2013 Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus
Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen aikuiskoulutus Opetusneuvos Seppo Hyppönen Ennakointi Opetusneuvos Ilpo Hanhijoki Tutkintojen tunnustaminen ja vertailu Opetusneuvos Carita Blomqvist
Ohjaavat ja valmistavat koulutukset Oppilaitosmuotoinen koulutus Ammatillinen perustutkinto ammatillisena peruskoulutuksena Oppilaitosmuotoinen koulutus AMMATTIKOULUTUS Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen perustutkinto näyttötutkintona Ammatillinen perustutkinto näyttötutkintona Ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus Ammatillinen perustutkinto ammatillisena peruskoulutuksena Ammatti- ja erikoisammattitutkinto näyttötutkintona Tutkintoon johtamaton koulutus Ammatti- ja erikoisammattitutkinto näyttötutkintona Tutkintoon johtamaton koulutus
Ammatillinen peruskoulutus Ammatillista perustutkintoa ammatillisena peruskoulutuksena opiskelee noin 134 000 opiskelijaa. Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintoihin valmistavissa koulutuksissa opiskelee noin 145 000 opiskelijaa
Ammattikoulutuksen tutkintorakenne 52 perustutkintoa 190 ammattitutkintoa 132 erikoisammattitutkintoa Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa yhteensä 4371 osaa, lisäksi perustutkintojen osat (tilanne 30.5.2013)
Tutkintotoimikunnat 147 tutkintotoimikuntaa kaudella 1.8.2013 2016 Näyttötutkintojen järjestämissopimukset ja näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmat LAATU
Tutkintotoimikunnat: työn kehittäminen Vuosittain puheenjohtajien ja sihteereiden koulutuspäivät Opetushallituksen ja työelämäjärjestöjen yhteiset koulutustilaisuudet Työelämäjärjestöjen omat koulutustilaisuudet Tiedotteet toimikunnille ajankohtaisista asioista Yksittäisten toimikuntien ohjaus
Tutkintotoimikunnat: näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen Tutkintotoimikunnan ja näyttötutkintojen järjestäjien ( sopimusoppilaitosten ) yhteiset tilaisuudet: Näyttötutkintojen perusteiden uudistuessa Muut koulutustilaisuudet Opetushallituksen selvitykset oppilaitosten edellytyksistä järjestää näyttötutkintoja
Näyttötutkintojen perusteiden kehittäminen Näyttötutkintojen perusteiden uudistaminen: - n. 30 perustetta/vuosi Näyttötutkinnon perusteasiakirjan uudistaminen ja kehittäminen: - vain määräystekstiä, muut asiat mahdollisiin liitteisiin - perusteasiakirjan laatimisen prosessin nopeuttaminen
Näyttötutkinnon perusteet tutkinnon muodostuminen - tutkinnon osista tutkinnon osissa vaadittava ammattitaito - mitä pitää osata ammattitaidon osoittamistavat - mitä tekee osoittaakseen vaadittavan ammattitaidon hyväksytyn suorituksen kriteerit - miten tekee tai toimii
TUTKE2 - tutkintojen ja tutkintorakenteen kehittäminen opetushallinnon ja työelämän yhteistyönä: esitys säädösmuutoksista - Kuulemistilaisuus oli 24. syyskuuta 2013 - ammattikoulutusta koskeviin lakeihin muutoksia, tarkoitus saada pääosin voimaan 1.8.2014, yhteiset tutkinnon osat 1.8.2015 - Näyttötutkintojen perusteet muutettava uuden lain mukaisiksi 1.8.2018 mennessä
TUTKE 2 lakiin ammatillisesta koulutuksesta muutoksia 22 pykälässä 8 uutta pykälää lain nimen muutos (laki ammatillisesta peruskoulutuksesta) lakiin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta muutoksia 9 pykälässä 10 uutta pykälää
TUTKE2 8 (Näyttötutkintoon valmistava koulutus, henkilökohtaistaminen ja tutkinnon suorittaminen) on sisältänyt kolme asiakokonaisuutta. Kokonaisuudet on siirretty kukin omaan pykälään: Tutkinnon suorittamismahdollisuudet (6 ) Näyttötutkintoon valmistava koulutus (8 ) Henkilökohtaistaminen (8 a ) velvoite järjestää henkilökohtaistamisen yhteydessä ohjausta koulutuksen järjestäjän ja tutkinnon järjestäjän vastuuta henkilökohtaistamisessa selkeytetty
TUTKE2 Oppimisen ja osaamisen arviointi Näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ei arvioida arviointiasteikolla
TUTKE2 Todistukset: koulutuksen järjestäjän antama todistus näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen tai muuhun laissa tarkoitettuun koulutukseen osallistumisesta (9 a, uusi) valtuutus asetuksella ja Opetushallituksen määräyksellä tarkentaa todistuksiin merkittäviä tietoja (14 a, aiemmin viittaussäädöksenä
TUTKE2 Oikeudesta saada opetusta ja opinto-ohjausta on aiemmin säädetty viittaussäädöksellä. Nyt omana pykälänä 9b. Opinto-ohjauksena annetaan henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta
TUTKE2 tutkintotyyppien määritelmät (12 a, uusia) ammatillinen perustutkinto laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella ammattitutkinto työelämän tarpeiden mukaan kohdennettua ammattiosaamista, joka on perustutkintoa syvempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin erikoisammattitutkinto työelämän tarkeiden mukaan kohdentunutta ammattiosaamista, joka on syvällistä ammatin hallintaa tai monialaista osaamista
TUTKE2 Opetushallitus määrää tutkinnon perusteissa (13 ): osaamisalat ammatti- ja erikoisammattitutkinnoille tutkintonimikkeet tutkintojen muodostuminen tutkinnon osat ja niiden ammattitaitovaatimukset ja osaamisen arviointi näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista tutkinnossa vähintään yksi pakollinen tutkinnon osa (voivat olla osaamisalakohtaisia) yksi valinnainen tutkinnon osa
Ajankohtaista Todistusmääräys uudistettu alkuvuodesta Henkilökohtaistaminen määräyksen kehittäminen, tavoitteena voimaantulo 1.8.2014 Monityönantajainen oppisopimus (selvitys v. 2013) Näyttötutkintoaineistojen kehittämistä valmisteleva työryhmä
Ajankohtaista: Nuorten aikuisten osaamisohjelma Tietojärjestelmien uudistaminen AIPAL-palautejärjestelmä Tutkintotoimikuntarekisteri Oppisopimustoimijoiden koulutus (okm/oph): 24.09. Helsinki (AEL) 01.10. Tampere (Tredu) 03.10. Vaasa (Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimisto) 08.10. Oulu (OSEKK) 05.11. Helsinki (Stadin ammattiopisto) Nuorten oppisopimus
Kansallisen osaamisperustan vahvistamisen hanke 15.9.2013 31.8.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriön hanke Tavoitteena tukea Osaamiseen perustuvaa taloudellista kasvua Tuottavuuden nousua Työllisyysasteen nostamista varmistamalla koko ikäluokalle yhteiskunnan ja yksilöiden tarvitsemat työmarkkina- ja kansalaisvalmiudet
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Hallitusohjelman mukaan ammatillisen koulutuksen rahoitus uudistetaan tukemaan nykyistä paremmin koko ikäluokan kouluttamista, koulutuksen läpäisyn parantamista ja nopeampaa siirtymistä työelämään. Oppilaitoksia palkitaan koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta. Näyttötutkintokoulutuksen rahoitus järjestetään siten, että rahoitus ei kannusta tarpeettoman valmistavan opetuksen järjestämiseen. Toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjälle
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaiset tavoitteet Aikataulu Ehdotukset rahoitusjärjestelmän rakenteesta ja muutostarpeista sekä uudistusten toimeenpanon aikataulusta tulee valmistella 31.12.2013 mennessä Ehdotukset rahoituksen määräytymisperusteiden uudistamisesta tulee valmistella 28.2.2014 mennessä
?
Mikä on nuorten aikuisten osaamisohjelma (nao) Ohjelmalla lisätään 20-29-vuotiaiden, vailla toisen asteen tutkintoa olevien koulutusmahdollisuuksia Ohjelma on osa nuorisotakuuta ja sillä pyritään mahdollistamaan niiden nuorten aikuisten tutkinnon suorittaminen, jotka eivät sitä välittömästi peruskoulun jälkeen ole tehneet Osaamisohjelmaan myönnetään koulutuksen järjestäjille lisäresursseja ammatti- ja erikoisammattitutkintoon ja niihin valmistavaan koulutukseen sekä ns. hakevaan ja tukevaan toimintaan; ohjelmakaudella yhteensä 183 miljoonaa euroa Ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa suunnataan nykyistä enemmän kohderyhmälle. Siihen ei kuitenkaan suunnata erillisrahoitusta, vaan olemassa olevia resursseja kohdennetaan uudelleen.
Rahoitettavaa koulutusta koskevat kysymykset (nao) Mitä koulutusta toimintaan myönnetyllä rahoituksella voi toteuttaa? 1. Ammatti- tai erikoisammattitutkintoja ja niihin valmistavaa koulutusta joko oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuksena. Järjestäjille on myönnetty näihin resurssit erikseen Voiko lisärahoituksella järjestää ammatillista peruskoulutusta? 1. Ei voi, rahoitus on tarkoitettu ainoastaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin ja niihin valmistavaan koulutukseen 2. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa toteutetaan myös kohdentamalla ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa kohderyhmälle, mutta lisärahoitus on käytettävä ammatilliseen lisäkoulutukseen Voiko rahoitusta käyttää tutkinnon osien suorittamiseen? 1. Tavoitteena ohjelmassa on koko tutkinnon suorittaminen, mutta perustelluista syistä sitä voi käyttää myös tutkinnon osien suorittamiseen
Kaikki koulutustieto yhdessä paikassa Todennetun osaamisen rekisteri Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen Haku korkeakouluihin www.opintopolku.fi Ilmoittautuminen ja haku esi- ja perusopetukseen Asiakaspalveluratkaisu Haku aikuiskoulutukseen HOPS - työkalu Rakenteiset ja sähköiset opetussuunnitelmat ja tutkinnon perusteet
Ammattiryhmät 2020, kymmenen kärjessä Ammattiryhmät 2010 2015 2020 2025 5.3 Kauppiaat ja myyjät 197 173 203 942 205 937 208 109 8.1 Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat 124 041 131 884 136 821 141 978 7.4 Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat 116 732 127 494 135 614 144 042 7.2 Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat 88 690 98 337 106 016 113 974 6.1 Taloushallinnon toimistotyöntekijät 109 128 106 348 100 747 95 047 4.1 Maaliikennetyöntekijät ja - yrittäjät 78 349 81 907 83 592 85 373 7.1 Perus- ja lähihoitajat 71 327 78 244 83 556 89 066 5.2 Siivoustyöntekijät 80 277 81 759 81 261 80 798 3.1 Rakennustyöntekijät 76 367 78 877 79 534 80 257 6.2 Muut toimistotyöntekijät 78 003 77 812 75 654 73 480 Työvoimaennuste 2020 yhteensä 2 383 400
Näyttötutkinnon suorittaneet 2006-2011 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 VOS Oppisopimus Työvoimakoulutus Muut 2000 0 Lähde: Tilastokeskus 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Kiitos