Pasi Parhaniemi. BROADSHEET-LEHDEN SUUNNITTELU JA TAITTAMINEN TABLOID-KOKOON Esimerkkinä Kalajokilaakso-lehti



Samankaltaiset tiedostot
Tabloiditutkimus meillä ja muualla:

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Kainuulainen mediayhtiö. Suomalainen Lehtipaino SLP Jakelu SLP Kustannus - Yhteensä noin 14o työntekijää

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, OULU / PL 170, OULU / Puhelin (08) /

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

Mediafakta /2015

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

1 LOGO JA SEN KÄYTTÖ 1.1 LOGO JA TURVA-ALUE VÄRILLINEN LOGO LOGO VÄRILLISELLÄ POHJALLA MUSTA LOGO 7 1.

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

TEKSTI JA TYPOGRAFIA LEHDESSÄ. Johdanto Arja Karhumaa

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Ohje tutkielman tekemiseen

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Mediafakta /2017

3/2014. Tietoa lukijoista

KANSILEHDEN MALLISIVU

Mediatiedot. Ilmoitusmyynti. Levikki. Julkaisija ja kustantaja

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen

Vinkkejä hankeviestintään

Mediafakta /2017

Edulliset vaalipaketit

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

PIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU

Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Ilta-Sanomat. Yhteystiedot. Aikataulut s.2 Ilmoituskokomallit s. 3 Hinnat Ilta-Sanomat s.4 TV-lehti s. 6 Urheilusanomat s. 7 Ilmoitusliitteet s.

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa Tiivistelmä Mikko Puosi

Ilta-Sanomat. Yhteystiedot. Aikataulut s.2 Ilmoituskokomallit s. 3 Hinnat Ilta-Sanomat s.4. TV-lehti s. 6. Teemalehdet s. 7. Urheilusanomat s.

Mediatiedot. Yrityspäättäjien ykkösmedia. Pohjalaisen talouselämän ja yrittäjyyden erikoislehti

Mediatiedot 2013 Kalajokilaakso mediatiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

WordPress-blogin perustaminen

Kustavi Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa LAITILA UUSIKAUPUNKI KUSTAVI

BtoB-markkinoinnin tutkimus

ESLUn viestinnän seuraseminaari Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

3.4 Juttukentän tiedot

Ilta-Sanomat. Asiakaspalvelu Mainos- ja mediatoimistot puh Yritysasiakkaat: puh

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Mediatiedot 2013 KALAJOKI

Ilmoitushinnasto Tarjoukset seurakuntavaaliehdokkaille 2018

TIEDOTUSLEHDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

Käsitteitä ja määritelmiä

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

Kaupunkilehdessä olet keskellä asiakkaasi. arkea ja euroja.

Suoritusraportointi: Loppuraportti

lehtipajaan! Opettajan aineisto

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä Jokke Eljala

Kaupunkilehdessä olet keskellä asiakkaasi. arkea ja euroja.

Logosta käytetään ensisijaisesti symboliversiota. Ilman symbolia olevaa logoa on käytettävä harkiten.

Mediatiedot. Ilmoitusmyynti. Levikki. Julkaisija ja kustantaja

HÄME KUIN SADUISSA IKÄÄN. Viiden tähden kampanja Mediakortti 2012

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Auditointiajot, Vaasa

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

Näin teet oman tilin!

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

PRINTIN HINNASTO 2016

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi?

Tervetuloa selkoryhmään!

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

E-kirjan kirjoittaminen

Suomen toiseksi. paras paikallislehti 2012! Mediatiedot 2013

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat

TEE TiLAUS ja erotu joukosta!

60% 10% 1. MIKSI IHMEESSÄ VERKKOASIAKASPALVELUUN KANNATTAA PANOSTAA? Ole läsnä ja tavoitettavissa. Suomalaisista noin 90 % käyttää nettiä viikoittain.

Arvokas. Graafinen ohjeistus

18 Komponentit, ulkoasu ja visuaalisuus. Materiaalit CC-BY 4.0 Mikko Lampi

MEDIATIEDOT YRITYSPÄÄTTÄJIEN YKKÖSMEDIA. Pohjalaisen talouselämän ja yrittäjyyden erikoislehti

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin?

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero

SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje

Lukijatutkimus Tutkimusraportti Focus Master Oy

Sanoma News Kesäedut

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Mediatiedot 2012 Selänne mediatiedot 2012

Vuosikokous pidettiin Metsäkansan Ainolassa.

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

Nuorten mediankäyttötapoja

AIMO käyttötapauksia

Transkriptio:

Pasi Parhaniemi BROADSHEET-LEHDEN SUUNNITTELU JA TAITTAMINEN TABLOID-KOKOON Esimerkkinä Kalajokilaakso-lehti Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Mediatekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2009

TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Aika Huhtikuu 2009 Tekijä/tekijät Pasi Parhaniemi Koulutusohjelma Mediatekniikka Työn nimi Broadsheet-sanomalehden suunnittelu ja taittaminen tabloid-kokoon Esimerkkinä Kalajokilaakso-lehti Työn ohjaaja Seppo Kangas, päätoimittaja Sivumäärä 48 Työnvalvoja Timo Taari, Tuntiopettaja Kalajokilaakso-lehti on koko 81-vuotisen historiansa ajan ilmestynyt broadsheet-kokoisena. Verrattain pieneen sivumäärään nähden lehti palvelisi lukijaa paremmin, jos se olisi tabloid-kokoinen. Ongelmaksi voi muodostua lehden tuotolle tärkeä ilmoitusmyynti, joka todennäköisesti vähenisi siirryttäessä pienempään kokoon. Osa ongelmaa on myös Kärkimedialta saatava ilmoitusaineisto, joka on tehty palvelemaan broadsheetkokoisia lehtiä. Toimituksellisesti ja taitollisesti tabloid-koko taas olisi ihanteellisempi, sillä se antaisi mahdollisuuden näyttävään taittoon, ytimekkäämpiin juttuihin, tiukempiin kokonaisuuksiin. Myös kokonsa puolesta tabloid-lehti olisi helpompi lukea. Lehden pienenevää levikkiä ajatellen tabloid-koko saattaisi myös piristää tilaajien määrää, kuten monilla vastaavaan muutoksen tehneillä lehdillä on käynyt. Asiasanat Sanomalehti, tabloid, broadsheet, taitto, graafinen suunnittelu, typografia, layout

ABSTRACT Unit Central Ostrobothnia University of Applied Sciences Degree programme Mediatechnology Date April 2009 Author Pasi Parhaniemi Name of thesis Newspaper layout from broadsheet to tabloid As an example Kalajokilaakso-newspaper Instructor Seppo Kangas, Chief editor Pages 48 Supervisor Timo Taari, Teacher Kalajokilaakso-newspaper is broasheet-sized. Comparing the number of pages of Kalajokilaakso, it could be more useful to use tabloid-size. The main problem for changing the size of newspaper is ad-earnings which could decrease strongly. The part of the problem is Kärkimedia which produces ads mainly for the broadsheet-format. Tabloid-size would be ideal for the editorial staff, because it would give opportunity for the good design and punchy stories, news, etc. Keywords Newspaper, tabloid, broadsheet, layout, graphic designing, typography

KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYT Alarivi Otsikon alle taitettu pienempi otsikko tai selittävä rivi. Antiikva Eripaksuisista viivoista muodostettu päätteellinen kirjaintyyli (serif). Apinalaatikko Laatikko, jossa on esimerkiksi kustantajan ja toimituksen yhteystiedot. Broadsheet Suurikokoinen ja edelleen hyvin yleinen sanomalehtien koko. Dummy, dammy Sivukartta, erityisesti ilmoitusten sijoitteluun, mutta myös sivurakenteen hahmottamiseen. Esillepano, Layout Juttujen ja kuvien sijoittelu sivulle näyttäväksi kokonaisuudeksi. Formaatti Lehden (sivun) koko. Tärkeimmät formaatit ovat tabloid ja broadsheet. Gemena Pienaakkonen. Groteski Tasavahva ja päätteetöön kirjaintyyli (Sans Serif). Juttu Juttu on journalistinen tuote, johon liittyvät sekä sisältö (tiedot, tarinat, mielipiteet jne.) lukijalle selkeässä ja helposti omaksuttavassa muodossa (Giles & Hodgson 1990,9; Hutt & James 1989,9).

Leipäteksti Painotuotteen varsinainen teksti. Myös kirjainlaji, jolla teksti ladotaan. Palsta Sivun pystysuora osa, johon sijoitetaan tekstiä ja kuvia. Piste Mittayksikkönä kirjapainoissa. 1piste= 0,376mm. Ilmaisee kirjasimen koon. Riviväli Kahden tekstirivin välimitta, ilmoitetaan pisteinä. Sivupää Lehden sivun ylälaitaita, jossa yleensä lehden nimi. Taitto Taittaminen, julkaisun layoutin luominen, on eräänlainen palapeli, jossa kootaan yhteen sekä tekstiaineisto että visuaaliset elementit ja pyritään luomaan kokonaisuus, jossa 1+1 on enemmän kuin kaksi,. Hyvän ulkoasun luomisessa on siis kyse muustakin kuin tekstin sijoittamisesta sivulle ja kuvituksen sirottelemista avoimeksi jääneeseen tilaan siten kuin taittajasta sattuu kulloinkin tuntumaan. (Pesonen, 2007, 9.) Tabloidi Tabloidi on sanomalehti-koko, joka on kooltaan puolet suurempikokoisesta broadsheetformaatista. Jokilaaksojen tabloid-lehtien yleisin leveys on 250mm ja korkeus 350mm. Vinjetti Yleensä tekstimuotoinen, opastaa lukijaa löytämään sivulta tietyn aiheen tai aineiston. Väliotsikko Otsikko, joka erottaa kappaleet toisistaan.

ESIPUHE Tämä tutkimus on syntynyt vuoden 2008 lokakuun ja 2009 maaliskuun välisenä aikana. Puolivuotisen prosessin aikana olen samaan aikaan tehnyt töitä täysipäiväisesti, opiskellut viikonloppuisin ja yrittänyt olla silti paras mahdollinen perheenisä. Siitä jäävän ajan olen kuluttanut lopputyön tekemiseen - välillä nukkumisenkin tarvetta uhmaten. Paineet ovat olleet kovat - kovemmat kuin aikaisemmin tämän 26-vuotisen elämän aikana. Samaan aikaan olen paininut monen siviiliasian kanssa, joista raskaimmaksi on osoittautunut eroaminen lapseni Emmin äidistä. Sanotaan, että suomalainen taide syntyy yksinäisyydestä ja kärsimyksestä. Samalla tavoin olen ajatellut lopputyöprosessiani varsinkin näin jälkikäteen. Osaltaan vastoinkäymiset ovat ajaneet minut yhä uudestaan tämän työn pariin. Halu näyttää kaikille ja kaikelle, hyvässä ja pahassa, on vienyt minua eteenpäin. Tahdon kiittää Jokilaaksojen kustannus Oy:n kannustavaa ja hienoa ilmapiiriä. Kiitokset kaikille Kalajokilaakson latomon työntekijöille, jotka ovat jaksaneet ymmärtää minua niin työn, koulun, kuin siviilielämänikin asioissa. Olette olleet minulle merkittävä voimavara läpi tämän synkän syksyn ja talven. Kiitos Vesa Alahäivälälle kaikesta mahdollisesta mitä olet voinut tehdä vuokseni tiiminvetäjän roolissa. Tuotantopainotteinen koulutus ohjauksesi alaisena ajoi minua eteenpäin opiskelun parissa ja kannusti myös tämän lopputyön pariin. Kiitos työpaikan ohjaajilleni, päätoimittaja Seppo Kankaalle, uutispäällikkö Liisa Ängeslevälle ja toimitussihteeri Leila Lexa Päivärinnalle. Innostuksenne sanomalehtityötä kohtaan kannustaa koko työyhteisöämme. Kiitos koulun henkilökunnalle, joista erityisesti yliopettaja Veikko Braxille kestämisestä, tuntiopettaja Timo Taarille opinnäytetyöohjaamisesta ja yliopettaja Maarit Tammistolle taiton ohjaamisesta. Kiitän lopuksi perhettäni, kaikkia ystäviäni, tuttaviani ja mahdollisia vihamiehiäni. Olette tärkeitä. Lapseni Emmi, olet kaikkeni...

SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY ESIPUHE 1 JOHDANTO... 1 2 YRITYSESITTELY: Jokilaaksojen kustannus Oy, Kalajokilaakso... 3 3 ULKOASUN UUDISTUS... 4 3.1 Logon uudistus... 5 3.2 Ulkoasun uudistuksen tarkoitus... 5 4 FORMAATTIVERTAILU... 7 4.1 Tabloidiin siirtyminen... 7 4.2 Ilmoitukset tabloidi-lehdessä...8 4.3 Tabloidin taittaminen... 12 4.4 Kokemuksia muiden lehtien osalta... 14 4.5 Ongelmana keskiviikon suurjakelu... 17 5 SANOMALEHDEN RAKENNE JA TOTETUS... 18 5.1 Sanomalehden fyysinen rakenne... 18 5.2 Rakenteen muodostuminen... 18 5.3 Draaman kaari... 20 6 TAITON OSATEKIJÄT... 23 6.1 Typografia... 23 6.2 Ulkoasu... 27 6.3 Kuva osana uutisointia... 28 6.4 Täydetävät esittämistavat... 31 7 TABLOIDI-LEHDEN SUUNNITTELU JA TOTETUS... 33 7.1 Alkuvalmistelut... 33 7.2 Taittoprosessi... 34 8. TABLOIDIIN SIIRTYMISEN VAIKUTUS TYÖTAPOIHIN... 36 8.1 Ilmoitusmyynti...37 8.2 Ilmoitusvalmistus... 38 8.3 Taitto... 38 8.4 Toimitus... 38 9 TUTKIMUSTULOKSET... 40 10 POHDINTA... 44 LÄHTEET LIITTEET

1 1 JOHDANTO Kalajokilaakso on Jokilaaksojen kustannus Oy:n tuottama viisi kertaa viikossa ilmestyvä sanomalehti. Lopputyöni aiheena oli tehdä mallitaitto siitä, millainen lehti olisi pienemmässä tabloid-koossa. Sain vapaat kädet ulkoasun suunnittelun suhteen ja minun oli lupa ehdottaa jopa uutta logoa. Koska lehden koon muuttaminen itsessään on jo iso muutos, katsottiin toimeksiantajan kanssa, että samalla voidaan tehdä myös täydellinen ulkoasun muutos. Päätös on rohkea siihen nähden, että Kalajokilaakso on vanha ja perinteikäs sanomalehti. Lehden koon ja ulkonäön muuttaminen saattaisi kuitenkin piristää laskevaa levikkiä ja ikääntyvää lukijaryhmää. Yleisesti ottaen broadsheet-kokoinen lehti koetaan usein myös vaikeaksi lukea toisin kuin pienikokoisempi tabloid. Tässä kohtaa tärkeimmäksi kasvaa lukijan mielipide ja aiheesta tehtiinkin lukijatutkimus loppuvuodesta 2008. Tärkeä lähtökohta oli kannattavuuden tutkiminen ja siihen vahvasti sidoksissa oleva ilmoitusmyynti. Osana Kärkimediaa, Kalajokilaakso saa mainoksia muun myynnin lisäksi myös sitä kautta ja nämä mainokset on tehty broadsheet-kokoon. Lisäksi saatettaisiin menettää tuloja, kun broadsheet-kokoisia liitteitä ei enää voitaisi julkaista lehden välissä. Myynnillisesti merkittävin ilmestymispäivä on keskiviikko, jolloin lehti ilmestyy suurjakeluna 36.000:een talouteen. Keskiviikolle voitaisiinkin harkita julkaistavan broasheet-kokoista ilmoitusliitettä tabloid-lehden välissä. Suomessa vastaavaa ei vielä ole tehty, mutta esimerkiksi Tanskassa vastaavaa on jo kokeiltu. Tämä mahdollistaisi myös yhteistyön jatkumisen Kärkimedian kanssa. Lehdelle sopivan ulkoasua ja tyyliä on lähdetty hakemaan muiden lehtien ulkoasua tutkimalla, kuitenkin miettien millainen olisi juuri Kalajokilaakson imagolle sopiva tyyli. Myös lehden rakenne, dramaturgia ja ilmoitusten sijoittelu on ollut tärkeässä asemassa. Kompromissia on haettu sekä toimitusta että ilmoitusmyynnin tarpeita ajatellen. Työni koen onnistuneen, jos se herättää keskustelua työntekijöiden kesken. Työni tarkoitus ei ole välttämättä olla lopullinen suunnitelma Kalajokilaakson tabloidiin siirtymisestä, mutta kuitenkin työn tarkoitus on herättää ajatuksia tabloidin tuomista mahdollisuuksista ja kustannuksista. Jos tabloidiin päätettäisiin siirtyä, olisi työni pohjana ilmoitusmyynnille, levi-

2 kistä vastaaville ja toimitukselle sekä suunnannäyttäjänä taitolliselle puolelle. Yleensä lehtien formaatin ja ulkoasun muutos tehdään kiireellä, mutta nyt tämän opinnäytetyöni myötä asioita on pohdittu moneltakin kannalta, tutkimustuloksiin ja muihin lehtiin verraten. Vastaava muutos on monessakin lehdessä tehty hyvin nopeasti ja aikaa asioiden pohtimisille tai eri osastojen keskustelumahdollisuudelle ei välttämättä ole ollut. Moniin päätöksiin olen päätynyt lähteitä vertailemalla ja Kalajokilaakson eri osastojen haastattelujen myötä. Näinollen käytäntö ja teoria ovat yhdistyneet työssäni mielestäni tehokkaimmaksi mahdolliseksi yhtälöksi, mutta myös kompromisseja olen joutunut eri osastojen välillä tekemään. Lopullinen muutos ei ole myöskään itse formaatin tai ulkoasun vaihtaminen vaan työ jatkuu myös muutoksen jälkeen. Pian muutoksen jälkeen on monissa lehdissä suoritettu lukijakysely ja sen antamien tuloksien perusteella on voitu lehteä edelleen kehittää.

3 2 YRITYSESITTELY: Jokilaaksojen kustannus Oy, Kalajokilaakso Jokilaaksojen kustannus Oy on perustettu 2007. Siihen asti yhtiö toimi nimellä Kalajokilaakson kirjapaino Oy. Päätoimipaikka sijaitsee Ylivieskassa ja yhtiö kuuluu Keski- Pohjanmaan Kirjapaino Oyj -konserniin. Jokilaaksojen kustannus Oy:n tuotteita ovat Haapavesi-lehti, Pookisanomat, Perhonjoki-lehti, Lestijoki-lehti, Nivala-lehti ja Kalajokilaakso. Keskiviikkoisin suurjakelu jaetaan 36000 kpl:n painoksena Kala- ja Pyhäjokilaakson kuntiin. Kalajokilaakso on viisi kertaa viikossa ilmestyvä sanomalehti ja se on perustettu vuonna 1927. Lehti ilmestyy maanantaina, tiistaina, keskiviikkona, perjantaina ja lauantaina. Päälevikkialueet ovat Ylivieska, Nivala, Alavieska, Kalajoki, Sievi. Lehden levikki vuonna 2007 oli 7631 kpl. Puoluekannaltaan lehti on sitoutumaton. Päätoimittaja Seppo Kangas on miettinyt siirtymistä tabloid-lehteen vakavasti jo jonkin aikaa. Formaattimuutoksen esikuvana ovat olleet tyylikkäästi toteutetut tanskalaiset ja ruotsalaiset lehdet, mutta myös suomalaisista lehdistä löytyy hyviä esimerkkejä. Esimerkiksi Hufvudstadsbladet (HBL) ja Itä-Häme lehti ovat vaihtaneet formaattinsa broadsheetistä tabloidkokoon varsin onnistuneesti. Lehdet ovat koon pienennyksestä huolimatta onnistuneet säilyttämään suuren lehden vaikutelman. Lähtökohtaisesti tabloid-kokoon muuttumisella ei haettaisi säästöjä tai nousua levikkiin, vaan haluttaisiin palvella lukijaa lehden tärkeimmässä tehtävässsä eli uutisoinnissa. Onnistuneen muutoksen myötä toki olisi suotavaa jos lehden levikki nousisi ja myös nuorempia lukijoita saataisiin kiinnostumaan lehden sisällöstä.

4 3 ULKOASUN UUDISTUS Viime vuosina lehdet ovat panostaneet ulkoasun uudistukseen yhä enemmän. Ulkoasu on tajuttu tärkeäksi kaupalliseksi kilpailutekijäksi ja monet lehdet ovat 90-luvulta lähtien käyneet läpi jopa useita muutoksia. Uudistusten tulokset ovat olleet vaihtelevia siitäkin syystä, että ammattimaista lehtien suunnittelua on vähän. Harvemmat lehdet on suunniteltu kokonaisvaltaisesti siten, että design ulottuu koko lehteen pienintä yksityiskohtaa myöten. Yleensä kokonaisen ulkoasun muutoksen sijasta tehdään pieniä kehitysaskelia siitä syystä, että se on nopeaa ja halpaa. Tuotteen kokonaisvaltainen muotoilu jääkin tällöin valitettavan usein sivuseikaksi. Tabloid-kokoon muuttuminen ja sen myötä ulkoasuuudistuksen muuttaminen samalla kertaa olisi Kalajokilaakso-lehdeltä todella rohkea teko. Lukijat ovat usein konservatiivisia ja käytännössä täysin uudenlaiseen lehteen muuttaminen ei varmasti tapahtuisi ihan kivutta. Joissakin asioissa olenkin työtä tehdessäni ollut tämän takia hyvin varovainen. Esimerkiksi leipätekstin koon muutin isommaksi kokoon 10, sillä pienempi teksti takuulla aiheuttaisi närää vanhemmissa lukijoissa. Toisaalta esimerkiksi HBL:n ja Itä-Häme-lehtien onnistuneiden uudistusten myötä voidaan lukijoiden olettaa olevan tyytyväisiä lehden kehittymiseen. Tapani Huovilan mukaan myös toimituksen ja lehden muiden tekijöiden kesken muutokset varmasti nostaisivat pintaan mielipiteitä. Muutos vaikuttaisi osastojen kaikkien työntekijöiden toimintatapoihin mm. siksi, että monet asiat olisi opeteltava tekemään uudella tavalla. (Huovila, ym 1998, 8-9) Lehden uudistus on pyrittävä sijoittamaan lehden muiden kehityspyrkimysten kannalta sopivaan ajankohtaan. Suomessa tällä hetkellä päätään nostavan taantuman myötä Kärkimedian kautta saatava mainonta on vähentynyt jo nyt merkittävästi Kalajokilaaksossa. Voitanee olettaa, että moni muukin lehti lähtisi juuri tämän myötä hakemaan parannuksia olosuhteet huomioonottaen oletettavaan pienevään levikkiin. Ruotsissa tabloidiin siirtyminen tapahtui hetkessä. Isojen lehtien vaihtaessa muut lehdet seurasivat pian perässä. Villisti voisin arvailla vastaavan domino-efektin tapahtuvan nyt Suomessakin lähivuosina ja Kärkimedia varmasti tulisi sopeutumaan tilanteeseen hyvin nopeasti.

5 3.1 Logouudistus Lehden logoa eli nimiötä ei yleensä kannata täysin vaihtaa, koska perinne ja logon tuttuus ovat Huovilan mukaan hyvin tärkeitä. Kalajokilaaksosta on jo pitkään käytetty lyhennettä KJL Hufvudstadsbladetin HBL:n tyyliin. Päätoimittaja Seppo Kangas halusikin tuoreistaa logoa, joten täydellisen muutoksen sijaan olisi helpompaa ja myös rahallisesti huokeampaa lanseerata tämä vanha lyhenne käyttöön. Logoteksti säilyisi samana, mutta uudesta kertova KJL-lyhenne tulisi esille isompana. Samalla säästyttäisiin uuden logon vaihtamiselta esimerkiksi asiapapereissa, kylteissä, mainonnassa ja autoissa. (Huovila, ym 1998, 10) 3.2 Uudistuksen tarkoitus Kalajokilaakson tapauksessa päällimmäisenä pyrkimyksenä on tehdä paremmin lukijaa palveleva lehti. Tabloid-kokoisena jutuista voidaan saada napakampia, mutta se antaa kuitenkin tilaisuuden myös pitempiin juttuihin tarvittaessa. Tämän uudistuksen myötä muutoksia tulisi lehden esteettiseen puoleen ja sen visuaalisen ilmeeseen, mutta myös lehden sisältöä muutettaisiin ja järjesteltäisiin uudelleen. Myös aineiston editointi ja sen esittämistapa muuttuvat. Taloudellisesti ajatellen 16-sivuiseen tabloid-lehteen saadaan mukava määrä uutisia ja lehti vaikuttaa silti hyvän kokoiselta. Vastaavasti suhteellisesti yhtä iso 8-sivuinen broasheet vaikuttaa varsin laihalta kädessä ja sitä on vaikea lukea. Siksi lehden sivumäärä saatetaan broadsheet-koossa venyttää 10-sivuiseksi, vaikka ilmoitusmäärään suhteutettuna se ei olisi kannattavaa. Sanomalehdissä yhä yleistyvä ennakkotaitto on otettu työssäni huomioon. Jutut kirjoitetaan määrämittaan, jolloin ne ovat sellaisenaan valmiita sivulle siirrettäväksi. Etusivulla tätä olisi helpoin käyttää, koska se koostuisi pelkästään lyhyistä vinkkijutuista. Tämän lisäksi artikkelisivut kuten pääkirjoitus olisi aina samanmallinen, jolloin myös juttujen, kuten pakinoiden mitat olisi helppo sopia tietyn mittaisiksi. Ennakoivaa taittoa ollaan kuitenkin yleistämässä tulevaisuudessa, joten oli suotuisaa ajatella lehden rakennetta jo nyt sen kannalta. Hannu Pulkkinen teki vuonna 2005 kyselyn ulkoasuuudistuksen tehneille 35 lehdille. Ylivoimaisesti eniten uudistuksia oli tehty siitä syystä, että lehden ulkoasua haluttiin modernisoida. Lehdet kertoivat, että edellisestä uudistuksesta oli jo aikaa ja ulkoasu oli vanhentunut (13 lehteä). Toiseksi yleisin syy oli pyrkimys lehden selkeämpään rakenteeseen (9 lehteä).

6 Viisi mainintaa liittyi lehtien välisen yhteistyön parantumiseen ja viisi mainintaa myös typografian uudistamiseen. Pulkkinen kertoo, että harvempi vastanneista kertoi syyn johtuvan taloudellisista- tai kilpailutekijöistä. Asiaa selittää ehkä kuitenkin se, että useimmat vastanneista eivät olleet talousvastuullisia. (Pulkkinen 2008, 55) Useimpien lehtien tapaan myös Kalajokilaaksoon kaivattiin päätoimittajan taholta ja oletusten mukaan myös lukijoiden taholta pienempiä uutisia kevyiksi naposteltaviksi. Ne antavat sivuille kevyempää ilmettä ja lukijoiden uskotaan mielellään selailevan monipuolisia, paikallisia, pienistäkin sattumuksista kertovia uutisia. Keveyden lisäksi ne antavat sivuille runsaampaa ja kiinnostavampaa ilmettä. Nykyisellään toimittajien on ollut vaikeata pysyä lyhyessä mitassa ja tätä varten olisi suotavaa antaa jutuille ohjemittoja ja ajoittain seurata, että näissä mitoissa pitäydytään. Sivun yksipalstaisiin lyhyisiin juttuihin ohjemittana voisi olla esimerkiksi 300 800 merkkiä. Myös juttutyyppien selkeä rakentaminen selkeyttää lukemista, mutta voi myös vaivata toimittajan työtä. Pääjuttu, keskikokoinen uutinen, lyhyt uutinen, henkilökohtainen kommentti, reportaasi, kuvajuttu jne. Ulkoasun muutokset, varsinkin silloin kun ne ovat rakenteellisia, liittyvät entistä yleisemmin myös sisältöön. Juttujen hierarkia, kuvien asema, juttupituudet, juttuelementtien vuorovaikutus; nämä kaikki vaikuttivat siihen miten lehti viestii lukijalle. Ulkoasua suunnitellaan journalismin tarpeiden pohjalta. Myös ulkoasun suunnittelijat korostavat ulkoasun ja sisällön erottamattomuutta (Garcia 2004; Munk 2002).

7 4 FORMAATTIVERTAILU 4.1 Tabloidiin siirtyminen Vuosina 2001 2006 monet sanomalehdet ympäri maailman siirtyivät pienempään sivukokoon, eli tabloidiin. Suuria muutoksia tämän suhteen nähtiin erityisesti Iso-Britanniassa, Ruotsissa ja Norjassa. Merkittävää muutoksessa oli myös se, että pieni sivukoko ei enää merkinnyt huonompaa laatua tai ilmaisjakelu-lehteä vaan siitä tuli ns. laatulehdistön vallitseva formaatti Euroopassa. Formaatin muutos on ollut osa kehitysponnistuksia jonka avulla lehdet ovat kehittäneet kiinnostavuutta, käytettävyyttä ja lukijaystävällisyyttä. Nykyisessä lehtien asemassa on pyritty hakemaan uusia mahdollisuuksia lehtien esitystavassa. Tabloidkoon pienemmän formaatin on huomattu miellyttävän erityisesti nuoria ja naisia. Nuoret ovat tärkeitä tulevina tilaajina ja ilmoitusmyynnin kannalta naisten ostovoima on tärkeä osatekijä. (Sternvik 2005, 319 324) Daryl Moen listasi jo vuonna 1990 tabloid-formaatin edut ja ne pätevät hienosti edelleen: lukija kokee tabloidin kätevän kokoisena, sisällön ryhmittely helpottuu, lehti tuntuu paksummalta, sivumäärän vaihtaminen on helpompaa ja ilmoitukset saavat pienemmällä sivulla suuremman huomion. (Moen 1990, 103) Tärkein syy lehden koon muuttamiselle on lukijat. HBL perusteli tabloid-formaattiin siirtymistä sillä, että erityisesti nuorten uskottiin arvostavan lehteä, joka on entistä liikkuvampi ja helppokäyttöisempi. Päätoimittaja Arhippainen on kertonut että tabloid on myös hyvä tapa tehdä journalismista entistä terävämpää. Lukijoiden tarpeita vastaavaksihan lehteä on tehtävä, mutta suhteutettuna kuitenkin uusiin potentiaalisiin asiakkaisiin, nuorempiin lukijoihin. Hufvudstadsbladetin uudistus sai lukijoiden hyväksynnän ja uusi formaatti profiloi lehden onnistuneesti pääkaupunkiseudun markkinoilla. Uudistus pysäytti levikin laskun ainakin väliaikaisesti. Itä-Häme ei saavuttanut tavoitteeksi asetettua levikin laskua, mutta lehti sai kuitenkin lukijoittensa hyväksynnän ja pystyi toteuttamaan monia sisällöllisiä uudistuksia (Pulkkinen 2008, 96; Metsämäki 2004) Yleisesti ottaen näyttää olevan selvää, että lehteä ei muuteta broadsheet-koosta tabloidiksi vain kutistamalla. Tilanteen haastavuuteen on sekä toimittajien, taittajien, kuin ilmoitusmyyjienkin suhtauduttava avoimesti. Jos projektiin ryhdytään, on koko organisaation pysyt-

8 tävä sen takana. Tärkeää on työntekijöiden lisäksi informoida myös lukijoita ja ilmoittajia. Hufvudstadsbladetin muutoksen myötä lanseeraattiin myös lause rakt på sakt (suoraan asiaan), joka perusteli napakampia juttuja. Pidemmät jutut jätettiin sunnuntai-liitteseen ja niihin paneuduttiin syvemmällisesti. Toinen käytetty mainoslause oli mindre på tyngre (pienempi on paksumpi), jolla vakuutettiin lukijoita siitä, että vaikka lehden koko oli fyysisesti pienentynyt, oli sisältö rikkaampi. Lausetta pystyttiin perustelemaan mm. sillä, että kaikki entiset kolumnistit olivat löydettävissä uudestakin lehdestä. Samaa sääntöä noudattaen Kalajokilaakson pääkirjoitussivulta löytyy sama jako kuin nykyisestäkin lehdestä. Pääkirjoitus-, kolumni- ja visiittipalsta ovat ennallaan. Visiittiä ja kolumnipalstaa on haluttu jo ennestään lyhentää ja terävöittää. Tabloid-koon myötä tämä tapahtui mallityössäni itsestään, sillä tilaa ei ollut yhtä pitkille jutuille kuin nykyisellään. Broadsheet-koossa lyhentyvät koot täytyisi korvata jollain muulla ja sivu ei mahdollisesti säilyisi yhtä selkeänä. Esimerkiksi pakinoitsijalle olen käsittänyt tämän hetkisen pitkän mitan olleen enemmän rasite kuin hyöty. HBL:n mainoslausetta mukaellen olettaisin pakinan olevan napakampi ja tästä säästettävän toimittajan ajan käytettävän esimerkiksi lyhyiden uutisten kirjoittamiseen, jotka osaltaan palvelevat lehden uutta sisältöä, tässä tapauksessa mahdollisesti lyhyempiä juttuja. 4.2 Ilmoitukset tabloid-lehdessä Sanomalehdille ilmoitustulot ovat elintärkeitä. Niiden tuotoilla katetaan keskimäärin noin 70 % lehden tekemisen kuluista. Jokilaaksojen kustannuksen muut lehdet ovat tabloidkokoisia. Yhteistyö ja ilmoitusten vaihto ei ole Kalajokilaakson ja muiden lehtien välillä ollut suuri tai merkittävä tekijä. Broadsheetin palstakokoon ilmoitukset on joko muokattu tabloid-palstakokoon tai kuvattomat ilmoitukset on brutaalisti lytätty oikeaan palstakokoon. Tämä johtuu siitä, että ilmoitusmyynnin ja siitä saatavan rahan myötä ilmoituksia ei skaalata oikeaan kokoon, koska silloin myös ilmoitusten korkeus ja ilmoituksista saatava korvaus vähenisi. (Tani 2002, 15) Pulkkisen mukaan tärkeimmäksi esteeksi tabloidiin siirtymiseen Suomessa näyttävät muodostuneen ilmoitusmyyntiin liittyvät ongelmat. Jos lehden sivukoko puolittuu, ilmoitustilasta ei todennäköisesti voida pyytää samaa hintaa kuin vastaavassa suuressa sivukoossa. Pulk-

9 kinen kertoo ongelman koskevan erityisesti vähittäiskaupan tarjousilmoituksia, Kalajokilaakson tapauksessa se koskee S-marketin ja K-Citymarketin ilmoituksia. Talousvaikeuksissa ja juuri tämän hetkisen taantuman suhteen lehdillä ei ole varaa tulojen menetyksiin. Ilmoitusmyynnistä ja tuotoista oli huolissaan myös Kalajokilaakson ilmoituspäällikkö Päivi Kajasmaa. Hän kertoo broadsheet-koon olevan suotuisa, sekä Kärkimedian mainonnan, että lehden keskellä ilmestyvien mainoslehtisten suhteen. (Pulkkinen 2008, 75) Suomessa merkittävintä ilmoitusyhteistyötä hoitava yhtiö, Kärkimedia Oy ei ole kuitenkaan ottanut kielteistä kantaa tabloidiin siirtymiseen. Markkinointijohtaja Jukka Kohosen mukaan fiksusti ja selkeästi taitettu tabloid voi olla ilmoitusmyynnin ja erityisesti brandi-ilmoittelun näkökulmasta parempi kuin broadsheet. (Kohonen 2005;, Pulkkinen 2008, 75) Ilmoitusten hinnoitteluongelmaan lehdet ovat esittäneet ns. page is page periaatteen: lukijan ja niin muodoin myös ilmoittajan näkökulmasta lehden ilmoitusten huomioarvot eivät ratkaisevasti riipu sivun koosta tai palstamillimetreistä. Tilannetta on verrattu televisioon: eihän tv-mainoksiakaan hinnoitella sen mukaan, miten isossa ruudussa ne esitetään. (The Format Change Phenomenon, 12.) Ongelmaksi muodostuu myös Kalajokilaakson keskiviikkoisin ilmestyvä isojako-lehti. Kalajokilaakso jaetaan joka keskiviikko suurjakeluna noin 36.000:een talouteen ja tällöin ilmoitusten määrä ja sivumäärä on muihin päiviin verrattuna merkittävästi suurempi. Näinollen keskiviikon merkitys broadsheetin suhteen onkin merkittävämpi kuin muiden päivien. Tällöin ilmoituksia saa erityisesti Kärkimedian kautta, mutta myös monet yritykset, kuten Expert ilmoittavat liite-lehden muodossa. Se, että suostuisiko esimerkiksi Expert maksamaan saman hinnan vastaavan huomioarvon saavasta pienemmästä koosta, on ongelma. Asiakkaana esimerkiksi Expert mitä todennäköisimmin vaatisi halvempaa hintaa, mutta hyvillä perusteluilla hinta voitaisiin saada, ellei pysymään samana, niin ainakin kannattavana broadsheet-kokoon nähden. Vastaavaa ongelmaa voidaan miettiä esimerkiksi vakinaisen ilmoittajan, PPO:n suhteen. Yritys ilmoittelee toisinaan Kalajokilaaksossa koko sivun broadsheet-koossa. Todennäköisesti se ei perustelutta haluaisi maksaa samaa hintaa vastaavasta tabloid-koosta, mutta mietinnän arvoista on olisiko se valmis ostamaan broadsheetkokoa vastaavaa aukeamaa tabloid-kokoisesta lehdestä. Asiakkaalle samaa hintaa voitaisiin perustella huomioarvolla. Puolikkaan broadsheet-aukeaman sijaan kaikki huomioarvo olisi heillä kokonaisen tabloid-aukeman myötä.

10 Tabloid-kokoisen Lestijoki-lehden ilmoitusmyyjä Terttu Vierumäki kertoo usein käyttävänsä hyödykseen pienemmän tabloid-koon mukanaan tuomia hyötyjä. Huomioitava on, että Vierumäki on toiminut ilmoitusmyyjänä myös Kalajokilaakso-lehdessä, joten hänellä on kokemusta molemmista lehtiformaateista. Ostamalla kokonaisen sivun tabloid-kokoisesta lehdestä verrattuna broadsheetin vastaavan puolen sivun kokoon, asiakas kokee saavansa ja Belgialaisen Gazet van Antwerpen-lehden tutkimusten mukaan oikeasti myös saa enemmän vastinetta rahoilleen. Hyvillä perusteluilla Vierumäki on onnistunut myymään esimerkiksi nelipalstaista ilmoitusta ostavalle ilmoittajalle kerralla puolisivua vedoten suureen huomioarvoon. Tätä myyntikeinoa on helppo käyttää nimenomaan tabloidin pienemmän sivukoon ansiosta. Tutkimuksessa paljastui myös, että tabloidin kokosivun ilmoitus saa suuremman huomion kuin broadsheetin kokosivun ilmoitus. Gazet van Antwerpen-lehti ilmestyi tutkimuksia tehtäessä sekä broadsheet-, että tabloid-kokoisena. Tutkimukseen sisältyi 118 ilmoitusta ja 3600 haastattelua viiden viikon kuluessa. (Mathieu 2004) Willberg kertoo vastaavista tutkimustuloksista Ruotsissa. Lukijapaneelitutkimuksessa on havaittu, että tabloidin kokosivun ilmoituksen huomioarvo on vähintäänkin yhtä hyvä kuin broadsheetissa, ellei jopa hieman parempi. Pienempien ilmoitusten suhteen tilanne ei ole yhtä yksiselitteinen. Broadsheet-sivulla pienempi ilmoitus saattaa tulla paremmin huomatuksi jos ympärillä on paljon toimituksellista materiaalia. Tällöin tekstiä selatessaan ja sivulla kauemmin viipyessään lukija voi todennäköisemmin havaita pienemmänkin ilmoituksen. Toisaalta taas vastaavankokoinen ilmoitus tabloid-koossa vie suhteellisesti isomman pintaalan sivulta ja saattaa taas täten tulla paremmin huomatuksi. (Willberg 2005, 25; Khattak 2005, 10; Trends in Newsroom 2005, 2) Ilmoitusmyynnistä saatavaan tuottoon vaikuttaa ratkaisevasti se, kuinka hyvin asiakkaiden kanssa saadaan sovittua ilmoituspaikoista ja hinnoittelusta. Ilmoittajien suhde tabloidformaattiin on vaihdellut. Vähittäiskaupan tarjousilmoitteluun broadsheet sopii, koska isolle sivulle mahtuu paljon tuotteita. Asiaan vaikuttaa osin sekin, että teollisuus on maksanut vähittäiskaupalle markkinointirahaa tarjousilmoituksiin tulevista tuotemerkeistään. Mitä enemmän ilmoitukseen saadaan näitä tuoteilmoituksia, sitä enemmän kauppias hyötyy. Pulkkinen arvelee, että ilmoitusmyynti ei tule olemaan esteenä tabloidiin siirtymiselle. Päinvastoin, säilyttääkseen asemansa ilmoitusmarkkinoilla, sanomalehden on kiinnitettävä huomiota formaattiin ja ulkoasuun entisestään. (Pulkkinen 2008, 75 78)

11 Tabloid-taiton yhteydessä puhutaan kahdenlaisesta ilmoitussijoittelumallista. Näiden, kuten muunkin tabloid-taittamisen pohjana on aukeamataittaminen ja sen avulla voidaan ilmoitukset asetella tasapainoisesti kummankin mallin mukaisesti. Perinteisesti ilmoituksia aletaan kasata sivujen ulkoreunoille alhaalta ylöspäin ja sen jälkeen niiden viereen alas. Tällöin muodostuu J-malli ja edelleen U-malliin päästään sijoittamalla ilmoituksia toiselle puolelle aukemaa samalla periaatteella. Huovilan mukaan ilmoitustaitto kannattaa aina aloittaa sivun ulkoalakulmasta. Tästä säännöstä poiketen Kalajokilaakson ilmoitusmyyjät määräpaikkamyyvät ja myös sijoittelevat ilmoituksia pääsääntöisesti sivun oikeaan yläkulmaan. Huovilan mukaan ilmoituksia sinne tänne ripottelemalla lehdestä tulee sekava ja myös toimituksellisen materiaalin sijoittaminen hallitusti vaikeutuu. Vaikka ilmoittajat myyjien mukaan haluavat usein ostaa juuri oikean sivun yläkulmapaikan, olisi selkeä järjestys myös heidän etujensa mukaista. Riittävän monet lukijat eivät pysähdy lukemaan hallitsematonta sivua ja tällöin ilmoitusten huomioarvo jää huonoksi. (Huovila ym, 1998, 50) Näistä kahdesta taittomallista poiketen Kalajokilaakson ilmoittelu on kuitenkin nykyisellään pyritty selkeyttämään moduulisijoittelulla, jolloin ilmoitukset kuitenkin taitetaan pääsääntöisesti samaan lohkoon esimerkiksi vaakamallisesti. Työssäni olen pyrkinyt yhdistämään näitä ilmoitussijoittelutyylejä antaen arvoa oikeaoppiselle U- ja J-mallin taitolle. Ratkaisuni antaa kuitenkin ilmoitusmyyjille edelleen mahdollisuuden myydä ilmoituksia ylös, mutta periaatteena toimii ajatus, että ilmoitukset sijoittuisivat aina sivujen ulkoreunoille. Esimerkiksi urheilusivun ainoan ilmoituksen sijoitin oikealle alas. Olettaen, että ilmoituksia tulisi lisää, alettaisiin niitä kasata tästä lähtökohdasta. Sivun 3 ilmoitukset ovat muodostuneet oikealle sijaitsevaan moduuliin ja jos ilmoituksia tulisi tuossa tilanteessa vaikkapa yksi lisää, sijoittuisi se ilmoitusten viereen alas J-mallia toteuttaen. Vastaava tilanne aukeaman vastakkaisella puolella on nähtävillä sivulla 6. Sivun 11 rakenne suorastaan pakottaa sijoittamaan ilmoitukset J-malliin. U-mallin rakennetta voidaan käyttää tarvittaessa.

12 Kuvio1. Ilmoitusten sijoittelu tabloid-kokoisen lehden aukeamalle, (Pulkkinen 2008) U-malli J-malli 4.3 Tabloidin taittaminen Hufvudstadsbladetin kertoman mukaan tabloid-aukeaman taittaminen ei suju yhtä nopeasti kuin kooltaan vastaavan broadsheet-sivun taittaminen. Tabloidiin siirtymisen myötä tuli hieman lisätä taittoresursseja. Taittajat erikoistuvat työhönsä, eivätkä juuri tee toimittajan työtä. Muutama taittaja HBL:ssä on toimittajataustainen, mutta viidestätoista taittotaitoisesta suurin osa on koulutukseltaan grafiikkataustaisia (vrt. KJL, mahdollisesti ilmoitusvalmistajia). (Pulkinen 2008, 86) Tilannetta voidaan melko suorasti verrata Kalajokilaakson tämänhetkisiin taittoresursseihin. Seitsemästä taittokykyisestä kaksi on toimittajalähtöisiä, neljä ilmoitusvalmistajia ja yksi on vakituinen taittaja. Toimittajalähtöinen taitto tapahtuu ainakin toistaiseksi ainoastaan pääkirjoitus- ja sanan valta sivuilla. Vakinaisena taittajana on yksi henkilö ja hänen tukenaan toimii vuorollaan yksi taittokykyinen työntekijä ilmoitusvalmistajista. Ilmoitusvalmistajan tuki lehden taitossa on nykyisellään vähentynyt mm. toimittajalähtöisen taiton myötä. HBL:n esimerkistä voitanee päätellä, että resurssit Kalajokilaakson taiton suhteen eivät kasvaisi nykyisestään. Päivän lehteä taittaisi edelleen kaksi taittajaa, mutta ns. varataittaja ilmoituspuolelta olisi jälleen ainakin alussa enemmän taitto- kuin ilmoitusvalmistustehtävissä. Olettaen, että nykyisellään ennakoitu urheilutoimittajien taiton ja ennakoivan taiton määrän kasvaminen toteutuu, tabloid-kokoon muuttaminen ei johtaisi suureenkaan muutokseen verrattuna tämän hetkiseen tilanteeseen. Tärkeää tämän asian suhteen on

13 huomioida, että työni perustuu aukeamataittoon, joka on hieman haastavampaa, mutta myös näyttävämpää, kuin yksittäisen tabloid-sivun taittaminen. Pulkkisen laskelmien mukaan vuonna 2005 Suomen tabloid-lehdistä vain 45 % hyödynsi aukeamataittoa. Jonkin verran aukeamataittoa käyttävät lehdet mukaan laskettuna luku nousi kuitenkin 70 %:iin. Loput lehdet tekivät broadsheetin tyylisesti yksittäisen sivun taittoa. Sivu-sivuun taitetut lehdet ovat Pulkkisen mukaan usein ponnettoman ja ahdetun näköisiä. Tällöin ei päästä myöskään hyödyntämään hyviä, isoja kuvia. Koko aukeaman taitolla nähdään tulos lukijan silmin, koska eihän lukijakaan seuraa lehteä sivu kerrallaan vaan saa eteensä aukeamakokonaisuuden, jonka merkitys kasvaa pienemmässä tabloidkoossa. (Pulkkinen 2008, 81) Vaikka aukeamataitto on vaivalloisempaa, on se mielestäni ensiarvoisen tärkeää, jotta päästään tasapainoiseen ja näyttävään lopputulokseen. Työssäni pyrin esimerkiksi viihdeja tv-sivuilla muodostamaan tasapainoisen aukeamakokonaisuuden. Apinalaatikko vasemmassa reunassa antaa vastapainoa oikean reunan tv-ohjelmia esittelevälle laatikolle. Vasemman sivun sää vie saman verran tilaa kuin oikean sivun radiotiedot. Pääkirjoitus- ja mielipidesivujen muodostamalla aukeamalla vasemmassa reunassa yhden palstan leveydellä on pakina ja oikealla reunalla tekstarit sekä viikon kysymys. Alhaalla artikkeli ja gallup ovat korkeudeltaan yhtä isoja. Vastaavalla periaatteella jokaiselta aukeamalta on löydettävissä samantyylinen asetelma. Tekstisivuilla tasapainoa luo yhden ja kahden palstan lyhyemmät reunajutut. Ilmoituksia voidaan helposti sijoittaa reunoille 1-2-palstan asetelmaan tasapainon silti rikkoutumatta. Broadsheet-sivun pinta-ala on täsmälleen sama silloin, kun se vaaka-asentoon käännetynä vastaa tabloid-koon aukeamaa. Käytännössä tabloidin taittopinta pienenee kuitenkin 5-10 %, kun kaksi sivupäätä ja keskitaite vievät osan taitettavasta pinta-alasta. Broadsheetkokoista sivua ei suoranaisesti voida siirtää tabloidin aukeamalle ja työssäni lähdinkin tekemään lehteä täysin uudelta pohjalta. Aukeamalle en yrittänytkään sijoittaa samoja juttuja, koska jutut valittaisiin ja sijoitettaisiin sivulle käytännön työssä kuitenkin eri lähtökohdista.

14 4.4 Kokemuksia muiden lehtien osalta Ruotsissa tabloidiin siirtyminen on tullut valtaosan lehtien formaatiksi jo kauan aikaa sitten. 1980-luvulla oltiin jo siinä tilanteessa, että suurin osa lehdistä oli tabloid-kokoisia. Vuosina 2001 2005 myös maan suurimmat ja arvostetuimmat lehdet siirtyivät pienempään kokoon broadsheet- ja berliner-koosta. Vuonna 2006 jo yli 90 % Ruotsin päivälehdistä oli tabloid-kokoisia. (Sternvik 2007) Ruotsissa huomattiin, että formaattimuutos toi ainakin hetkellisen parannuksen levikkiin. Tähän vaikutti tilaustarjousten ja muutoksen tuoma kiinnostus. Lopullinen ratkaisu tämä ei kuitenkaan ollut talous- ja levikkivaikeuksissa oleville lehdille, sillä vain osa tilauksen tehneistä jäi pysyviksi lukijoiksi. Tulokset riippuivat Sternvikin mukaan kunkin lehden tilanteesta ja tavasta toteuttaa muutos. Vanhoja lukijoita ajatellen on tärkeää, ettei muutoksella lähdetä hakemaan säästöjä esimerkiksi henkilökuntaa tai sivumäärää vähentämällä. Säästötoimet olisivat imagon kannalta huono asia, sillä lukijat ja markkinat saattaisivat käsittää kyseessä olevan lehden alasajo. (Sternvik 2005, 4) TAULUKKO 2: 12 eurooppalaista sanomalehteä 7kk kokomuutoksen jälkeen (Khattak 2005, 4) Mainostulot Levikki Uusien tilausten määrä lisäänt. Tilausten peruutukset Lisääntyneet 20 % 70 % 80 % 35 % Ei muutosta 10 % 20 % 20 % 40 % Laskeneet 70 % 10 % 0 % 25 % Ruotsin tulosten kanssa yhtäpitäviä olivat myös muut eurooppalaiset kokemukset. Vuonna 2004 tehtyyn (McKinsey & Company) selvitykseen osallistui 12 eurooppalaista pienempää formaattiin siirtynyttä sanomalehteä. Tutkimuksesta ja taulukosta 2 voidaan päätellä, että mainostuloihin formaatin muutoksella on ollut selvästi pienentävää vaikutusta. Ilmoitustulot laskivat 7-12 %. Levikkiin ja uusien tilausten määrään muutoksella vastapainoisesti on ollut positiivinen vaikutus erityisesti ensimmäisenä vuonna. Levikit kasvoivat 6-8 % esinmmäisen uudistuksen jälkeisenä vuonna, vaikkakin kasvu jäi yleensä lyhytaikaiseksi. (Khattak 2005, 4)

15 Vuonna 2004 Taloussanomat uutisoi verkkosivuillaan Brittiläisen laatulehdistön tabloidkokoon muuttumisesta. Britannian vanhimpiin sanomalehtiin kuuluva Times julkaisi tuolloin marraskuussa lehtensä ainoastaan tabloid-koossa. Sitä edelsi vuoden kestänyt kokeilu, jonka aikana lehti oli ilmestynyt sekä tabloid-, että broadsheet-koossa. Lehden levikki oli vuodessa noussut 4,5 prosenttia eli keskimäärin 28 000 kappaletta päivässä, vaikka samaan aikaan useimpien Britannian sanomalehtien levikit olivat laskeneet. Samaan aikaan menestyksen harjalla oli myös hieman aikaisemmin tabloid-kokoon vaihtanut Independent. Vaikka se on Britannian neljästä laatulehdestä pienin, oli se onnistunut menestyksekkäästi nostamaan levikkiään keskimäärin 46 000 kappaleella eli reilulla viidenneksellä. (Talous-sanomat, 2005 Anna Mård) Suomenruotsalainen HBL siirtyi tabloid-kokoon maaliskuussa 2004. Lehden itsensä mielestä muutos oli onnistunut. Laskeva levikkikehitys katkaistiin vuoden 2004 aikana ja tavoittensa mukaan lehti sai lukijoikseen nuoria kaupunkilaisia. Esimmäisenä tabloidvuotenaan HBL sai lähinnä tutustumistilausten avulla yli 8 000 uutta lukijaa. Luonnollisesti kaikista heistä ei tullut kuitenkaan kestotilaajia, mutta lukijamäärä saatiin merkittävään kasvusuuntaan. Vuoden 2005 levikissä oli kasvua 0,7 % ja levikkituotot kasvoivat 3,3 %. Vuonna 2006 levikki pysyi ennallaan, mutta levikkituotot kasvoivat 4,2 %. Alkuvaiheessa ilmoittajia jäi pois ja ilmoitustulojen kehitys oli tappiollista ensimmäisinä kuukausina. Pian kuitenkin syksyllä 2004 laskua otettiin kiinni ja vuoden 2005 aikana ilmoitustuotot ylittivät budjetoidun (+2 %). Vuonna 2006 ilmoitustuottojen kasvu oli yli 3 %. Pian uudistuksen jälkeen tehtiin lukijatutkimus ja lähes 90 % lukijoista oli tyytyväisiä sekä uuteen formaattiin, että lehden sisältöön. (Pulkkinen 2008, 85 87.) Heinolassa ilmestyvän Itä-hämeen pääongelmana oli laskeva levikki. Tutkimukset osoittivat, että lehti oli vanhoille lukijoilleen tärkeä, mutta nuorempia oli vaikeata houkutella tilaajiksi. Ongelmana oli saman yhtiön eri lehti, joka ilmestyi samalla levikkialueella. Broadsheet-koossa Itä-Häme oli ohuen tuntuinen lehti varsinkin verrattuna saman levikkialueen Etelä-Suomen Sanomiin. Lisäksi ilmassa oli merkkejä, että alueen ilmaisjakelulehdet tekivät nousua. Itä-Hämeen ratkaisu sekä tilaus-, että ilmoitushintojen suhteen oli rohkea. Hinnannousut olivat 13 16% ilmoitusmuodosta ja paikasta riippuen. Tätä perusteltiin sillä, että kyseessä on uusi tuote ja täten myös hinnoittelu on nyt uusi. Myös tutkimuksissa on perusteltu, että tabloid-sivun kokoinen ilmoitus saa yhtä suuren, ellei suuremman huomioarvon kuin broadsheet-sivun kokoinen ilmoitus. Vuonna 2005 tehtiin lukijakysely. Pa-

16 lautetta saatiin 180 kpl, joista myönteisiä oli 76, kielteisiä 66 ja sekä-että 38 kpl. Positiivista palautetta saatiin lehden selkeydestä ja kätevyydestä. Kielteisessä palautteessa moitittiin, että lehti on pieni ja että fontti on niin pieni, ettei sitä näe lukea. Vuoden 2005 levikki oli -2.8 % ja vuonna 2006 levikki pysyi ennallaan. Vuoden 2006 levikkituotot kuitenkin kasvoivat 6.5 % ja ilmoitustuotot pysyivät jokseenkin ennallaan. Tavoiteltua uutta nousua ei saavutettu, mutta pelätty jyrkkä laskusuhdanne oli saatu vältettyä. Levikkiin vaikutti kuitenkin melko iso hinnannousu, sillä vuoden 2005 tilaushintoja oli nostettu 23 %. (Pulkkinen 2008, 87 90.) Taulukko 3: Tabloidiin vaihtaneiden lehtien levikkejä, (Levikin tarkastus Oy, 2008) Itä-Häme 12312-255 HBL 51203-1320 Iisalmen sanomat 14927-391 Raahen Seutu 7861-106 Kalajokilaakso 7933 +21 2002 2003 2004 2005 2006 2007 12226-86 50094-1109 14624-303 7869 +8 7945 +12 12158-68 50649 +555 14358-266 7809-60 8079 +134 11813-345 51012 +363 14170-188 8005 +196 7987-92 11824 +11 51130 +118 13908-262 8533 +528 7868-119 11836 +12 51251 +121 13577-331 8936 +403 7631-237 Taulukon kursivoidut luvut ovat lehden broadsheetistä tabloidiin siirtymisvuoden kohdalla. Levikin alapuolella pienemmällä on nähtävillä muutos edellisen vuoden levikkiin. Hufvudstadsbladetin levikkiin tabloidiin siirtymisellä on ollut selkeästi myönteinen vaikutus. Iisalmen Sanomien laskevaan levikkiin tabloidiin siirtyminen ei näyttänyt vaikuttavan. Tämä osoittaakin, että pelkkä formaatin muutos ei ole ratkaisu levikkiongelmaan. On kyse suuremmasta muutoksesta, johon tosin pienempi koko taitavasti käytettynä antaa mahdollisuuden. Itä-Hämeen tilanne vuonna 2004 vaikuttaa joiltain osin samalta kuin Kalajokilaaksolehden tilanne tällä hetkellä. Aivan kuten Itä-Hämeen alueella ilmestyi Etelä-Suomen sanomat, saman alueen levikkiä tavoittelee myös saman konsernin suurempi Keski- Pohjanmaa-lehti. Kalajokilaakson 8-10-sivuinen broadsheet vaikuttaa vaatimattomalta Keski-Pohjanmaahan verrattuna. Tabloid sen sijaan antaisi mahdollisuuden erottua jämäkkyydellä ja paikallisuudella. Suurimpana kilpalijana Ylivieskan alueella toimii ilmaisjakelu-lehti Vieskalainen, jonka asema ei kuitenkaan ole uhkaava, mutta vakavasti otetta-

17 va. Siirryttäessä tabloidiin olisikin säilytettävä ero ilmaisjakelu-lehteen sekä sisällöllisesti, että ulkonäöllisesti, sillä vertailua tulisi varmasti tapahtumaan. 4.5 Ongelmana keskiviikon suurjakelu Keskiviikko on merkittävä päivä Kalajokilaakson ilmoitustulojen kannalta. Tällöin lehti jaetaan suurjakeluna 36000 kpl:n painoksena Kala- ja Pyhäjokilaakson kuntiin. Broadsheet-kokoisena sivumäärä on keskimäärin 26 sivua, mutta sivumäärä voi usein kasvaa yli 30 sivuiseksikin. Lehti painetaan Art-Printillä Kokkolassa ja teknisesti suurin mahdollinen sivumäärä siellä painettavaan tabloidiin on 52 sivua. 26 broadsheet-sivua on verrannollisesti 52 tabloid-sivua ja voisi siis käydä niin, ettei kaikkien halukkaiden ilmoituksia saataisikaan mahtumaan lehteen. Tällöin jäätäisiin paitsi osasta ilmoitustuloja. Tilanteeseen on kuitenkin ratkaisuvaihtoehtoja: 1) Keskiviikon Kalajokilaakso jatkaisi ilmestymistään broadsheet-kokoisena. Tilanne ei muuttuisi nykyisestä siis millään tavalla nykyisen keskiviikon lehden suhteen, mutta ongelmia tuottaisi se, että lehti ilmestyisi muina päivinä eri koossa. Se aiheuttaisi hämmennystä ilmoittajissa, mainostoimissa, ilmoitusmyyjissä ja se voisi häiritä lukijoita. 2) Tuppauksella, eli sisäänpistomenetelmällä lehden väliin voitaisiin tehdä oma tabloidliitteensä joka olisi yhtenevä muun lehden kanssa. Erillinen liite voitaisiin myös valjastaa erilaisten teemojen käyttöön. Esimerkiksi erillinen rakennus-, matkailu-, tai vastaava teemaliite voisi kiinnostaa ilmoittajia jopa enemmän kuin nykyinen menetelmä, jossa teema on lehden sisäsivuilla. 3) Tuppauksella voitaisiin myös mahdollistaa broadsheet-kokoinen lehtiliite. Tämä mahdollistaisi edelleen yhteistyön Kärkimedian kanssa, joka suosii broadsheet-kokoa. Vastaava menetelmä on käytössä ainakin Tanskassa, mutta samanlaista tapausta Suomen lehdistöstä en löytänyt. Ongelmaksi muodostuisi jälleen kahden koon formaatti, mutta tilannetta hieman selkeyttäisi se, että ainoastaan tämä liite olisi broadsheet-kokoa.

18 5 SANOMALEHDEN RAKENNE JA OSASTOT 5.1 Sanomalehden fyysinen rakenne Sanomalehti on fyysinen esine, jonka ulottuvuudet, paksuuden ja painon voi paitsi nähdä, myös tuntea siihen tarttuessaan. Jo silloin voi syntyä käsityksiä lehden laajuudesta ja esimerkiksi sen suhteesta omaan ajankäyttöön. Pääasiassa käsitys lehden rakenteesta kuitenkin syntyy näköaistin kautta: esimerkiksi sivupäässä oleva sivunumero ja osaston nimi kertovat lukijalle, missä kohdassa hän on tuotteen sisällössä. (Pulkkinen 2008, 99). Sivumäärään nähden tuntuu oikeutetulta vaihtaa Kalajokilaakso tabloid-kokoon. Broadsheetinä yleensä 10-sivuisena ilmestyvä lehti vaikuttaa huomattavasti mukavemmalta lukea 20-sivuisena tabloid-lehtenä. Garcian ja Starkin mukaan lehden lukeminen ei useinkaan ole lukemista vaan silmäilyä. Tarkka havainnointi alkaa, kun jokin asia herättää kiinnostuksen ja suuntaa havaitsemisen sivujen yksityiskohtiin. Tabloid-kokoisen lehden aukeamalle voidaan nostaa yksi juttu selkeästi ylitse muiden ja kun sivumäärä on broadsheet-kokoon nähden puolet enemmän, voidaan olettaa, että lukija on tabloid-lehden lukiessaan kokenut saaneensa enemmän lukukokemusta, kuin verrattain saman sisältöisestä broadsheet-kokoisesta lehdestä. (Garcia & Stark 1991). Tabloid-kokoisen Kalajokilaakson enimmäissivumäärä voisi nykyisellä painotekniikalla olla 52 sivua. Se saattaisi rajoittaa lehden tuottoa keskiviikkoisin, jos ilmoitusmäärä olisi suuri. Myös erikoisempina juhlapäivinä, kuten jouluisin voisi sivumäärän tarve olla suurempi. Aukeamataiton takia olisi hyvä, jos lehti niitattaisiin, jolloin se pysyisi kasassa ja helpompilukuisena. 5.2 Sivujärjestyksen muodostuminen Työssäni huomasin osaston organisaation jäykkyyden osaltaan vaikuttavan lehden osastojen rakenteen syntymiseen. Ilmoitusmyynnin käytännöt vaikuttavat lehden rakennesuunnitteluun oleellisesti. Asiaa voidaan tiukasti rajattuna ajatellakin ilmoitusmyynnin ja toimituksen kannalta. Ilmoitusmyynnin ja sitä myöten myös lehden tulojen kannalta arvok-

19 kain sivu on etusivu, mutta myös toimitus mielellään ottaisi etusivun uutisoinnin käyttöön. Kompromissien teko oli haastavaa erityisesti etusivun suhteen, sillä Kalajokilaakson päätoimittaja Seppo Kangas ei pitänyt ajatuksesta, että etusivu jaettaisiin sekä uutisten, että mainonnan kesken. Nykyisellään broadsheet-koossa esimerkiksi perjantain lehdessä näin on tehty sillä edellytyksellä, että ilmoitukset vievät tietyn vaakakokoisen tilan tai koko etusivun. Tärkeäksi kohdaksi kuitenkin nousi sivukoon pieneminen tabloid-kokoon, jolloin selkeää pääuutista ei saa tarpeeksi esille, jos puolet sivusta on mainoksia. Etusivu olisi siis kokonaan joko uutisten tai mainonnan käytössä mainonnan kysynnästä riippuen. Perusteluun vaikutti sekä esteettinen, että journalistinen näkökulma. Taulukko 4. Sivun 2 sisältö päivälehdissä (Pulkkinen 2008, 112) 2001 2005 Artikkelisivu 70 % 69 % Uutissivu 13 % 19 % Yleisönosasto 2 % 0 % Päivyrisivu 6 % 8 % llmoitus/sää 9 % 4 % Taulukko 5. Sivun 3 sisältö päivälehdissä (Pulkkinen 2008, 112) 2001 2005 Uutissivu 56 % 46 % Premisivu 23 % 21 % Premi/uutissivu 9 % 21 % Mielipide/artikkelisivu 6 % 6 % llmoitus 6 % 6 % Ilmoitusmyynnin tarpeita ajatellen rakensin lehden siten, että takasivu olisi täysin myynnin käytettävissä ja juttuja sinne sijoitettaisiin ainoastaan täytteeksi ja tarvittaessa. Takasivu tulisi olemaan myyntiä ajatellen arvokkain sivu, olettaen, että arkisin etusivua ei aina saada kokonaan myydyksi, kuten käytäntö on osoittanut. Toinen myynnillisesti arvokas sivu olisi lukijoiden mielipidesivu niinä päivinä, jolloin sitä ei olisi, eli kaksi kertaa viikossa. Tämän lisäksi etusivun kompromissia ajatellen pääuutisaukeamasta sivu kolme oli-

20 si osaltaan ilmoitusmyynnin käytössä. Taulukon 6 kuvassa harmaat kohdat ovat ilmoitusmyynnin käytettävissä. Taulukko 6. Tabloid-kokoisen Kalajokilaakson esimerkkitaiton sivurakenne 5.3 Draaman kaari Iltapäivälehdet ja muut populaarit sanomalehdet ovat pitäneet lukijoiden kiinnostusta mittatikkunaan: esimerkiksi vakavien ja kevyiden uutisten välille on haettu balanssia, jossa uutissivujen antama vaikutelma ei ole liian raskas eikä myöskään liian kevyt. (Giles & Hodgson 1990, 127)

21 Pääuutisaukeaman jälkeen seuraava kokonaisuus on pääkirjoitus ja mielipidekirjoitusaukeama sivuilla 4-5. Riippuen näiden sisällöstä, aukeama voi olla kevytpainotteinen ja tuoda vastapainoa edellisen aukeaman vakavalle sisällölle. Vuorotteleva tyyli säilyy pääosin läpi lehden tavoitellen lukijan mielenkiinnon ylläpysymistä. Alustavassa ehdotelmassani pääkirjoitusaukeama oli jo sivuilla 2-3, mutta toimeksiantajan kanssa päädyimme johtopäätökseen, että lehden ensimmäinen aukeama on aloitettava uutisilla. Myös Pulkkinen pitää tärkeänä, että pääuutiset löytyvät heti lehden alusta. Hänen mielestään lukijan kannalta on tärkeää se, että hän voi paneutua päivän kiinnostavimpaan uutismateriaaliin välittömästi, eikä pitkän selaamisen jälkeen. Nykyisessä Kalajokilaakso-lehden rakenteessa pääkirjoitus- ja mielipidesivut sijaitsevat eripuolilla lehtiä. Selkeää rakennetta ajatellen päädyin kuitenkin yhdistämään nämä sivut vierekkäin aukeamalle. (Pulkkinen 2008, 111) Nykyisellään Lukijoiden mielipiteitä, eli sananvalta-palstaa julkaistaan kahdesti viikossa. Pienemmän sivukoon myötä palstaa voitaisiin mahdollisesti julkaista kolmesti viikossa. Näin vuorovaikutus lehden ja lukijoiden kanssa pysyisi todennäköisesti määrällisesti samana, mutta aineisto hajaantuisi useamman päivän ajalle. Tämä antaisi lukijalle mielikuvan tiiviimmästä vuorovaikutuksesta lukijoiden kanssa. Muina ilmestymispäivinä tämän palstan sijalle voisi olla vaikkapa mainoksia, jotka ilmoittajan kannalta ihanteellisesti sijoittuisi oikealle sivulle. Tabloid-lehteä voidaan hyvin vertailla aikakausilehtiin sillä suunta on ollut yhtenevään suuntaan jo pitkään kuvien käytön, uutisoinnin kuin taitonkin osalta. Lasse Rantanen kuvailee aikakausilehtien rakennetta ja dramaturgiaa termeillä alkupala, pääruoka ja jälkiruoka. Alkupää on tuttu ja turvallinen. Alkusivut koostuvat numerosta toiseen toistuvasta aineistosta ja lukija tietää, mitä lehden alkusivuilta odottaa. Ne sisältävät tuttua turvallista ja odotettavaa sisältöä. Lehden keskiosa on syventävä ja yllättävä. Keskiosan artikkelit tarjoavat lukijalle tuoreita näkökulmia ja syventävää tietoa. Lehden loppupää koostuu keveämmistä uutisista ja viihteestä johon lasketaan sarjakuvat, sudokut ja tv-sivu. Lehteä alusta loppuun selaavalle lukijalle loppupää tarjoaakin pehmeän laskeutumisen. Rantasen mukaan samankaltaisen kolmiojaon voi löytää valtaosasta aikakauslehdistä. (Rantanen 2007, 177 178) Sivujen 10 11 muodostamalle aukeamalle annoin nimen meidän kesken. Tämän teeman ei tarvitsisi olla joka lehdessä, eikä edes kerran viikossa vaan se toimii ennemminkin esi-