Yliopistot korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kokonaisuudessa vuonna 2025 UNIFIn visiotyö Foresight Friday 9.9.2016 9.9.2016 L.Wahlfors
Visiotyön tavoitteet määrittää yhteinen vuoteen 2025 ulottuva visio suomalaisille yliopistoille edellyttää myös yliopistojen aseman ja roolin uudelleenmäärittelyä osana maamme korkeakoulu ja tutkimusjärjestelmää, osana suomalaista yhteiskuntaa sekä osana globaalia tutkimusyhteisöä ja korkeakoulutusmarkkinoita
Lopputulos Pitkän tähtäimen yli hallituskausien ulottuvasuunnitelma yliopistojen yhteisen ja oman strategiatyön tueksi hyödyksi tutkimus ja korkeakoulupolitiikan toimijoille ja poliittisille päätöksentekijöille UNIFIn korkeakoulu ja tiedepolitiikan vaikuttamisen välineeksi Vuoropuhelu ja toimeenpano 11/2016 >
Pääkysymykset Mikä on yliopistojen rooli ja asema tulevaisuuden minkälaisen tutkimus ja korkeakoulujärjestelmän haluamme maahamme luoda vuoteen 2025 mennessä? minkälaisia toimenpiteitä on toteutettava, jotta tavoitteeseen päästään? 9.9.2016 L.Wahlfors
Prosessi 26.4.2016 UNIFI ja TUTKAS: työpaja touko kesäkuu: sähköinen kysely rehtorikokous 16.8.2016, 22.9.2016 ja 11.10.2016 neuvoa antava ohjausryhmä 25.8.2016/ 30.8.2016 ja 11.10.2016 Sidosryhmäkeskusteluja Foresight Friday 9.9.2016 > 11/2016 vuoropuhelu/ toimeenpano 9.9.2016 L.Wahlfors
UNIFIn Yliopistot 2025 visiokyselyn tulokset
Kysely Rakenne: 12 teemaa/ aihealuetta 12 kysymystä 7 monivalintaa + avoin 5 avointa Toteutus: Kysely lähetettiin toukokuussa 200 sähköpostiosoitteeseen kehotettu jakamaan eteenpäin muistutus Twitterissä 29.5.2016 Vastaukset: 96 (10.6.2016 mennessä) Suurimpaan osaan kysymyksistä yli 80 vastausta Vastaajia ei ole eritelty, ja sikäli esityksen prosenttiluvut ovat suuntaa antavia Läpileikkaavia teemoja vastauksissa: Yhteistyö ja vuorovaikutus yli rajojen Joustavuus, nopeus, ketteryys Kansainvälisyys
Kysymykset 1+2: Korkeakoulujärjestelmä 1. Millä tavoin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tehtäviä, yhteistyötä ja keskinäisiä suhteita pitäisi kehittää vuoteen 2025 mennessä? Vastauksia 90 2. Yliopistojen profiloituminen tutkimuksessa ja koulutuksessa Monivalinta 82 vastausta Avoin kenttä 48 vastausta
Kysymys 1+2: Korkeakoulujärjestelmä Duaalimalli merkittävä keskustelun kohde Säilyttämistä puolustaa: 37 Hajottamisen puolella: 22 Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen syvenevää yhteistyötä kannattavat käytännössä kaikki: keskeiset tavoitteet ovat Opintopolkujen joustavoittaminen ja ristiin opiskelun mahdollistaminen. Yhteistyö infrassa (kampus, tilat, laitteet) ja tukipalveluissa (kv palvelut, tietohallinto ym.) Keskeinen huoli: koulutuksen tasa arvoinen saatavuus Suomen eri osissa ja korkeakouluverkon alueellinen kattavuus. Korkeakoulujen alueellisesta sijoittumisesta päättäminen: valtion tehtävä.
Kysymys 2. Millä tavoin tutkimuksen ja koulutuksen tulisi jakautua tulevaisuuden yliopistoverkossa? / Miten tulevaisuuden yliopistoverkkoa tulisi virtaviivaistaa? (82 vastausta)
Kysymys 3. Valtion sektoritutkimuslaitokset tutkimus ja korkeakoulukentässä (89 vastausta)
Kysymys 4: Yliopistojen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa (92 vastausta)
Kysymys 5: Poliittinen päätöksenteko ja tieteellinen neuvonanto (90 vastausta)
Kysymys 6: Millaisista elementeistä tulevaisuuden yliopistotutkinto koostuu? Tulisiko tutkintoja kehittää tieteenalapohjaisesti, osaamistarve ja työelämälähtöisesti, ongelmalähtöisesti ja ilmiöperustaisesti vai jotenkin muuten? Tutkintojen rakenteet ja sisällöt (avoin 85 vastausta) Tieteenalapohjaisuuteen: 40 Työelämä ja osaamistarpeisiin: 21 Ongelmalähtöisyyteen ja ilmiöpohjaisuuteen: 18 Kaikkiin edellä mainittuihin : 12 Opintojen joustavoittamista kannatettiin laajasti, erit. että opintoja voisi suorittaa yliopistojen ja AMK:ien välillä Alakohtaiset erityispiirteet huomioon otettava
Kysymys 7: Koulutuksen määrällinen ennakointi (monivalinta 92 vastausta)
Kysymys 7. Koulutuksen määrällinen ennakointi Avovastauksissa nousee esiin laadullinen ennakointi. Keskeinen ongelma ennakoinnin osuvuus ja aikajänne: ennakointi tehdään vuosiksi eteenpäin, joten se väistämättä menee vikaan. Ennakointi nähdään silti tärkeäksi ja säilyttämisen arvoiseksi. Ennakoinnin osuvuuden parantamisen keinoksi nähdään joustavammat opintopolut kun tutkinnossa on vapaavalintaisia osia, niin opiskelijat voivat valita työllsitymisensä kannalta olennaisia palikoita mukaan tutkintoonsa. Ts. opiskelija toimii välittävänä komponenttina, jolla työmarkkinoiden spesifi nopeasyklinen osaamiskysyntä välittyy koulutukseen. Yksilöiden koulutuskysyntää ei nähdä realistisena määräämään tarjontaa yksinään sen sijaan yksiköiden kysyntä voisi olla jonkinlainen komponentti koulutuksen mitoituksessa. Kysymys: miten komponentti rakennettaisiin?
Kysymys 8: Yliopistojen valtionohjaus (83 vastausta)
Kysymys 8. Yliopistojen valtionohjaus Kevyempää valtionohjausta: Strategiaperusteisesta rahoituksesta haluttaisiin luopua ja siirtää määrärahat laskennalliselle puolelle Hankkeita ja hankerahoitusta vähemmäksi (hakeminen ja raportointi työlästä) Yksityiskohtaisen raportoinnin poistaminen yleisemminkin Julkiseen tehtävään liittyvä säätely (esim. hankintalaki) harmittavat. Valtio ohjaa jo rahoituksen kautta muuta ei tarvita. Valtion tehtäviksi nähdään: Korkeakoululaitoksen koosta ja alueellisesta sijoittumisesta päättäminen. Linjanveto siitä, mikä on yliopistojen tehtävä yhteiskunnassa.
Kysymys 9. Tutkimuksen ja koulutuksen rahoitus (83 vastausta) Suunnattu rahoitus: Voimakasta kritiikkiä Osuus halutaan pieneksi, jos ollenkaan. Kilpailtu rahoitus: Nähdään hyvänä ja kirittävänä Hakemiseen ja raportointiin liittyvä byrokratia saa kritiikkiä. Jokainen uusi instrumentti edellyttää lisää tutkimushallintoa.
Kysymys 10: Yliopistojen toiminnan laatuerot (86 vastausta)
Kysymys 11. Laadunvarmisuksen tulevaisuus Avovastauksissa keskitytään kannattamaan ja kritisoimaan kysymyksen asettelussa annettuja vaihtoehtoja. Vastaajat kannattavat/kritisoivat seuraavia LV tapoja / tulokulmia: KV arvioinnit: kannattaa 21 (kukaan ei vastusta) Akkreditoinnit: kannattaa 11, vastustaa 2 Auditointi (nykymallinen): kannattaa 14, vastustaa 7 Itsearviointi (pääasiallisena): 5 OKM:n tulosohjaus ja siihen sisältyvä indikaattoreilla arviointi: 13 kannattaa Muita esitettykä ajatuksia: RAE, yliopistojen oman päätäntövallan kasvattaminen, keskeisempi rooli opiskelijatyytyväisyydelle ja valmistuneiden työllistymiselle (tulosohjaukseen), lisäksi hajamainintoja erilaisista (tulosohjaus)indikaattoreista.
#yliopisto2025 #fsightfriday Ota kantaa visiotyöhön: leena.wahlfors@unifi.fi