Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Henkilöstövoimavarat...4 2.1 Henkilöstön määrä...4 2.2 Sukupuolijakauma...6 2.3 Ikäjakauma...6 2.4 Eläköityminen...7 3. Henkilöstön työpanos...9 3.1 Henkilötyövuodet ja työpanokset...9 3.2 Poissaolot...11 3.3 Sairastavuus...12 4. Osaamisen kehittäminen...13 4.1 Täydennyskoulutus...13 4.2 Kehityskeskustelut...15 5. Henkilöstöinvestoinnit...16 5.1 Henkilöstötuloslaskelma...16 5.2 Henkilöstön työhyvinvointi...18 5.2.1 Työhyvinvointiohjelma vuosille 2008 2010...18 5.2.2 Työsyke 2010 kyselyn tulokset...18 5.2.3 Työhyvinvointiohjelma vuosille 2011 2013...20 5.3 Työsuojelu...20 5.4 Toimipaikkaruokailu...22 Kaikkien tilastoiden pohjana on käytetty tilannetta 31.12.2010. 2 (23)
1. Johdanto Alla olevaan taulukkoon on koottu joitakin keskeisiä tunnuslukuja vuodelta 2010 sekä niiden muutoksesta vuoteen 2009 verrattuna. Tilastoiden pohjana on käytetty tilannetta 31.12.2010. Keskeiset tunnusluvut 2009 2010 Vakituinen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Osa aikaisia palvelussuhteita Yli 45 vuotiaita (vakituisista) Naisia henkilöstöstä (vakituisista) Suurin ikäryhmä (vakituisista) Keski ikä Vanhuuseläkkeiden keski ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden lukumäärä KUeL eläkkeelle siirtyneiden keski ikä Varhe maksu Palkat ja palkkiot yhteensä Lisä ja ylityöt ja päivystysajan palkat* Sairauspoissaolopäiviä/vakinainen työntekijä Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä Täydennyskoulutuspäiviä/henkilö (koko henkilöstö) Kehityskeskustelutavoite (80 % vuonna 2009 ja 50 % vuonna 2010) 2009 2010 Muutos 2009/2010 2827 2894 +2,4 835 814 2,5 220 222 +0,9 61,1 % 60,8 % 0,3 % yksikköä 86,4 % 86,2 % 0,2 % yksikköä 46 50 46 50 ei muutosta 47,7 v* 45,0 v* 5,7 % 62,2 v 62,8 v +1,0 81 76 6,2 % 59,1 v 60,6 v + 2,5 833 563 e 1 363 315 e + 63,6 % 120 196 092 e 124 378 740 e + 3,5 % 4 279 920 e* 4 383 700 e* +2,4% 17,6 päivää 17,4 päivää 0,2% 10 671 päivää 11 881 päivää + 11,3 % 2,9 pv 3,2 pv +10,3 % 80 % 50 % tavoite saavutettu * Satakunnan erityishuoltopiiri liittyi Satakunnan sairaanhoitopiiriin 1.1.2009. Satakunnan erityishuoltopiiristä muodostettiin Sosiaalipalvelujen toimialue. Sosiaalipalveluiden toimialueen palkanlaskenta on ulkoistettu Kuntien Taloustuki Oy:öön, jossa on käytössä erilainen raportointijärjestelmä. Tästä johtuen ei kaikkia vuoden 2010 tunnuslukuja ole ollut saatavissa Sosiaalipalvelujen toimialueelta. 3 (23)
2. Henkilöstövoimavarat 2.1 Henkilöstön määrä Henkilöstönmäärällä tarkoitetaan päätoimisessa palvelussuhteessa olevien koko ja osa aikaisen henkilöstön lukumäärää. Henkilöstön kokonaismäärä 31.12.2010 on 3708. Kokonaismäärä on noussut 1,3% (46 henkilöä) vuoteen 2009 verrattuna. Henkilöstöstä on vakinaisia 78,0 % (2894) ja määräaikaisia 22,0 % (814). Koko henkilöstön määrä toimialueittain 2009 2010 Toimialue 2009 Vakituinen 2009 Määräaikainen 2009 Koko henkilöstö yhteensä 2010 Vakituinen 2010 Määräaikainen 2010 Koko henkilöstö yhteensä Hallintokeskus 141 33 174 140 32 172 Huoltokeskus 400 141 541 427 104 531 Konservatiivisen 185 hoidon toimialue 569 176 745 579 764 Operatiivisen hoidon toimialue 660 176 836 675 176 851 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue 80 21 101 87 24 111 Liikelaitos SataDiag 305 50 355 300 40 340 Psykiatrisen hoidon toimialue 405 138 543 406 112 518 Sosiaalipalvelujen toimialue 267 100 367 280 141 421 Yhteensä 2 827 835 3662 2894 814 3708 Vuonna 2010 on tapahtunut seuraavia muutoksia eri toimialueiden henkilöstössä: Hallintokeskuksessa tapahtuneessa palkkalaskennan ulkoistamisessa Kuntien Taloustuki Oy:ön siirtyi 12 työntekijää. Psykiatrisen hoidon toimialueella tapahtuneessa Porin poliklinikan ja päiväosaston ulkoistamisessa Medone Oy:ön siirtyi 15 työntekijää. Operatiivisen hoidon toimialueella 1.11.2010 aloittaneeseen valvontayksikköön palkattiin 9 uutta työntekijää. Sosiaalipalveluiden toimialueella 1.9.2010 aloittaneeseen lastensuojeluyksikkö Kaislaan palkattiin 7 uutta työntekijää. Vakinaisen henkilökunnan lukumäärän muutos vuosina 2006 2010 Vuosi Lukumäärä % koko henkilökunnasta 2006 2 403 73,0 2007 2 440 73,9 2008 2441 74,8 2009 2827 77,2 2010 2894 78,0 4 (23)
Määräaikaisen henkilökunnan lukumäärän muutos vuosina 2006 2010 Vuosi Lukumäärä % koko henkilökunnasta 2006 888 27,0 2007 861 26,1 2008 822 25,2 2009 835 22,8 2010 814 22,0 Vakinaisen henkilöstön määrä on vuonna 2010 lisääntynyt 0,8 prosenttiyksikköä ja määräaikaisen henkilökunnan määrä on vastaavasti vähentynyt 0,8 prosenttiyksikköä suhteessa koko henkilöstön määrään vuoteen 2009 verrattuna. Vakinaisen henkilökunnan määrä ja prosentuaalinen osuus toimialueen koko henkilöstöstä 2009 2010 Toimialue 2009 Lukumäärä 2009 % 2010 Lukumäärä 2010 % Hallintokeskus 141 81,0 140 81,4 Huoltokeskus 400 73,9 427 80,4 Konservatiivisen hoidon toimialue 569 76,4 579 75,8 Operatiivisen hoidon toimialue 660 78,9 675 79,3 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue 80 79,2 87 78,4 Liikelaitos SataDiag 305 85,9 300 88,2 Psykiatrisen hoidon toimialue 405 74,6 406 78,4 Sosiaalipalvelujen toimialue 267 72,8 280 66,5 Yhteensä 2827 77,2 2894 78,0 Koko henkilöstön määrä 31.12. 3662 3708 Toimialuekohtaisesti tarkasteltuna määräaikaista henkilökuntaa on suhteessa toimialueen koko henkilökuntaan eniten Sosiaalipalveluiden toimialueella, 33,5 prosenttia, sekä Konservatiivisen hoidon toimialueella 24,2 prosenttia ja vähiten Liikelaitos SataDiagissa 11,8 prosenttia. Määräaikaisen henkilökunnan määrä ja prosentuaalinen osuus toimialueen koko henkilöstöstä 2009 2010 Toimialue 2009 Lukumäärä 2009 % 2010 Lukumäärä 2010 % Hallintokeskus 33 19,0 32 18,6 Huoltokeskus 141 26,1 104 19,6 Konservatiivisen hoidon toimialue 176 23,6 185 24,2 Operatiivisen hoidon toimialue 176 21,1 176 20,7 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue 21 20,8 24 21,6 Liikelaitos SataDiag 50 14,1 40 11,8 Psykiatrisen hoidon toimialue 138 25,4 112 21,6 Sosiaalipalvelujen toimialue 100 27,2 141 33,5 Yhteensä 835 22,8 814 22,0 Koko henkilöstön määrä 31.12. 3662 3708 5 (23)
2.2 Sukupuolijakauma Vakinaisesta henkilöstöstä vuonna 2010 oli naisia 86,2 prosenttia ja miehiä 13,8 prosenttia. Miesten osuus vakinaisesta henkilöstöstä on lisääntynyt 0,2 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2009. Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma toimialueittain 2009 2010 Toimialue 2009 2010 Mies Nainen Mies Nainen Hallintokeskus 19 122 21 119 Huoltokeskus 92 308 94 333 Konservatiivisen hoidon toimialue 40 529 44 535 Operatiivisen hoidon toimialue 66 594 66 609 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue 17 63 18 69 Liikelaitos SataDiag 27 278 26 274 Psykiatrisen hoidon toimialue 102 303 106 300 Sosiaalipalvelujen toimialue 21 246 23 257 Sairaanhoitopiiri yhteensä 384 2443 398 2496 Prosentteina 13,6 86,2 13,8 86,2 2.3 Ikäjakauma Sairaanhoitopiirin vakinaisista työntekijöistä enemmistö 18,6 prosenttia vuonna 2010 on ollut iältään 46 50 vuotiaita ja vähemmistö 0,9 prosenttia iältään 15 25 vuotiaita. Vakinaisen henkilökunnan ikäluokkajakauma 2009 2010 Ikäluokat 2009 lkm 2009 % vakinaisista 2010 lkm 2010 % vakinaisista Muutos % yksikköä 2009/2010 vakinaisista 15 25 vuotiaat 20 0,7 25 0,9 0,2 26 30 vuotiaat 115 4,1 141 4,9 0,8 31 35 vuotiaat 226 8,0 238 8,2 0,2 36 40 vuotiaat 294 10,4 289 10,0 0,4 41 45 vuotiaat 447 15,8 442 15,3 0,5 46 50 vuotiaat 542 19,2 537 18,6 0,6 51 54 vuotiaat 440 15,5 472 16,3 0,8 55 58 vuotiaat 402 14,2 412 14,2 0,0 59 65 vuotiaat 341 12,1 338 11,7 0,4 Yhteensä 2827 100 2894 100 2,4 6 (23)
Vakinaisen henkilöstön keski ikä vuosina ammattiluokittain 2005 2010* Ammattiluokka 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Erikoislääkärit 49,2 50,1 50,6 51,3 51,0 50,7 Lääkärit 29,5 30,7 35,5 31,5 34,9 34,5 Hammaslääkärit 50,5 46,0 41,3 45,0 36,0 38,0 Eriasteiset sairaanhoitajat 44,5 45,2 45,2 44,8 44,8 44,8 Muut hoitohenkilöt 49,7 50,4 51,1 51,6 51,0 51,4 Muut henkilöt 48,9 49,3 49,4 49,9 49,7 49,5 Laitoshuoltajat 51,5 52,0 52,0 52,8 52,7 51,6 Hallinto 48,8 49,4 49,0 49,2 47,1 47,1 Keskustoimisto 52,5 52,2 52,0 51,9 57,4 54,4 Huolto 47,6 47,9 48,2 48,3 48,9 48,8 Vakinaisten keski ikä 47,2 47,7 47,8 47,8 47,7* 45,0* *Vuosien 2009 2010 vakinaisen henkilöstön keski ikäluvuissa ei ole mukana Sosiaalipalvelujen toimialueen lukuja johtuen erilaisesta raportointijärjestelmästä. Sosiaalipalvelujen toimialueella vakinaisen henkilöstön osalta keski iät ammattiluokittain ovat seuraavat: Sosiaalipalvelujen toimialueen vakinaisen henkilöstön ammattiluokkajakautuma vuosina 2009 2010 Ammattiluokka 2009 2010 Yleisjohto 52,8 56,0 Laitoshoito 48,0 42,5 Autettu asuminen 43,3 43,0 Ohjattu asuminen 44,0 43,2 Asiantuntijapalvelut ja perhehoito 46,1 46,1 Työtoiminta 44,7 44,1 Vakinaisten keski ikä 46,7 46,1 2.4 Eläköityminen Eläköityminen kertoo, paljonko henkilöstöä jää tai on jäämässä eläkkeelle. Eläkkeiden seurannalla pystytään tarkastelemaan, paljonko tarvitaan korvaavaa henkilöstörekrytointia. Vuoden 2005 alusta tuli voimaan eläkeuudistus, jonka vuoksi palkansaaja voi siirtyä vanhuuseläkkeelle valitsemanaan ajankohtana ikävuosien 62 68 välillä. Eläkkeelle siirtyneitä oli vuonna 2010 yhteensä 109 (vuonna 2009: 129). Määrässä on huomioitu kaikki eläkelajit lukuun ottamatta osa aikaeläkkeitä. 7 (23)
KuEL eläkkeelle siirtyneiden lukumäärä Satakunnan sairaanhoitopiirissä 2006 2010 eläkelajeittain (Lähde: KEVA) Vuosi Yhteensä (Ei sisälly osa aikaeläkkeet) Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Osaaikaeläke 2006 94 54 6 10 14 10 9 2007 102 55 10 11 18 8 12 2008 122 70 8 18 16 10 16 2009 129 81 6 15 18 9 14 2010 109 76 6 12 14 1 19 Arvioitu eläkepoistuma 2011 2026 verrattuna koko kunta alaan prosentuaalisesti (Lähde: KEVA) Vuosi Eläkepoistuma yhteensä Eläkepoistuma % Koko kunta ala % 2011 102 2,7 3,2 2012 105 2,8 3,2 2013 117 3,1 3,3 2014 122 3,3 3,3 2015 131 3,5 3,4 2016 106 2,8 3,3 2017 114 3,1 3,3 2018 134 3,6 3,2 2019 108 2,9 3,2 2020 119 3,2 3,2 2021 126 3,4 3,2 2022 117 3,1 3,0 2023 116 3,1 2,9 2024 90 2,4 2,4 2025 101 2,7 2,8 2026 118 3,2 2,8 Keski ikä vuosina KuEL eläkkeelle siirtyneistä Satakunnan sairaanhoitopiirissä 2006 2010 eläkelajeittain (Lähde: KEVA) Vuosi Yhteensä Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Työttömyyseläke 2006 59,7 61,5 58,7 54,1 57,0 60,2 2007 58,3 61,5 57,0 48,8 54,3 60,8 2008 58,9 61,8 54,5 51,3 55,3 60,6 2009 59,1 62,2 59,2 46,1 55,2 60,6 2010 60,6 62,8 60,8 52,4 55,6 61,0 Vuoden 2006 alusta omavastuumaksujen sijaan tuli Varhe maksu, joka jakautuu 3 vuodelle kertamaksun sijaan. Maksun suuruus määräytyy jäsenyhteisössä kuluvana vuonna ja kahtena edeltävänä vuonna alkaneiden varhaiseläkkeiden aiheuttaman eläkemenon perusteella. 8 (23)
Varhe maksua aiheutuu työntekijästä, joka jää työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai alkaa saada kuntoutustukea eli määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. KuEL omavastuumaksut euroina Satakunnan sairaanhoitopiirissä 2006 2010 ja ennakko vuodelle 2011 (ei sisällä tt maksua) (Lähde: KEVA) Vuosi Eläkemeno Taulukossa olevat Varhe maksut kertovat, kuinka paljon kullekin vuodelle kohdistuu ko. maksua. Kuntien eläkevakuutus laskuttaa Varhe maksun kuukausittain ennakkomaksuna. Palkkaperusteinen maksu Eläkeperusteinen maksu Varhe maksu 2006 23 108 451 18 271 536 5 348 163 367 050 2007 23 400 972 19 655 342 6 166 041 579 794 2008 23 983 675 21 147 032 6 793 674 823 670 2009 25 033 558 18 351 470 5 662 935 873 279 2010 25 941 189 19 607 547 6 021 267 1 358 884* 2011 1 127 018* * Lopullinen kyseessä olevan vuoden osuus vahvistuu vasta seuraavana vuonna ja syyskuussa Keva palauttaa liikaa laskuttamansa maksun tai perii sitä lisää. Vuoden 2010 2011 luvut ovat näin ollen arvioita ko. vuosien Varhe maksuista. 3. Henkilöstön työpanos 3.1 Henkilötyövuodet ja työpanokset Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Kun henkilöstömäärä vaihtelee voimakkaasti vuoden aikana, kuvaa henkilötyövuosi paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin pelkkä henkilöstön lukumäärä 31.12. Osan vuotta kestänyt tai osaaikaiset palvelussuhteet on muutettu vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuosiksi. Henkilötyövuoden määrittelyssä on Satakunnan sairaanhoitopiirissä SaPrimapalkanlaskentaohjelmasta johtuen käytetty Kunta alan henkilöstöraporttisuosituksesta poiketen seuraavaa kaavaa: Kokonaistyöajasta on vähennetty poissaolot ja lisätty lisä ja ylityöt jaettuna vakiotyöajoilla. Kullekin työaikaryhmälle on määritelty omat tuntijakajansa. Työpanoksen määrittelyssä on Satakunnan sairaanhoitopiirissä johtuen SaPrima palkanlaskentaohjelman määrityksistä käytetty Kunta alan henkilöstöraporttisuosituksesta poiketen seuraavaa kaavaa: Vuosityöntekijäin lukumäärästä vähennetään poissaolot (laskennallinen henkilölukumäärä tiettynä aikana); osa aikaiset työaikansa suhteessa. 9 (23)
Vuonna 2010 on tapahtunut seuraavia muutoksia eri toimialueiden henkilöstössä: Hallintokeskuksessa tapahtuneessa palkkalaskennan ulkoistamisessa Kuntien Taloustuki Oy:ön siirtyi 12 työntekijää. Psykiatrisen hoidon toimialueella tapahtuneessa Porin poliklinikan ja päiväosaston ulkoistamisessa Medone Oy:ön siirtyi 15 työntekijää. Operatiivisen hoidon toimialueella 1.11.2010 aloittaneeseen valvontayksikköön palkattiin 9 uutta työntekijää. Sosiaalipalveluiden toimialueella 1.9.2010 aloittaneeseen lastensuojeluyksikkö Kaislaan palkattiin 7 uutta työntekijää. Vuonna 2010 tehtiin 17,8 henkilötyövuotta (+0,7 %) enemmän kuin vuonna 2009. Henkilötyövuodet 2009 2010 toimialueittain Toimialue 2009 2010 Hallintokeskus 136,35 129,80 Huoltokeskus 417,30 421,58 Konservatiivisen hoidon toimialue 531,80 548,39 Operatiivisen hoidon toimialue 600,64 606,13 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue 75,10 83,04 Liikelaitos SataDiag 252,57 256,83 Psykiatrisen hoidon tulosalue 397,34 383,12 Sosiaalipalvelujen toimialue* tietoja ei saatavissa tietoja ei saatavissa Koko sairaanhoitopiiri 2411,09 2428,89 *Sosiaalipalvelujen osalta ei toisesta raportointijärjestelmästä johtuen saada henkilötyövuosia eikä työpanoksia vuosien 2009 2010 osalta. Tehdyt työpanokset ovat vuonna 2010 nousseet 6,6 työpanoksella (+0,3) vuoteen 2009 verrattuna. Työpanokset laskennallisina virkoina/toimina 2009 2010 toimialueittain Toimialue 2009 2010 Hallintokeskus 137,9 130,5 Huoltokeskus 415,0 418,2 Konservatiivisen hoidon toimialue 537,0 552,6 Operatiivisen hoidon toimialue 607,2 609,8 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue 72,6 81,0 Liikelaitos SataDiag 254,2 257,6 Psykiatrisen hoidon tulosalue 413,1 393,9 Sosiaalipalvelujen toimialue* tietoja ei saatavissa tietoja ei saatavissa Koko sairaanhoitopiiri 2437,0 2443,6 *Sosiaalipalvelujen osalta ei toisesta raportointijärjestelmästä johtuen saada henkilötyövuosia eikä työpanoksia vuosien 2009 2010 osalta. 10 (23)
3.2 Poissaolot Kaikkien poissaolojen määrä on noussut 0,9 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Kaikki poissaolot 2009 2010 toimialueittain päivinä (luvut sisältävät koko henkilöstön vuosilomat, sairauspoissaolot, lakisääteiset poissaolot sekä muut poissaolot) Muutos % Toimialue 2009 2010 2009/2010 Hallintokeskus 12 318 12 807 4,0 Huoltokeskus 41 531 39 417 5,1 Konservatiivinen toimialue 74 699 71 921 3,7 Operatiivinen toimialue 81 422 79 676 2,1 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue 8 717 9 554 9,6 Liikelaitos SataDiag 30 649 30 914 0,9 Psykiatrian tulosalue 41 687 45 732 9,7 Sosiaalipalvelujen toimialue 28 524 32 376 13,5 Yhteensä 319 547 322 397 0,9 Koko henkilöstön poissaolopäivät lajeittain ja toimialueittain 2009 2010 Toimialue Vuosilomat Sairauspoissaolot Lakisääteiset Päivät Päivät Päivät Päivät Päivät Päivät 2009 2010 2009 2010 2009 2010 Hallintokeskus 7209 6875 2553 2662 1172 1807 Huoltokeskus 22430 22015 11630 11653 5867 3957 Konservatiivisen hoidon toimialue 31560 29997 12905 11681 16298 19417 Operatiivisen hoidon toimialue 36906 35663 12902 13292 16135 17273 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue 4131 4057 1516 1848 1326 2126 Liikelaitos SataDiag 14798 15106 5217 5772 6785 7250 Psykiatrisen hoidon toimialue 22148 19913 6577 6499 7218 8946 Sosiaalipalvelujen toimialue 13600 13048 6624 6637 3463 7089 Yhteensä 152782 146673 59924 60044 58264 67865 Vertailtaessa koko henkilöstön poissaolopäiviä vuoteen 2009 on lakisääteisten poissaolojen määrä noussut 16,5 prosenttia, sairauspoissaolopäivien määrä on pysynyt vuoden 2009 tasolla (+0,2 prosenttia). Sitä vastoin vuosilomapäivien määrä on laskenut 4,0 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. 11 (23)
Koko henkilöstön sairauspoissaolopäivät toimialueittain 2009 2010 ja vuoden 2010 sairausajan palkat Päivät Päivät Sairausajan Toimialue 2009 2010 palkat 2010 Hallintokeskus 2 553 2 662 176 606 Huoltokeskus 11 630 11 653 701 089 Konservatiivinen toimialue 12 905 11 681 903 315 Operatiivinen toimialue 12 902 13 292 1 053 995 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue 1 516 1 848 155 902 Liikelaitos SataDiag 5 217 5 772 434 599 Psykiatrian tulosalue 6 577 6 499 573 279 Sosiaalipalvelujen toimialue 6 624 6 637 466 117 Yhteensä 59 924 60 044 4 464 902 3.3 Sairastavuus Koko henkilöstöllä oli sairauspäiviä 60044, joka on 120 päivää ja 0,2 % enemmän kuin vuonna 2009. Koko henkilöstön sairastavuus toimialueittain 2009 2010 (vakituiset ja määräaikaiset) Toimialue 2009 2010 2010 2009/2010 Päiviä Päiviä Muutos Päiviä Muutos % Hallintokeskus 2 553 2 662 109 4,3 Huoltokeskus 11 630 11 653 23 0,2 Konservatiivisen hoidon toimialue 12 905 11 681 1 224 9,5 Operatiivisen hoidon toimialue 12 902 13 292 390 3,0 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue 1 516 1 848 332 21,9 Liikelaitos SataDiag 5 217 5 772 555 10,6 Psykiatrisen hoidon toimialue 6 577 6 499 78 1,2 Sosiaalipalvelujen toimialue 6 624 6 637 13 0,2 Yhteensä 59 924 60 044 120 0,2 Kun tarkastellaan toimialueittaista koko henkilöstön sairauspoissaolojen lukumäärää, on sairauspoissaolopäivien määrä kasvanut eniten Ensihoidon ja päivystyksen toimialueella (21,9 %) ja Liikelaitos SataDiagissa (10,6 %) ja eniten vähentynyt Konservatiivisen hoidon toimialueella ( 9,5 %). 12 (23)
Vakinaisen henkilöstön keskimääräinen sairauslomapäivien määrä 2009 2010 Toimialue Henkilöt 2009 2010 Päivät pv/ hlö Henkilöt Päivät pv/ hlö Muutos % vuoteen 2009 verrattuna Hallintokeskus 141 2 324 16,5 140 2454 17,5 +6,1 Huoltokeskus 400 9 528 23,8 427 9285 21,7 11,5 Konservatiivisen hoidontoimialue 569 10 680 18,8 579 11328 19,6 +4,2 Operatiivisen hoidon toimialue 660 10 899 16,5 675 10186 15,1 8,5 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue 80 1 167 14,6 87 1554 17,9 +22,6 Liikelaitos SataDiag 305 4 646 15,2 300 5689 19,0 +25,0 Psykiatrisen hoidon toimialue 405 5 447 13,4 406 5375 13,2 1,5 Sosiaalipalvelujen toimialue 267 5 012 18,8 280 4611 16,5 12,2 Koko sairaanhoitopiiri 2827 49 703 17,6 2894 50482 17,4 1,1 Tarkasteltuna vakituisen henkilöstön sairastavuutta toimialueittain on sairauslomapäivien määrä henkilöä kohden noussut toimialueilla verrattuna vuoteen 2009 ja eniten Liikelaitos SataDiagissa (+ 25,0 prosenttia) ja Ensihoidon ja päivystyksen toimialueella (+22,6 prosenttia) sekä laskenut eniten Sosiaalipalveluiden toimialueella ( 12,2 prosenttia) ja Huoltokeskuksessa ( 11,5 prosenttia). Satakunnan sairaanhoitopiirissä otettiin käyttöön 1.9.2011 alkaen ohjeistus sairauslomakäytännöistä. 4. Osaamisen kehittäminen 4.1 Täydennyskoulutus Täydennyskoulutus on henkilöstön ammattia tukevaa, suunnitelmallista ja tarvelähtöistä koulutusta. Koulutuksen tarkoituksena on ylläpitää, ajantasaistaa ja lisätä henkilökunnan ammattitaitoa ja osaamista työtehtävistä riippuen välittömässä ja välillisessä työssä potilaiden, asiakkaiden ja asukkaiden kanssa. Sairaanhoitopiirin oma koulutustoiminta ja siihen osallistuminen oli aktiivista. Sisäisiä koulutuksia toteutettiin kaikilla toimialueilla. Koulutuspalvelut yksikkö järjesti lisäksi yhteistyössä henkilökunnan kanssa 88 alueellista koulutusta, joihin osallistui sairaanhoitopiiristä 2366 henkilöä (kokonaisosallistujamäärä oli 5724). Järjestetyn alueellisen koulutuksen määrä lisääntyi 19 % ja kokonaisosallistujamäärä kasvoi 23 %. Videovälitteisesti sairaanhoitopiirin sisällä toteutettujen alueen sosiaali ja terveydenhuollon henkilöstölle kohdennettujen koulutusten määrä lisääntyi myös selvästi. 13 (23)
Henkilökunnasta 80,6 prosenttia osallistui täydennyskoulutukseen. Edellisvuoteen verrattuna koulutuksiin osallistuneiden suhteellinen osuus koko henkilöstöstä pieneni vähän ( 0,8 %). Täydennyskoulutusten kesto piteni (11,1 %) niin, että keskimäärin kukin osallistuja oli koulutuksessa neljä päivää (eri ammattiryhmiin kuuluvilla 2,9 7,1). Täydennyskoulutuspäiviä kertyi yhteensä 11 881, joten ne lisääntyivät selvästi (11,3 %). Sisäisiin koulutuksiin osallistumisen osuus kasvoi huomattavasti (30,7 %) ja vastaavasti ulkoisiin koulutuksiin osallistuminen vähentyi ( 3,1 %). Henkilöstön osallistuminen sisäiseen ja ulkoiseen täydennyskoulutukseen vuosina 2009 ja 2010 2009 2010 Muutos 2009/2010 % Sisäisten koulutuspäivien lukumäärä (summattuna täysiksi päiviksi) 4 558 5 958 + 30,7 % Ulkoiset koulutuspäivät 6 113 5 923 3,1 % Koulutuspäivien lukumäärä yhteensä 10 671 11 881 + 11,3 % Täydennyskoulutukseen osallistuneet ja täydennyskoulutuspäivien keskimääräinen lukumäärä vuosina 2009 2010 Täydennys Täydennys Koulutuksiin koulutuspäi viä keski Henkilöstön koulutuk seen osallis % koko hen osallistuneet määrä määrin/ tuneet kilökunnasta osallistuja 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 Lääkärit ja hammaslääkärit 288 300 253 259 87,8 86,3 6,8 7,1 Sosiaalityöntekijät 38 33 33 30 86,8 90,9 3,3 4,7 Muu korkeakoulutettu sosiaali ja terveydenhuollon 77 113 115 109 149,4 96,5 5,4 6,2 henkilöstö Sosiaali ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, opetus ja kasvatusalan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet 1719 1650 1471 1522 85,6 92,2 3,9 4,0 tai sosiaali ja terveysalan opistoasteen tutkinnon suorittaneet Sosiaali ja terveysalan perustutkinnon tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet 485 497 353 394 72,8 79,3 2,3 3,0 Muu palveluketjussa toimiva henkilöstö 998 1115 710 673 71,1 60,4 2,4 2,9 Yhteensä 3605 3708 2935 2987 81,4 80,6 3,6 4,0 14 (23)
Koulutukset aiheluokittain 2010 - ei sisällä Sosiaalipalvelujen toimialuetta 3 % 9 % 27 % Hallintoon ja talouteen liittyvä koulutus Potilaan/asiakkaan hoitoon ja tutkimiseen liittyvä koulutus Tukipalveluihin liittyvä koulutus 7 % 54 % Muu ammattiin tai työtehtäviin liittyvä koulutus Muu koulutus (mm. työsuojelu- ja luottamusmieskoulutus) 4.2 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelujen tarkoituksena on arvioida työn tuloksia ja suoriutumista, selkiyttää tehtävänkuvaa ja roolia, antaa molemminpuolista palautetta, määritellä työn tavoitteet ja päämäärät, tunnistaa kehittämistarpeet ja sopia toimenpiteistä sekä yhteistyötä ja hyvää työilmapiiriä. Sairaanhoitopiirin valtuusto asetti vuoden 2010 talous ja toimintasuunnitelmassa tavoitteen, jonka mukaan kehityskeskustelut käydään vähintään 50 prosentin vähintään 6 kuukautta palveluksessa olevan kanssa. Vuoden 2010 aikana käytiin 1736 kehityskeskustelua (1629 vuonna 2009). Käytyjen kehityskeskustelujen määrä nousi vuoteen 2009 verrattuna 6,6 prosenttia. Käydyt kehityskeskustelut 2010 toimialueittain Henkilömäärä Käydyt Toimialue keskustelut Keskustelut % Käytetty aika tunteina Hallintokeskus 150 110 73 128,9 Huoltokeskus 476 291 61 375,2 Konservatiivisen hoidon toimialue 709 425 60 493,4 Operatiivisen hoidon toimialue 827 449 54 501,5 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue 98 22 22 22,0 Liikelaitos SataDiag 331 191 58 236,8 Psykiatrisen hoidon toimialue 463 248 54 302,1 Sosiaalipalvelujen toimialue* Koko sairaanhoitopiiri 3054 1736 57 2059,9* *Kehityskeskusteluiden tunnusluvuissa ei ole mukana Sosiaalipalvelujen toimialueen lukuja. Sosiaalipalvelujen toimialueella on vuoden 2010 aikana pidetty kehityskeskusteluja jokaisessa vastuuyksikössä. Kehityskeskustelut ovat toimialueella vakiintuneet toimintakäytännöksi, mutta käytyjä keskusteluja ei raportoida. Käytyjen keskustelun prosentuaalinen osuus (75 %) on keskimääräinen arvio. 15 (23)
5. Henkilöstöinvestoinnit 5.1 Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstötuloslaskelma sisältää kaikki henkilöstöön kohdistuvat kulut. Näitä ovat mm. palkat, palkkiot ja henkilöstösivukulut sekä eläkekulut ja muut kulut. 2008 2009 2010 PALKAT JA PALKKIOT YHTEENSÄ 103 798 645 120 196 092 124 378 740 Lääkärihenkilöstö 18 688 107 19 276 565 20 370 288 Vakinaiset 12 393 091 12 577 166 13 104 361 Vuosilomasijaiset 9 792 0 12 115 Ylimääräiset ja tilapäiset sijaiset 435 985 499 071 573 636 Määräaikaiset sijaiset 1 583 733 1 688 695 1 921 891 Lisätyöt 276 423 384 243 532 649 Henkilöstön työnohjaus, kokous, luento ja aloitetoiminta 0 0 2 450 Erilliskorvaukset 3 670 626 3 942 790 4 020 973 Todistus ja lausuntopalkkiot 183 186 184 439 201 992 Erikoismaksuluokan palkkiot 135 270 162 220 Eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat 46 081 105 47 992 497 50 489 930 Vakinaiset, sairaanhoitajat 32 328 147 33 959 986 35 410 875 Sisäiset sijaiset (vakinainen varahenkilöstö) 2 209 151 2 679 505 2 716 701 Ylimääräiset sairaanhoitajat ja vastaavat 656 112 754 687 799 369 Muut määräaikaiset sijaiset 4 261 127 4 010 922 4 201 674 Henkilöstön työnohjaus, kokous, luento ja aloite ym. palkkiot 354 180 1 493 Kiertävät varahenkilöt 793 655 812 749 1 016 437 Erilliskorvaukset 5 832 559 5 774 422 6 343 383 Ulkopuoliset palkkiot 298 517 536 006 510 083 Konsultaatiot 248 847 457 360 423 759 Työnohjaus 5 960 6 630 4 090 Asiantuntijapalkkiot 20 899 51 416 54 170 Luentopalkkiot, ulkopuoliset 21 742 18 540 25 484 Muut ulkopuoliset palkkiot 1 070 2 060 2 580 Taulukko jatkuu seuraavalla sivulla 16 (23)
jatkuu edelliseltä sivulta 2008 2009 2010 Henkilöstökorvaukset 1 655 276 2 044 114 2 424 899 Sairausvakuutuskorvaukset 1 460 538 1 781 435 2 152 286 Tapaturmakorvaukset 130 226 225 182 207 219 Muut henkilöstömenojen korjauserät 64 512 37 497 65 394 Laitoshuoltajat 6 777 380 6 978 941 7 317 747 Vakinaiset 4 790 343 5 020 923 5 222 012 Sisäiset sijaiset 16 992 23 364 21 772 Ylimääräiset 21 073 27 011 25 063 Muut määräaikaiset 1 033 701 964 231 1 040 949 Kiertävät varahenkilöt 176 093 219 394 216 659 Erilliskorvaukset 739 178 724 019 791 292 Aktivoidut palkat Vakinaiset, projektien palkat 651 636 Jaksotetut palkat ja palkkiot 1 160 590 1 131 836 752 431 Muu henkilöstö 32 407 124 46 259 908 47 303 333 Vakinaiset 24 513 641 33 771 499 34 892 967 Sisäiset sijaiset 465 921 558 306 554 120 Ylimääräiset 1 310 623 1 428 093 1 258 626 Muut määräaikaiset 3 404 253 5 451 861 5 211 606 Työllisyysvaroin palkatut 32 827 112 533 110 612 Henkilöstön työnohjaus, kokous, luentoym. palkkiot 840 180 2 810 Kiertävät varahenkilöt 339 953 391 178 460 826 Erilliskorvaukset 2 339 066 3 582 234 3 904 786 Tunti ja urakkapalkat (SOS) 0 964 025 906 981 Luottamusmieshenkilöstö 40 448 63 817 59 827 Kokouspalkkiot 32 843 50 234 50 128 Ansionmenetyskorvaukset 2 705 7 621 3 549 Muut palkkamenot 4 900 5 963 6 150 PALKAT JA PALKKIOT YHTEENSÄ 103 798 645 120 196 092 124 378 740 Muutosprosentti edelliseen vuoteen 5,5 15,8 3,5 HENKILÖSTÖSIVUKULUT 29 236 737 34 008 539 34 107 301 Muutosprosentti edelliseen vuoteen 0,8 16,3 0,3 17 (23)
5.2 Henkilöstön työhyvinvointi 5.2.1 Työhyvinvointiohjelma vuosille 2008 2010 Satakunnan sairaanhoitopiirissä toteutettiin vuosien 2008 2010 aikana ensimmäinen työhyvinvointiohjelmakausi, jonka tarkoituksena oli edistää työntekijöiden ja työyhteisöjen terveyttä ja hyvinvointia. Toimintakauden aikana sairaanhoitopiirissä kehitettiin työympäristön toimintaa mm. riskienarvioinnin sekä työtapaturmien ehkäisemisen avulla. Ergonomian osalta jatkettiin nosto ja siirtokoulutuksia sekä käynnistettiin ensimmäiset potilassiirtokorttikoulutukset. Sairaanhoitopiiri palkkasi myös kokopäivätoimisen terveysliikunnan suunnittelijan, joka vastaa sairaanhoitopiirin terveysliikunnasta. Sisäilmatyöryhmän toimintaa kehitettiin etenkin eri ammattiryhmien välisen yhteistyön kautta. Työkyvyn ja terveyden edistämisen osalta kehitettiin mm. häirinnän ja epäasiallisen käyttäytymisen hallintaa, käynnistettiin varhaisen puheeksioton prosessin kehittäminen sekä päivitettiin mm. sairaanhoitopiirin päihdeohjelma ja sairauspoissaolokäytännöt. Osaamisen varmistamisen osalta sairaanhoitopiirissä jatkettiin kattavaa täydennyskoulutusta sekä luotiin yhtenäinen perehdytyskäytäntö. Työyhteisön kehittämistoimissa valmisteltiin toimivan työyhteisön malli, käynnistettiin rekrytointiyksikön toiminta, kehitettiin sairaanhoitopiirin sisäistä ja ulkoista viestintää sekä työaika autonomiaa eri toimialueilla. Johtamisen osalta sairaanhoitopiirissä panostettiin esimiesten kouluttautumiseen mm. omalla esimieskoulutuksella. Toimintakauden aikana palkittiin menestyneitä työyksiköitä Hyvä palvelu palkinnolla. 5.2.2 Työsyke 2010 kyselyn tulokset Työhyvinvoinnin tilan arvioimiseksi sairaanhoitopiiri toteutti Kuntien Eläkevakuutuksen kanssa keväällä 2010 Työsyke kyselyn. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa työntekijöiden työhyvinvoinnin tila sekä siinä ilmenevät vahvuudet ja kriittiset pisteet. Kyselyyn vastasi yhteensä 2359 työntekijää. Tulokset olivat kokonaisuudessaan hyvät, ja vertailtaessa muihin kunta alan organisaatioihin sairaanhoitopiirin työhyvinvointi oli suunnilleen vertailuaineiston tasolla, mutta useiden osa alueiden osalta hieman paremmin. Tulosten mukaan johtaminen ja esimiestyö koettiin varsin onnistuneeksi. Erityisenä vahvuutena korostuivat avun ja tuen sekä tiedon saanti omalta esimieheltä, jotka arvioitiin hyvälle tasolle. Kehityskeskusteluita käytiin yleisemmin kuin kunta alalla keskimäärin ja myös käytyjen kehityskeskustelujen onnistuminen arvioitiin hyvälle tasolle. 18 (23)
Työyhteisön toimivuus: "Millainen on työyhteisösi ilmapiiri?" (keskiarvot) SATAKUNNAN SHP Psykiatrinen hoito 3,7 3,8 Ensihoito ja päivystys 3,1 Operatiivinen hoito Konservatiivinen hoito 3,6 3,7 Hallintokeskus 3,4 Liikelaitos SataDiag Huoltokeskus 3,7 3,7 Sosiaalipalvelut 3,9 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 Työyhteisöjen toimivuus arvioitiin pääosin hyväksi. Tiedonkulku työyhteisössä sekä työyhteisten yhteisten asioiden käsittely saavat vertailuaineistoa paremmat arviot. Työolot ja osaaminen koettiin hyväksi. Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen, työmenetelmät ja välineet sekä ergonomian ja turvallisuuden huomiointi koettiin erityisen hyvin onnistuneiksi. Työtyytyväisyys oli hieman vertailuaineistoa paremmalla tasolla ja työssä jatkamiseen suhtauduttiin hieman positiivisemmin kuin kunta alalla keskimäärin. Organisaation johtamisen avoimuus, tiedonkulku organisaatiossa sekä työtehtäviin perehdytys arvioitiin hieman vertailuaineistoa paremmalle tasolle. Johtaminen organisaatiossa: "Olen tyytyväinen toimialani johtamistapaan" (keskiarvot) SATAKUNNAN SHP 3,0 Psykiatrinen hoito Ensihoito ja päivystys 2,5 2,6 Operatiivinen hoito Konservatiivinen hoito Hallintokeskus 2,9 3,0 3,0 Liikelaitos SataDiag Huoltokeskus Sosiaalipalvelut 3,2 3,3 3,4 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 19 (23)
Esimiestyöskentelyn osalta palautteen antaminen, oikeudenmukaisuus ja tapa ohjata toimintaa tavoitteiden mukaan olivat vertailuaineiston tasolla. Työyhteisöjen toiminnassa kehittämistarpeita mahdollisuuksissa osallistua pidemmän tähtäimen suunnitteluun, erilaisuuden suvaitsemisessa ja ristiriitojen ratkaisemisessa noin kolmannes vastaajista koki osallistumismahdollisuudet suunnitteluun huonoiksi. Kehittämiskohteena oli myös työnantajan palkitsemistapojen kannustavuus, vastaajista noin puolet koki palkitsemistapojen kannustavuuden huonoksi. Kaiken kaikkiaan lähes 80% vastaajista oli valmis suosittelemaan nykyistä työpaikkaansa tuttavalleen ja yli kaksi kolmasaosaa vastaajista ilmoitti oman työtyytyväisyytensä melko tai erittäin hyväksi. 5.2.3 Työhyvinvointiohjelma vuosille 2011 2013 Työsyke 2010 tuloksia käytettiin syksyn 2010 yksiköiden omien työhyvinvointisuunnitelmien perustana. Suunnitelmissa oli tarkoitus määritellä yksikön työhyvinvointiin liittyvät kehittämiskohteet, tavoitetilat, toimenpiteet sekä niihin liittyvät aikataulut ja vastuuhenkilöt. Edellä mainittuja työhyvinvointiohjelmakauden painopisteitä vuosille 2008 2010, Työsyke kyselyn tuloksia sekä työyksiköiden omia työhyvinvointisuunnitelmia on käytetty uuden työhyvinvointiohjelmakauden 2011 2013 suunnittelussa. 5.3 Työsuojelu Vuonna 2010 aloittivat sairaanhoitopiirin historian ensimmäiset kokopäivätoimiset työsuojeluvaltuutetut (3 henkilöä). Muutoksen kautta saavutetaan entistä parempaa asiantuntijaroolia sekä ennakoivamman työsuojelun kehittämistä. Kokopäivätoiminen työsuojeluvaltuutettu pystyy myös paremmin perehtymään edustamiensa työyksiköiden toimintaan. Syksyllä 2010 työsuojelu sai valmiiksi toimintamallin toimivan työyhteisön edistämiseksi sekä konfliktien hallintaan. Tämän mallin jalkautuskoulutukset toteutetaan vuoden 2011 puolella koko henkilöstölle kohdennetussa koulutuksessa sekä esimiesvalmennuksissa. Syksyllä 2010 saatiin johdolta hyväksyntä työtapaturmien sekä läheltä piti tilanteiden ilmoittamisen yhtenäistämiselle kahteen eri raportointijärjestelmään. Sairaanhoitopiiri liittyi 3.12.2010 mukaan valtakunnalliseen Nolla Tapaturmaa foorumiin. 20 (23)
Vuoden 2010 tapaturmalajit toimialueittain Toimialue Pistostapaturmat Työmatka: Ei talon alue Työmatka Talon alueella Potilasnostot Muut fyysiset vammat Kemialliset, fysikaaliset Muut Yhteensä Uhka ja vaara Hallintokeskus 0 1 1 0 1 0 0 3 1 Huoltokeskus 4 17 6 3 41 5 0 76 2 Konservatiivisen hoidon toimialue 20 12 7 2 17 0 1 61 27 Operatiivisen hoidon toimialue 27 13 3 1 31 0 4 79 39 Ensihoito ja päivystys 4 0 1 0 3 0 0 8 30 Psykiatrisen hoidon toimialue 1 3 6 1 28 6 1 46 131 Sosiaalipalveluiden toimialue 1 1 2 7 148 3 9 171 385 Liikelaitos SataDiag 12 4 3 1 15 0 1 36 5 Yhteensä 69 51 29 15 284 14 16 480 620 Eniten tapaturmia tuli fyysisissä vammoissa, joiden kokonaismäärä on yli puolet kaikista sairaanhoitopiirille ilmoitetuista työtapaturmista. Seuraavaksi eniten tapaturmia sattui erilaisina työmatkatapaturmina. Kolmantena olivat pistostapaturmat, joiden lukumäärä liikkuu edellisvuosien tapaan kolmanneksi yleisimpänä tyyppinä, vaikka niiden kokonaismäärä onkin hienoisessa laskussa. Alla olevassa kuviossa on esitelty toimialuekohtaisia eroja työtapaturmien lukumäärässä vuosien 2004 2010 välillä (mukana ei ole Sosiaalipalveluiden toimialueen tietoja). 21 (23)
Sairaanhoitopiiri on ollut toukokuusta 2010 lähtien mukana tammikuulle 2012 jatkuvassa tutkimushankkeessa Työväkivallan hallinta turvallisuusjohtamisen osana terveydenhuollossa. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on ennaltaehkäistä ja hallita hoitohenkilökuntaan kohdistuvia uhka ja väkivaltatilanteita. Selvitystyötä tehdään lisäksi seitsemässä muussa sairaanhoitopiirissä. Hankkeen toteuttaa Tampereen teknillinen yliopisto. 5.4 Toimipaikkaruokailu Henkilökunnan toimipaikkaruokailun ateriasuoritteet sairaaloittain 2009 2010 Toimialue 2009 2010 Satakunnan keskussairaala 148 316 134 048 Harjavallan sairaala ja Satalinnan sairaala 28 896 23 866 Antinkartano 1 288 4 307 Yhteensä 178 500 162 221 22 (23)
SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KÄYTETTÄVÄT HENKILÖSTÖTALOUDELLISET TUNNUSLUVUT Tilaston lukuihin sisältyy sairaanhoitopiirin oma henkilöstö; ei luottamushenkilöitä, ulkopuolisten palkkioita, henkilöstökorvauksia eikä myöskään jaksotettuja palkkoja. ehrminfoon tapahtumat kirjautuvat SaPrimasta ansaintaajankohdan mukaan. Vakanssit Ilmoitetaan vakinaiset virat ja toimet, kesken vuotta perustetut kalenteripäiviin suhteutettuna laskennallisina lukuina. Vakinainen/määräaikainen henkilöstö Henkilöstön lukumäärät ilmoitetaan tilanteen 31.12. mukaan ja ns. vov henkilöt vakinaisessa henkilöstössä. Työpanos Henkilötyövuodet Poissaolot Tehty työaika Työpanokset = vuosityöntekijäin lukumäärästä vähennetään poissaolot (laskennallinen henkilölukumäärä tiettynä aikana); osa aikaiset työaikansa suhteessa. Poikkeaa Kunta alan henkilöstöraporttisuosituksen (2004) kaavasta. Kunta alan henkilöstöraporttisuositus (2004): Tehty vuosityöaika eli tehty työpanos voidaan laskea seuraavan kaavan mukaan: Kalenterivuoden päivät (365 tai 366)./..lauantait, sunnuntait, työaikaa vähentävät arkipyhät = teoreettinen säännöllinen vuosityöaika työpäivinä./.. vuosilomapäivät työpäivinä = säännöllinen vuosityöaika työpäivinä./.. palkalliset poissaolot työpäivinä./.. palkattomat poissaolot työpäivinä = tehty säännöllinen vuosityöaika työpäivinä + rahana korvatut lisä ja ylityötunnit, jotka on muutettu työpäiväksi kaavalla: *5/säännöllinen viikkotyöaika) = tehty vuosityöaika työpäivinä Henkilötyövuosi = Kokonaistyöaika poissaolot + lisä ja ylityöt jaettuna vakiotyöajoilla (kullekin työaikaryhmälle määritelty omat tuntijakajansa). Kunta alan henkilöstöraporttisuositus (2004): Henkilötyövuosi HTV1 = palvelussaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 * (osaaikaprosentti/100) Henkilötyövuosi HTV2 = palkallisten palvelussaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 * (osa aikaprosentti/100) Poissaoloihin sisältyvät palkalliset ja palkattomat poissaolopäivät lakisääteisissä poissaoloissa mm. ns. perhevapaat, osa aikalisä ja eläke, opintoja vuorotteluvapaat, julkinen tehtävä, kertausharjoitukset, määräaikainen kuntoutustuki muissa poissaoloissa mm. aktiivivapaat, koulutukset, kuntoutukset, työnohjaus, merkkipäivät, yksityisasiat ulkoisiin koulutuspäiviin ei sisällytetä opintovapaita koulutusvirkavapaudet ja virkamatkat määritellään työajaksi eivätkä ne ohjaudu ajankäyttöön poissaolona Ilmoitetaan tehdyt tunnit vähennettynä poissaoloilla. 23 (23)