Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Samankaltaiset tiedostot
Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Puuston tiheyden ja maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien syntyyn ja alkukehitykseen

Korpien luontainen uudistaminen

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Pienaukkojen uudistuminen

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Suomen metsien inventointi

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Säästöpuut ovat osa nykyaikaista metsätaloutta.

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Taimikonhoidon perusteet.

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

15 Taimikonhoito ja harvennusbiomassan tuottaminen kuusen taimikossa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

onnistuminen Lapissa

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Puiden oksikkuus ja huono laatu oli yksi tärkeimmistä

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Suomen metsävarat

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu

Yhteensä Mänty Kuusi

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) VAARANPÄÄ

LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo

METSÄ SUUNNITELMÄ

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) LEVÄLÄ

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Kuvioluettelo ROVANIEMI / Alue 15 / Metsäsuunnitelma 1 / AAVASAKSANNELONEN / Lohko 3

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

METSÄ SUUNNITELMÄ

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö

Metsäohjelman seuranta

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon

Taimikon varhaishoito ja taimikonhoito

Muokkausmenetelmän valinta

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Kantojen ja hakkuutähteiden korjuun vesistövaikutukset. Eero Kubin

Kangasmaiden lannoitus

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Transkriptio:

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari Rovaniemen ammattikorkeakoulu 15.03.2012

SISÄLTÖ 1. Taustaa 2. Siemenpuiden poistoajankohta 3. Taimikonhoito harva vaiko tiheä taimikko? 4. Tiivistelmä

Metsänuudistamisen kenttäkokeita Muhoksen tutkimusasema Korkeiden alueiden uudistaminen Taimikon puulajikoostumuksen ja tiheyden vaikutus pohjaveden ravinnetasoon (kokeita 8 kpl) Taimien kasvualustan lannoitus Lehtipuukoesarja Puulajien vertailu korkeilla mailla Siemenpuiden nopea poisto Taimikonhoitokoesarja Mäntytaimikon perkaus Metsänviljely Jatkuvakasvatus Koristejäkälän keruu Metlan koerekisteri 20.7.2005

Siemenpuiden nopea poisto

Siemenpuiden poistoajankohdan vaikutus taimettumiseen Kuhmo, Lehtoniemi Siemensatoja Siemenpuita kpl/ha Uudistusalan koko 11,5ha Hakkuu siemenpuuasentoon 1984 Äestys syksyllä 1985

Koemetsikön nro 980001 SIEMENPUIDEN POISTOAJANKOHTA Timoniemi, Vaaranpää, Lehtoniemen palsta 2 4 z 1 8 z inventointilinja Kuhmoon 37 km ympyräkoeala 100 m 0 100 m Siemenpuiden poistoaikataulu Lohko Siemenpuita Poistettu Maassa kpl/ha talvella siemensatoja 1 30 1986-87 1 2 26 1987-88 2 4 35 1989-90 4 8 42 1993-94 8 Smp-hakkuu 1984 Äestys 1985 1.1.1986 31.12.2010

Männyntaimien määrä kpl/ha Kuhmon Lehtoniemessä Siemensatoja 1 2 1 Siemensatoja 2

Männyntaimien määrä kpl/ha Kuhmon Lehtoniemessä Siemensatoja 4 4 8 Siemensatoja 8

Siemenpuiden poistoajankohdan vaikutus taimettumiseen Kuhmo, Lehtoniemi Eri vuosina (1986-1993) syntyneiden taimien elossaolo vuonna 1997 ja 2000

Siemenpuiden poistoajankohdan vaikutus taimettumiseen Kuhmo, Matilanaho ja Niska-aho

Koemetsikön nro 980401 SIEMENPUIDEN NOPEA POISTO LUONTAISESSA UUDISTAMISESSA Kuhmon hoitoalue Viiksimo, Matilanaho Siemenpuiden poistoaikataulu: Lohko Siemenpuita Poistetaan Maassa kpl/ha talvella siemensatoja I II III IV V 67 1988-89 1 94 1989-90 2 68 1991-92 4 63 1995-96 8 30 2003-04 16 Hakkuu siemenpuuasentoon vuonna 1986 Äestys viikolla 27 1987 Taimien inventointilinja

Männyntaimien määrä kpl/ha Kuhmon Matilanahossa Siemensatoja 1 Siemenpuita 67 Siemensatoja 2 Siemenpuita 94

Männyntaimien määrä kpl/ha Kuhmon Matilanahossa Siemensatoja 4 Siemenpuita 88 Siemensatoja 8 Siemenpuita 63

Männyntaimien määrä kpl/ha Kuhmon Matilanahossa Siemensatoja 16 30 siemenpuuta

SIEMENPUIDEN NOPEA POISTO LUONTAISESSA UUDISTAMISESSA Kuhmon hoitoalue Viiksimo, Niska-aho Hakkuu siemenpuuasentoon vuonna 1985 Äestys syksyllä 1985 Taimien inventointilinja Oja Kokonaisala 11,6 ha Siemenpuiden poistoaikataulu: Lohko I II III IV V Siemenpuita Poistetaan Maassa kpl/ha talvella siemensatoja 84 1986-87 1 79 1978-88 2 44 1989-90 4 76 1993-94 8 2001-02 16

Männyntaimien määrä kpl/ha Kuhmon Niska-ahossa Siemensatoja 1 Siemenpuita 84 Siemensatoja 2 Siemenpuita 79

Männyntaimien määrä kpl/ha Kuhmon Niska-ahossa Siemensatoja 4 Siemenpuita 44 Siemensatoja 8 Siemenpuita 76

Männyntaimien määrä kpl/ha Kuhmon Niska-ahossa Siemensatoja 16

Kuhmo, Koljosenkangas, isomänty 1997 Siemenpuuasento 1973 m Männyn taimien keskipituus 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 0 1 1 2 2 3 3 4 4 5 5 6 6 7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 Etäisyys isosta männystä, m

SISÄLTÖ 1. Taustaa 2. Siemenpuiden poistoajankohta 3. Taimikonhoito harva vaiko tiheä taimikko? 4. Tiivistelmä

UPM:n taholta 1990 luvulla kiinnostusta männyn laatukasvatukseen taimikon tiheyttä säätelemällä Perustettiin kaksi koekenttäryhmää; istutustaimikoita Etelä-Suomeen ja kylvö/luontaisen uudistamisen taimikoita Pohjois-Suomeen, Kainuuseen

Kylvö/luontaisen taimikon perkaustapa 1987 Siemenpuiden nopea poisto luontaisessa uudistamisessa 1998 Männyn perkaustutkimus kylvö/luontaisen uudistamisen kohteissa Kainuussa

Kylvö/Luontaisen uudistamisen männyntaimikon perkaus Koejäsenet 1998 1. Ei taimikonhoitoa. Perkausta lykätään tilanteesta riippuen 5-8 m valtapituuteen tai myöhemmäksi. 2. Kaikki lehtipuut poistettiin koetta perustettaessa syksyllä 1998. 3. Männyntaimia selvästi haittaavien lehtipuiden katkaisuperkaus vesurityönä männynlatvojen tason alapuolelta. Mäntyjen välissä olevat lehtipuut tasattiin vastaavasti. Uusintakäsittelyajankohta ja perkaustapa päätetään myöhemmin vallitsevan tilanteen mukaan 4. Kuten edellä, mutta ensimmäinen perkaustyö tehdään vuonna 2001, kolmen vuoden kuluttua perustamisesta (1998). 5. Kuten 3., mutta välissä olevia koivuja ei perattu. 6. Kaikki kasvatettavia mäntyjä pitemmät lehtipuut perataan (juuresta) raivaussahalla 1998.

MÄNNYNTAIMIKON PERKAUS Kaikki Kainuun koekentät Perustettu 1998 Mitattu 2003 Yli 1.3 m:n taimien keskipituus, dm % 1 = Ei taimikonhoitoa. 2 = Täysperkaus = kaikki lehtipuu pois 3 = Männyntaimia selvästi haittaavien lehtipuiden katkaisuperkaus vesurityönä männyn latvojen tason alapuolelta. Mäntyjen välissä olevat lehtipuut tasattiin vastaavasti. 4 = Kuten edellinen, mutta ensimmäinen perkaustyö tehtiin kolmen vuoden kuluttua perustamisesta. 5 = Kuten 3, mutta välissä olevia koivuja ei perattu. 6 = Kaikki kasvatettavia mäntyjä pitemmät lehtipuut perataan tyvestä raivaussahalla ). Koepuiden elinvoimaisuus

MÄNNYNTAIMIKON PERKAUS Kuhmo, Timoniemi, Vaaranpää, Lehtoniemi Kpl/ha 30000 25000 20000 15000 10000 Vain mäntyä Muu lehtipuu Koivu Kuusi 5000 Mänty 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Koejäsen Runkoluku 1998 ennen perkausta 30 25 20 Vain mäntyä dm 15 10 Mänty Koivu 5 Keskipituus 19980 (ennen perkausta) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Koejäsen

Mittaukset 2003 Lukupuut: Kaikista puista mitattiin pituus ympyräkoealalta, jonka säde oli männyllä 4 m ja muilla puilla 2 m. Koepuut: Koejäseniltä 1 6 koepuiksi otettiin 10 kasvatuskelpoista puuta, joista mitattiin pituuden ja läpimitan lisäksi elävä ja kuollut latvusraja, paksuimman elävän ja kuolleen oksan läpimitta ja korkeus. Lisäksi määritettiin elinvoimaisuus, tekninen laatu, mekaanisen vaurion ilmiasu, aiheuttaja ja aste. Lisäksi määritettiin latvuksen kunto. Koejäseniltä 7 10 em. mittaukset ja havainnot tehtiin kaikista puista.

MÄNNYNTAIMIKON PERKAUS Kuhmo, Timoniemi, Vaaranpää, Lehtoniemi Paksuimman elävän oksan läpimitta 2003 Paksuimman elävän oksan korkeus 2003

MÄNNYNTAIMIKON PERKAUS Kuhmo, Timoniemi, Vaaranpää, Lehtoniemi Tekninen laatu 2003 Oksaisuus suurin huonontava tekijä Latvuksen muoto 2003

Kokeen jatkomittauksen suunnittelu Koe on tarkoitus mitata vuonna 2012. Tätä varten mitattiin 2011 otos puhtaista männyntaimikoista (1000, 2000, 5000, 10000 kpl/ha) työn tarkempaa suunnittelua aikatarpeen arviointia varten. Koepuut: Yhden lohkon koejäseniltä 7 10 leimattiin 5 parasta puuta /ympyräkoela = 1000 puuta /ha. Näistä puista mitattiin pituuden ja läpimitan lisäksi elävä ja kuollut latvusraja, paksuimman elävän ja kuolleen oksan läpimitta ja korkeus. Laskennassa verrattiin vuosina 1998 ja 2003 vastaavilta koealoilta mitattujen viiden parhaan puun tietoihin. Seuraavassa esitetään joitakin alustavia tuloksia

MÄNNYN KYLVÖTAIMIKON PERKAUS Kuhmo, Timoniemi, Vaaranpää, Lehtoniemi Siemenpuuhakkuu 1984, äestys 1985: Perkauskoe 1998 Koejäsenet 1. Ei taimikonhoitoa. Perkausta lykätään tilanteesta riippuen 5-8 m valtapituuteen tai myöhemmäksi. 2. Kaikki lehtipuut poistettiin koetta perustettaessa syksyllä 1998. 3. Männyntaimia selvästi haittaavien lehtipuiden katkaisuperkaus vesurityönä männynlatvojen tason alapuolelta. Mäntyjen välissä olevat lehtipuut tasattiin vastaavasti. Uusintakäsittelyajankohta ja perkaustapa päätetään myöhemmin vallitsevan tilanteen mukaan. 4. Kuten edellä, mutta ensimmäinen perkaustyö tehdään vuonna 2001, kolmen vuoden kuluttua perustamisesta (1998). 5. Kuten 3., mutta välissä olevia koivuja ei perattu. 6. Kaikki kasvatettavia mäntyjä pitemmät lehtipuut perataan (juuresta) raivaussahalla 1998. 7. Ruuduille jätettiin männyntaimia 1 000 kpl/ha. Kaikki jäljelle jäävät mäntyä. 8. Ruuduille jätettiin männyntaimia 2 000 kpl/ha. Kaikki jäljelle jäävät mäntyä. 9. Ruuduille jätettiin männyntaimia 5 000 kpl/ha. Kaikki jäljelle jäävät mäntyä. 10. Ruuduille jätettiin männyntaimia 10 000 kpl/ha. Kaikki jäljelle jäävät mäntyä. Uudistusalan koko 11,5 ha Hakkuu siemenpuuasentoon 1984 Siemenpuita 34 kpl/ha Äestys syksyllä 1985

Taimikon ikä 25 vuotta. Taimikonhoito eri tiheyksiin 1998. Vuoden 2011 tulokset otos jatkomittausten suunnittelua varten Kuhmo, Lehtoniemi Pituus Läpimitta, d.1,3

Kuhmo, Lehtoniemi Pituuskasvu Aikavälillä 2003-2011 tiheys alentaa pituuskasvua Paksuuskasvu Aikavälillä 2003-2011 paksuuskasvu heikoimpaa suurimmassa tiheydessä

% Kuhmo, Lehtoniemi 50 40 30 20 10 Elävä latvusraja dm 35 30 25 20 15 10 5 0 1000 2000 5000 10000 Runkoluku kpl / ha 1998 2003 2011 Elävän latvusrajan korkeus %:a puun pituudesta 0 1000 2000 5000 10000 Runkoluku kpl / ha

Kuhmo, Lehtoniemi 1987 Siemenpuiden nopea poisto luontaisessa uudistamisessa 1998 Männyn perkaustutkimus 2007 Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

SISÄLTÖ 1. Taustaa 2. Siemenpuiden poistoajankohta 3. Taimikonhoito harva vaiko tiheä taimikko? 4. Tiivistelmä

Kiitokset UPM Kymmene Metsä Pentti Savilammen ryhmä Reijo Seppäsen ryhmä

Kiitos