Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen
Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia
Europe's population density: a digital elevation model (DEM) with overlay of stable night lights Ruotsin rakennuskannasta 71 % sijaitsee etelämpänä kuin Suomi. Norjan rakennuskannasta 58 % sijaitsee etelämpänä kuin Suomi. Tanskan rakennuskannasta 100 % sijaitsee etelämpänä kuin Suomi. Myös muiden EU-maiden rakennuskannasta 100 % sijaitsee etelämpänä kuin Suomi
Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013 Olennaiset tekniset vaatimukset MRA 50 MRL 117 a 117 g Rakentamismääräykset Sovelletaan siirtymäsäännöksen mukaisesti, jos korjausrakentamiselle ei ole annettu omia vaatimuksia. MRL 13.3 Siirtymäsäännös voimassa 5 vuotta Asetukset - Uuden rakennuksen rakentaminen - korjaus- ja muutostyöt
Luvanvaraista korjausrakentamista koskeva ympäristöministerin asetus 4/13 annettiin 27.2.2013 Hallitusohjelma: Säädetään korjausrakentamiselle energiatehokkuusvaatimukset, joiden toteuttaminen on taloudellisesti kustannustehokasta EU-ohjaus: Korjausrakentamiselle asetetut vaatimukset ovat osa rakennusten energiatehokkuutta koskevan, 2010 uudelleenlaaditun, direktiivin (EPBD) kansallista täytäntöönpanoa
YM asetus energiatehokkuuden parantamisesta korjaus ja muutostöissä (4/13) koskee luvanvaraista rakentamista YM asetus (4/13) energiatehokkuuden parantamisesta korjaus ja muutostöissä, koskee luvanvaraista rakentamista sovelletaan rakennuksiin, joissa käytetään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi ja joissa tehdään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus- tai muutostyötä tai joiden käyttötarkoitusta muutetaan. ( 1, 1mom) Rakennusluokat ja rakennukset, joita energiatehokkuuden parantamisvelvoite ei koske ovat asetuksen 1 2 momentissa Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslaissa on mm. 117 ja 118
Jos on mahdollista teknisen, toiminnallisen sekä taloudellisen toteutettavuuden perusteella arvioituna Taloudellisesti toteutettavalla tarkoitetaan tarkastelun perusteella kustannustehokkaasti toteutettavissa olevaa ratkaisua. Taloudellisessa tarkastelussa käytetään soveltuvin osin samoja muuttujia kuin kansallisien vaatimustasojen yleisessä arvioinnissa käytettävässä kustannusoptimaalisuuslaskennassa: tarkastelujaksona käytetään asuinrakennuksissa 30 vuotta ja muissa rakennuksissa 20 vuotta, jos tarkasteltavan rakennusosan tai järjestelmän tai sen osan normaali elinkaari ei ole tätä lyhyempi.
Energiatehokkuuden parantamisesta aiheutuvat lisäkustannukset vaihtelevat hankkeittain Vaihtelu johtuu yleisimmin kohteen ominaisuuksista sekä tehtävän korjaustyön laadusta ja laajuudesta. Lisäkustannuksiin lasketaan vain ne kustannukset, jotka aiheutuvat energiatehokkuuden parantamisesta. Esimerkiksi ikkunavaihtotyön yhteydessä lisäkustannus on yleensä 0, koska vaatimustasoon päästään käyttämällä tavanomaista sarjatuotettua ikkunaa. Laskennallinen tarkastelu tarvitaan vain silloin kun luvan hakija haluaa perustella sillä luvan hakemisen yhteydessä hakemaansa poikkeusta vaatimuksista. Jyrki Kauppinen /ympäristöministeriö
Rakennushankkeeseen ryhtyvä valitsee vaihtoehdon suunnittelun alussa RAKENNUKSEN TEKNISILLE JÄRJESTELMILLE ON OMAT VAATIMUKSET 5 :ssä SUUNNITTELU JA TOTEUTUS VAIHTOEHDON 1 tai 2 tai 3 MUKAAN Vaihtoehto 1. Rakennusosakohtaiset vaatimukset 4 Vaihtoehto 2. Rakennuksen energiankulutus vaatimus 6 Vaihtoehto 3. Rakennuksen E-luku Vaatimus 7 VAIHTOEHDON VALINTA HANKESUUNNITTELU KORJAUKSEN TAI UUSIMISEN TARVE
Ikkunoissa ja ovissa vaatimuksena on 2010 taso niitä uusittaessa 3 2,5 2 1,5 1 RakMk-1969-2012- 0,5 YM asetus 4/13 0-1969 1969-1976- 1978-1985- 10/2003-2008- 2010-2012- Ikkuna U-arvot Jyrki Kauppinen/ ympäristöministeriö
Ikkunoiden pinta-ala (lähde: EPAT loppuraportti, Heljo/ Vihola)
Vaikutuksia lupakynnykseen, Rakennuslehden kysely (julkaistu 21.3.2013)
Realistinen nykytilanteen pohjalta laadittu skenaario -vuoteen 2012 verrattuna Vuoteen 2020 mennessä: Energiansäästö olisi 6 prosenttia E-lukuna laskettuna 3 prosenttia ja Vähennys hiilidioksidipäästöissä 10 prosenttia Vuoteen 2030 mennessä: Energiansäästö olisi 13 prosenttia E-lukuna laskettuna 8 prosenttia ja Vähennys hiilidioksidipäästöissä 24 prosenttia Vuoteen 2050 mennessä arvio on epävarma, koska energiainfrastruktuuri voi muuttua radikaalisti Energiansäästö olisi 25 prosenttia E-lukuna laskettuna 16 prosenttia ja Vähennys hiilidioksidipäästöissä 46 prosenttia
Yhteenveto YM asetuksessa 4/13 on säädetty minimivaatimuksista ja parempaa saa tehdä, jos rakennuksen omistaja niin haluaa eikä muista säännöksistä tule estettä. Ulkovaippaan liittyvissä toimenpiteissä sää- ja olosuhdesuojauksesta sekä kosteudenhallintasuunnitelmasta huolehtiminen on tärkeää. Järjen käyttö kokonaisuuksien hallinnassa on edelleen hyvä keino. Tulevaisuudessa kannustaminen lähes nollaenergiarakennuksiin Vaatimukset uusiutuvan energian osuudelle myös korjausrakentamiseen joiltakin osin. Rakennus säilyy parhaiten kun sille on olemassa järkevää ja myös taloudellisilla mittareilla perusteltua käyttöä.
Kiitos mielenkiinnosta! www.ym.fi/rakentamismaaraykset www.korjaustieto.fi Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö, puh. 050 364 7356, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi