2. Argumenttianalyysi Renne Pesonen (TaY) 28. syyskuuta 2015 35 / 119
Tähän mennessä havaittua: Argumentti koostuu kolmenlaisista asioista 1. Väite V 2. Perustelut P 1, P 2, P 3,... 3. Taustaoletukset T 1, T 2, T 3,... - Usein taustaoletukset ovat julkilausumattomia ja rakentavat linkin perustelujen ja väitteiden välille. - Väite vastaa kysymykseen: mitä minun tulee uskoa? - Perustelut (taustaoletusten kanssa) vastaa kysymykseen: miksi minun tulee uskoa väite? Renne Pesonen (TaY) 28. syyskuuta 2015 36 / 119
Tyypillinen taustaoletuksen muoto on konditionaali: jos P, niin V. Tällöin taustaoletus rakentaa loogisen yhteyden perustelun ja väitteen välille: P Jos P, niin V siis: V (perustelu) (linkki) (johtopäätös) - linkeissä esiintyvät konditionaalit eivät yleensä itse ole loogisesti tosia - lisäksi linkit usein monimutkaisempia ja muodostavat ketjuja ym. Renne Pesonen (TaY) 28. syyskuuta 2015 37 / 119
Esim.: V Rikos ei kannata P 1 Jos tekee rikoksia, jää ennen pitkää kiinni. T 1 Jos jää kiinni, rangaistus on rikoksen hyötyjä suurempi. T 2 Jos rangaistus on rikoksen hyötyä suurempi, rikos ei kannata. Tässä taustaoletukset muodostavat päättelyketjun, mutta argumentatiivisesti kyse ei ole perustelujen ketjusta. Peruste yhdessä perustelemattomien taustaoletusten kanssa muodostaa argumentin: Rikos ei kannata, koska P 1 (sekä T 1 ja T 2 ) Renne Pesonen (TaY) 28. syyskuuta 2015 38 / 119
Esim.: V Rikos ei kannata. P 1 Jos tekee taloudellisesti merkittäviä rikoksia, jää ennen pitkää kiinni, koska poliisien keinot tutkia merkittäviä rikoksia ovat nykyään erittäin tehokkaat. P 2 Jos vakavasta rikoksesta jää kiinni, on rangaistus ankara. P 3 Lisäksi on helpompaa tehdä rehellistä työtä kuin koittaa tienata pikkurikoksia puuhailemalla. Tässä P 3 on erillinen perustelu. P 1 tarjoaa perustelun sille, että rötöstelystä jää kiinni, mikä perustelun P 2 kanssa perustelee väitteen. Argumentti selvästi sisältää myös useita taustaoletuksia. Renne Pesonen (TaY) 28. syyskuuta 2015 39 / 119
Argumentin rakenteen analyysissä ensisijaisen tärkeää on tunnistaa: 1. Mitä väitetään. 2. Mitkä argumentin rakenneosat perustelevat väitettä, mitkä ovat selityksiä ja mitkä taas kuvauksia. 3. Mitä taustoletuksia argumentti sisältää. 4. Mikälaisia rakenteita taustaoletukset muodostavat: -usea perustelu perustelee väitettä yhdessä -usea perustelu perustelevat väitettä erikseen -linkin rakentuminen edellyttää usein monia taustaoletuksia -perustelu perustelee väitettä, joka perustelee toista väitettä, jne. Renne Pesonen (TaY) 28. syyskuuta 2015 40 / 119
Kielelliset tunnistuskeinot: Väite, koska perustelu / Väite, sillä perustelu / Perustelu, niinpä väite 1. Väitettä tai selitettävää ilmaisevat mm. seuraavat: ojten, siksi, siten, niinpä, mistä/tästä seuraa että, mikä osoittaa että, mistä voidaan päätellä että,... 2. Perustelua tai selitystä ilmaisevat mm. seuraavat: koska, sillä, siksi että, sen nojalla että, siitä syystä että, sen vuoksi että, siitä johtuen että,... Renne Pesonen (TaY) 28. syyskuuta 2015 41 / 119
Huom: johtopäätöskään ei ole aina sanottu suoraan vaan voi olla argumentissa implisiittisesti: Jos lähdemme siihen ravintolaan nyt, olemme siellä vasta varttia vaille sulkeutumisajan V : Ei lähdetä siihen ravintolaan Jos kirjoitat gradusi johtopäätösluvun kunnolla, tulet saamaan hyvän arvosanan. V : Kirjoita se luku kunnolla. Tällä teolla on arvaamattomia seurauksia/mitähän tästä seuraa? V : Arvaamaton on pahasta, joten jätetään tekemättä. Renne Pesonen (TaY) 28. syyskuuta 2015 42 / 119
Kun rakenne on selvillä argumentin kriittisessä analyysissä tarkastellaan perustelujen, taustaoletusten ja muiden linkkien uskottavuutta. Perustelujen tulee olla uskottavampia kuin argumentin pääväite. muutoin perustelut edellyttävät erillisiä perusteluja. - Linkkien täytyy olla riittävän vahvoja, jotta perustelujen uskottavuutta siirtyy pääväitteelle. Taustaoletukset vaikuttavat linkin vahvuuteen. - Esittäjä olettaa nämä jaetuiksi itsensä ja yleisön kanssa. ikävä kyllä tämä johtaa usein ongelmiin - Millaisia perusteluja ja miten paljon esitetään, riippuu yleistöstä ja argumentin esittämisen kontekstista. Renne Pesonen (TaY) 28. syyskuuta 2015 43 / 119
On tärkeää kyetä erottelemaan argumentin ilmiasu sen rakenteesta. Argumentin ilmiasu: se kielellinen muoto, jossa argumentti todellisuudessa esiintyy. Argumenttianalyysi pyrkii erottamaan ilmiasusta argumentin rakenteen: Paikannetaan väitteet ja perustelut, esitetään niiden asiasisältö mahdollisimman selkeästi ja yksikäsitteisesti. Esim. argumentin kontekstissa samaa tarkoittavien ilmaisujen korvaaminen yhdellä ilmaisulla, kontekstisidonnaisten ilmaisujen korvaaminen vähemmän kontekstisidonnaisilla ja niin edelleen. Renne Pesonen (TaY) 28. syyskuuta 2015 44 / 119
On tärkeää kyetä erottelemaan argumentin ilmiasu sen rakenteesta. Esim: EU komission Agenda 2000 -esitys on johtamassa Suomen maidontuotannon eettisesti arveluttavalle tielle. Esitykseen sisältyvä ehdotus laskea rehuviljan hintaa 20 prosenttia merkitsee väkirehun käytön lisääntymistä nautakarjan ruokinnassa. Väkirehun osuuden lisääminen nautojen ravinnossa nurmirehun kustannuksella aiheuttaa märehtijöille terveyttä vaarantavia ruoansulatushäiriöitä. Renne Pesonen (TaY) 28. syyskuuta 2015 45 / 119
On tärkeää kyetä erottelemaan argumentin ilmiasu sen rakenteesta. Esim: EU komission Agenda 2000 -esitys on johtamassa Suomen maidontuotannon eettisesti arveluttavalle tielle. Esitykseen sisältyvä ehdotus laskea rehuviljan hintaa 20 prosenttia merkitsee väkirehun käytön lisääntymistä nautakarjan ruokinnassa. Väkirehun osuuden lisääminen nautojen ravinnossa nurmirehun kustannuksella aiheuttaa märehtijöille terveyttä vaarantavia ruoansulatushäiriöitä. Taustaoletuksina: T 1 : nauta = märehtijä (tässä kontekstissa) T 2 : väkirehu = rikastettu rehuvilja T 3 : Vilja on tässä se mikä tuottaa ongelmia T 4 : nautakarja = maidontuottajat Renne Pesonen (TaY) 28. syyskuuta 2015 46 / 119
On tärkeää kyetä erottelemaan argumentin ilmiasu sen rakenteesta. Esim: EU komission Agenda 2000 -esitys on johtamassa Suomen maidontuotannon eettisesti arveluttavalle tielle. Esitykseen sisältyvä ehdotus laskea rehuviljan hintaa 20 prosenttia merkitsee rehuviljan käytön lisääntymistä nautakarjan ruokinnassa. Rehuviljan osuuden lisääminen nautojen ravinnossa nurmirehun kustannuksella aiheuttaa naudoille terveyttä vaarantavia ruoansulatushäiriöitä. Taustaoletuksina: T 1 : nauta = märehtijä (tässä kontekstissa) T 2 : väkirehu = rikastettu rehuvilja T 3 : Vilja on tässä se mikä tuottaa ongelmia T 4 : nautakarja = maidontuottajat Renne Pesonen (TaY) 28. syyskuuta 2015 47 / 119