IITTALAN HYVINVOINTIKESKUS, ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 17.4.2014
2 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 4 3. ALOITE... 4 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE... 4 4.1 Maakuntakaava... 4 4.2 Yleiskaava... 5 4.3 Asemakaava... 6 4.4 Muut suunnitelmat ja selvitykset... 7 5. ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET... 7 5.1 Arvioitavat vaikutukset... 7 5.2 Yleiskaavallinen tarkastelu... 8 5.3 Vaihtoehtojen tutkiminen... 8 5.4 Asemakaavan liittyminen lähialueiden asemakaavoitukseen... 8 5.5 Tehtävät selvitykset... 8 6. ALUEEN SUUNNITTELUTYÖHÖN OSALLISET... 8 7. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 9 8. AIKATAULU... 9 9. LAATIJAT... 9 10. YHTEYSTIEDOT... 9
3 Työnro: 2484 Dnro: 2779/2013 YHLA 109 Hämeenlinna 90. kaupunginosa Kalvola Asemakaavamuutos koskee suunnittelualuetta, johon kuuluvat kortteli 41, tontit 1-8, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue sekä katualuetta. 1. TEHTÄVÄ Iittalan keskustan aluetta on syytä kehittää, jotta taajama pysyisi vireänä ja sen vetovoima paranisi entisestään. Iittalan Lasimäen alue on tärkeä ostos- ja matkailukohde, johon saapuvat vierailijat voisivat nykyistä laajemminkin käyttää keskustan kehittyviä palveluita. Keskustan kiinteistöistä voidaan aluetta harkitusti kehittämällä ja rakentamalla vähitellen muodostaa ehyempi kokonaisuus Lasimäen kanssa. Ikäihmisten palveluasumistarvetta varten tutkittiin yhdeksää eri aluetta Iittalassa. Parhaimmaksi paikaksi valikoitui alue, jota kaavoitustyö koskee. Hanketta laajennettiin siten, että samalla voidaan parantaa ydinkeskustan vetovoimaa sekä tarjota palveluita kaikille kuntalaisille. Uusi monen sukupolven hyvinvointikeskus ei tule lisäämään voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeutta. Vanhan rakennuskannan yleinen arvostus on lisääntynyt 1990-luvun jälkeen. Asemakaavamuutoksessa tarkistetaan säilytettävien rakennusten osalta rakennusalat ja rakennusoikeudet, siten että ei synny tarvetta purkamiselle. Voimassa oleva asemakaava ei ole toteutunut lukuun ottamatta päivittäistavarakauppaa. Asemakaavassa on kyse selkeästä tietystä rakentamisen tarpeesta. Hyvinvointikeskuksen uudisrakentaminen tullaan sovittamaan olemassa olevaan ympäristöön. Hankkeessa pyritään eheyttävään täydennysrakentamiseen, joka perustuu nykyisen rakennuskannan huomioimiseen ja alueen historiaan. Kyseessä on selkeä oma kokonaisuus. Asemakaavahanke on maakuntakaavan mukainen. Tämä asemakaavahanke on vaikutuksiltaan merkittävä ja se etenee kaupungin päätöksenteossa alla olevan kaavion mukaisesti. oas= osallistumis- ja arviointisuunnitelma, YHLA= yhdyskuntalautakunta, KH= kaupunginhallitus, KV= kaupunginvaltuusto.
4 2. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Hämeenlinnassa entisen Kalvolan kunnan Iittalan taajamassa. Kaavaalue käsittää välittömästi Lasinmäen itäpuolella olevan alueen, joka rajautuu etelässä ja lännessä Lasitehtaantiehen, pohjoisessa Iittalantiehen ja lännessä Kotkajärventie. Alueen pinta-ala on n. 3,6ha. 3. ALOITE Hyvinvointikeskuksen asemakaavamuutos laaditaan kaupungin aloitteesta. Hanke on kaupungin 2014 kaavoituskatsauksessa (KH 7.1.2014 4) kohde n:o 20 Iittalan hyvinvointikeskus. Hämeenmaan Kiinteistöt Oy on jättänyt lisäksi kiinteistöään koskevan asemakaavamuutoshakemuksen polttoaineen automaattiasemasta. 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottamisen lisäksi mm. auttaa saavuttamaan alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Iittalan taajamassa on erityisesti kyse yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä sekä elinympäristön laadun ja kulttuuriperinnön vaalimisesta. 4.2 Maakuntakaava Valtioneuvoston 28.6.2006 vahvisti voimassa olevan Kanta-Hämeen maakuntakaavan. Kanta- Hämeen 1. vaihemaakuntakaava vahvistettiin 2.4.2014. Voimassa oleva maakuntakaava on voimassa siltä osin kuin sitä ei kumottu vaihemaakuntakaavassa. Kaavojen yhdistelmässä suunnittelualue on asuntovaltaista taajamatoimintojen aluetta, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään (vinoraidoitettu As-alue). Iittalantie on merkinnällä YTm, merkittävä yhdystie tai katu, kehitettävä matkailutie. Kotkajärventien osuus on merkinnällä YTm, kehitettävä matkailu- ja maisematie, muu yhdystie. Keskusta on merkitty kohdemerkinnällä ca, alakeskus. Suunnittelumääräyksen mukaan Iittalassa seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan sijoittaa asemakaavaan perustuen keskustatoimintojen kohdealueille, kuitenkin yksittäin enintään 10 000 kerrosneliömetrin kokoisina ja enintään yhteen yksikköön. Iittalan taajama-alue kuuluu C-v km - Seutukeskuksen palveluvyöhykkeeseen (punainen pistekatkoviiva). Merkinnällä osoitetaan mm. keskusta-alueiden välisiä hyviin liikenneyhteysväyliin tukeutuvia maakunnallisia tai seudullisia asumisen ja joukkoliikenteen kehityskäytäviä. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota joukkoliikenteen laatukäytävien toteuttamismahdollisuuksien turvaamiseen, niiden palvelutason jatkokehittämiseen sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Suunnittelusuosituksen mukaan kunnan laati-
5 essa uusia yleiskaavoja n. 80 % asumistoimintojen uustuotannosta tulisi sijoittaa vyöhykkeelle ja mielellään lähelle olemassa olevia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä. 4.3 Yleiskaava Asemakaavoitusta on ohjannut Kalvola - Iittalan oikeusvaikutukseton osayleiskaava vuodelta 1993. Osayleiskaavan tavoitevuodeksi asetettiin vuosi 2000. Osayleiskaavassa esitetään suunnittelualueelle yksityisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PK) sekä yhdistettyä yksityisten palvelujen ja hallinnon aluetta ja kerrostalovaltaista asuntoaluetta (PK/AK). Alue Puupihantiestä länteen on varattu maa- ja metsätalousalueeksi. Iittalantie ja Kotkajärventie on merkitty tieliikenteen alueeksi. Lasimäen edustalle on merkitty tieliikenteen alueen laajennus. Oikeusvaikutukseton osayleiskaava on tavoitteiltaan selkeästi vanhentunut.
6 Ote Kalvolan - Iittalan osayleiskaavasta 1993 4.4 Asemakaava Suunnittelualue on kokonaan asemakaavoitettu. Asemakaavat tulivat lainvoimaisiksi vuosina 1994 ja 2006. Iittalantien ja Kotkajärventien asemakaava, jossa maantien alueet muutettiin kaupungin katualueiksi tuli lainvoimaiseksi tammikuussa 2014. Suunnittelualueen asemakaavat ovat toteutuneet ainoastaan päivittäistavaramyymälän kohdalla. Muiden kiinteistöjen osalla asemakaavan toteutuminen olisi vaatinut nykyisen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan purkamista ja kiinteistörajojen muuttamista, jotta asuin- ja liikerakennusten rakentaminen olisi ollut mahdollista.
7 Ote ajantasakaavasta. 4.5 Muut suunnitelmat ja selvitykset Hämeen Ammattikorkeakoulun Lepaan yksikkö laati vuonna 2002 toteuttamattoman keskustasuunnitelman S-Marketin ja Lasimäen väliselle alueelle. Kehittämiskeskus Oy Häme on toteuttanut Iittalan Visio 2030- hankkeen yhdessä Projektistudio Oy:n kanssa. Osana EKR-rahoitteista Luova Tila-hanketta kuului kesällä 2012 tehty Iittalan taajaman facelifting -suunnitelma, jossa ideoitiin alueen kehittämistä vetovoimaisemmaksi ja viihtyisemmäksi keskukseksi. Kehittämiskeskus Oy Häme on tehnyt Iittalantiehen välittömästi sen eteläpuolella liittyvän ns. Fiskarsin alueen kiinteistöjen kaupallisen selvitystyön (Kiema Management Oy 11.6.2013). Hämeenlinnan kaupunki, Hämeenlinnan vanhusten asuntosäätiö, Fiskars Home oy Ab, Hämeenmaan Kiinteistöt Oy sekä Elenia Oy ovat tekemässä aiesopimusta Iittalan kehittämisestä. Sopimuksessa tullaan sopimaan mm. tavoitteesta kehittää aluetta siten, että alueelle saadaan uusia asuntoja ja mahdollistetaan uusien palvelujen syntyminen. Asemakaava-alueen pilaantuneisuudesta on valmistunut selvitys 10.2.2014. Selvityksessä ei havaittu normaalista poikkeavia haitta-ainepitoisuuksia. 5. ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET 5.1 Arvioitavat vaikutukset Asemakaavoitustyön yhteydessä arvioidaan kaavahankkeen vaikutukset: terveyteen ja viihtyvyyteen luonnonsuojeluun asumiseen
8 meluun yhdyskuntarakenteeseen kaupunkikuvaan tekniseen huoltoon kunnallistalouteen luontoon maisemaan pinta- ja pohjavesiin liikenteeseen työpaikkoihin, elinkeinotoimintaan virkistykseen 5.2 Yleiskaavallinen tarkastelu Asemakaavamuutoksen laatimisalueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tästä syystä asemakaavan laadinnan yhteydessä suoritetaan yleiskaavatasoinen tarkastelu. Tarkastelussa arvioidaan asemakaavan ja maakuntakaavan yhdenmukaisuutta suunnittelualueella. Lisäksi MRL 39 mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen ympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys 5.3 Vaihtoehtojen tutkiminen Suunnittelutyön kuluessa tutkitaan eri vaihtoehdot ja selvitetään niiden vaikutukset. asemakaavaselostukseen kirjataan suunnittelun eteneminen esittelemällä vaihtoehdot ja niiden vaikutukset. 5.4 Asemakaavan liittyminen lähialueiden asemakaavoitukseen Selvitetään asemakaavahankkeen liittyminen lähialueiden asemakaavoitukseen. 5.5 Tehtävät selvitykset Arkeologinen tarkkuusinventointi on tarpeen tehdä lähialueen tiedossa olevien muinaismuistojen takia. 6. ALUEEN SUUNNITTELUTYÖHÖN OSALLISET Kaavoitustyöhön osallisia ovat ainakin seuraavat tahot:
9 Valtion ja kunnan viranomaisista /hallintokunnista: Hämeen ELY-keskus, Museovirasto, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, kaupungin rakentamispalvelut, paikkatieto ja kiinteistö, rakennusvalvonta ja ympäristö. Verkostojen haltijoista HS-Vesi Oy, Elenia Verkko ja Elenia Lämpö Oy, AinaCom Oy sekä Gasum Oy. Maanomistajat ja -haltijat, asukkaat, naapurit, elinkeinonharjoittajat, asukasyhdistykset, muut asemakaavan vaikutuspiiriin kuuluvat tahot. 7. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Hämeen ELY- keskuksen ja Museoviraston kanssa järjestettiin viranomaisneuvottelu 26.3.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville MRL 63 ja MRA 30 säännösten mukaisesti. Osalliset voivat esittää Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden maankäytön suunnittelulle mielipiteitä ja täydennysehdotuksia osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS). Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää EL- keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Tarvittaessa EL -keskus järjestää asiasta neuvottelun kaupungin kanssa, jolloin myös osallinen kutsutaan mukaan neuvotteluun. Asemakaavamuutoksen luonnos asetetaan nähtäville MRL 62 ja MRA 30 säännösten mukaisesti. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustauluilla. Luonnos pidetään nähtävillä kahden viikon ajan, jona aikana mielipiteitä luonnoksesta voi jättää. Osalliset voivat esittää mielipiteensä luonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaiheessa järjestetään esittely- ja keskustelutilaisuus. Asemakaavamuutoksen ehdotus asetetaan nähtäville MRL 65 ja MRA 27 säännösten mukaisesti 30 päivän ajaksi. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla. Ehdotuksesta osalliset voivat esittää muistutuksen kirjallisesti. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö tapahtuu suunnittelutyön eri vaiheissa. 8. AIKATAULU Työn alustava aikataulu on seuraava: Kaavoituspäätös: 2014 kaavoituskatsaus KH 7.1.2014 4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 17.4.2014 alkaen. Asemakaavaluonnos on nähtävillä arviolta kesäkuussa 2014. Asemakaavaehdotus on nähtävillä arviolta syyskuussa 2014. Kaupunginvaltuuston käsiteltävänä asemakaava on arviolta loppusyksyllä 2014. 9. LAATIJAT Asemakaavamuutos laaditaan Hämeenlinnan kaupungilla virkatyönä. 10. YHTEYSTIEDOT Valmistelusta vastaavat arkkitehti Jari Jokivuo, jari.jokivuo(at)hameenlinna.fi (03) 621 2315 sekä suunnitteluavustaja Oili Kääntä, oili.kaanta(at)hameenlinna.fi (03) 621 2346.
10 Asiakaspalvelu: palvelupiste Kastelli, Raatihuoneenkatu 11, Hämeenlinna Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, maankäytön suunnittelu PL 63, 13101 Hämeenlinna
11