Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Puolustusministeriön hallinnonalan toiminnassa otetaan huomioon sotilaallisen maanpuolustuksen kehittämistarpeet, valtiontalouden rahoitusmahdollisuudet, Euroopan turvallisuuspoliittisessa rakenteessa ja sotilaspoliittisessa kehityksessä tapahtuvat muutokset, kotimaisen puolustustarviketeollisuuden toimintaedellytykset ja lainsäädännön kehitystyö sekä velvoitteet osallistua rauhanturva- ja kriisinhallintayhteistyöhön YK:n, ETYJin, Euroopan unionin sekä Naton rauhankumppanuusohjelman puitteissa. Turvallisuusympäristön muutos ja Suomen turvallisuus Euroopassa jatkuu demokraattinen uudistus- ja vakauskehitys, jossa Euroopan unionin ja Naton laajentumisella on keskeinen merkitys. Tällä on myönteinen vaikutus Euroopan turvallisuuskehitykseen ja samalla Itämeren vakauteen. Myönteisestä yleiskehityksestä huolimatta Euroopassa ja sen ulkopuolella on useita Suomen ja sen kansalaisten turvallisuuteen vaikuttavia epävarmuustekijöitä. Alueellisia tai paikallisia konflikteja saattaa puhjeta Euroopassa ja sen lähialueilla. Niillä voi olla vaikutusta Suomeen sekä välillisesti maanosan turvallisuutta heikentäen että suoraan esimerkiksi taloudellisten ja sosiaalisten tekijöiden kautta. Kansainvälisen riippuvuuden ja globaalitalouden myötä yhteiskunnat ovat tulleet yhä haavoittuvammaksi kansalliset rajat ylittäville riskeille ja uhkille. Uusien turvallisuusuhkien ennaltaehkäisy ja -torjunta edellyttää monitahoista kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Laajamittaisen sotilaallisen konfliktin uhka Euroopassa säilyy vähäisenä. Naton piirissä on käynnissä syvällinen ja liittouman kannalta merkittävä muutos. Liittouma on muuttamassa uhkakuvaansa, johtamis- ja joukkorakennettaan ja keinovalikoimaansa uusien haasteiden edessä. Samalla Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on kehitetty Helsingin Eurooppa-neuvoston linjausten mukaisesti luomalla unionille operatiivinen valmius kaikkiin Petersbergin tehtäviin. Euroopan unionin ja Naton puolustusyhteistyö tiivistyy Euroopan unionin ottaessa yhä enemmän vastuuta alueensa puolustuksesta Naton keskittyessä konfliktin ennaltaehkäisyyn perinteisen vastuualueensa ulkopuolella. Suomalaisen yhteiskunnan kehittyminen Työvoiman kansainvälinen liikkuvuus ja kilpailu osaavasta työvoimasta lisääntyvät. Eläkejärjestelmän muutos vanhentaa henkilöstön ikärakennetta. Suuret ikäluokat lähenevät eläkeikää, jolloin työkyvyn ylläpidon merkitys kasvaa. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla nämä ikäluokat jäävät eläkkeelle, josta aiheutuu suuri rekrytointitarve. Puolustusvoimien nykyisestä henkilöstöstä arvioidaan vaihtuvan vuoteen 2012 mennessä noin puolet eli 8 000 9 000 henkilöä. Ase- ja muiden järjestelmien teknistyminen asettavat korostuneita ammattitaitovaatimuksia henkilöstölle sodan tehtäviä ajatellen. Toimintaympäristön muutos ja tehdyt puolustuspoliittiset linjaukset edellyttävät henkilöstön ammattitaidon ja suorituskyvyn parantamista sekä lisävoimavarojen kohdentamista tiedusteluun, valvontaan ja johtamiseen, helikopteritoimintaan, valmiusyhtymiin, koulutusjärjestelmään sekä kansainväliseen toimintaan. Linjaukset edellyttävät myös palkatun sotilashenkilöstön suhteellisen osuuden kasvattamista tärkeimmissä sodan ajan joukoissa ja johtoportaissa. Kehittämisohjelmien ja lähtövaihtuvuuden kasvun myötä henkilöstön osaamisen hallinta korostuu. Ammattitaitoisen ja motivoituneen sekä määrältään ja laadultaan riittävän, sodan ja rauhan ajan tarpeisiin soveltuvan henkilöstön saamiseksi ja pitämiseksi kehitetään puolustusvoimien työnantajakuvaa pitkäjänteisesti siten, että rekrytointi sotilas- ja siviilitehtäviin onnistuu tavoitteiden mukaisesti. Toimintastrategiat Puolustusministeriön toimialaan kuuluvat: 1) puolustuspolitiikka; 2) sotilaallinen maanpuolustus; 3) kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen; 4) sotilaallinen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoiminta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Puolustuspolitiikka Puolustuksen päämääränä on kaikissa tilanteissa taata maan itsenäisyys, turvata kansalaisten elinmahdollisuudet, estää alueen hyväksikäyttö sekä turvata valtionjohdon toimintaedellytykset ja -vapaus. Puolustuskyky mitoitetaan siten, että maan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdollisuudet kyetään turvaamaan. Suomen puolustusratkaisun keskeisinä periaatteina ovat uskottava kansallinen puolustuskyky, alueellinen puolustusjärjestelmä ja yleinen asevelvollisuus. Sotilaalliseen puolustukseen varaudutaan valtakunnan koko alueella. Uskottava puolustuskyky ehkäisee ennalta sotilaallisten turvallisuusuhkien syntymistä. Kansallisen puolustuksen kehittämistä tukeekansainvälinen turvallisuusyhteistyö. Yhteistyön kautta haetaan keinoja uusien uhkien tunnistamiseen, ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan. Lisäksi yhteistoiminta tukee materiaalisen valmiuden ylläpitoa ja tuottaa joukkoja kotimaan puolustukseen. Sotilaallinen maanpuolustus Puolustusvoimien keskeisenä tehtävänä on ylläpitää sellaista sotilaallista puolustuskykyä, joka kyetään sopeuttamaan muuttuviin uhkatilanteisiin ja jolla hallitaan eriasteiset kriisitilanteet sekä pystytään torjumaan Suomen alueelle suunnatut eritasoiset sotilaalliset toimenpiteet. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuden supistamista jatketaan siten, että enimmäisvahvuus pienennetään 350 000 henkilöön vuoden 2008 loppuun mennessä. Vanheneva puolustusmateriaali poistetaan nopeutetusti. Puolustusvoimien kaikkien puolustushaarojen suunnittelu sekä johtamis- ja tiedustelu-järjestelmät yhdistetään varmennetuksi kokonaisjärjestelmäksi vuoteen 2010 mennessä. Samoin kansallinen strateginen tiedustelu- ja johtamisjärjestelmä saatetaan yhteensopivaksi EU:n kriisinhallintajärjestelmän kanssa vuoteen 2010 mennessä. Puolustushallinto keskittää voimavaransa ydintehtävien hoitamiseen, mitä tukee hallinnonalan integroituminen muuhun yhteiskuntaan erilaisten kumppanuusjärjestelyjen kautta. Tavoitteena on rakentaa järjestelmä, jonka rakennetta ei tarvitse muuttaa valmiutta kohotettaessa. Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla turvataan Suomen valtiollinen itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, valtioiden aiheuttamaa tai muuta uhkaa vastaan. Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiseen kuuluvat julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteiden ja kansalaisten vapaaehtoisen toiminnan yhteensovittaminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi kaikissa tilanteissa. Sotilaallinen kriisinhallinta ja rauhanturvaamistoiminta Sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamistoimintaan kuuluvat osallistuminen kriisinhallintayhteistyöhön YK:n, ETYJ:n ja EU:n sekä Naton rauhankumppanuusyhteistyön piirissä, sotilaalliseen kriisinhallinnan ja rauhanturvaamistoiminnan suunnittelu, valmistelu sekä ohjaus ja valvonta. Suomen sotilaallisen kriisinhallinnan kehittämisen tavoitteena on vuoden 2001 valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten mukaisesti eurooppalaisia kriisinhallintatavoitteita vastaava yhteistoimintakyky. Suomi osallistuu rauhanturva- ja kriisinhallintayhteistyöhön painottaen käytännön yhteistyötä Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa. EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuus-politiikkaa tehostetaan ja unionin kykyä reagoida turvallisuutta ja vapautta uhkaaviin kriiseihin parannetaan. Samalla parannetaan kansallisia valmiuksia hallita Suomea koskevia kriisejä tai uhkia. Puolustusministeriön hallinnonalan keskeiset tulostavoitteet vuodelle 2004 ovat: Osallistutaan valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmisteluihin ja kehitetään puolustusjärjestelmää selontekojen mukaisesti. Kehitetään Suomen kansainvälistä puolustuspoliittista ja sotilaallista yhteistoiminta- ja kriisinhallintakykyä Euroopan unionin tavoitteiden, PARP-prosessin ja pohjoismaisen yhteistyön periaatteiden mukaisesti. Osallistutaan Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Puolustusmateriaalihankkeissa noudatetaan vuonna 2003 uudistettua puolustushallinnon materiaalipoliittista ohjelmaa ja yleisiä hankintaperiaatteita. Puolustusvoimista annetun lain ja asevelvollisuuslain kokonaisuudistuksen valmistelua jatketaan. Uudistustyö on kiinteästi sidoksissa valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmisteluun. Saatetaan loppuun vuoden 2001 selonteon rakennemuutoksen edellyttämät toimet. Puolustushallinnon yhteistoimintaa lisätään muun yhteiskunnan kanssa toiminnan kehittämisvaatimusten ja ohjelmajohtamisen kehittämisperiaatteiden mukaisesti. Puolustusministeriön hallinnonalan keskushallinnon uudistamista jatketaan vuonna 2003 laadittujen selvitysten perusteella. Varmistetaan tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisten suoritusten arviointiin perustuvan uuden palkkausjärjestelmän onnistunut käyttöönotto puolustushallinnossa. Selvitetään hallinnonalan budjetin vaikutukset hallituksen aluepolitiikkaan liittyen maan eri osissa. Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2002 2004 v. 2002 tilinpäätös 1000 v. 2003 varsinainen talousarvio 1000 v. 2004 esitys 1000 Muutos 2003 2004 1000 % 01. Puolustusministeriö 38 247 176 760 185 136 8 376 5 10. Puolustusvoimat 1 647 920 1 722 260 1 836 210 113 950 7 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta 24 466 51 556 43 424-8 132-16 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot 1 606 1 610 1 660 50 3 Yhteensä 1 712 239 1 952 186 2 066 430 114 244 6 Henkilöstön kokonaismäärä 18 080 18 060 18 110 1) 01. Puolustusministeriö S e l v i t y s o s a : Puolustusministeriö vastaa puolustuspolitiikkaan, sotilaalliseen maanpuolustukseen, puolustusvoimiin sekä kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvistä asioista ja sovittaa yhteen eri hallinnonalojen toimenpiteet kokonaismaanpuolustukseen kuuluvissa asioissa. Puolustuspolitiikan valmisteluun ja täytäntöönpanoon kuuluvina tehtävinä puolustusministeriö määrittää sotilaallisen maanpuolustuksen suuntalinjat ja tavoitteet. Tähän toimintaan sisältyy sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaedellytysten, voimavarojen ja yleisjärjestelyjen sekä puolustusratkaisun keskeisten periaatteiden määrittäminen, sotilaalliseen maanpuolustukseen liittyvä päätöksenteko ja hallinnonalan poliittinen ohjaus. Lisäksi puolustusministeriö vastaa puolustuspolitiikan alalla osallistumisesta kansainvälistä turvallisuutta ja vakautta ylläpitävään toimintaan niin kansainvälisten järjestöjen puitteissa kuin myös kahden- ja monenvälisen puolustuspoliittisen sekä sotilaallisen yhteistyön keinoin. Sotilaalliseen maanpuolustukseen sisältyvät sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskykyvaatimusten määrittäminen ja yhteensovittaminen, hallinnonalan materiaalipolitiikka ja hankeohjaus, hallinnonalan henkilöstö- ja työnantajapolitiikan linjaukset, henkilöstövoimavarojen ohjaus ja muut laaja-alaiset henkilöstöasiat. Lisäksi sotilaalliseen maanpuolustukseen kuuluvat virka-apu- ja työvoima-apuasioiden sekä pelastustoimintaan osallistumisen perusteiden määrittäminen, kehittäminen ja ohjaaminen sekä vapaaehtoisen maanpuolustustyön tukeminen, ohjaaminen, kehittäminen ja yhteensovittaminen puolustusvoimien suuntaan. 1) Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi 37 henkilötyövuotta YK:n käyttöön asetettuja sotilastarkkailijoita, joiden palkan Suomi maksaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Puolustusministeriö vastaa myössotilaallisen kriisinhallinnan toimintaedellytysten, voimavarojen ja yleisjärjestelyjen sekä keskeisten toimintaperiaatteiden määrittämisestä. Puolustusministeriön yhteydessä toimii turvallisuus- ja puolustusasian komitea, jonka tehtävänä on avustaa puolustusministeriötä sekä ulko- ja turvallisuuspoliittista ministerivaliokuntaa kokonaismaanpuolustusta koskevissa asioissa. Ministeriön tulostavoitteet vuodelle 2004 ovat: Osallistutaan valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmisteluihin ja ohjataan puolustusjärjestelmän kehittämistä selontekojen mukaisesti. Kehitetään Suomen valmiutta osallistua EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan valmisteluun ja kansainväliseen kriisinhallintaan sekä parannetaan edelleen yhteistoimintakykyä PARP-prosessin kautta. Tuotetaan perusteita strategiselle päätöksenteolle hankkimalla olennaista tutkimustietoa. Ministeriön intressit kohdentuvat turvallisuusympäristön muutokseen, kokonaismaanpuolustuksen ja sotilaallisen maanpuolustuksen kehittämiseen osana kansallisia turvallisuusjärjestelyjä, sotilaallisen puolustusjärjestelmän strategiseen kehittämiseen sekä hallinnonalan toimintojen tehostamiseen. Vastataan hallinnonalan toiminnan ja rakenteen kokonaiskehittämisestä, huomioiden erityisesti yleinen tietoyhteiskuntakehitys. Ajankohtaiset kehittämisteemat liittyvät kumppanuustoiminnan laajentamiseen, tietohallintoon sekä johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamiseen. Varmistetaan tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisten suoritusten arviointiin perustuvan uuden palkkausjärjestelmän onnistunut käyttöönotto puolustushallinnossa. Puolustusvoimien henkilöstövoimavarojen johtamisjärjestelmä (urasuunnittelu ja seuraajapolut) sovitetaan vastaamaan uuden palkkausjärjestelmän vaatimuksia. Ohjataan, seurataan ja aikataulutetaan käynnissä olevia ja vuonna 2004 käynnistyviä tilausvaltuuksiin perustuvia puolustusmateriaalihankintoja. Ohjataan tilausvaltuuksien käyttösuunnitelmien toteutumista tehtyjen tulossopimusten ja materiaalipoliittisten linjausten pohjalta kiinnittäen erityistä huomiota siirtyvien erien määrän pienentämiseen, materiaalihankintamäärärahojen käytön valvontaan ja uudelleen kohdistamiseen sekä seurantaraportointiin. Valmistellaan hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2005 ministeriön strategisten linjausten mukaisesti kehittäen erityisesti puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuuksien budjetointia sekä puolustusvoimien toimintamenomäärärahojen mitoitusta, menoperusteita ja budjetointirakennetta. Seurataan kiinteistöhallintouudistuksen toteutumista ottaen huomioon kiinteistömenojen kokonaismenokehys sekä kehitetään puolustushallinnon alue-, toimitila- ja ympäristöpoliittista ja -strategista toimintaa mukaan lukien niihin liittyvä ohjaus ja seuranta. Otetaan käyttöön työn vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoritukseen perustuva ministeriön palkkausjärjestelmä vuoden 2004 aikana. Vakiinnutetaan ministeriön sähköisen asianhallintajärjestelmän toiminta ministeriön työvälineenä ja toimintatapana sekä aloitetaan järjestelmän edelleen kehittäminen laatimalla jatkokehityssuunnitelma puolustusministeriön tietohallinnan strategian 2002 mukaisesti. Kehitetään ulkoista ja sisäistä sähköistä viestintää, määritellään ja kehitetään kriisi- ja poikkeusolojen tiedotuskäytännöt sekä toteutetaan hallinnonalan kehittämishankkeiden (vuoden 2004 selonteko ja kumppanuushanke) viestintä sekä ohjataan koko hallinnonalan viestintää. 19. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 172 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. 2004 talousarvio 172 500 000 2003 talousarvio 165 000 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
21. Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 12 136 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös Länsi-Euroopan puolustusmateriaaliryhmän (WEAG) ja NATOn tiloissa toimivan räjähtävän materiaalin turvallisuuteen keskittyvän järjestön (NI-MIC) maksuosuuksien maksamiseen sekä ETY-järjestön luottamusta ja turvallisuutta lisäävien toimien täytäntöönpanosta sekä näistä johtuvista hallinnollisista toimista aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 40 000 euroa yhden henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta 27.10.21. 2004 talousarvio 12 136 000 2003 lisätalousarvio 151 000 2003 talousarvio 11 260 000 2002 tilinpäätös 11 109 000 22. Ympäristövahinkojen korvaamisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää puolustusvoimien harjoittamasta toiminnasta syntyvien ympäristövahinkojen korvaamiseen ja saastuneiden alueiden puhdistamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 2004 talousarvio 500 000 2003 talousarvio 500 000 2002 tilinpäätös 800 000 S e l v i t y s o s a : Puolustusvoimien tehtävänä on: 10. Puolustusvoimat huolehtia valtakunnan maa- ja vesialueen sekä ilmatilan valvonnasta yhteistoiminnassa muiden valvontaviranomaisten kanssa turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus tarvittaessa voimakeinoja käyttäen puolustaa valtakuntaa ja sen oikeusjärjestystä sekä kansan elinmahdollisuuksia ja perusoikeuksia huolehtia valtakunnan sotilaallisen puolustusvalmiuden ylläpidosta ja kehittämisestä antaa sotilaskoulutusta tukea vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä muutoinkin edistää maanpuolustustahtoa ja kansalaisten ruumiillista kuntoa kohottavaa toimintaa antaa tarvittaessa virka-apua yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseen osallistua pelastustoimintaan antamalla käytettäväksi pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, henkilövoimavaroja ja erityisasiantuntijapalveluja, jos se onnettomuuden laajuus tai erityisluonne huomioon ottaen on tarpeen osallistua rauhanturvaamistoimintaan osaltaan huolehtia hallinnonalan kansainvälisestä toiminnasta sekä suorittaa muut sille laissa määrätyt tehtävät. Puolustusvoimat ylläpitää sellaista sotilaallista puolustuskykyä, joka kyetään sopeuttamaan muuttuviin uhkatilanteisiin ja jolla hallitaan eriasteiset kriisitilanteet sekä pystytään torjumaan Suomen alueelle suunnatut eritasoiset sotilaalliset toimenpiteet. Päämäärän toteuttamiseksi ylläpidetään turvallisuusympäristöä vastaava strategisen iskun ennaltaehkäisykyky ja kehitetään strategisen iskun torjuntakykyä. Lisäksi parannetaan edellytyksiä osallistua kriisinhallintaan osana eurooppalaisia kriisinhallintajoukkoja. Puolustusvoimien menojen ja henkilötyövuosien jakautuminen avain- ja tukituloksille 2002 2003 2004 kassaperust. toteutuma ennakoitu arvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
milj. htv milj. htv milj. htv Avaintulokset 1. Reaaliaikainen tilannekuva ja alueellisen koskemattomuuden turvaamiskyky 74 765 46 760 46 771 2. Ajanmukainen puolustussuunnitelma ja johtamiskyky 78 1 170 169 1 154 183 1 170 3. Suorituskykyiset joukot 863 6 438 801 6 445 880 6 596 4. Kansainvälinen yhteistyö ja valmius tukea rauhanturvatoimintaa 14 130 17 130 13 131 5. Maanpuolustustahdon ylläpito 18 305 16 300 17 300 Tukitulokset 6. Laadukas hallinnollinen tuki ja ohjaus 195 2 859 171 2 832 186 2 800 7. Laadukas materiaalituki 303 4 873 316 4 868 317 4 868 8. Tarkoituksenmukainen toimintaympäristö 108 81 186 81 194 80 Yhteensä 1 653 16 621 1 722 16 570 1 836 16 716 Puolustusvoimien menojen jakautuminen tulosyksiköittäin (milj. euroa) 2002 2003 2004 kassaperust. toteutuma ennakoitu arvio Maavoimat 796 928 873 Merivoimat 219 248 223 Ilmavoimat 426 333 329 Pääesikunta 2) 210 213 391 Yhteiset menot 2 20 Yhteensä 1 653 1 722 1 836 Vuosina 2002 ja 2003 laaditut puolustusvoimien strateginen suunnitelma ja pitkän aikavälin suunnitelma (PTS) tarkistavat puolustusvoimien tavoitetilan ja kehittämisohjelman vuoden 2001 selonteon perusteiden mukaiseksi ja luovat perusteet seuraavan selonteon valmistelulle puolustusvoimissa. Kehittämistä tarkistetaan tarvittaessa valtioneuvoston vuonna 2004 eduskunnalle antaman selonteon mukaiseksi. Vuoteen 2008 mennessä puolustusvoimille luodaan strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky. Laajamittaisen hyökkäyksen ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky ylläpidetään turvallisuusympäristön kehityksen mukaisesti. Suomen puolustusjärjestelmän kehittämisen painopistealueet ovat johtamisjärjestelmä, maavoimien valmiusyhtymät, ilmapuolustus, yhteentoimiva sotilaallinen kriisinhallintakyky ja tietoyhteiskunnan sotatalousjärjestelmä. Toteutetuilla rakenneuudistuksen toimenpiteillä on luotu perusta toiminnan tehostamiselle valtioneuvoston asettamien vaatimusten mukaisesti. Tärkeimpinä kohteina kehittämisessä ovat olleet koulutus- ja varikko-organisaation rationalisointi. Samalla on käynnistetty puolustusvoimien sodanajan joukkojen vahvuuden pienentäminen. Vuonna 2001 valtioneuvoston selonteossa edellytetyt puolustusvoimien organisaatiouudistukset saatetaan loppuun vuoden 2004 kuluessa. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmän tulee vastata sodan ajan vaatimuksia, mikä on myös sen rauhan ajan kehittämisen perustana. Pääesikunnan kykyä suunnitella ja johtaa kaikkien puolustushaarojen operaatioita kehitetään. Eurooppalainen kriisinhallinta tulee myös asettamaan johtamisjärjestelyille uusia vaatimuksia. 2) Sisältää vuoden 2003 osalta myös yhteiset menot. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Kriisejä ja uhkia ennaltaehkäisevän sotilaallisen pidäkkeen ylläpito sekä puolustusvalmiuden oikea-aikainen kohottaminen edellyttävät riittäviä tietoja turvallisuusympäristöstä. Turvallisuuskehityksen seuraamisen ja arvioinnin sekä puolustussuunnittelun kehittämiseksi tarkistetaan puolustusvoimien suunnittelujärjestelmä ja kehitetään hankesuunnittelun toimintatapoja. Puolustusministeriön käynnistämä kumppanuusohjelma pitää sisällään seitsemän puolustusvoimien tukitoimintoihin kuuluvaa kehittämisaluetta: terveydenhuolto, tietohallinto, korjaamotoiminta, kuljetustoiminta, ruokahuolto, vaatetushuolto ja taloushallinto. Kumppanuusmallin käyttöönotosta päätetään kunkin pilottihankkeen osalta selvitysvaiheen jälkeen. Puolustusvoimien huolto- ja logistiikkajärjestelmän sekä siihen liittyvän sotatalousjärjestelmän kehittämisen painopiste on luoda sellainen logistinen kokonaisuus, joka on kytketty tarpeellisilta osiltaan elinkeinoelämän järjestelmiin. Tavoitteena on luoda edellytykset järjestelmien ja joukkojen varustuksen kustannustehokkaille hankinnoille, ajanmukaistamiselle ja ylläpidolle sekä varmistaa varustuksen käyttöedellytykset ja täydennysmahdollisuudet myös kriisin aikana. Suomessa toimivan puolustusmateriaaliteollisuuden puolustuksen kannalta keskeisiä osaamisalueita tuetaan materiaalihankinnoin. Puolustusvoimien teknisen tutkimuksen ja tuotekehityksen tilausvaltuudella on aloitettu koko puolustusvoimien valmiuksien kehittäminen tavoitteena ottaa käyttöön vuosikymmenen loppupuolella uuteen teknologiaosaamiseen perustuvia kotimaisia järjestelmiä. Palkatun henkilöstön ja asevelvollisten koulutusjärjestelmät vakiinnutetaan ja koulutuksessa hyödynnetään oppivan organisaation periaatteita. Puolustusvoimien organisaatioiden kehittämisen päämääränä on tehokas, muutoskykyinen ja hyvinvoiva organisaatio, jossa toiminnan tehokkuusvaatimukset ja työhyvinvointi ovat tasapainossa. Puolustusvoimien asema kilpailukykyisenä työnantajana varmistetaan työn haastavuuden kehittämisellä, uuden palkkausjärjestelmän onnistuneella käyttöönotolla, parantamalla ulkoista työnantajakuvaa ja huolehtimalla hyvästä työilmapiiristä. Varuskuntia kehitetään sotilaallisista lähtökohdista monipuolisiksi koulutuskeskuksiksi ottaen huomioon yleiset alueja ympäristöpoliittiset tavoitteet sekä liiketaloudelliset periaatteet. Puolustusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti puolustusvoimille vuodelle 2004 seuraavat tulostavoitteet: Puolustusvoimien tilannekuva pidetään ajantasaisena siten, että se mahdollistaa puolustussuunnittelun ja oikeaaikaisen päätöksenteon siten, että aluevalvontalain ja puolustusvoimista annetun lain mukaiset tehtävät kyetään täyttämään. Puolustusvoimien valmius ja suorituskyky muodostavat ajantasaisen ja turvallisuusympäristöä vastaavan ennaltaehkäisevän sotilaallisen pidäkkeen. Maa-, meri- ja ilmavoimien valmiusyhtymiä kehitetään valtioneuvoston selonteon linjausten mukaisesti. 2010-luvun puolustusjärjestelmän suuntaviivat vahvistetaan valtioneuvoston seuraavassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Osallistutaan puolustusvoimista annetun lain ja asevelvollisuuslain kokonaisuudistuksen valmisteluun valtioneuvoston selonteon laatimiseen liittyen. Saatetaan päätökseen vuoden 2001 selonteon rakennemuutoksen edellyttämät toimet. Puolustusvoimien tutkimustoimintaa kehitetään ministeriön antaman ohjauskirjeen mukaisesti. Puolustusmateriaalihankkeissa otetaan käyttöön vuonna 2003 uudistettu puolustushallinnon materiaalipoliittinen ohjelma ja yleiset hankintaperiaatteet, joiden osalta painotetaan erityisesti materiaalin kansainvälistä yhteensopivuutta, hankeyhteistyötä EU-maiden ja Pohjoismaiden kanssa sekä hankittavan materiaalin riittävää toiminnallista luotettavuutta. Tilausvaltuuksien valmistelussa otetaan kotimainen teollisuus mukaan prosessiin viimeistään hankkeen esiselvityksen aikana, jolloin tulee myös arvioida ja selvittää teollisuuden roolia sellaisissa ulkomaisissa hankkeissa, joihin tulee sisältymään teollisen yhteistyön velvoite. Kotimaiselta teollisuudelta tehtävien hankintojen johdosta vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistetaan kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Puolustusmateriaalin hankintamäärärahoista vuodelle 2005 siirtyvien erien suuruus on enintään 15 % varainhoitovuonna käytettävissä olevista määrärahoista ja sitomaton osuus voi olla korkeintaan 5 % varainhoitovuonna käytettävissä olevista määrärahoista. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että edellisten vuosien siirtyneet määrärahat käytetään 1.6.2004 mennessä. Tilausvaltuuksien kokonaismääristä tulee olla sidottu valtuuden myöntämisvuonna vähintään 80 %. Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoista vuodelle 2005 siirtyvien erien suuruus on enintään 3,5 % varainhoitovuonna käytettävissä olevista määrärahoista ja ko. momentin selvitysosassa eriteltyjen määrärahojen käyttötarkoitusten osalta varainhoitovuonna suunnitellun ja toteutuneen määrärahojen käytön poikkeama on korkeintaan 5 %. Puolustusvoimat jatkaa lähivuosina poistuvaan kalustoon liittyvän ampumatarvikemateriaalin nopeutettua poistamista. Puolustusvoimien maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan liiketaloudellinen ylijäämä on vähintään 4 %. Alueita ja toimitiloja kehitetään kiinteistöalan määrärahakehysten puitteissa toiminnallisten muutoksien ja varuskuntasuunnitelmien mukaisesti. Painopisteenä ovat selonteon 2001 toimeenpano, valmiusyhtymien ja johtamisjärjestelmien kehittäminen sekä puolustusministeriön räjähdepäätökseen ja tilausvaltuuksiin liittyvät hankkeet. Puolustusvoimien henkilöstörakennetta kehitetään vastaamaan kriisin ja rauhan ajan henkilöstötarvetta. Henkilöstövoimavarat tasapainotetaan vastaamaan puolustusvoimien tehtäviä ja kehitettäviä osaamisalueita. Henkilöstöjärjestelmää kehitetään puolustusvoimien henkilöstöstrategian linjausten ja PTS:n tarkennusten mukaisesti. Joukkotuotantoyksiköiden varusmiesten koulutustaso on vähintään 3,5 (tulosyksiköiden laadunarviointi asteikolla 1 5). Kertausharjoituksissa koulutettavien määrä on 35 000. Kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisyksiköiden koulutustaso on vähintään 3,5 (tulosyksiköiden laadunarviointi asteikolla 1 5). Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta kehitetään puolustusvalmiuden lähtökohdista siten, että tuetaan erityisesti paikallispuolustuksen valmiutta. Puolustusvoimien henkilöstövoimavarojen suunnittelu (urasuunnittelu ja seuraajapolut) ja uusi palkkausjärjestelmä saatetaan vastaamaan toisiaan. Jatketaan kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin tarkoitettujen joukkojen varustamista siten, että Euroopan unionille ilmoitettu joukkojen valmius toteutuu. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain. Kehitetään tulosohjausjärjestelmää ja sisäistä laskentaa tavoitteena parempi puolustusvoimien kokonaistuloksellisuuden arviointi ja seuranta valtioneuvoston toimenpidesuosituksen mukaisesti. Puolustusvoimien tulosjohtamista tehostetaan jatkamalla prosessijohtamisen käyttöönottoa. Käynnistetään puolustusvoimien lääkintähuollon uudistaminen vuoden 2003 selvitysten pohjalta. Uuteen toimintamalliin siirrytään vaiheittain vuoden 2004 alusta alkaen. Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko 2002 2003 2004 toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) 5 684 6 995 6 681 Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) 4 296 6 287 6 165 Käyttöjäämä (t ) 1 388 708 516 % tuotoista 24 10 8 Osuus yhteiskustannuksista (t ) 508 705 679 Ylijäämä (t ) 880 3-163 % tuotoista 15 0-2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Tuotot % kokonaiskustannuksista yhteensä 118 100 98 Hintatuki (t ) 287 336 336 Ylijäämä-% tuotoista, sen jälkeen kun hintatuen vaikutus on otettu huomioon 10-5 -7 Investoinnit (t ) 0 0 % tuotoista - - 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 572 600 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää puolustusmateriaalin sekä puolustusvoimien muun kaluston ja välineistön hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja hankintaan välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan, järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen. Määrärahasta saa käyttää 532 200 000 euroa aikaisemmin myönnetyistä tilausvaltuuksista ja niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 34 700 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin. Sen johdosta, että aikaisemmissa talousarvioissa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella ei kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä sopimuksia, saa vuoden 2004 aikana tehdä sopimuksia sanottujen tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, että näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset maksut eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien rahoitussuunnitelmissa esitettyjä rahamääriä. Vuonna 2004 saa tehdä hankevalmisteluun ja sarjahankintaa edeltävään kehitystyöhön sekä protoversioiden hankintaan liittyen (PROTO 2004) sopimuksia siten, että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2004 2006 enintään 22 800 000 euroa. Sopimuksista aiheutuvien vuoden 2004 menojen maksatuksiin varataan 2 200 000 euroa. Sopimuksia varten tarvittavan valtuuden, 20 600 000 euroa (PROTO 2004 -tilausvaltuus), käytöstä saa aiheutua mainitulla valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuoden 2005 loppuun mennessä enintään 10 300 000 euroa ja vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 20 600 000 euroa. Vuonna 2004 saa tehdä ilmavoimien hävittäjätorjuntakyvyn kehittämiseksi (IHT 2004) sopimuksia siten, että niistä aiheutuu talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2004 2009 enintään 115 000 000 euroa. Sopimuksista aiheutuvien vuoden 2004 menojen maksatuksiin varataan 3 500 000 euroa. Sopimuksia varten tarvittavan valtuuden, 111 500 000 euroa (IHT 2004 -tilausvaltuus), käytöstä saa aiheutua mainitulla valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuoden 2005 loppuun mennessä enintään 3 000 000 euroa, vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 19 000 000 euroa, vuoden 2007 loppuun mennessä enintään 58 500 000 euroa, vuoden 2008 loppuun mennessä enintään 92 500 000 euroa ja vuoden 2009 loppuun mennessä enintään 111 500 000 euroa. Valmiusyhtymien varustamisen tilausvaltuuden (VYV 1) menojen, yhteensä 1 034 019 372 euroa, vuosittaista ajoittumista muutetaan siten, että valtuuden käytöstä saa aiheutua menoja valtiolle vuoden 2004 loppuun mennessä enintään 772 700 000 euroa, vuoden 2005 loppuun mennessä enintään 885 400 000 euroa, vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 961 700 000 euroa, vuoden 2007 loppuun mennessä enintään 994 500 000 euroa ja vuoden 2008 loppuun mennessä enintään 1 034 019 372 euroa. Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaamisen tilausvaltuuden (ITTT) voimassaoloaikaa pidennetään vuodesta 2005 vuoteen 2006 saakka ja tilausvaltuuden menojen, yhteensä 193 416 115 euroa, vuosittaista ajoittumista muutetaan siten, että valtuuden käytöstä saa aiheutua menoja valtiolle vuoden 2004 loppuun mennessä enintään 138 405 375 euroa, vuoden 2005 loppuun mennessä enintään 183 116 115 euroa ja vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 193 416 115 euroa. Pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittämisen tilausvaltuuden (PPK) voimassaoloaikaa pidennetään vuodesta 2006 vuoteen 2007 saakka ja tilausvaltuuden menojen, yhteensä 218 600 000 euroa, vuosittaista ajoittumista muutetaan siten, että valtuuden käytöstä saa aiheutua menoja valtiolle vuoden 2004 loppuun mennessä enintään 100 600 000 euroa, vuoden 2005 loppuun mennessä enintään 130 200 000 euroa, vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 200 100 000 euroa ja vuoden 2007 loppuun mennessä enintään 218 600 000. Uusien tilausvaltuuksien enimmäismäärien mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2004 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Tilausvaltuus Valtuus milj. euroa Myönnetty milj. euroa Myönnetään euroa 07. Valmiusyhtymien varustaminen 1 034,0 643,6 129 100 000 11. Tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien hankkiminen 448,2 261,8 102 931 011 12. Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdollisuuksien turvaaminen 193,4 105,5 32 951 545 13. Merivoimien uudistaminen 333,9 208,9 72 752 352 14. Helikopterien huolto- ja tukeutumisjärjestelmien kehittäminen 180,0 28,8 42 719 733 15. Pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittäminen 218,6 62,1 38 500 000 16. Puolustusvoimien tekninen tutkimus ja tuotekehitys 151,3 42,0 25 200 000 17. Valmiusyhtymien varustamisen täydentäminen 588,7 39,4 35 200 000 18. Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittäminen 168,0-33 600 000 19. Suomen ja Venäjän välillä allekirjoitettuun velkakonversiosopimukseen liittyvät hankinnat 9,3 - - 20. Hankevalmistelu ja proto 2004 20,6 - - 21. Ilmavoimien hävittäjätorjuntakyky 2004 111,5 - - Yhteensä 512 954 641 Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat on kohdennettu talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteella. S e l v i t y s o s a : Tilausvaltuuksien sopimusten mukaisten maksatusten lisäksi tilausvaltuuksiin liittyvien indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvien lisätarpeiden ja indeksien ja valuuttakurssien alenemisesta syntyvien vähennysten erotuksesta arvioidaan aiheutuvan 19 245 359 euron menot vuonna 2004. Aikaisemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien käytöstä aiheutuu menoja 548,8 milj. euroa vuonna 2005, 392,9 milj. euroa vuonna 2006, 295,4 milj. euroa vuonna 2007 sekä yhteensä 183,3 milj. euroa vuoden 2007 jälkeen. Tilausvaltuuksien voimassaoloajan pidentämiseen ja vuosittaiseen menojen ajoitukseen esitetyt muutokset eivät vaikuta myönnettyjen tilausvaltuuksien kokonaismääriin. ITTT-tilausvaltuuden osalta esitetyt muutokset mahdollistavat Hornet-kaluston ylläpitopäivityksen optimaalisella tavalla, ja tähän liittyen uuden IHT 2004 - tilausvaltuuden alkamisen vuonna 2004. Tilausvaltuuksiin esitetyt muutokset mahdollistavat myös rahoituksen kohdistamisen paremmin vastaamaan materiaalin hankintasopimusten mukaista toimitus- ja maksuaikataulua. Menoajoitusmuutoksilla pyritään lisäksi samalla siihen, että puolustusvoimien vaatetus-, ajoneuvo- ja varaosahankinnoissa havaittuja puutteita voidaan korjata vuonna 2004 kehysrahoituksen puitteissa käyttämällä muita puolustusmateriaalihankintamäärärahoja. 2004 talousarvio 572 600 000 2003 lisätalousarvio 2003 talousarvio 519 000 000 2002 tilinpäätös 516 696 000 21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 263 610 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen, palvelussuhdeasuntojen vuokrien alentamiseen sekä Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin. Määrärahaa saa käyttää enintään 5 000 000 euroa puolustusvoimien toiminnallisista tarpeista aiheutuvien palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen sekä enintään 336 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle sekä merkittäville urheilutapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen palvelutoiminnan hintojen alentamiseen. Vuonna 2004 saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia so- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
pimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2005 loppuun mennessä enintään 45 000 000 euroa ja vuoden 2006 loppuun mennessä enintään 53 000 000 euroa. Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat on kohdennettu talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteella. Sen johdosta, että aikaisemmissa talousarvioissa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella ei kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä sopimuksia, saa vuoden 2004 aikana tehdä sopimuksia sanottujen tilausvaltuuksien sitomatta olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, että näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset maksut eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien rahoitussuunnitelmissa esitettyjä rahamääriä. S e l v i t y s o s a : Momentin bruttomenojen arvioidaan jakaantuvan seuraavasti: palkkausmenot 701,9 milj. euroa, varusmiesten päivärahat sekä reserviläispalkat ja -päivärahat 40,6 milj. euroa, vuokrat 191,5 milj. euroa, aineet, tarvikkeet ja tavarat 129,9 milj. euroa, palvelujen ostot 118,5 milj. euroa, muut kulut 71 milj. euroa ja investoinnit Eräitä puolustusvoimien toimintaa kuvaavia tietoja 18,4 milj. euroa. Lisäksi momentille arvioidaan kertyvän tuloja 8,1 milj. euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 40 000 euroa yhden henkilön palkkausmenojen siirtona momentille 27.01.21. Aiemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien käytöstä aiheutuu maksuja vuonna 2004 enintään 72 900 000 euroa. Menojen ja tulojen erittely Bruttomenot 1 271 742 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 6 165 000 Muut toimintamenot 1 265 577 000 Bruttotulot 8 132 000 Maksullisen toiminnan tulot 6 681 000 maksuperustelain mukaiset liiketaloudelliset suoritteet 6 261 000 erityislakien mukaiset suoritteet 420 000 Muut tulot 1 451 000 Nettomenot 1 263 610 000 2002 2003 2004 toteutuma ennakoitu arvio Saapumiserien koulutetut varusmiehet 25 256 25 500 25 500 Varusmiesten ja vapaaehtoisten naisten palvelus-vuorokaudet 6 560 491 6 400 000 6 400 000 Kertausharjoitusvuorokaudet 164 080 182 000 182 000 Kertausharjoituksissa koulutetut 31 052 35 000 35 000 Puolustusvoimien palkatun henkilöstön määrä (htv) 16 621 16 570 16 716 Toimitilat (htm 2 ) 3,52 milj. 3,48 milj. 3,45 milj. Hornet-torjuntahävittäjiä 63 63 63 Hawk-harjoituskoneita 52 51 51 2004 talousarvio 1 263 610 000 2003 lisätalousarvio 27 150 000 2003 talousarvio 1 203 260 000 2002 tilinpäätös 1 131 224 000 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta S e l v i t y s o s a : Rauhanturvaamislain (514/1984) mukaan rauhanturvaamistoiminnan määrärahat budjetoidaan ulkoasiainministeriön ja puolustusministeriön pääluokissa. Ulkoasiainministeriön pääluokassa momentilla 24.99.22 budjetoidaan määrärahat suomalaisten rauhanturvajoukkojen palkkaus- ja koulutusmenoihin ja puolustusministeriön Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
pääluokassa tämän luvun momentilla 22 suomalaisten rauhanturvajoukkojen hallinto- ja varustamismenoihin sekä tarkkailijatoiminnan menoihin. Suomi kehittää sotilaallista erityisosaamistaan kansallisen puolustuksen ja kriisinhallinnan näkökulmasta tavoitteena tuottaa kansainvälisiin tehtäviin tarkoituksenmukaisia kykyjä ja yksiköitä. Keskeistä on suomalaisen osaamisen, tietotaidon ja pitkään kokemukseen perustuvien vahvuuksien hyödyntäminen. Tämä merkitsee panostamista korkeaan teknologiaan, laatuun ja kapeiden erikoisalueiden hallitsemiseen. Sotilaallisen kriisinhallinnan- ja rauhanturvaamistoiminnan tulostavoitteet vuodelle 2004 ovat alustavasti: Jatketaan kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin tarkoitettujen joukkojen varustamista siten, että Euroopan unionille ilmoitettu joukkojen valmius toteutuu. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain Puolustusvoimien kansainvälistä yhteistoimintakykyä ja kriisinhallintavalmiutta ylläpidetään ja kehitetään Euroopan unionin joukkotavoitteiden, PARP:n suoritevaatimuksien ja NORDCAPS:n periaatteiden mukaisesti Osallistutaan EU:n voimavaratyöryhmien työskentelyyn, aloitetaan toimenpiteet päätetyllä tavalla ja käynnistetään niiden edellyttämät hankkeet Tuetaan kansainvälistä yhteistyötä turvallisuuden ja vakauden vahvistamiseksi, mukaan lukien asevalvonta- ja aseriisuntajärjestelyjen toimeenpanon edistäminen puolustushallintoa koskevilta osilta. 22. Rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenot (arviomääräraha) kehittämisohjelmasta aiheutuviin kansainväliseen kriisinhallintaan nimeämien joukkojen menoihin. Momentille myönnetään 43 424 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää sotilastarkkailijoiden palkkojen ja kansallisen päivärahan maksamiseen, valmiusjoukon palkkaus-, koulutus-, ylläpito-, varustamis-, hallinto- ja muiden kulutusmenojen ja pohjoismaisten rauhanturvakurssien menojen maksamiseen sekä Kosovossa olevan suomalaisen rauhanturvajoukon sekä Afganistanissa, Kyproksella, Etiopia-Eritreassa ja Makedoniassa olevien Suomen osastojen matkakustannusten, terveydenhoito-, kuljetus-, varustamis-, huolto-, edustus- ja hallintomenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Suomen Käyttösuunnitelma Siinä tapauksessa, että Suomelle esitetään pyyntö uuden rauhanturvajoukon lähettämisestä kansainvälisiin rauhanturvaamistehtäviin ja Suomi päättää rauhanturvajoukon asettamisesta tai että Suomi päättää jatkaa osallistumistaan jo käynnissä olevan operaation seuraavaan vaiheeseen, saa näihin menoihin käyttää tälle momentille myönnettyjä määrärahoja. Kansainvälisen kriisinhallinnan joukkojen kehittämisohjelman määrärahat on kohdennettu talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi menoon sitoutumisen perusteella. 01. Sotilastarkkailijatoiminnan menot 2 509 000 02. YKSO:n menot (UNFICYPoperaatio) 50 000 03. YKSRJEE:n menot (UNMEE- operaatio) 3 476 000 05. Suomen Kosovon rauhanturvajoukon menot (KFOR-operaatio) 14 406 000 06. Yhteiset menot 1 152 000 07. Kriisinhallinnan joukkojen kehittämisohjelma 16 000 000 08. SOFY:n menot (EUF-operaatio) 272 000 10. SOAF:n menot (ISAF-operaatio) 3 599 000 20. Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen sekä mahdollisiin uusiin rauhanturvaamisoperaatioihin 1 960 000 Yhteensä 43 424 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
S e l v i t y s o s a : Määräraha on mitoitettu Suomen rauhanturvajoukkojen vahvuuksien ja tehtävävaatimusten mukaisesti ottaen huomioon ne rauhanturvaamisoperaatiot, joihin Suomi todennäköisesti tulee osallistumaan vuonna 2004. Valmiusjoukko on Suomessa toimintavalmiussitoumuksen tehneistä henkilöistä kansainvälisiä rauhanturvaamistehtäviä varten koottava ja varustettava joukko. Suomi on asettanut YK:n käyttöön aseettomia sotilastarkkailijoita Lähi-itään, Kashmiriin, Irakin ja Kuwaitin väliselle raja-alueelle sekä entisen Jugoslavian alueelle sekä Etiopia-Eritrean alueelle yhteensä enintään 37 sotilastarkkailijaa. Suomalaiset rauhanturvajoukot toimivat Kosovossa KFOR-operaatiossa, Kyproksella UNFI-CYPoperaatiossa, Etiopia-Eritreassa UNMEE-operaatiossa, Afganistanissa ISAF-operaatiossa ja Makedoniassa EUFoperaatiossa yhteisvahvuudella noin 950 1 000 sotilasta. 2004 talousarvio 43 424 000 2003 lisätalousarvio 7 812 000 2003 talousarvio 51 556 000 2002 tilinpäätös 24 465 883 92. Puolustushallinnon rakennuslaitos S e l v i t y s o s a : Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää maanpuolustukselle parhaat kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. Rakennuslaitoksen ylläpidettävä rakennuskanta on vuonna 2004 yhteensä 3,49 milj. htm 2. Lisäksi ylläpidon kohteena ovat energiaverkostot sekä puolustusvoimien käytössä olevat erilaiset aluerakenteet ja laitteet. Puolustusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti Puolustushallinnon rakennuslaitokselle vuodelle 2004 seuraavat tulostavoitteet: Tuotteistetaan rakennuslaitoksen palvelutuotanto hinnoittelun saattamiseksi vertailukelpoiseksi yleisten markkinoiden kanssa. Yhdenmukaistetaan rakennuslaitoksen toimintamallit laitoksen uuden vision ja strategioiden mukaisesti sekä edistetään kiinteistöuudistuksen tavoitteiden saavuttamista ja osapuolten hyvää yhteistyötä. Saatetaan ympäristö- ja turvallisuusasiat osaksi rakennuslaitoksen toimintamallia. Nostetaan asiakastyytyväisyyden tasoa. Nostetaan työtyytyväisyyden tasoa panostamalla valittuihin henkilöstöpolitiikan painopistealueisiin. Työtyytyväisyysindeksin tavoitearvo on 3,70 asteikolla 1 5. Nykyinen työtyytyväisyysindeksi on 3,54. Rakennuttamispalvelut (suunnitteluttaminen, urakoitsijoiden kilpailuttaminen ja valvonta) tuotetaan laadukkaasti ja kilpailukykyisesti Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehdyn kumppanuussopimuksen mukaisesti. Toteutetaan kiinteistönhoitopalvelut sopimusten ja palveluliitteen sekä mahdollisten lisä- ja käyttäjäpalvelusopimusten mukaisessa laajuudessa, aikatauluissa ja kustannuksissa. Parannetaan kiinteistöjen energiatehokkuutta Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehdyn kumppanuussopimuksen mukaisesti teettämällä energiakatselmuksia ja toteuttamalla katselmusten edellyttämät energiansäästötoimet omistajan osoittamien varojen puitteissa. Tehdään omistajan tavoitteet huomioiden kunnossapitokorjaukset rakennuksiin, ulkoalueisiin ja rakenteisiin korjausohjelman mukaisesti ja käyttäjän erikseen tilaamat toiminnalliset muutostyöt sovitussa laajuudessa, aikataulussa ja kustannuksissa. Parannetaan toimintavarmuutta ja laadun riittävyyttä energiapalveluissa. Varmistetaan kustannuskilpailukyky energiapalveluhankinnassa. Tuotetaan hallintopalvelut tehokkaasti ja kilpailukykyiseen hintaan. Varmistetaan puolustushallinnon ulkopuolelle tuotettujen palvelujen liiketaloudellinen kannattavuus sisällyttämällä riittävä kate palvelujen hintaan. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulojen ja menojen erittely on esitetty momentilla 12.27.22. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tuotto-/kululaskelma (milj. euroa) 2002 2003 2004 toteutuma ennakoitu arvio Myyntituotot 157,9 113,0 117,6 Myynnin oikaisuerät -3,8-1,1 - Liikevaihto 154,1 111,9 117,6 Muuttuvat kulut -141,0-101,2-107,2 Omien toimitilojen ylläpito 0,9 0,9 0,9 Myyntikate 14,0 11,6 11,3 Kiinteät kulut -9,2-10,1-10,1 Käyttökate 4,8 1,5 1,2 Poistot -1,3-1,5-1,2 Jäämä ennen siirtoja pv:lle/pv:lta 3,5 0,0 0,0 Palautus pv:lle/hintatuki pv:lta -3,4 0,0 0,0 Jäämä 0,1 0,0 0,0 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (milj. euroa) 2002 2003 2004 toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot Myyntituotot 154,5 113,0 117,6 Muut tuotot 0,0 0,0 0,0 Tuotot yhteensä 154,5 113,0 117,6 Maksullisen toiminnan kustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 38,2 41,1 47,0 Henkilöstökulut 41,4 42,4 39,9 Vuokrat 2,4 3,8 1,9 Ulkopuoliset palvelut 67,2 20,1 23,0 Muut erilliskustannukset 4,4 4,1 4,6 Erilliskustannukset yhteensä 153,6 111,5 116,4 Käyttöjäämä 0,9 1,5 1,2 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Poistot koneista ja kalustosta 1,3 1,5 1,2 Korot 0,3 0,4 0,4 Toimitilojen pääomakustannus 1,3 0,0 0,0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 2,9 1,9 1,6 Kokonaiskustannukset yhteensä 156,5 113,4 118,0 Ylijäämä (+)/alijäämä (-) -2,0-0,4-0,4 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
Tuotot % kokonaiskustannuksista yhteensä 99 100 100 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot 50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 1 650 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään puolustusvalmiutta tukevaan puolustushallinnon ulkopuoliseen vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen sekä vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestelmän alue- ja paikallistason toimintaan. 2004 talousarvio 1 650 000 2003 talousarvio 1 600 000 2002 tilinpäätös 1 598 000 95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää suomalaisista rauhanturvajoukoista aiheutuvien menojen laskutuksessa ja sotilasasiamiestoiminnan tilinpidossa syntyviin kurssieroihin. 2004 talousarvio 10 000 2003 talousarvio 10 000 2002 tilinpäätös 7 898 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15