Tampereen kaupunki Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys Luonnos Päivitetty

Tampereen kaupunki Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys Luonnos 15.9.2009 Päivitetty 1.12.2009 Joni Vuoristo Suunnitteluinsinööri Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut

II Kuntatekniikansuunnittelu SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. ALUEEN NYKYTILA... 4 2.1 Maankäyttö... 5 2.2 Maaperä ja topografia... 6 2.3 Sadanta... 6 2.4 Valuma-alueet ja reitit... 8 2.4.1 Hulevesiviemärit... 10 2.4.2 Avo-ojat... 10 2.5 Purkuvesistöjen tila... 10 2.6 Luonnon ympäristö... 11 3. HULEVESIEN HALLINNAN TARPEEN ARVIOINTI... 12 3.1 Maankäyttösuunnitelma... 12 3.2 Maankäytön vaikutukset hulevesien muodostumiseen ja laatuun... 14 3.2.1 Vaikutukset pintavalunnan määrään... 14 3.2.2 Vaikutukset ravinne- ja kiintoainekuormitukseen... 15 3.3 Arvio hulevesien hallinnan tarpeesta... 17 4. HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA... 19 4.1 Yleiset periaatteet... 19 4.2 Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma... 22 4.3 Rakentamisenaikainen hulevesien hallinta... 23 4.4 Johtopäätökset... 24 4.5 Jatkotoimenpiteet... 25 5. LÄHTEET... 26 6. LIITTEET... 28

Tampereen kaupunki, Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys 3 1. JOHDANTO Selvitys käsittelee Risson asemakaava-alueen hulevesien hallintajärjestelmän suunnittelua ja siinä valitaan tapa hallita uudelta asuinalueelta syntyvät hulevedet. Hulevesijärjestelmän mitoittamisessa otetaan huomioon muutakin ympäristöä kuin pelkästään kaavoitettavaa aluetta ja siellä syntyviä hulevesiä. Selvityksessä tarkastelu on ulotettu kaava- eli selvitysalueen ulkopuolelle, jotta saadaan kaikki suunnitteluun liittyvät kokonaisvaluma-alueet huomioitua. Hulevesisuunnittelun yhtenä tarkoituksena on selvittää ja ottaa huomioon vesitasapainon kannalta herkkien alueiden turvaaminen myös jatkossa. Lisäksi hulevesien suunnitellulla hallinnalla otetaan huomioon tulvatilanteet rakentamalla mm. viivytysaltaita, jotta nykyisten purkureittien kapasiteetti ei rankkasateiden aikana ylity ja aiheuta tulvatilanteita. Asemakaavoituksen yhteydessä tehtävällä hulevesien suunnittelulla pystytään vaikuttamaan myös kaavamerkintöihin ja siten ohjaamaan edellä mainittuja asioita. Selvitystyön tavoitteena on saada aikaan selkeä suunnitelma siitä, miten alueelta syntyviä hulevesiä tulee hallita ennen niiden ohjaamista nykyisille valumareiteille. Selvitysalue sijoittuu nykyisen maankäytön reunalle ja alueen ympärillä on rakentamiselle sopivaa maata. Työn tavoitteena on löytää ratkaisuja osaltaan paljon pitemmälle tulevaisuuteen kuin pelkästään tämän alueen tarpeisiin.

Tampereen kaupunki, Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys 4 2. ALUEEN NYKYTILA Selvitysalue eli Risson asemakaava-alue sijaitsee noin 9 km Tampereen kaupungin keskustasta itään Atalan kaupunginosassa valtatie 12 pohjoispuolella lähellä Kangasalan rajaa. Alueen itäreuna ulottuu Petäjässuolle, joka jatkuu aina Kangasalan rajalle asti. Kaava-alueen pinta-ala on noin 39 ha. (OAS, 2008) Selvitysalue on osa isompaa Tampereen ja Kangasalan välistä Ojala-Lamminrahkan aluetta (kuva 1). Alueelle on suunnitteilla palvelutoimintojen ja keskustatoimintojen alueita, asuinalueita pientaloista rivi- ja kerrostaloihin ja valtatie 12 varrelle myös teollisuus-alueita. Karttaan punaisella merkitty selvitysalue on kuitenkin maankäytön kannalta erillinen kokonaisuus rajautuen Petäjässuohon ja Halimasjärven alueeseen. Kuva 1. Ojala-Lamminrahkan alue, jossa punaisella on merkitty Risson asemakaavaalue (Suunnittelukeskus, 2003).

Tampereen kaupunki, Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys 5 2.1 Maankäyttö Valtioneuvosto on vahvistanut 29.3.2007 Pirkanmaan 1. maakuntakaavan. Maakuntakaavassa Risson asemakaava-alue on merkitty pääosin taajamatoimintojen alueeksi sekä osittain virkistysalueeksi. Alueen halki kulkee voimalinja. Alueen pohjoispuolella on Halimasjärven luonnonsuojelualue. Tampereen kaupunginvaltuuston 27.5.1998 hyväksymässä Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa Risson asemakaava-alue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi, osin luonnonmukaiseksi lähivirkistysalueeksi sekä suojaviheralueeksi. Alue jätettiin kuitenkin ympäristöministeriön vahvistuspäätöksessä 12.12.2000 vahvistetun yleiskaava-alueen ulkopuolelle. Atalan nykyinen rivitaloasutus alkaa noin 100 metrin etäisyydellä kaava-alueesta. Kaava-alueen koillisreunalla kulkee noin 400 m:n päässä oleva Halimasjärven luonnonsuojelualueelle laskeva oja. Kuvassa 2 on ilmakuva-alueesta. Kuvaan on merkitty myös selvitysalue. Alue on nykyisin täysin rakentamatonta ja koostuu lähinnä metsä- ja suoalueista. (OAS, 2008) Kuva 2. Ilmakuva selvitysalueesta. (Bing Maps, 2009).

Tampereen kaupunki, Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys 6 2.2 Maaperä ja topografia Selvitysalue alkaa Rissonkadun päästä metsäisenä kumpuilevana maastona, jonka korkeustaso vaihtelee noin +115-+125 metriä merenpinnan yläpuolella. Alueen maaperä on kuvan 3 mukaisesti savialueita, turvealueita, moreenia ja kallioalueita. Rakentaminen sijoittuu pääosin moreenialueelle, mutta osittain myös savialueille. Turvealueet sijoittuvat Petäjässuon suoalueelle ja muille asemakaava-alueen reunoille, Ollinojan kohdalle ja Kenkirajanpuistoon. Alueella tehtyjen maaperätutkimusten perusteella kalliopinta on paikoin alle metrin syvyydessä ja moreenikerros on paikoin jo noin 1-2 metrin syvyydellä. Rakentamiselle tarkoitetulla alueella on muutamia pehmeikköalueita, joiden kohdilla kairaukset ovat päättyneet kiveen tai kallioon 4-6 metrin syvyyteen. Näissä kohdissa on liejuista savea 3-4 metriä. Kuva 3. Maaperäkartta selvitysalueesta ja sen ympäristöstä. (GTK, 2009). 2.3 Sadanta Sadannan merkitys vaihtelee riippuen siitä, minkälaisella alueella hulevesien käsittelysuunnittelua tehdään ja mitkä ovat hulevesien hallinnan tavoitteet. Vuosisadanta on ollut Tampereen seudulla kuvan 4 mukaista.

Tampereen kaupunki, Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys 7 Sademäärä vuosina 1996-2005 Sademäärä (mm) 800 700 600 500 400 300 200 100 0 500 573 617 584 608 692 500 504 691 571 584 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 keskiarvo Kuva 4. Vuosittaiset sademäärät Tampere-Pirkkalan lentoasemalla vuosina 1996-2005. (Ilmatieteenlaitos, 2007). Tässä kohteessa vuosisadantamäärät eivät ole merkityksellisiä, koska alueen ratkaisut perustuvat mitoitussateisiin ja mitoitussateenaikana syntyvien hulevesien määrään eivätkä vuoden aikana satavan veden määrään. Mitoitussateen määrittäminen on tasapainoilua alueen kuivatuksen rakentamisesta aiheutuvien kustannuksien ja vastaavasti tulvasta aiheutuvien vahinkojen ja niiden kustannuksien välillä. Siellä missä tulvatilanteissa aiheutuu suuria vahinkoja, mitoitussateena käytetään harvoin toistuvaa rankkasadetta. Tällöin virtaamat ovat suuria ja siten myös putkikoot. Vastaavasti alueilla, joissa tulvista aiheutuvat vahingot ovat vähäisiä, käytetään useammin tapahtuvaa sadetta mitoittavana ja sallitaan tulviminen tietyin aikavälein. Putkikokoja voidaan pienentää ja tulvimista vähentää rakentamalla viivytysaltaita, joihin hulevettä kerätään ennen kuin sitä johdetaan hulevesiviemäriin. Tulvareitteinä kaupunkialueella toimivat kadut, joille vesi kertyy mahdollisen tulvan aikana. Tulvien aikana on hulevesiviemärin sallittu padotuskorkeus 10 cm kannen yläpuolelle. Tulvatilanteissa hulevesiä pyritään johtamaan katuja myöten puistoihin ym. viheralueille, joissa tapahtuu vesien imeytymistä ja joilla tulvimisesta johtuvat vahingot eivät ole suuria. (Kajanus, 2009) Mitä isompi selvitysalue on, sitä pitempikestoista mitoitussadetta tulee käyttää. Isolla alueella veden kerääntyminen tarkastelukohtaan kestää kauemmin, koska matka on pitempi. Vastaavasti pienellä alueella lyhytkin sade voi aiheuttaa purkureitillä maksimivirtaaman. Tässä työssä valuma-alueiden sisällä olevat osavaluma-alueet ovat pieniä (2-5 ha), joten työssä on käytetty KATU 2002 mukaista 10 minuutin sadetta kts. taulukko 1.

Tampereen kaupunki, Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys 8 Taulukko 1. Alueen koon vaikuttaa mitoitussateen keston valintaan. (RIL, 1988). Mitoitussateen toistuvuutena on työssä käytetty kerran 5 vuodessa tapahtuva 10 minuutin vesisade. Se tarkoittaa virtaamaksi muutettuna n. 160 litraa sekunnissa hehtaarilla eli hehtaarin alueelle sataa 160 litraa vettä sekunnissa. Tämän mitoitussateen avulla mitoitetaan alueella tarvittavat viivytysaltaat sekä hulevesiviemärit ja avo-ojat. Mitoitussateen valintaan liittyy kuva 5 sateen rankkuudesta. (SKTY, 2003) Kuva 5. Sateen rankkuus kestoajan ja esiintymistaajuuden funktiona Suomessa (SKTY, 2003). 2.4 Valuma-alueet ja reitit Valuma-alueiden ja reittien määrittäminen tehdään, jotta saadaan selville kuinka suurelta alueelta hulevedet kertyvät ja mitä kautta hulevedet virtaavat. Suunnittelukeskus (nyk. FCG Planeko) on tehnyt Risson asemakaava-alueen läheisyydessä sijaitsevasta Halimasjärvestä 2.12.2003 hydrologisen selvityksen. Selvityksessä tarkasteltiin Tampereen ja Kangasalan rajalle suunnittelun Ojala- Lamminrahkan asuinalueen rakentamisen vaikutusta Halimasjärven tilaan. Koska

Tampereen kaupunki, Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys 9 Risson asemakaava-alue on osa tuosta alueesta, saatiin selvityksen avulla työhön osa selvitysaluetta koskevista valuma-alueista ja reiteistä. Kaava-alueelta virtaa nykytilanteessa pintavesiä kahteen suuntaan: pohjoiseen Halimasjärven suuntaan sekä länteen Kivisillanojaa pitkin ja Toritunjärven kautta Alasjärveen. Pohjoiseen virtaavat vedet muodostuvat selvitysalueen pohjoisosan pienvaluma-alueelta, joka kuuluu Ollinojan suurvaluma-alueeseen. Tämän valumaalueen suuruus on 270 hehtaaria, josta selvitysalueeseen kuuluu 10 hehtaaria eli 4 %. Pohjoisen valuma-alueen hulevedet virtaavat Halimasjärven ja sen luonnonsuojelualueen läpi ja lopulta Näsijärven Olkahistenlahteen. Eteläiseltä pienvaluma-alueelta hulevedet kulkeutuvat kohti länttä. Tämä valuma-alue saa alkunsa Petäjässuosta, joka sijaitsee Kangasalan rajalla. Hulevedet virtaavat Kivisillanojaa pitkin Toritunjärven kautta Alasjärveen. Kivisillanojan suurvaluma-alue käsittää noin 300 hehtaaria, josta selvitysalueen osuus on n. 30 hehtaaria eli noin 10 %. Kivisillanojan suurvaluma-alue on yksi Alasjärven osavaluma-alueista. Alasjärven valuma-alue on noin 470 hehtaaria. Selvitysalueen pienvaluma-alueet on merkitty kuvaan 6 ja suurvaluma-alueet ovat kuvassa 8 sivulla 18. Kuva 6. Pohjoinen pienvaluma-alue yläpuolella ja eteläinen pienvaluma-alue alapuolella.

Tampereen kaupunki, Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys 10 2.4.1 Hulevesiviemärit Selvitysalueen eteläosan hulevedet kulkevat nykyisin pitkälti avo-ojassa aina Toritunjärvelle ja Alasjärvelle ja edelleen Pyhäjärvelle Viinikanlahteen asti. Atalankadulla avo-oja muuttuu 50 metrin matkalla halkaisijaltaan 300 mm betoniputkeksi. Selvitysalueen pohjoisosassa syntyvät hulevedet kulkeutuvat Halimasjärvelle ja aina Näsijärveen asti ilman putkitusosuuksia. Matkalla on muutamia kadun alituksia rumpujen avulla aivan kuten läntiselläkin reitillä. Koska sadevesiviemäröintiä ei juuri ole, niin sadevesiviemäreiden kapasiteetti ei ole mitoittavana tekijänä. Avo-ojat alittavat kummallakin reitillä monissa kohdissa kadun tai kevyen liikenteen väylän rummussa. Mikäli hulevesien hallintajärjestelmillä saadaan virtaama ojissa pysymään nykyisenlaisina, niin tällöin ei lisätä padotuksen tai tulvavaaran riskiä. Jos tulevaisuudessa huomataan tulvimista jonkin rummun kohdalla, tulee rumpua suurentaa tai hulevesien viivytystä lisätä ojassa ongelmien poistamiseksi. 2.4.2 Avo-ojat Kuten edellisessä kappaleessa kerrottiin, suurimmalta osalta hulevedet kulkeutuvat nykyisin avo-ojissa aina purkuvesistöihin asti. Petäjässuolta tulevat vedet kulkeutuvat valtatie 12:sta eteläpuolelle sijaitsevaan ojaan ja sieltä rummun kautta takaisin valtatien pohjoispuolelle ja edelleen kohti pohjoista ja Kenkirajanpuistoa. Puistosta lähtevä avooja suuntaa kohti länttä. Selvitysalueen pohjoiselta valuma-alueelta hulevedet kulkeutuvat nykyisin Vaarinsuonpuistolta lähtevään ojaan tai kaava-alueen pohjoiskoillisreunalla sijaitsevan Ollinojan kautta Halimasjärveen. 2.5 Purkuvesistöjen tila Hulevedet kulkeutuvat selvitysalueelta Halimasjärven kautta Näsijärveen ja sieltä edelleen Pyhäjärveen tai Toritunjärven ja Alasjärven kautta suoraan Pyhäjärveen. Näsijärvi ja Pyhäjärvi ovat suurikokoisia järviä ja niiden vesitasapainon tai ravinnekuormituksen kannalta ei ole juuri merkitystä sillä, millä tavalla selvitysalueella syntyviä hulevesiä käsitellään. Sen sijaan Alasjärven ja ennen kaikkea Halimasjärven kannalta hulevesien hallinta ei ole yhdentekevää. Halimasjärvi on pieni järvi, jonka pinta-ala on vain 4 hehtaaria. Halimasjärven hydrologisen selvityksen mukaan järvi on luonteeltaan herkkä vedenlaatumuutoksille, jotka ilmenevät happamoitumisena ja alusveden hapettomuutena. Hapettomuudesta johtuen alusvedessä on suuria määriä pohjasedimentistä vapautunutta liukoista rautaa ja fosforia. Näihin seikkoihin on todennäköisesti vaikuttanut huomattavasti myös ihmistoiminta kaupunkialueella sijaitsevalla valuma-alueella. Halimasjärvestä tehdyssä selvityksessä kerrotaan myös, että viipymä Halimasjärvessä on lyhyt, alle kaksi kuukautta, mikä korreloi hyvin järven pienen koon ja valuma-alueen suuruuden kanssa.

Tampereen kaupunki, Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys 11 Vesi vaihtuu järvessä nopeasti ja tulevan veden laadun vaihtelut näkyvät myös järvessä pian. Toisaalta hetkelliset tulovirtaaman mukana tulevat epäpuhtaudet poistuvat järvestä nopeasti. (Suunnittelukeskus, 2003) Toritunjärvi on myös pieni järvi, jonka pinta-ala on 2 ha. Järven yleistila on tyydyttävä ja sen rannat ovat kokonaisuudessaan turvepohjaisia. Järvellä ei ole muutamaa kesämökkiä lukuun ottamatta suoranaista virkistyskäyttöä. (Kaavoitusyksikkö, 2001) Alasjärven pinta-ala on 38 hehtaaria. Järvi on lievästi rehevä ja emäksinen. Valumaalueella sijaitsee monia järven tilaan voimakkaasti vaikuttavia toimintoja. Pääasiallisena kuormittajana on hajakuormitus. Hajakuormituksen vaihtelut näkyvät veden laadussa. Alasjärven vesi on sameaa ja järvessä on havaittu sini- ja limaleväesiintymiä. Humuspitoisuudestaan huolimatta vesi on neutraalia ja sen puskurikyky hyvä. (KVVY, 2009) 2.6 Luonnon ympäristö Selvitysalueelta ja sen ympäristöstä on tehty useita selvityksiä mm. liito-oravista ja metsien ikäjakaumasta. Hulevesien hallinnan suunnitteluun vaikuttavissa selvityksissä kerrotaan vesitasapainon kannalta herkkien lajien esiintymisestä alueella tai alueen sisällä sijaitsevista vesitasapainon kannalta herkistä alueista tai ravinne- ja kiintoaineskuormitukselle herkistä vesistöistä. Petäjässuo on ainoita jäljellä olevia luonnontilaisia kantakaupungin soita, joten sen arvoa on painotettava, todetaan Petäjässuon luonnonarvoista tehdyssä selvityksessä. Samassa selvityksessä kerrotaan Petäjässuon merkityksen olevan huomattava ympäröivän alueen vesitaloudelle. Selvityksessä mainitaan vielä läheisen Kivisillanojan varressa sijaitsevasta Euroopan toisesta sammakonkellokasvustosta. Koska tuo oja saa vetensä Petäjässuon suunnasta, on tärkeää myös säilyttää Petäjässuo luonnontilaisena. Myös Matti Kääntösen vuonna 1996 tekemässä selvityksessä todetaan Petäjässuon olevan Kivisillanojan keskeisin vesilähde, joten suon vesitasapainoa ei saa muuttaa. Suolla on tehty myös eräitä hyönteistieteellisesti arvokkaita havaintoja. (KVVY, 2009; Tampereen kaupunki, 1996; Kääntönen, 1996)

Tampereen kaupunki, Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys 12 3. HULEVESIEN HALLINNAN TARPEEN ARVIOINTI Hulevesien hallinnan tarvetta arvioidaan kaavoituksen ja tulevan maankäyttösuunnitelman perusteella. Yleiskaavan ja asemakaavan avulla arvioidaan ensin tulevaa maankäyttöä. Sen jälkeen arvioidaan, miten tuleva maankäyttö vaikuttaa hulevesien muodostumiseen, määrään ja laatuun. Lopuksi tehdään arvio hulevesien hallinnantarpeesta ja esitetään perustelut, miksi näin tulee toimia. 3.1 Maankäyttösuunnitelma Maakuntakaavassa alue on merkitty pääosin taajamatoimintojen alueeksi sekä osittain virkistysalueeksi. Rakentamista rajoittavia tekijöitä alueella on 110 kilovoltin sähkölinja ja Halimasjärven luonnonsuojelualue pohjoisessa. (OAS, 2008) Alueella ja sen ympäristössä on alkamassa Ojala-Lamminrahkan alueen osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavaan liittyen on vuonna 2003 tehty Halimasjärven hydrologinen selvitys (Suunnittelukeskus Oy), jossa esitettyjä hulevesien käsittelymenetelmiä ovat patoamalla toteutettava kosteikko selvitysalueen pohjoispuolelle ja suoalueilla toteutettava pintavalutusalueet Ollinojan varrella.(oas, 2008). Atalan Petäjässuon alue on asemakaavoituksen vuosien 2008 2010 kaavoitusohjelmassa. Tavoitteena on kaavoittaa Atalassa Petäjässuon alueelle pääosin pientaloaluetta 900-950 asukkaalle ja osoittaa valtaosa rakentamiseen tulevasta alueesta erillispientalotonteiksi. Alueelle osoitetaan lisäksi esim. virkistysalueet ja virkistysalueyhteydet, joissa huomioidaan myös liito-oravan elinpiiri. (OAS, 2008) Asemakaavan mukaan alueelle tulee erillisiä ja kytkettyjä asuinpientaloja, rivitalo- ja pienkerrostaloasumista, viheraluetta ja katualuetta. Alueen koko on n. 40 hehtaaria, joka jakautuu taulukon 2 mukaisesti edellä mainittuihin käyttötarkoituksiin. Liitteessä 1 on asemakaavaluonnos kaavamerkintöineen ja asemakaavaehdotuksen havainnekuvassa (kuva 7) selvitysalueelle on lisätty talot, kadut ja viheralueet.

Tampereen kaupunki, Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys 13 Taulukko 2. Selvitysalueen kaavan mukainen maankäytön jakautuma. (OAS). MAANKÄYTTÖ Pohjoinen Eteläinen Selvitysalue Valumavaluma-alue yhteensä (A ha) valuma-alue (A ha) A(ha) kerroin Lähivirkistysalue (VL) 3,8 6,40 10,2 0,10 Suojaviheralue (EV) 0 1,30 1,3 0,10 Suojelualue (S) 0 8,10 8,1 0,10 Liikennealue 1,1 2,3 3,4 0,80 Erillispientaloalue (AO) 5,4 5,70 11,1 0,25 Rivi/asuinpientaloalue (AR/AP) 0,2 3,0 3,2 0,35 Asuinkerrostaloalue (AKR) 0 0,8 0,8 0,70 Alueen kokonaispinta-ala 10,5 27,6 38,1 Alueen kokonaisvalumakerroin 0,26 0,23 0,24 Kuva 7. Asemakaavaehdotuksen havainnekuva.

Tampereen kaupunki, Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys 14 3.2 Maankäytön vaikutukset hulevesien muodostumiseen ja laatuun 3.2.1 Vaikutukset pintavalunnan määrään Nykytilanteessa vedet kulkeutuvat kaava-alueelta pohjoiseen Ollinojaan ja länteen Kivisillanojaan. Ollinojan suurvaluma-alueen koko on 270 hehtaaria, josta selvitysalueen pohjoisen pienvaluma-alueen osuus on 10 hehtaaria eli vain noin 4 % koko valuma-alueesta. Kivisillanojan suurvaluma-alue on yhteensä n. 300 hehtaaria, josta eteläisen pienvaluma-alueen osuus on noin 30 hehtaaria eli noin 10 % koko valumaalueesta. Nykytilanteessa asemakaava-alueelta Ollinojaan laskeva vesimäärä on mitoitussateen aikana n. 170 l/s. Vastaavasti Kivisillanojaan mitoitussateen aikana kertyisi n. 440 l/s. Valuma-alueet ja pääpurkureitit on merkitty kuvaan 8. Kuva 8. Kivisillanojan suurvaluma-alue vasemmalla ja Ollinojan suurvaluma-alue oikealla. Kivisillanoja ja Ollinoja halkovat valuma-alueita. Selvitysalueella virtaamien laskemiseen on käytetty maankäytön mukaisia yleisesti käytössä olevia alueen laadun mukaan valittuja valumakertoimia, jotka on esitetty taulukossa 2 ja jotka löytyvät Suomen kuntatekniikan yhdistyksen julkaisemasta KATU 2002 kirjasta. Valumakerroin osoittaa kuinka suuri osa alueelle satavasta vedestä muuttuu pintavalunnaksi ja on siten otettava kuivatusta mitoitettaessa huomioon. Muu osa vedestä pidättyy kasveihin, imeytyy maahan ja haihtuu ilmaan. Taulukon 2 valumakertoimet on määritelty kaupunkialueen laadun mukaan ja nämä arvot soveltuvat käytettäväksi siten myös tässä selvityksessä vastaavien maankäyttömuotojen osalta. Valumakertoimien kasvu on esitetty kuvassa 9. Selvitysalue on nykyisin lähinnä metsää ja suota, jolloin valumakertoimena voidaan käyttää arvoa 0,1, joka tarkoittaa, että

Tampereen kaupunki, Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys 15 kaikesta sataneesta vedestä 10 % kulkeutuu pintavaluntana purkuvesistöön. (SKTY, 2003) Valumakertoimen muutos selvitysalueella 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,26 0,23 0,24 0,10 0,10 0,10 0,00 P ohjoinen pienvaluma-alue E teläinen pienvaluma-alue Y hteensä Tuleva tilanne Nykytilanne Kuva 9. Valumakertoimien kasvu selvitysalueella. Alueen maankäyttösuunnitelmien toteutuessa pintavalunnan määrä kasvaa noin 2,5- kertaiseksi, koska vettäläpäisevää aluetta ei ole enää niin paljon kuin luonnontilassa. Maahan imeytymistä ei myöskään pääse tapahtumaan yhtä paljoa kuin nykytilanteessa ja myös tämä lisää pintavalunnan määrää. Selvitysalueella kokonaisvalunta pysyy kuitenkin lähes samana. Vaikka pintavalunta kasvaa, niin pohjavalunta eli pintakerros ja pohjavesivalunta pienenevät, koska vettä läpäiseviä pintoja ei ole enää niin paljoa kuin ennen rakentamista (kadut, kivetyt pihat yms.) 3.2.2 Vaikutukset ravinne- ja kiintoainekuormitukseen Selvitysalueelta nykyisin tulevasta kuormituksesta ei ole käytettävissä tietoa, joten alueella muodostuvan valunnan aiheuttamaa kuormitusta on arvioitu tässä selvityksessä ainehuuhtoutumien ja niiden muutosten perusteella. Eri maankäyttömuodoille soveltuvat ainehuuhtouman arvot on määritetty kirjallisuudessa esitettyjen arvojen perusteella (Kuusisto, 2002). Kuormitustarkastelussa käytetyt ainehuuhtouman arvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Kiintoaines- ja ravinnehuuhtouman arvot eri maankäyttötyypeillä. Maankäyttötyyppi Fosforipitoisuus Typpipitoisuus Kiintoainespitoisuus P(kg/km2/a) N (kg/km2/a) SS (kg/km2/a) Metsä ja suo 9 250 2500 Pientaloalue 30 250 22000 Rivi/kerrostaloalue 61 400 33000 Liikennealue 41 300 37000 Taulukossa 3 esitettyjen ainehuuhtouma-arvojen perusteella on laskettu fosforin, typen ja kiintoaineksen kuormitukset sekä nykytilanteessa että tulevassa tilanteessa. Nykytilannetta on kuvattu kuvissa 10-13 arvolla 1. Kuvassa 10 on esitetty maankäytön

Tampereen kaupunki, Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys 16 aiheuttamat ravinne- ja kiintoaineskuormituksen lisääntyminen pohjoisen pienvalumaalueen kohdalla ja kuvassa 11 sitä on verrattu koko Ollinojan suurvaluma-alueeseen. Kuvista voidaan todeta, että vaikka rakentamisesta johtuva ravinne- ja kiintoaineskuormitus kasvaa pohjoisella pienvaluma-alueella, ei kuormituksen lisääntyminen ole kuitenkaan koko Ollinojan suurvaluma-aluetta tarkastellessa merkittävää. Kuvassa 11 Fosforin osalta lisäys on 6%, typen kuormitus pysyy käytännössä ennallaan ja kiintoaineksen kohdalla lisäys on 22%. Pohjoinen valuma-alue 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Tuleva tilanne Nykytila 2,62 1,00 1,00 1,02 1,00 F os fori Typpi K iintoaines 6,60 Kuva 10. Tarkastelu kuormituksen lisääntymisestä pohjoisella pienvaluma-alueella. Ollinojan valuma-alue Tuleva tilanne Nykytila 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 1,06 1,00 1,22 1,00 1,00 1,00 F os fori Typpi K iintoaines Kuva 11. Tarkastelu kuormituksen lisääntymisestä koko Ollinojan suurvaluma-alueella. Eteläisen pienvaluma-alueen ja Kivisillanojan suurvaluma-alueen tarkastelu on esitetty kuvissa 12 ja 13, joissa on huomattavissa vastaavanlainen kuormituksen lisäys kuin pohjoisen valuma-alueen kohdalla. Kun tarkastellaan koko Kivisillanojan suurvalumaaluetta, ei kiintoaineksen ja ravinnekuormituksen lisäys ole enää merkittävä, kuva 13.

Tampereen kaupunki, Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys 17 E teläinen valuma-alue Tuleva tilanne Nykytila 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 2,57 1,00 1,00 1,10 1,00 F os fori Typpi K iintoaines 5,42 Kuva 12. Tarkastelu kuormituksen lisääntymisestä eteläisellä pienvaluma-alueella. Kivisillanojan valuma-alue Tuleva tilanne Nykytila 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 1,05 1,01 1,07 1,00 1,00 1,00 F os fori Typpi K iintoaines Kuva 13. Tarkastelu kuormituksen lisääntymisestä koko Kivisillanojan suurvalumaalueella. Teoreettinen hulevesikuormitus ei kohdistu sellaisenaan purkuvesistöinä oleviin Halimasjärveen ja Toritunjärveen, vaan osa epäpuhtauksista poistuu luontaisesti laskeutumalla ja osa pidättymällä suoalueiden pintakerroksiin. Osa epäpuhtauksista jää myös Rissonkadun varrelle rakennettaviin hulevesien viivytysaltaisiin. 3.3 Arvio hulevesien hallinnan tarpeesta Rakentamisen myötä alueen pintavaluntamäärät muuttuvat nykyisestä huomattavasti. Vettä huonosti tai ei ollenkaan läpäisevät pinnat kadut, katot ja kiveykset aiheuttavat sateiden aikana suurempaa yksittäistä kuormitusta sekä virtaamien että myös ravinne- ja kiintoaineksen muodossa nykyisiin ojiin ja suoalueisiin. Hulevesien viivytysaltailla ja ohjaamalla hulevesiä mahdollisimman useasta kohdasta nykyisiin ojiin vähennetään sateiden aikana syntyviltä kuormituspiikeiltä. Hulevesijärjestelmien avulla pyritään

Tampereen kaupunki, Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys 18 säilyttämään myös alueen vesitasapaino ennallaan, joka on alueella ensiarvoisen tärkeää. Hulevesien hallintajärjestelmät sijoitetaan rakentamisen lähelle ja niiden kautta virtaavat kaduilta ja tonteilta syntyvät hulevedet. Näiden järjestelmien lisäksi hulevesiä tulisi vähentää suosimalla vettäläpäiseviä pintoja eli hulevesien imeytymistä ei tulisi estää. Hulevesien hallinnassa on keskityttävä kiintoaineksen käsittelyyn ja virtaamien hallintaan. Ravinteiden kasvun merkitystä voidaan vähentää mm. allas- ja ojaratkaisuilla, joiden avulla fosfori ja typpi pidättyvät altaassa tai ojassa, jossa virtausnopeudet eivät ole suuria. Näin vähennetään järvien rehevöitymistä.

Tampereen kaupunki, Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys 19 4. HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA 4.1 Yleiset periaatteet Hulevesien käsittelylle on olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Riippuen rajaavista tekijöistä kuten maaperästä, luonnonympäristöstä, purkuvesistöjen tilasta ja purkureittien kapasiteetista voidaan valita neljän erilaisen, mutta toisiaan täydentävien menetelmän käytöstä. Nämä vaihtoehdot ovat: hulevesien viivytys, hulevesien imeyttäminen, hulevesien johtaminen ja hulevesien vähentäminen. Hulevesien viivytystä käytetään, kun halutaan tasata sateiden aikana sataneen veden virtaamia purkureiteillä. Näin vältetään purkureitin kapasiteetin ylittyminen, joka aiheuttaisi tulvatilanteita joko heti purkureitin latvaosissa tai vasta myöhemmällä osuudella. Toinen syy käyttää viivytysaltaita on tarve ravinne- ja kiintoainemäärien vähentämiseen purkuvesistöissä. Tällöin voidaan puhua myös laskeutusaltaista, joissa kiintoaineet ja siihen sitoutunut fosfori laskeutuu altaan pohjalle. Typpi sen sijaan liukenee veteen ja on sen vuoksi vaikeammin hallittavissa, mutta hidastamalla ojien ja altaiden virtausta, saadaan kasvien avulla typpeä sidottua pois hulevedestä. Hulevesien imeyttämistä käytetään, kun selvitysalueet sijaitsevat esimerkiksi pohjavesialueilla, joilla pohjaveden muodostumista ei saa estää johtamalla vesiä sadevesiviemäröintiin tai katua tai muita kovia pintoja pitkin pois pohjaveden muodostumisalueelta. Imeytysmenetelmät sopivat lähinnä vain hiekka- ja soraharjuille, joissa imeytyminen on mahdollista. Savimailla tai kalliolla imeyttäminen ei onnistu ja tällöin hulevesien käsittelyjärjestelmän valintaa rajaa maaperä. Tiiviissä kaupunkirakentamisessa, missä viheralueita ei juuri ole ja hulevesiä kertyy sateen aikana suuria määriä, käytetään hulevesien johtamismenetelmiä. Hulevedelle voidaan rakentaa valumareittejä kovia pintoja pitkin erilaisten kourujen, kivipainanteiden ja putkien avulla. Tällöin varsinaiset hulevesialtaat tai purkuvesistöt voivat sijaita hieman kauempana. Jos vettä pidättämättömiä kovia pintoja (kiveyksiä, asfalttia) on mahdollista vähentää, voidaan silloin käyttää esimerkiksi sorapintoja ja välikaistoilla viheristutuksia tai nurmikkoa, jotka tasaavat virtaamia sateiden aikana. Hulevesien käsittelyjärjestelmistä on esitetty seuraavilla sivuilla muutama esimerkkikuva (kuvat 14, 15 ja 16).

Tampereen kaupunki, Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys 20 Kuva 14. Kadun varressa oleva hulevesien käsittelyallas. (Virginia Regional Environmental Management System, 2009). Kuva 15. Puistossa sijaitseva hulevesien käsittelyallas. (Metropolitan Washington Council of Governments, 2008).

Tampereen kaupunki, Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys 21 Kuva 16. Eroosiosuojausta purkuputkien ympärillä hienoaineksen huuhtoutumisen estämiseksi. (City of Tumwater, 2009) Työn lähtökohtana hulevesien hallinnalle on ollut nykyisten pienvaluma-alueiden säilyttäminen. Näin on pyritty ylläpitämään valuma-alueiden vesitasapaino, jolloin vesitasapainon muutoksille herkät lajit säilyttävät elinmahdollisuutensa. Katu- ja asemakaavasuunnittelussa asiat on otettu huomioon. Suunnittelua on tehty yhteistyössä myös vesihuoltosuunnittelun kanssa, josta lähinnä jätevesiviemäröinnin toteuttaminen alueella on ollut myös yksi pohjatieto hulevesien hallinnan suunnittelussa. Jätevesiviemäröinti on määrittänyt katujen sijaintia ja tasauksia, jolloin hulevesien virtaussuunnat on pystytty määrittämään. Tampereen kaupunki vastaa alueellisista hulevesien hallintamenetelmien suunnittelusta sekä rakentamisesta. Tontin omistaja vastaa puolestaan tonttikohtaisista menetelmistä. Tampereen kaupunki on käyttänyt muutamissa asemakaavoissa hulevesimerkintöjä, jotka määräävät tontin omistajaa käsittelemään tontilla syntyviä hulevesiä. Yleensä kysymyksessä on hulevesien viivyttäminen, jolloin tehdas- ja liikerakennuksien isoilta kattopinta-aloilta ja pysäköintialoilta syntyvien hulevesien aiheuttamat ongelmat nykyiseen hulevesiviemäröintiin pystytään ratkaisemaan. Selvityksen asema-kaavassa on käytetty kolmea erilaista hulevesimerkintää, jotka on esitetty liitteessä1. Hule-8: Alueelle on muodostettava painanne hulevesien viivyttämistä varten. Hule-9: Vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden.

Tampereen kaupunki, Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys 22 Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Hule-10: Alueen osa, jonka kautta johdetaan korttelien hulevesiä ja viivytetään katualueiden hulevesiä allas- ja ojarakentein. Hule-8 merkintää on käytetty Petäjässuohon rajoittuvilla tonteilla ja myös Ollinojan vieressä sijaitsevilla tonteilla. Painanne toimii viivyttävänä ja hulevesien virtausta tasapainottavana tekijänä, jonka lisäksi osa kiintoaineesta jää painanteeseen. Painanne on hyvä tehdä tonteilla ennen muuta tonteilla tapahtuvaa rakentamista, koska näin siitä saadaan hyötyä myös rakentamisen aikana syntyvien hulevesien hallinnassa. Hule-9 merkintää on käytetty rivitaloalueilla ja yhtiömuotoisilla pientaloalueilla sen takia, että tällaisilla tonteilla käytetään yleensä hyvin paljon asfalttia tai muuta vettä huonosti läpäisevää pintamateriaalia. Hule-10 merkintä on sijoitettu tässä selvityksessä sähkölinjan tuntumaan EV-alueelle ja viereiselle lähiviheralueelle, jonne merkinnän mukaisesti rakennetaan hulevesien viivytysaltaita ja uomia vastaanottamaan sateen aikana syntyviä hulevesiä ja tasaamaan virtaamaa ennen kuin se päätyy nykyiseen ojaan. Viivytysaltaiden lisäksi selvitysalueella on käytetty myös hulevesien johtamismenetelmiä katujen, hulevesiviemäröinnin ja ojien muodossa. 4.2 Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Selvitysalueen hulevesien hallinnan yleissuunnitelma on laadittu aiemmin tässä selvityksessä käsiteltyjen asioiden pohjalta. Liitteessä 2 on selvitysalueen kartta, johon on merkitty tässä kappaleessa esitetyt hulevesien hallintajärjestelmät. Suoalueisiin ja lähivirkistysalueisiin rajoittuvilta tonteilta johdetaan ojapainanteiden avulla katto ja muita pintavesiä ympäröivään maastoon. Tällä tavoin pyritään säilyttämään Petäjässuon vesitasapaino. Petäjässuon osavaluma-alueesta n. 13 prosenttia sijaitsee tulevan rakentamisen alueella joten suon vesitasapainon kannata on tärkeää, että mahdollisimman suuri osa hulevesistä saadaan ohjattua suoalueelle. Myös Ollinojan viereen sijoittuvilta tonteilta johdetaan ojapainanteiden avulla katto- ja muita pintavesiä Ollinojaan. Näin alueelle tulee mahdollisimman vähän pistemäisiä kuormituskohtia. Ollinojaan virtaavien hulevesien aiheuttamaa pistemäistä kuormitusta vähennetään kahden jako-ojan ja pintavalutuksen avulla, jotka sijaitsevat olemassa selvitysalueen koillis- ja pohjoisosassa. Lisäksi yksi jako-oja on esitetty selvitysalueen luoteisosaan. Jako-ojien paikat on sijoitettu hulevesiviemärin purkukohtiin. Jako-oja jakaa huleveden leveämmälle matkalle. Jako-ojan ja pintavalutuksen toimintaperiaate perustuu turpeen kykyyn sitoa hienoainesta ja toimia näin hulevesien puhdistajana.

Tampereen kaupunki, Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys 23 Jako-oja jakaa huleveden ojassa leveämmälle alueelle ja ojan täyttyessä hulevesi jatkaa matkaansa pintavaluntana kohti purkureittiä. Kivisillanojaan virtaavia hulevesiä viivytetään suojaviheralueelle nykyisen voimalinjan alle rakennettavien viivytysaltaiden avulla. Näiden lisäksi esitetään selvitysalueen lounaisosassa sijaitsevan ojan leventämistä, joka toimisi näin myös hulevesiä viivyttävänä ja virtaamia tasaavana altaana. Selvitysalueen kaikilta tonteilta salaojavedet johdetaan kadun alla sijaitsevaan sadevesiviemäriin. 4.3 Rakentamisenaikainen hulevesien hallinta Hulevesien rakentamisen aikainen hallinta perustuu siihen, että lopulliset hulevesien hallintajärjestelmät on rakennettu jo valmiiksi ennen kuin varsinainen rakentaminen tonttien osalta käynnistyy. Rakentamisen aikana kiintoaineksen määrä kasvaa ja kiintoaineksen aiheuttamaa haittaa, kuten veden sameisuutta voidaan vähentää rakentamalla viivytysaltaiden purkupäähän sorapatjan ja suodatinkankaan avulla suodatinrakenne (kuvat 17-19). Se estää tehokkaasti kiintoaineksen kulkeutumisen ojaan. Nämä suodatinrakenteet ovat toiminnassa niin kauan kunnes alue on rakennettu kokonaan valmiiksi. Kohteessa, josta kuvat on, maanpinta nousee ojan molemmilla puolilla ja väliin jäävään kanjoniin voidaan rakentaa pato ja viivytysallas. Nykyisen ojan kohdalle pato tehdään sorasta ja sen sisään tulevasta suodatinkankaasta (luokka N2) ja muualle patoa tulee moreenia. Vesi läpäisee sorapenkereen ja suodatinkankaan ja suuri osa kiintoaineksesta suodattuu pois vedestä, jolloin padon toisella puolella vesi on paljon kirkkaampaa kuin patoaltaan puolella. Kuva 17. Asemapiirros. (FCG Planeko Oy, 2009).

Tampereen kaupunki, Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys 24 Kuva 18. Leikkauskuva 1. (FCG Planeko Oy, 2009). Kuva 19. Leikkauskuva 2. (FCG Planeko Oy, 2009). 4.4 Johtopäätökset Tämä työ on liitteenä asemakaavanluonnosvaihtoehdon mukana syys-lokakuussa 2009. Esitetyt ratkaisut on tehty tähän asemakaavaluonnokseen perustuen. Mahdollisten kaavaan tehtävien muutosten jälkeen myös hulevesisuunnitelma tulee tarpeen mukaan päivittää. Hulevesien hallinnan periaateratkaisut pysyvät mahdollisista muutoksista huolimatta kuitenkin samana. Nykyiset valuma-alueet pyritään säilyttämään selvitysalueella nykyisellään. Hulevesien viivytysaltaiden avulla pyritään virtaamat selvitysalueen sisällä tai sen lähistöllä sijaitsevissa ojissa säilyttämään nykyisellään. Myös Petäjässuon valuma-alue pyritään säilyttämään. Tässä selvityksessä esitettyjen ratkaisujen avulla alueella syntyvät hulevedet hallitaan siten, että näiden periaatteiden mukaiset vaatimukset täyttyvät.

Tampereen kaupunki, Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys 25 Pintavalunnan määrä vettäläpäisemättömien pintojen rakentamisen vuoksi kasvaa, mutta kokonaisvalunta pysyy kuitenkin samana, koska aiemmin pintakerrosvaluntana ojiin kertyvä vesi kulkeutuu nyt pintoja pitkin valuma-alueella sijaitseviin ojiin ja suoalueille. Ravinne- ja kiintoaineskuormitus kasvaa selvitysalueen pienvaluma-alueilla. Kun kiintoaines- ja ravinnekuormituksen lisääntymistä verrataan Ollinojan ja Kivisillanojan suurvaluma-alueisiin ravinteiden kasvulla ei ole juurikaan merkitystä. Hulevesien hallinnassa keskitytään kiintoaineksen käsittelyyn ja virtaamien hallintaan viivytysaltaiden avulla. Rakentamisen aikaisilla suodatinrakenteilla avulla voidaan suodattaa rakentamisen aikainen kiintoaines ennen huleveden virtaamista nykyisiin purkuvesistöihin. 4.5 Jatkotoimenpiteet Asemakaavaluonnosta on tarkistettu saatujen lausuntojen ja mielipiteen perusteella ehdotusvaiheeseen. Risson asemakaava-alueen asukasmäärä nousee 600 asukkaasta 900-950 asukkaaseen. Tähän päästään muuttamalla luonnoksessa esitetyt asuinpientalo- (AP) ja rivitaloalueet (AR) asuinkerrostalojen ja rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AKR) sekä kasvattamalla rakentamistehokkuutta. Kortteleiden valumakertoimet pysyvät ennallaan kuten myös taulukon 4 mukaiset ravinne- ja kiintoaineksen ainehuuhtouma-arvot. Muutos tarkoittaa mainittujen kortteleiden kerrosmäärän kasvua, jolla ei ole vaikutusta hulevesien syntymiseen eikä siten aiheuta päivityksen tarvetta hulevesiselvitykseen. Asukasmäärän lisäyksestä johtuen korttelin käyttötapa sen sijaan muuttuu yhteensä 7 erillispientalotontin (AO) ja niille johtavan kadun kohdalla, jotka muutetaan osaksi asuinkerrostaloaluetta (kortteli 6750) eteläisellä pienvaluma-alueella. Käyttötavan muutoksesta johtuen ravinne- ja kiintoainesten huuhtoumamäärät lisääntyvät kyseisellä korttelialueella ja eteläisellä pienvaluma-alueella, mutta eivät kuitenkaan merkittävästi tarkastellessa koko Kivisillanojan valuma-aluetta. Kaavaehdotukseen levennettiin Ollinojan suojavyöhykettä 10 15 metristä 30 40 metriin pohjoisella pienvaluma-alueella siirtämällä kaavarajaa hieman lähemmäksi Ollinojaa sekä tiivistämällä erillispientalokorttelialuetta (6759) mm. vähentämällä tonttien määrää. Suojavyöhykkeen kasvaessa voitiin näin poistaa hule-8 merkintä Ollinojaan rajoittuvilta tonteilta. Asemakaavaehdotukseen tehtävät muutokset eivät aiheuta päivityksen tarvetta hulevesiselvitykseen. Selvitykseen lisätään asemakaavaehdotus liitteeksi 3.

Tampereen kaupunki, Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys 26 5. LÄHTEET Bing Maps. 2009. [internet]. [viitattu 11.7.2009] saatavissa:http://www.bing.com/maps/ City of Tumwater. 2009. [internet]. [viitattu 29.6.2009] saatavissa: http://www.ci.tumwater.wa.us/water%20resources/stormwater%20pollution%20preve ntion.html FCG Planeko Oy, 2009. Hulevesien rakentamisen aikainen hallinta. Vuoreksen Puistokatu. GTK. 2009. [internet]. [viitattu 5.5.2009] saatavissa: http://geokartta.gtk.fi/ Ilmatieteenlaitos, 2007. Säätilastoja. Sähköpostiviesti Seppo Saku-Mikko Kajanus. 28.9.2007. Jormola, J. 2005. Suomen ympäristökeskus SYKE Järvipooliseminaari: Hulevedet 23.- 24.8.2005 Kuopio Kaavoitusyksikkö, 2001. Maisema- ja ympäristöselvitys. Kauppi-Niihaman osayleiskaava.tampereen kaupunki. 15.11.2001 [internet]. [viitattu 24.5.2009] saatavissa: http://www.tampere.fi/ytoteto/aka/ajankoht/projekti/kauppiniihama/kauppi1.pdf Kajanus, M. 2009. Mikko Kajanuksen kanssa käydyt keskustelut 4.5.- 17.7.2009 Kuusisto, P. 2002. Kaupunkirakentamisen vaikutus pieniin valuma-alueisiin ja vesistöihin Suomessa, Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja b 48, Helsinki 2002. KVVY, 2009. Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry. Järvien vedenlaatu. Tampere. Halimasjärvi. Alasjärvi. [internet]. [viitattu 1.6.2009] saatavissa: http://www.kvvy.fi/cgi-bin/tietosivu_tampere.pl?sivu=paasivu.html Kääntönen, M. 1996. Tampereen Petäjässuon kasvillisuus ja kasvisto Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry, 1996.

Tampereen kaupunki, Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys 27 Lausunto Atalan teollisuus alueen asemakaavasta ja kaavan muutoksesta 1995. Tampereen kaupunki. Ympäristövirasto. Ympäristövalvonta. 6.10.1995 Maankäyttö- ja rakennuslaki. 5.2.1999/132 9. Metropolitan Washington Council of Governments. 2008. [internet]. [viitattu 29.6.2009] saatavissa: http://www.mwcog.org/environment/stormwaterworkshop/ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. (OAS), 2008. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.3.2008, Atala, Risso, uusi asuntoalue, kaava numero 8184 Tampereen kaupunki, 1996 Ympäristövirasto. Ympäristövalvonta. 11.11.1996 SKTY, 2003. Suomen kuntatekniikan yhdistys. KATU 2002, Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä Suunnittelukeskus Oy, 2003. Halimasjärven hydrologinen selvitys. Suunnittelukeskus Oy 2.12.2003 RIL, 1988. 165-2. Liikenne ja väylät II. Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL. Helsinki Virginia Regional Environmental Management System, 2009. [internet]. [viitattu 29.6.2009] saatavissa: http://www.vrems.org/stormwater_management.cfm

Tampereen kaupunki, Risson asemakaava-alueen hulevesiselvitys 28 6. LIITTEET LIITE 1: Asemakaavaluonnos LIITE 2: Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma 1:3000 LIITE 3: Asemakaavaehdotus