Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan kestävän kehityksen rahastosta (EKKR) ja siihen liittyvän kestävän kehityksen takuun ja takuurahaston perustamisesta (EKKR-asetus) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle Euroopan komission 14 päivänä syyskuuta 2016 tekemä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan kestävän kehityksen rahastosta (EKKR) ja siihen liittyvän kestävän kehityksen takuun ja takuurahaston perustamisesta sekä ehdotuksesta laadittu muistio. Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2016 Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen Lähetystöneuvos Sari Lehtiranta 1
ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO 10.11.2016 EU/2016/1477 KOMISSION EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUK- SEKSI EUROOPAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN RAHASTOSTA (EKKR) JA SIIHEN LIITTYVÄN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAKUUN JA TAKUURAHASTON PERUS- TAMISESTA 1 Ehdotuksen tausta ja tavoite Euroopan komissio antoi 14.9.2016 ehdotuksen asetukseksi Euroopan kestävän kehityksen rahastosta (EKKR) ja siihen liittyvän kestävän kehityksen takuun ja takuurahaston perustamisesta (COM(2016) 586). Asetusehdotuksen taustalla on komission 7.6.2016 julkaisema tiedonanto Euroopan muuttoliikeagendaan perustuvasta uudesta kumppanuuskehyksestä kolmansien maiden kanssa (COM(2016) 385), jossa komissio vaatii pitkäaikaista strategiaa, joka edistäisi Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteita ja siten puuttuisi maastamuuton perimmäisiin syihin. Tämä on linjassa Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian kanssa. Eurooppa-neuvosto pyysi päätelmissään 28.6.2016 komissiota laatimaan ehdotuksen ulkoisesta investointiohjelmasta syyskuuhun 2016 mennessä. Ehdotetussa asetuksessa ulkoinen investointiohjelma perustuisi kolmeen pilariin: 1) uusi investointirahasto (Euroopan kestävän kehityksen rahasto, EKKR); 2) tekninen apu paikallisviranomaisille ja yrityksille kestävien hankkeiden kehittämistä varten ja investointien houkuttelemiseksi sekä; 3) erilaisia temaattisia, kansallisia ja alueellisia EU:n kehitysyhteistyön ohjelmia, joita täydentää rakenteellinen poliittinen dialogi, jonka tavoitteena on parantaa liiketoimintaympäristöä kumppanimaissa. Ehdotettu asetus on osa komission 14.9.2016 tiedonannossa COM(2016) 581 esittämää ulkoista investointiohjelmaa koskevaa toimenpidekokonaisuutta, joka käsittää myös seuraavat osat: a. Komission kertomus Väliarviointi päätöksen N:o 466/2014/EU soveltamisesta EU:n takaus Euroopan investointipankille (EIP) unionin ulkopuolella toteutettaviin investointihankkeisiin liittyvistä rahoitustoimista aiheutuvien tappioiden varalta ; b. Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi EU:n takauksen myöntämisestä Euroopan investointipankille unionin ulkopuolella toteutettaviin investointihankkeisiin liittyvistä rahoitustoimista aiheutuvien tappioiden varalta; c. Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan investointipankin EU:n takauksen nojalla vuonna 2015 toteuttamista ulkoisista toimista; d. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi takuurahaston perustamisesta ulkosuhteisiin liittyville hankkeille annetun neuvoston asetuksen N:o 480/2009 muuttamisesta; e. Luonnos komission päätökseksi Afrikan investointijärjestelyn perustamista koskevasta yksittäisestä toimenpiteestä ja päätöksen C(2015) 5210 kumoamisesta; f. Luonnos komission päätökseksi naapuruuspolitiikan investointijärjestelystä, jolla muutetaan Euroopan naapuruusvälineeseen liittyvästä naapuruuspolitiikan investointivälineestä annettua komission päätöstä C(2016)3436; ja g. Luonnos komission päätökseksi 11:nnestä Euroopan kehitysrahastosta rahoitettavan EKKR:n takuurahaston rahoitusosuutta koskevasta yksittäisestä toimenpiteestä. Komission päätösluonnoksia EKKR:n perustamisen kannalta välttämättömistä muutostoimenpiteistä nykyisiin rahoitusvälineisiin (kohdat e. g. yllä olevassa listassa) kuvaillaan lyhyesti jäljempänä kohdassa 2.6. 2
Euroopan kestävän kehityksen rahaston keskeisenä tavoitteena on tarjota integroitu paketti investointien edistämiselle Afrikassa ja EU:n naapuruusmaissa luomalla kasvua, työllisyyttä ja houkuttelemalla yksityisen sektorin rahoitusta. EKKR:n avulla julkisten ja yksityisten investointien kokonaismäärän odotetaan nousevan 44 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. EU:n talousarviosta ja Euroopan kehitysrahastosta saatava rahoitusosuus olisi 3,35 miljardia euroa. Varat 750 milj. euron takuurahastoon kohdennettaisiin komission ehdotuksen mukaan unionin talousarviosta ja Euroopan kehitysrahastosta. Lisäksi komissio kehottaa jäsenvaltioita ja muita kumppaneita osoittamaan järjestelyyn EU:n kokonaisrahoituksen verran lisää rahoitusta eri muodoissa investointien kokonaismäärän saamiseksi 88 miljardiin euroon. 2 Pääasiallinen sisältö 2.1 Euroopan kestävän kehityksen rahasto Komissio ehdottaa perustettavaksi kestävän kehityksen rahastoa (EKKR), jonka tarkoituksena on tukea avustuksilla, takuilla ja muilla rahoitusvälineillä investointeja Afrikassa ja naapuruusmaissa. EKKR tukee Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteita liittyen kestävään kasvuun, työpaikkojen luomiseen ja yritysten tukemiseen vastaamalla siten maastamuuton perimmäisiin syihin ja tukemalla palautettujen siirtolaisten uudelleen integroitumista lähtömaihinsa. EKKR:n tarkoituksena olisi mobilisoida yhdessä sekarahoitukseen (ns. blending) liittyvien aktiviteettien kanssa vähintään 44 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. 2.2 EKKR:n takuu ja takuurahasto Komissio ehdottaa EKKR:n osaksi takuurahastoa, joka perustettaisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. EKKR:n takuu toimisi siten, että unioni myöntää ensisijaisen takuun tukikelpoiselle vastapuolelle investointitoimien rahoittamista varten Afrikassa ja naapuruusmaissa. EKKR:n takuun myöntäminen edellyttää takuusopimuksen solmimista komission ja tukikelpoisen vastapuolen välillä. EKKR:n takuusopimusten solmimisaika on 31. joulukuuta 2020 asti. Tukikelpoiset vastapuolet voivat solmia sopimuksia rahoituksen välittäjien tai hyödynsaajien kanssa enintään neljän vuoden aikana takuusopimuksen solmimisesta. Tuettavien investointitoimien tulee olla yhdenmukaisia unionin kehitys- ja naapuruuspolitiikan sekä kumppanimaiden kehitysstrategioiden kanssa. Toimien tulee tukea kestävää taloudellista ja sosiaalista kehitystä, erityisesti työpaikkojen luomista naisille ja nuorille vaikuttamalla näin maastamuuton perimmäisiin syihin. Toimilla voidaan tukea myös infrastruktuuria ja rahoittaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä tavoitteena yksityisen sektorin kehitys. Takuulla tuetuilla investointitoimilla voidaan myös luoda rahoitusvälineitä, joilla korjataan yksityisten investointien pullonkauloja. Investointitoimien tulee olla täydentäviä ja jakaa riskejä sekä olla taloudellisesti, teknisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti toteuttamiskelpoisia ja kestäviä. Toimien on myös pystyttävä maksimoimaan yksityisen pääoman keräämistä. Komissio voi määritellä rahoitusikkunoita erityisesti tietyille alueille, kumppanimaille tai sektoreille. 2.3 EKKR:n takuurahaston rahoittaminen EKKR:n takuurahasto muodostaa likviditeettipuskurin. Takuurahaston varat kerättäisiin uudelleen allokoinneilla unionin budjetista ja muista lähteistä, mahdollisista jäsenvaltioiden vapaaehtoisista maksuosuuksista, takuurahaston varojen investoinnista saaduista tuotoista, takaisinmaksun laiminlyöneiltä velallisilta ja muista mahdollisista tuloista ja maksuista, jotka unioni on saanut takuusopimusten mukaisesti. Euroopan unioni allokoisi EKKR:n takuurahastolle yhteensä 750 miljoonaa euroa EU:n budjetista ja 11. Euroopan kehitysrahastosta. Komissio ehdottaa rahoitukseksi ennakoimattomiin menoihin varatun budjetin liikkumavaran käyttöönottamista sekä jo ohjelmoitujen varojen uudelleen allokointia ja fokusointia. Takuurahas- 3
ton varojen yhteissumma 750 miljoonaa euroa kerättäisiin EU:n budjetin otsakkeelta 4 Globaali Eurooppa, jolta allokoitaisiin 350 miljoonaa euroa (100 miljoonaa euroa uudelleen allokoimalla ja 250 miljoonaa euroa EU:n budjetin ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta) ja Euroopan kehitysrahastosta, josta allokoitaisiin 400 miljoonaa euroa. Lisäksi komissio ehdottaa hallinnollisten kulujen allokointia takuun hallinnointia varten EU:n budjetin otsakkeelta 5 Hallinto yhteensä 15,056 miljoonaa euroa. Takuurahaston varat olisivat siten 50 % myönnettävien takuiden maksimiarvosta, joka on 1,5 miljardia euroa. EU:n budjettirahoituksen lisäksi jäsenmaat voivat vapaaehtoisesti rahoittaa EKKR:oa käteisvaroin tai antamalla rahastolle toissijaisen takauksen. Mahdolliset muut tahot voivat rahoittaa EKKR:oa käteisvaroin. 2.4 Rahaston hallinnointi EKKR muodostuu alueellisista investointijärjestelyistä, jotka yhdistävät rahoitusta olemassa olevista blending-rahastoista ja EKKR:n takuusta. Euroopan komissio hallinnoi Euroopan kestävän kehityksen rahastoa. Komission tukena on strateginen johtoryhmä, joka tukee komissiota EKKR:n yleisten investointitavoitteiden asettamisessa. Strateginen johtoryhmä vastaa myös toimien koordinoinnista alueellisten investointijärjestelyjen ja Euroopan investointipankin hallinnoimien ulkoisten lainanantovaltuuksien sekä investointifasiliteetin kanssa. Strateginen johtoryhmä muodostuu EU:n ulkosuhteiden korkeasta edustajasta sekä komission, jäsenmaiden ja Euroopan investointipankin edustajista. Komissio voi kutsua myös muita osanottajia johtoryhmän jäseniksi. Kumppanimaat, relevantit alueelliset organisaatiot, tukikelpoiset vastapuolet ja Euroopan parlamentti voivat saada tarkkailijastatuksen. EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja ja komissio toimivat johtoryhmän puheenjohtajina. 2.5 Artiklakohtainen sisältö Euroopan kestävän kehityksen rahaston perustaminen ja tarkoitus (1 3 artikla) Ehdotetun asetuksen 1 artiklassa komissio valtuutetaan tekemään takuusopimuksia tukikelpoisten vastapuolten kanssa 10 artiklan mukaisesti. Ehdotuksen 2 artiklassa esitetään asetuksessa käytetyt määritelmät. Ehdotetun asetuksen 3 artiklassa määritellään EKKR:n tarkoitus. Euroopan kestävän kehityksen rahaston hallintorakenne (4 5 artikla) Ehdotetun asetuksen 4 artiklassa määritellään EKKR:n hallintorakenne. Asetuksen 5 artikla määrittelee komission tukena olevan strategisen johtoryhmän tehtävät, toiminnan ja puheenjohtajuuden. Euroopan kestävän kehityksen rahaston takuu (6 12 artikla) Ehdotetun asetuksen 6 artikla määrittelee EKKR:n takuun myöntämisen perusperiaatteen. Asetuksen 7 artikla määrittelee EKKR:n takuun käyttöehdot. Asetuksen 8 artikla määrittelee kelpoisuusvaatimukset EKKR:n takuun saamiselle tavoitteiden ja sektoreiden näkökulmasta. Artikla 9 määrittelee eri rahoitusvälineet, joiden riskien kattamiseen EKKR:n takuuta voidaan käyttää. Artikla 10 määrittelee tukikelpoiset vastapuolet, joiden kanssa takuusopimuksia voidaan solmia. Artiklassa 11 määritellään EKKR:n takuun rahoitusehdot ja takuun maksimimäärä sekä jäsenmaiden osallistumisesta takuun rahoittamiseen. Artiklassa 12 määritellään EKKR:n takuusopimusten toimeenpano, sopimusten määrämuotoinen sisältö, komission arviointikriteerit tukikelpoisten vastapuolten valinnassa sekä takuun kattavuus. 4
Euroopan kestävän kehityksen rahaston takuurahasto (13 ja 14 artikla) Ehdotetun asetuksen 13 ja 14 artikloissa säädetään EKKR:n takuurahaston rahoituslähteet. Euroopan kestävän kehityksen rahaston toimia koskeva raportointi, vastuuvelvollisuus, arviointi ja uudelleen tarkastelu (15 ja 16 artikla) Ehdotetun asetuksen 15 artiklassa säädetään komission raportoinnista, kirjanpidosta ja vastuuvelvollisuudesta. Artiklassa 16 säädetään komission tekemistä arvioinneista. Yleiset säännökset (17 20 artikla) Ehdotetun asetuksen 17 artiklassa säädetään EKKR:n takuulla toteutettuihin rahoitus- tai investointitoimiin liittyvästä tiedotusvelvollisuudesta. Asetuksen 18 ja 19 artikloissa säädetään tilintarkastustuomioistuimen ja OLAF:n toimivaltuuksista. Artiklassa 20 suljetaan tuen ulkopuolelle tietyntyyppiset toimet. Voimaanastuminen (21 artikla) Asetus on määrätty astumaan voimaan 20. päivänä sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 2.6 Komission päätösluonnokset EKKR:n perustamisen kannalta välttämättömistä muutostoimenpiteistä nykyisiin rahoitusvälineisiin EKKR:n perustamista varten komissio ehdottaa kolmessa eri päätösluonnoksessa muutostoimenpiteitä olemassa oleviin rahoitusvälineisiin. Luonnoksessa komission päätökseksi (C(2016) 5917) Afrikan investointijärjestelyn perustamista koskevasta yksittäisestä toimenpiteestä ja päätöksen C(2015) 5210 kumoamisesta esitetään, että Afrikan investointiväline muutettaisiin Afrikan investointijärjestelyksi, joka kattaisi nykyisen välineen instrumentit. Afrikan investointijärjestely rahoitettaisiin Euroopan kehitysrahaston alueohjelmista, Afrikan AKTmaiden välisistä ohjelmista, keskeisistä maaohjelmista, monivuotisesta yleisafrikkalaisesta ohjelmasta ja kehitysyhteistyön rahoitusvälineen temaattisista ohjelmista. Jäsenmailla on mahdollisuus allokoida lisärahoitusta blending-toimintoihin tätä tarkoitusta varten perustettavan rahaston välityksellä. Afrikan investointijärjestelyn olisi tarkoitus toimia rahoituslähteiden yhdistämisvälineenä, joka yhdistelisi EU:n lahja-apua ja muita julkisia ja yksityisiä rahoituslähteitä kuten lainoja ja pääomia tavoitteena muun kuin lahja-avun vivutus. Luonnoksessa komission päätökseksi (C(2016) 5837) naapuruuspolitiikan investointijärjestelystä, jolla muutetaan Euroopan naapuruusvälineeseen liittyvästä naapuruuspolitiikan investointivälineestä annettua komission päätöstä C(2016)3436 esitetään, että naapuruuspolitiikan investointiväline uudistettaisiin ja nimettäisiin naapuruuspolitiikan investointijärjestelyksi, joka edeltäjänsä tavoin yhdistäisi EU:n lahja-apua muihin julkisiin ja yksityisiin rahoituslähteisiin samoilla tavoitteilla kuin Afrikan investointijärjestely. Investointijärjestely tukisi pieniä ja keskisuuria yrityksiä riskienjaon rahoitusvälineillä tarkoituksena edistää talouskasvua ja työllisyyttä. Luonnoksessa komission päätökseksi (C2016 5918) 11:nnestä Euroopan kehitysrahastosta rahoitettavan EKKR:n takuurahaston rahoitusosuutta koskevasta yksittäisestä toimenpiteestä esitetään 400 miljoonan euron siirto Euroopan kehitysrahaston vararahastosta EKKR:lle. 5
3 EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta Ehdotuksen oikeusperustana ovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen art. 209(1) kehitysmaiden ja art. 212(2) kolmansien maiden osalta, koska EKKR:n tavoitteena on kasvattaa investointeja sekä kehitysmaissa että kolmansissa maissa. Valtioneuvoston arvion mukaan ehdotetut oikeusperustat on valittu asianmukaisesti ja ne ovat rahaston osalta keskenään yhteensopivia. 4 Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate Toissijaisuusperiaatetta koskevassa EU:sta tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklassa määrätään, että EU:n tasolla on toteutettava toimia vain, jos jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin EU:n tasolla. Komission mukaan jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa kyseisen ehdotuksen tavoitteita, vaan sen mittakaava ja vaikutukset voidaan paremmin saavuttaa unionin tasolla. Ehdotuksen toimeenpano unionin tasolla houkuttelee yksityisiä investointeja koko EU:n alueelta ja kolmansista maista ja hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla EU-instituutioita ja niiden osaamista. Valtioneuvosto pitää ehdotusta toissijaisuusperiaatteen mukaisena. 5 Ehdotuksen lainsäädännölliset ja taloudelliset vaikutukset Asetus on suoraan velvoittavaa oikeutta, joten sitä ei ole tarpeen saattaa erikseen kansallisesti voimaan eikä se edellytä muutoksia Suomen lainsäädäntöön. Komission esittämässä muodossa takuurahaston rahoitussuunnitelmasta ei aiheudu välittömiä budjettivaikutuksia vuodelle 2016. Lisäksi komissio toivoo jäsenvaltioiden vapaaehtoisesti suorittavan maksuosuuksia takuurahaston rahoittamista varten. Komission esityksessä ehdotetaan ennakoimattomiin menoihin varatun budjetin liikkumavaran käyttöönottamista sekä jo ohjelmoitujen varojen uudelleen allokointia ja fokusointia, mikä tarkoittaa EKKR:n priorisointia suhteessa mahdollisesti jo ohjelmoituihin toimiin. Mikäli EKKR toteutuisi komission ehdottamalla tavalla, kasvaisivat Suomen maksut EU:lle alustavan arvion mukaan kokonaisuudessaan noin 3,9 miljoonaa euroa siihen nähden, ettei rahastoa perustettaisi. Siinä epätodennäköisessä tilanteessa, että kaikkiin takauksiin jouduttaisin vetoamaan, Suomen enimmäisvastuuosuus EKKR-järjestelystä olisi alustavan arvion mukaan noin 63 miljoonaa euroa. Vastuun toteutuminen edellyttäisi EKKR-toimien tappioiden realisoitumista täysimääräisesti. Suomen maksuosuus Euroopan kehitysrahastosta on noin 1,51 % ja EU:n talousarviosta 1,55 %. EKKR:n toiminnasta arvioidaan koituvan Suomelle välillistä hyötyä siten, että pitkällä tähtäimellä sen odotetaan vaikuttavan Eurooppaan kohdistuvan maahanmuuton perimmäisiin syihin parantamalla elinoloja lähtömaissa. 6 Ahvenanmaan asema Asia ei Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan kuulu maakunnan lainsäädäntövaltaan. 7 Ehdotuksen kansallinen käsittely ja käsittely EU:ssa Ehdotuksen käsittely on alkanut neuvostossa työryhmätasolla. Valtiovarainministeriö ja ulkoministeriö laativat E-kirjelmän VM2016-00509 komission 14.9.2016 antamasta tiedonannosta COM(2016) 581 Lisätään Euroopan investointeja kasvuun ja työllisyyteen: Euroopan strate- 6
gisten investointien rahaston toinen toimintakausi ja uusi Euroopan ulkoinen investointiohjelma. Se käsiteltiin ulkosuhdejaoston sekä talouspolitiikan koordinointi ja kansainväliset rahoituskysymykset -jaoston kirjallisissa menettelyissä 3. 4.10.2016 ja EU-ministerivaliokunnassa 7.10.2016. U-kirjelmä on käsitelty ulkosuhdejaoston kirjallisessa menettelyssä 12. 13.10.2016 sekä EU-ministerivaliokunnassa 4.11.2016. 8 Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto tukee yleistä tavoitetta siitä, että muuttoliikkeiden perimmäisiin syihin vaikutetaan lähtö- ja kauttakulkumaissa. On perusteltua kohdentaa EU:n yhteisiä varoja muuttoliikkeiden hallintaan pitkäjänteisesti ja edistää yksityisen sektorin investointeja muuttoliikkeiden kannalta keskeisten lähtö- ja kauttakulkumaiden kehityksen edistämiseksi. Tavoitteena tulee olla kasvun ja työllisyyden tukeminen sekä kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen. Kaikkien investointien tulee toteuttaa YK:n ihmisoikeuksien ja yritystoiminnan ohjeistusta sekä EU:n toimintasuunnitelmaa sukupuolten tasa-arvosta ja naisten vaikutusvallan lisäämisestä kehitysyhteistyössä. Kestävän kehityksen rahaston perustamista arvioitaessa on ensisijaista olemassa olevien rakenteiden, prosessien ja instituutioiden, erityisesti Euroopan investointipankin, hyödyntäminen täysimääräisesti. Päällekkäisiä rakenteita tulee välttää. Tavoitteena tulee olla, että eri toimijoilla olisi selkeät roolit ja toiminnot olisivat johdonmukaisesti ja tehokkaasti koordinoituja. Takuurahaston myöntämien takuiden tulee pyrkiä maksimoimaan niiden mahdollistaman rahoituksen tosiasiallinen lisäisyys. Muuten vaarana on, että EKKR:n takuut syrjäyttävät muita rahoituslähteitä eivätkä tuota uusia, kuten sen pyrkimys on. EKKR:n päätöksenteossa on taattava jäsenmaiden osallistumismahdollisuudet. EKKR tulee toteuttaa nykyisen EU:n rahoituskehyksen puitteissa. Valtioneuvosto ei pidä ensisijaisena ehdotetun 250 miljoonan euron käyttöön ottamista EU:n rahoituskehyksen marginaalista EKKR:n rahoittamiseen. Lisärahoitusesityksessä tulee aina selvittää mahdollisimman pitkälle uudelleenkohdentamisen mahdollisuudet ja huolehtia siitä, että lisärahoitus toteutetaan rahoituskehyksen kokonaistasoa kasvattamatta. Rahoituksen maantieteellisessä kohdentamisessa on huomioitava tasavertaisesti eri lähtö- ja kauttakulkumaiden erilaiset tarpeet ja tilanteet. EU:n talousarvion uudelleensiirtojen osalta valtioneuvosto katsoo, että Euroopan naapuruusvälineen rahoituksen jakaminen itäisten ja eteläisten naapuruusmaiden kesken nykyiseen tapaan on perusteltua. Suomen kannalta erityisesti raja-alueyhteistyöohjelmien ja pohjoisen ulottuvuuden yhteistyön rahoituksen jatkuminen ennallaan on tärkeää. Nykyisellään valtioneuvosto ei näe perusteita osallistua EU:n budjettirahoitusta täydentävällä, suoralla kansallisella rahoitusosuudella Euroopan kestävän kehityksen rahaston perustamiseen. 7