481 290 003 288 844-0,40 7,60 Kemiönsaari 45 716 45 551 46 016 44 786 44 745-0,09 1,18 Koski Tl 14 255 14 541 14 463 14 685 14 658-0,18 0,39 Kustavi 5 532 5 796 6 127 6 281 6 085-3,12 0,16 Laitila 55 569 58 579 57 781 58 739 59 285 0,93 1,56 Lieto 129 107 137 190 143 141 159 990 160 161 0,11 4,21 Loimaa 106 301 110 581 110 200 109 778 109 843 0,06 2,89 Marttila 12 612 12 805 12 953 12 760 12 986 1,77 0,34 Masku 74 830 78 682 79 507 81 075 81 412 0,42 2,14 Mynämäki 51 274 53 261 54 311 54 637 54 094-0,99 1,42 Naantali 166 737 173 356 180 260 182 154 179 021-1,72 4,71 Nousiainen 32 495 33 833 34 240 34 801 34 959 0,45 0,92 Oripää 8 427 8 547 8 707 8 984 8 774-2,34 0,23 Paimio 79 906 83 058 85 687 84 812 83 414-1,65 2,20 Parainen 118 965 125 991 127 351 127 694 126 520-0,92 3,33 Pyhäranta 16 235 16 921 16 581 16 369 16 160-1,28 0,43 Pöytyä 50 746 52 667 53 192 53 770 53 889 0,22 1,42 Raisio 199 717 208 620 209 959 209 404 208 465-0,45 5,49 Rusko 44 434 46 060 46 507 47 620 47 854 0,49 1,26 Salo 532 722 460 576 423 221 393 450 389 642-0,97 10,25 Sauvo 19 524 20 327 20 488 20 608 20 645 0,18 0,54 Somero 54 741 56 905 58 344 57 962 58 085 0,21 1,53 Taivassalo 10 024 10 454 11 132 11 033 11 265 2,10 0,30 Tarvasjoki 12 696 13 043 13 141 0,00 Turku 1 430 471 1 517 960 1 539 811 1 554 704 1 562 376 0,49 41,12 Uusikaupunki 115 715 121 555 117 011 120 894 123 907 2,49 3,26 Vehmaa 13 669 14 039 14 390 14 639 14 617-0,15 0,38 YHT 3 693 995 3 786 311 3 799 900 3 799 900 3 799 900 0,00 100,00 Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2017 lasketaan marraskuussa 2016, kun saadaan vuoden 2015 kuntakohtaiset verokertymätiedot

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 55 28 Liite 2. Maksuosuuksien kehitys 1993 2017 Varsinais-Suomen liiton tilinpäätösten ja talousarvioiden mukaan jäsenkuntien maksuosuudet ovat kehittyneet seuraavasti: Varsinais-Suomen liiton jäsenkuntien maksuosuudet ovat kehittyneet seuraavasti: vuosi maksuosuudet muutos edelliseen vuoteen mk euroa % 1993 9 937 529 1 671 372 1994 9 145 993 1 538 246-7,97 1995 10 343 056 1 739 577 13,09 1996 10 948 585 1 841 420 5,85 1997 12 478 460 2 098 726 13,97 1998 13 131 783 2 208 607 5,24 1999 13 531 783 2 275 883 3,05 2000 13 931 783 2 343 158 2,96 2001 13 931 786 2 343 158 0,00 2002 2 569 895 9,68 2003 2 698 388 5,00 2004 2 860 291 6,00 2005 3 006 166 5,10 2006 3 147 456 4,70 2007 3 257 617 3,50 2008 3 371 634 3,50 2009 3 489 641 3,50 2010 3 489 641 0,00 2011 3 524 537 2,00 2012 3 693 995 3,78 2013 3 786 311 2,50 2014 3 799 900 0,36 2015 3 799 900 0,00 TA 2016 3 799 900 0,00 TA 2017 3 799 900 0,00

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 56 Liite 3. Maksuosuuksien määräytyminen vuonna 2016 2014 2014 2016 2016 Nimi Kunnallisvero Yhteisövero-osuus yhteensä 2014 kunnan tulovero-% maksuosuuden perusteena oleva kplmäärä maksuosuudet laskenta sentit mukana 2015 maksuosuudet muutos 2015 - > 2016 Aura 12 592 551 501 398 13 093 948 21,00 62 352 134 28 194 28 194,29 28 268-0,26 % Kaarina 116 334 866 5 034 073 121 368 939 19,00 638 783 891 288 844 288 844,29 290 003-0,40 % Kemiönsaari 18 750 083 793 453 19 543 536 19,75 98 954 614 44 745 44 745,14 44 786-0,09 % Koski tl 5 952 733 368 427 6 321 160 19,50 32 416 205 14 658 14 657,90 14 685-0,18 % Kustavi 2 438 329 151 947 2 590 275 19,25 13 455 975 6 085 6 084,50 6 281-3,12 % Laitila 24 361 456 2 188 395 26 549 852 20,25 131 110 378 59 285 59 285,28 58 739 0,93 % Lieto 58 789 631 2 931 613 61 721 244 19,00 324 848 655 146 890 146 889,55 159 990-8,19 % Loimaa 46 789 857 3 008 496 49 798 353 20,50 242 918 796 109 843 109 842,63 109 778 0,06 % Marttila 5 592 073 223 587 5 815 659 20,25 28 719 305 12 986 12 986,25 12 760 1,77 % Masku 33 943 890 1 614 887 35 558 777 19,75 180 044 439 81 412 81 412,21 81 075 0,42 % Mynämäki 23 666 231 857 958 24 524 189 20,50 119 630 191 54 094 54 094,19 54 637-0,99 % Naantali 66 923 214 6 319 667 73 242 881 18,50 395 907 464 179 021 179 020,81 182 154-1,72 % Nousiainen 15 544 109 304 785 15 848 894 20,50 77 311 676 34 959 34 958,67 34 801 0,45 % Oripää 3 481 813 302 108 3 783 921 19,50 19 404 725 8 774 8 774,39 8 984-2,34 % Paimio 36 192 657 1 162 809 37 355 467 20,25 184 471 441 83 414 83 414,00 84 812-1,65 % Parainen 52 874 817 2 385 755 55 260 572 19,75 279 800 367 126 520 126 519,69 127 694-0,92 % Pyhäranta 7 110 390 215 884 7 326 274 20,50 35 737 922 16 160 16 159,91 16 369-1,28 % Pöytyä 23 439 449 1 289 747 24 729 196 20,75 119 176 848 53 889 53 889,20 53 770 0,22 % Raisio 85 458 442 5 593 856 91 052 299 19,75 461 024 298 208 465 208 465,24 209 404-0,45 % Rusko 19 331 994 775 711 20 107 705 19,00 105 830 024 47 854 47 854,05 47 620 0,49 % Salo 169 210 154 9 592 540 178 802 694 20,75 861 699 730 389 642 389 642,03 393 450-0,97 % Sauvo 9 153 140 320 767 9 473 908 20,75 45 657 386 20 645 20 645,28 20 608 0,18 % Somero 23 946 330 1 102 667 25 048 997 19,50 128 456 396 58 085 58 085,21 57 962 0,21 % Taivassalo 4 750 139 232 170 4 982 310 20,00 24 911 548 11 265 11 264,46 11 033 2,10 % Lieto(Tarvasjoki) 5 863 802 299 512 6 163 314 21,00 29 349 114 13 271 13 271,03 Turku 589 344 174 84 423 615 673 767 789 19,50 3 455 219 428 1 562 376 1 562 375,69 1 554 704 0,49 % Uusikaupunki 51 707 304 4 467 171 56 174 475 20,50 274 021 830 123 907 123 906,76 120 894 2,49 % Vehmaa 6 635 891 314 258 6 950 149 21,50 32 326 274 14 617 14 617,24 14 639-0,15 % 1 520 179 520 136 777 256 1 656 956 776 8 403 541 054 3 799 900 3 799 900 3 799 900 Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2017 lasketaan loka-marraskuun 2016 vaihteessa, kun saadaan vuoden 2015 kuntakohtaiset verokertymätiedot 0,00 %

9, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: TTS2017MHmarras Sivu 57 30

10, MV 12.12.2016 10:30 HALL: 152/2016 Sivu 58 RAIMO NIEMISEN ERO VARSINAIS-SUOMEN LIITON MAAKUNTAHALLITUKSEN JÄSENYYDESTÄ Maakuntahallitus 21.11.2016 164 Asia Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 12 :n 1. momentin mukaan maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Raimo Nieminen on 8.11.2016 pyytänyt eroa Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen jäsenyydestä henkilökohtaisten työtilanteeseen liittyvien syiden takia. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se 1. myöntää Raimo Niemiselle eron Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen jäsenyydestä. 2. valitsee maakuntahallituksen jäseneksi Raimo Niemisen tilalle uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto 12.12.2016 Maakuntahallituksen ehdotus Päätös Maakuntavaltuusto 1. myöntää Raimo Niemiselle eron Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen jäsenyydestä. 2. valitsee maakuntahallituksen jäseneksi Raimo Niemisen tilalle uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lisätietoja Hallintosihteeri Marja Karttunen, p. 040 720 3061, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

11, MV 12.12.2016 10:30 EDUNV: 73/2016 Sivu 59 MAAKUNNAN TILA SYKSY 2016 -KATSAUS Maakuntahallitus 21.11.2016 165 Asia Valmistelija Varsinais-Suomen liitossa laaditaan kaksi kertaa vuodessa katsaus maakunnan viimeaikaisesta kehityksestä. Syksyn 2016 katsauksen teemana on teollisuus Varsinais-Suomessa, ja siinä käsitellään laajasti maakunnan teollisuuden rakennetta ja erityispiirteitä, työllisyystilannetta ja työpaikkoja sekä osaamistarpeita ja tulevaisuudennäkymiä. Lisäksi katsauksessa esitellään kumppanuusbarometrin tulokset ja tehdään katsaus viimeaikaiseen työttömyys- ja väestökehitykseen. JV/AV/kr Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää, että katsaus esitellään maakuntavaltuustolle. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto 12.12.2016 Oheismateriaalina on Maakunnan tila syksy 2016 -katsaus. Maakuntahallituksen ehdotus Maakuntavaltuusto merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi. Päätös Lisätietoja Tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, p. 050 410 2294, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

11, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: maakunnan tila syksy 2016 Sivu 60 TEEMA: TEOLLISUUS VARSINAIS-SUOMESSA MAAKUNNAN TILA KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN SYKSYLLÄ 2016 LANDSKAPETS TILLSTÅND ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND HÖSTEN 2016 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

11, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: maakunnan tila syksy 2016 Sivu 61 Maakunnan tila Katsaus Varsinais-Suomen kehitykseen syksyllä 2016 Landskapets tillstånd Översikt av utvecklingen i Egentliga Finland hösten 2016 Julkaisupäivä / Publiceras 12.12.2016 Varsinais-Suomen liitto / Egentliga Finlands förbund PL 273 (Ratapihankatu 36), 20101 Turku puh. (02) 2100 900 fax (02) 2100 901 ISBN 978-952-320-011-1

11, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: maakunnan tila syksy 2016 Sivu 62 LYHYESTI TEOLLISUUS VARSINAIS-SUOMESSA Sivuilla 4 13 pureudutaan Varsianis-Suomen teollisuuteen useista eri näkökulmista. Analyysin kohteena ovat maakunnan teollisuuden toimialarakenne ja erityispiirteet sekä teollisuuden työllisyyskehitys ja tulevaisuudennäkymät. Varsinais-Suomen teollisuus on rakenteeltaan hyvin monipuolinen ja profiililtaan varsin omaleimainen ja erikoistunut. Teollisuuden työllisyystilanne on viime aikoina parantunut selvästi, ja niin pienten kuin suurtenkin teollisuusyritysten tulevaisuudennäkymät ovat varsin myönteisiä. TUKI KUMPPANUUSAJATTELULLE VAHVISTUNUT Sivuilla 15 19 tarkastellaan kumppanuusbarometrin tuloksia. Nyt kolmannen kerran toteutettu barometrikysely antaa vahvan tuen maakunnan kehittämiselle kumppanuuden kautta. Kyselyyn vastanneista 82 % oli samaa mieltä maakuntastrategian yhteistyötä korostavan vision kanssa, ja tuki kumppanuusajattelulle on vahvistunut selvästi edellisen kahden vuoden aikana. Myös maakuntastrategian päätoimenpidettä, kumppanuusfoorumia, pidettiin toimivana tapana kehittää maakuntaa. TYÖTTÖMYYS LASKEE JA TYÖLLISYYS KASVAA Sivuilla 20 25 tarkastellaan Varsinais-Suomen työttömyysasteen viimeaikaista kehitystä. Maakunnan työttömyysaste on kääntynyt hienoiseen laskuun kuluneen vuoden aikana, ja työttömyyden vähenemisen ennustetaan nopeutuvan vuonna 2017. Vastaavasti Varsinais-Suomen työllisyysaste on kääntynyt nopeaan kasvuun, ja maakunnan työllisyysaste onkin maan korkeimpia. VARSINAIS-SUOMEN VÄESTÖNKASVU KESKITTYY TURKUUN Sivuilla 26 30 pureudutaan Varsinais-Suomen väestökehitykseen. Maakunnan väestönkehitys on hidastunut jonkin verran, ja väestönkasvu kohdistuu lähes yksinomaan Turun seudulle ja erityisesti Turkuun. Syntyvyys on viime aikoina ollut kuolleisuutta pienempää, joten väestönkasvu on kokonaan muuttovoiton varassa. I KORTHET INDUSTRI I EGENTLIGA FINLAND Sidorna 4 13 behandlar Egentliga Finlands industri ur flera olika synvinklar. Analysen gäller branschstruktur och särdrag hos industrin i Egentliga Finland samt industrins sysselsättningsutveckling och framtidsutsikter. Industrin i Egentliga Finland har en mångsidig struktur och en särpräglad och specialiserad profil. Sysselsättningssituationen inom industrin har under senare tid tydligt förbättrats, och framtidsutsikterna är tämligen goda för såväl små som stora industriföretag. STÄRKT STÖD FÖR PARTNERSKAPSTANKEN På sidorna 15 19 granskas partnerskapsbarometerns resultat. Av partnerskapsbarometern, som nu genomförts för tredje gången, framgår att det finns ett starkt stöd för utveckling av landskapet genom partnerskap. 82 % av de som svarade på enkäten samtyckte med landskapsstrategins vision som betonar samarbete, och stödet för partnerskapstanken har tydligt tilltagit under de två föregående åren. Också landskapsstrategins huvudåtgärd, dvs. partnerskapsforumet, ansågs vara ett verksamt sätt att utveckla landskapet. ARBETSLÖSHETEN MINSKAR OCH SYSSELSÄTTNINGEN ÖKAR På sidorna 20 25 granskas arbetslöshetsgradens senaste utveckling i Egentliga Finland. Landskapets arbetslöshetsgrad har under det senaste året minskat litet, och det väntas att minskningen av arbetslösheten snabbas upp under år 2017. På motsvarande sätt har sysselsättningsgraden i Egentliga Finland börjat öka, och landskapets sysselsättningsgrad hör också till de högsta i landet. BEFOLKNINGSTILLVÄXTEN KONCENTRERAS TILL ÅBO Sidorna 26 30 behandlar befolkningsutvecklingen i Egentliga Finland. Landskapets befolkningsutveckling har blivit en aning långsammare, och tillväxten koncentreras nästan enbart till Åboregionen och i synnerhet till Åbo. Nativiteten har under den senaste tiden varit lägre än mortaliteten, så befolkningstillväxten beror helt och hållet på inflyttningsöverskottet. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 3

11, MV 12.12.2016 10:30 / Liite: maakunnan tila syksy 2016 Sivu 63 TEOLLISUUS VARSINAIS-SUOMESSA Maakunnan tila -katsauksen tämän kertaisessa numerossa syvennytään Varsinais-Suomen teollisuuteen. Varsinais-Suomessa teollisuus on ollut perinteisesti vahvassa asemassa. Vaikka matkapuhelintuotannon alasajo on koetellut maakuntaa rajusti ja vaikka palveluelinkeinot ovat yleisen trendin mukaan kasvattaneet osuuttaan, ei teollisuus kuitenkaan ole menettänyt merkitystään maakunnan elinkeinorakenteessa. Varsinais-Suomelle on ominaista teollisuuden monipuolisuus, mikä on korostunut elektroniikkateollisuuden roolin pienennyttyä. Vahvin teollisuudenala maakunnassa on metalli- ja konepajateollisuus, jota osaltaan tukee laivanrakentamisen pitkät perinteet ja sen viimeaikainen vahvistuminen. Monipuolisuuden lisäksi Varsinais-Suomen teollisuusprofiili on varsin omaleimainen. Kulkuneuvojen, niin laivojen kuin autojenkin, valmistus on maakunnassa poikkeuksellisen vahvaa, ja esimerkiksi lääketeollisuuden merkittävä asema on suomalaisittain harvinaista. Kuvaava kuriositeetti on, että Suomen perinteinen teollinen tukijalka, paperiteollisuus, työllistää Varsinais-Suomessa alle sata henkilöä. Teknologiateollisuuden rakennemuutos on koetellut Varsinais- Suomen teollisuutta harvinaisen rajusti. Teollisuudesta hävisi matkapuhelinvalmistuksen päätyttyä muutamassa vuodessa tuhansia työpaikkoja, mikä on ollut merkittävin yksittäinen tekijä maakunnan heikentyneen työllisyystilanteen taustalla. Aivan viime aikoina teollisuuden työllisyystilanne on Varsinais-Suomessa kuitenkin parantunut, mikä näkyy niin työllisten, työttömien kuin avoimien työpaikkojenkin määrissä. Teollisuuden tulevaisuudennäkymät ovatkin Varsinais-Suomessa varsin hyvät. Turun telakan vahva tilauskirja tekee meriteollisuuden valoisan tulevaisuuden ennustamisen helpoksi. Lisäksi myös muilla maakunnan suurimmilla teollisuusyrityksillä menee hyvin, ja pk-yritysten suhdannenäkymät ovat parantuneet selvästi. INDUSTRI I EGENTLIGA FINLAND Detta nummer av översikten Landskapets tillstånd fördjupar sig i Egentliga Finlands industri. Industrin har traditionellt haft en stark ställning i Egentliga Finland. Även om nedmonteringen av mobiltelefonproduktionen har drabbat landskapet hårt, och servicenäringarnas andel vuxit i enlighet med den allmänna trenden, har industrin inte förlorat sin betydelse i landskapets näringslivsstruktur. Egentliga Finland utmärks av mångsidig industri, något som framhävts när elektronikindustrins roll minskat. Metall- och verkstadsindustrin är landskapets starkaste industrigren, som stöds av en lång tradition inom fartygsbyggande och den utveckling som under senare tid skett inom detta område. Egentliga Finlands industriprofil är mångsidig, men också särpräglad. Tillverkning av fordon, såväl fartyg som bilar, har en ovanligt stark ställning i landskapet, och exempelvis läkemedelsindustrins betydande ställning är sällsynt enligt finländsk måttstock. Det är en talande kuriositet att den finländska industrins traditionella hörnsten, pappersindustrin, sysselsätter färre än hundra personer i Egentliga Finland. Strukturomvandlingen inom teknologibranschen har påverkat Egentliga Finlands industri ovanligt hårt. När mobiltelefontillverkningen upphörde försvann inom loppet av ett par år tusentals arbetsplatser inom industrin, vilket har varit den viktigaste enskilda faktorn bakom landskapets försvagade sysselsättningssituation. Sysselsättningssituationen inom industrin i Egentliga Finland har dock nyligen förbättrats, som framgår av antalet lediga arbetsplatser och antalet sysselsatta och arbetslösa. Industrins framtidsutsikter är således mycket goda i Egentliga Finland. Åbo varvs orderbok gör det lätt att förutspå sjöfartsindustrins ljusa framtid. Dessutom går det bra för landskapets övriga stora industriföretag, och SMF-företagens konjunkturutsikter har klart förbättrats. 4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND