UNIFIn Yliopistot 2025 visiokyselyn tuloksia. Yhteenveto mennessä saaduista vastauksista Leena Wahlfors

Transkriptio

1 UNIFIn Yliopistot 2025 visiokyselyn tuloksia Yhteenveto mennessä saaduista vastauksista Leena Wahlfors

2 Kysely Rakenne: 12 teemaa/ aihealuetta 12 kysymystä 7 monivalintaa + avoin 5 avointa Toteutus: Kysely lähetettiin toukokuussa 200 sähköpostiosoitteeseen kehotettu jakamaan eteenpäin muistutus Twitterissä Vastaukset: 96 ( mennessä) Suurimpaan osaan kysymyksistä yli 80 vastausta Vastaajia ei ole eritelty, ja sikäli esityksen prosenttiluvut ovat suuntaa antavia Läpileikkaavia teemoja vastauksissa: Yhteistyö ja vuorovaikutus yli rajojen Joustavuus, nopeus, ketteryys Kansainvälisyys

3 Kysymykset 1+2: Korkeakoulujärjestelmä 1. Millä tavoin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tehtäviä, yhteistyötä ja keskinäisiä suhteita pitäisi kehittää vuoteen 2025 mennessä? Vastauksia Yliopistojen profiloituminen tutkimuksessa ja koulutuksessa Monivalinta 82 vastausta Avoin kenttä 48 vastausta

4 Kysymys 2. Millä tavoin tutkimuksen ja koulutuksen tulisi jakautua tulevaisuuden yliopistoverkossa? / Miten tulevaisuuden yliopistoverkkoa tulisi virtaviivaistaa? (82 vastausta)

5 Kysymys 1+2: Korkeakoulujärjestelmä Avovastauksista syntyvät päädimensiot: Mitä tapahtuu duaalimallille? Korkeakoululaitoksen koko / korkeakoulujen määrät. Duaalimalli merkittävä keskustelun kohde Säilyttämistä puolustaa: 37 Hajottamisen puolella: 22 Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen syvenevää yhteistyöä kannattavat käytännössä kaikki: keskeiset tavoittet ovat Opintopolkujen joustavoittaminen ja ristiin opiskelun mahdollistaminen. Yhteistyö infrassa (kampus, tilat, laitteet) ja tukipalveluissa (kv palvelut, tietohallinto ym.) Keskeinen huoli: koulutuksen tasa arvoinen saatavuus Suomen eri osissa ja korkeakouluverkon alueellinen kattavuus. Korkeakoulujen alueellisesta sijoittumisesta päättäminen: valtion tehtävä.

6 Skenaariovaihtoehto 1: Duaalimalli pysyy Yliopistojen profiloituminen terävämmäksi: yksiköistä ja oppiaineista luopumisia selvästi nykyistä enemmän Tutkimus pois AMK:eista, eikä AMK:eille tri tutkinto oikeuksia Koulutusvastuusäätelyn ulottaminen tutkintotasoille? Eli määriteltäisiin asetuksella myös siitä, mitkä yliopistot voivat tuottaa minkäkin tasoisia tutkintoja milläkin alalla. Sekä yliopistoverkon että AMK verkon karsinta. Esim. 10 yliopistoa Yliopistojen fuusiot UEF mallin mukaisesti. (AMK lukumäärään ei mielipiteitä) Yliopistojen ja AMK:ien tiiviimpi yhteistyö infrassa (kampus, tilat, välineet) ja tukipalveluissa (kv palvelut, tietohallinto ym.)

7 Skenaariovaihtoehto 2: Duaalimalli poistuu AMK:t fuusioidaan (alueellisesti) yliopistoihin college mallin mukaisesti. (Mallina Tampere3, Lappeenranta ja Lappi.) AMK:n sisäinen hallinto yliopiston (hallituksen ja rehtorin) alaisuuteen, mutta itsenäinen päätöksenteko (yliopistolla otto oikeus?) käytännössä toimisi kuten tiedekunnat nykyisin. Yliopiston ja AMK:n yhteistyö infran ja tukipalveluiden osalta tulisi itsestään. Parhaat edellytykset opintopolkujen joustavoitumiseen. Korkeakouluverkon karsinnan paine vähäisempi, kun fuusiot toteutuvat alueellisesti: alueellisesti vahvat yliopistokonsernit.

8 Kysymys 3. Valtion sektoritutkimuslaitokset tutkimus ja korkeakoulukentässä (89 vastausta)

9 Kysymys 3: Tutkimuslaitokset Avovastaukset hajaantuvat: kaikkien vaihtoehtojen puolesta esitetään argumentteja. Keskeinen kysymys: mitä tapahtuu tutkimuslaitosten resursoinnille, jos ne liitetään yliopistoihin? Joka tapauksessa: tutkimuslaitokset voitaisiin sijoittaa yliopistojen kampuksille, jotta infran yhteiskäyttö tehostuisi. Kysymys: miten Suomen Akatemia näkee tutkimuslaitosten roolin suhteessa yliopistoihin? rahoituksenhakijoina yliopistojen rinnalla?

10 Kysymys 4: Yliopistojen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa (92 vastausta)

11 Kysymys 5: Poliittinen päätöksenteko ja tieteellinen neuvonanto (90 vastausta)

12 Kysymys 5. Poliittinen päätöksenteko ja tieteellinen neuvonanto (avoin 35 vastausta) Avovastauksissa kannatetaan tiedeministeriä / tiedeministeriötä. Pääministerin neuvonantajaan ei uskota. Tiedeviestintää tulisi kehittää, ja tutkijoiden tulisi viestiä tuloksistaan julkisuuteen ruohonjuuritasolta käsin enemmän. Neuvonannon puolueettomuus huolestuttaa, ja neuvonantajien vaihtuvuus ja politisoitumisen ehkäiseminen nähdään keinoina vahvistaa puolueettomuutta. Politiikka on poliittista : eli neuvot ovat samantekeviä, jos niitä ei kuunnella tai niitä kuunnellaan valikoidusti neuvonannon julkisuus nähdään keinona vahvistaa neuvonantoa. Idea: voitaisiinko Akatemian toimikuntia käyttää neuvonannon koneistossa?

13 Kysymys 6: Tutkintojen rakenteet ja sisällöt (avoin 85 vastausta) Millaisista elementeistä tulevaisuuden yliopistotutkinto koostuu? Tulisiko tutkintoja kehittää tulevaisuudessa tieteenalapohjaisesti, osaamistarve ja työelämälähtöisesti, ongelmalähtöisesti ja ilmiöperustaisesti, vai jotenkin muuten?

14 Kysymys 6. Tutkintojen rakenteet ja sisällöt Vastaukset keskittyvät niihin vaihtoehtoihin, jotka oli mainittu kysymyksen johdannossa. Mielipiteet jakautuivat tukemaan lähestymistapoja seuraavasti: tutkintojen tulee perustua Tieteenalapohjaisuuteen: 40 Työelämä ja osaamistarpeisiin: 21 Ongelmalähtöisyyteen ja ilmiöpohjaisuuteen: 18 Kaikkiin edellä mainittuihin : 12 Opintojen joustavoittamista kannatettiin laajasti, erit. kannatusta oli sille että opintoja voisi suorittaa yliopistojen ja AMK:ien välillä Alakohtaiset erityispiirteet: kaikkia tutkintoja ei voi kehittää samoista lähtökohdista samoin keinoin. Tulisiko UNIFI:n koordinoida alakohtaista kehittämistä (nk. FYTT malli)? Tutkimustieton käyttö pegagogiikassa ja opetuksen johtamisessa olisi tärkeää.

15 Kysymys 7: Koulutuksen määrällinen ennakointi (monivalinta 92 vastausta)

16 Kysymys 7. Koulutuksen määrällinen ennakointi Avovastauksissa nousee esiin laadullinen ennakointi. Keskeinen ongelma ennakoinnin osuvuus ja aikajänne: ennakointi tehdään vuosiksi eteenpäin, joten se väistämättä menee vikaan. Ennakointi nähdään silti tärkeäksi ja säilyttämisen arvoiseksi. Ennakoinnin osuvuuden parantamisen keinoksi nähdään joustavammat opintopolut kun tutkinnossa on vapaavalintaisia osia, niin opiskelijat voivat valita työllsitymisensä kannalta olennaisia palikoita mukaan tutkintoonsa. Ts. opiskelija toimii välittävänä komponenttina, jolla työmarkkinoiden spesifi nopeasyklinen osaamiskysyntä välittyy koulutukseen. Yksilöiden koulutuskysyntää ei nähdä realistisena määräämään tarjontaa yksinään sen sijaan yksiköiden kysyntä voisi olla jonkinlainen komponentti koulutuksen mitoituksessa. Kysymys: miten komponentti rakennettaisiin?

17 Kysymys 8: Yliopistojen valtionohjaus (83 vastausta)

18 Kysymys 8. Yliopistojen valtionohjaus Ohjauskysymys keskittyy vahvasti rakenteelliseen kehittämiseen: vahvempaa valtionohjausta halutaan RAKEen, mutta ei muualle. Valtio ohjaa jo rahoituksen kautta muuta ei tarvita. Valtionohjauksen legitimiteetti on kärsinyt erit. johtavien poliitikkojen yliopistoja halventavien puheiden vuoksi, ja erit. Savonlinna tapauksen vuoksi Kevyempää valtionohjausta: Strategiaperusteisesta rahoituksesta haluttaisiin luopua ja siirtää määrärahat laskennalliselle puolelle (strategiarahoitus nähdään mystisenä ) Hankkeita ja hankerahoitusta vähemmäksi (hakeminen ja raportointi työlästä) Yksityiskohtaisen raportoinnin poistaminen yleisemminkin Julkiseen tehtävään liittyvä säätely (esim. hankintalaki) harmittavat. Valtion tehtäviksi nähdään: Korkeakoululaitoksen koosta ja alueellisesta sijoittumisesta päättäminen. Linjanveto siitä, mikä on yliopistojen tehtävä yhteiskunnassa.

19 Kysymys 9. Tutkimuksen ja koulutuksen rahoitus (83 vastausta) Koulutuksen ja tutkimuksen rahoituksen eriyttäminen Kannattaa: 11 Vastustaa: 33 perusteena koulutuksen ja tutkimuksen yhteys ja tiedepol. valta Suunnattu rahoitus: Voimakasta kritiikkiä: lobbarirahaa, läpinäkymätöntä, poliittinen raha, muoti ilmiöiden rahoitusta, tuottaa laaduntonta tutkimusta Osuus halutaan pieneksi, jos ollenkaan. Kilpailtu rahoitus: Nähdään hyvänä ja kirittävänä, mutta suhde perusrahoitukseen poleeminen. Hakemiseen ja raportointiin liittyvä byrokratia saa kritiikkiä. Jokainen uusi instrumentti edellyttää lisää tutkimushallintoa. Ehdotetaan, että kaikki muu paitsi OKM:n ja SA:n tutkimusrahoitus koottaisiin yhteen paikkaan (mikä se olisi on epäselvää)

20 Kysymys 10: Yliopistojen toiminnan laatuerot (86 vastausta)

21 Kysymys 10. Yliopistojen toiminnan laatuerot Kysymys jakaa vastaajia voimakkaasti. Kaikki vaikuttavat kuitenkin kannattavan sitä, että laadukkaasta tutkimuksesta ja koulutuksesta palkitaan. Laatueroja korostavaa politiikkaa kannattavien perusteluita: Keskittäminen tuo kriittistä massaa Tutkimusvarojen jako liian monelle pienentää pottia, eikä raha riitä enää kenellekään laadukkaan tutkimuksen tekemiseksi. Laatuun panostaminen tärkeämpää kuin määrään panostaminen Kansainvälinen kilpailukyky Tasavertaisuutta korostavaa politiikkaa kannattavien perusteluita: Eriarvoistaminen a priori ei ole hyvä, vaan palkitaan kilpailun kautta parhaita. Tasavertaisuus ei tarkoita huonoa laatua, vaan tasavertaiset lähtökohdat kirittävät kilpailua ja tuloksia. Laatueroja korostetaan jo nyt tarpeeksi Rankingit saavat vahvaa kritiikkiä. Aluepoliittiset perusteet. Ajatus minimikriteereistä

22 Kysymys 11. Laadunvarmisuksen tulevaisuus Avovastauksissa keskitytään kannattamaan ja kritisoimaan kysymyksen asettelussa annettuja vaihtoehtoja. Vastaajat kannattavat/kritisoivat seuraavia LV tapoja / tulokulmia: KV arvioinnit: kannattaa 21 (kukaan ei vastusta) Akkreditoinnit: kannattaa 11, vastustaa 2 Auditointi (nykymallinen): kannattaa 14, vastustaa 7 Itsearviointi (pääasiallisena): 5 OKM:n tulosohjaus ja siihen sisältyvä indikaattoreilla arviointi: 13 kannattaa Muita esitettykä ajatuksia: RAE, yliopistojen oman päätäntövallan kasvattaminen, keskeisempi rooli opiskelijatyytyväisyydelle ja valmistuneiden työllistymiselle (tulosohjaukseen), lisäksi hajamainintoja erilaisista (tulosohjaus)indikaattoreista.

23 #yliopisto2025