Hämärä huone, jonka keskellä on sänky ja sivussa ovi. Sängyssä on pastellin väriset petivaatteet ja sänky on petaamatta, vuodevaatteet myllättyinä. Huoneen päävalonlähde on karusellilamppu, joka piirtää seinille hevosten ja kukkasten pyöriviä kuvia. Huoneen nurkassa on kokovartalopeili. Huoneeseen saapuu tyttö reppu selässä. Hän on pukeutunut kevyeen mekkoon ja hänen hiuksensa ovat huolettomalla ponnarilla. Tyttö laskee repun sängyn viereen, kaivaa sieltä läppärin ja peittelee ristityt jalkansa vuodevaatepinolla. Hän avaa läppärin kannen. Huoneen ulkopuolelta, näkymättömistä kuuluu huuto: Et kai sä nyt mennyt sinne koneelle? Mun pitää tehdä tää sun helvetan mekkos eikä siitä tuu mitään, jos sä et oo tässä mallinukkena. (pyöritteee silmiään ja näyttää ärsyyntyneeltä) Joo joo! Ei mitään JOO JOO kun nyt tuut tänne näin! Tätä täytyy sovittaa! Ja muutenkin, justhan sä tulit kavereiden luota, tartteeko siellä nyt heti olla netissä notkumassa? (kääntyy kohti ovea ja laittaa kädet äänitorveksi suunsa ympärille)! Mä tuun IHAN JUST! Älä nyt sekoo, mä nopeesti vaan (laskee kätensä suultaan ja kääntyy takaisin kohden konettaan) Näyttämön takaseinän yläosaan heijastuu FB-chatin (tms. pikaviestimen) ulkoasu. Avoinna on keskusteluikkuna, jossa keskustelee kaverinsa Jannikan kanssa. Ruudulla, ikkunassa näkyy edellistä, eilettäin käytyä keskustelua jostain arkisesta, koeviikosta tai harrastuksista. heiluttaa käsiään sormet haralla ja alkaa näpyttää keskittyneesti, kasvot lähes kiinni tietokoneen hohkaavassa näytössä. Yleisö näkee n, kuulee voimistetun nakutuksen ja dialogi ilmestyy kankaalle siinä tahdissa, kun keskustelu ko. medioissa etenee, noin repliikki per muutama sekunti. : Jannika: ooksä siä? jooooooooooooooooo morooo mitä vosu : mul sattu tänää yks juttu tai siis sattu ja sattu :D voiksä vaa kuunnella
evvarmaa saa sanottuu mitää jos et vaa kuuntele Jannika: :O :O :O ok : nokusiis mä olin tänään Nikol ja siis venasin sitä treeneist ku sil menee aina myöhempään ku mitä se väittää ENIVEIS niinni sit venasin sitä siä niitten keittiössä ja se sen faija oli himas ja se siinä jotain sääti ympäriinsä ja sitte tai siis tietkö ku oon puhunu siitä et se on vähän semmone kummalline tai et oon saanu siitä semmoset vähän kummalliset fiilikset sillon siäl mallorkallaki ku oltiin ni se aina tarjos kaikkia juomii ja silleen että heitti jotain ihan outoo läppää niinku et aika kuuma meininki ja jotain semmosta mut mä olin vaan silleen et joo öhö öhö et ei täs mitää ku se on kuiteski silleen tosi hyvä tyyppi ihan eri levelil ku joku meen faija niinnitota en sit välittäny siit sen kummempii tai silleen ja sitte oon ehkä ollu vähän silleen ihastunukki siihen tai jotai
oonha mä siit sul jutellukki siis että Ulkoa kuuluu jälleen huuto: : Nyt Eveliina Lahtinen tänne niinku olis jo, tai saat ite ommella tän mekkos! Mulla menee niinku aivan nyt justiinsa hermo, lasken kymmeneen ja sit oot täällä tai loppuu koko touhu! Vilkuilee ovea ja sitten taas näyttöä ja ovea ja näyttöä, naputtaa vastausta samaa aikaa kuin vastaa: okei okei okei venaa sekka mää tuun! äääääääääääääääääääääääääää mun täytyy mennä äiti jotain skitsoo ku se tekee mun mekkoo brb poistuu huoneesta ovi paukkuen. Kuuluu joitakin kymmeniä sekunteja. Kankaalla näkyy, että Jannika on nähnyt n viestit. Jannika:????????????????????????????? Kuluu vielä joitakin kymmeniä sekunteja. palaa huoneeseen päällään puolivalmis vanhojentanssipuku. Kangas kahisee ja puku yrittää pudota n päältä. Tuttu huutoääni kuuluu huoneen ulkopuolelta: Mihin sä nyt menit? Voisitko sä nyt ees hetkeks keskittyä tähän hommaan. (käännähtää ovelle ja huutaa takaisin) No siis joo joo! Mä vaan tulin tänne ku täällä on tää ainoa hyvä kokovartalopeili! No älä peilaile kauaa! No en! istahtaa sängylle, vetää koneen luokseen ja alkaa naputtaa. : oke, tääl taas niin siis venasin tosissaan sitä nikoo ja sitte no se Timo sitte heiluttaa käsiään sormet harallaan ja on selvästi innostuneen ahdistuneessa tilassa.
äääääääääääääää vittu mä nyt vaan kirjotan tän tähän noni Taukoa. ei kirjoita mitään vaan hautaa kasvot käsiinsä. Lopulta hän sulkee silmänsä ja kääntää kasvonsa puolittain pois näytöstä. se vei mut niitten makkariin ja sit me pantiin kääntyy mykkyrälle, peittää käsillään koko päänsä ja ylävartalonsa ja hakkaa jaloillaan lattiaa. Sitten jatkaa kirjoittamista. MÄ PANIN VITTU NIKON FAIJAA en oikeen vieläkään tiä mitä silleen niinku tapahtu se jotain siinä sääti ja sit mä vaan seurasin sitä ja sit me pantiin se tuntu siltä niinku se ois kestäny ikuisuuden ja ihan vähän aikaa samaa aikaa niinku joku uni tai jotai sit se vaan oli ohi ja mä venasin sitä nikoo se tuli varmaan jonku vartin sen jälkeen ku olin saanu vaatteet takas päälle mitä vittua Jannika oikeesti MITÄ VITTUA me jotain jutskattiin hetki ja sit tulin kotiin ja nyt sovitan jotain vitun tanssimekkoa mitä vittua
jos joku olis tänä aamuna sanonu et en oo illal enää neitsyt ja et oon pannu mun poikakaverin faijaa ni en kyl ois uskonu taivuttaa päätään taaksepäin ja nauraa ontosti. Ulkoa kuuluu huutoa: :! Nyt tänne! (Vastaa samalla, kun naputtaa viimeistä viestiä) Joo äiti, tää on tosi hyvän näkönen, oota, mä tuun! äiti huutaa taas täytyy mennä laahustaa nopeasti pois huoneesta hame kahisten. Hän kannattelee sitä toisella kädellään ja keimailee matkalla peilin edessä. mä tuun! Ruudulle jää loistamaan Jannikan vastaus: Jannika: vitun huora Karusellilamppu pysähtyy.