Hankesuunnitelma VETERAANIAVUSTA AMMATIKSI 2011-2013 TAUSTA Veteraaniavusta ammatiksi Pohjois-Karjalassa 2007 2010 hanke on työllistänyt vuosittain 60 70 vaikeasti työllistyvää henkilöä sotiemme veteraanien avustajiksi. Hanke on tukenut avustajien jatkotyöllistymistä myös ammatillisen koulutuksen avulla. Hanke on saavuttanut tavoitteensa ja tarkoitus on jatkaa hanketta vuosina 2011-2013. Kehittämisen kohteita ovat avustajien työssä oppiminen sekä fyysisen että psykososiaalisen työkyvyn arviointi ja tukeminen työsuhteen aikana. Avustajatoiminnan asiakkaat, sotiemme veteraanit, ovat keski-iältään 87 vuotta ja heidän puolisonsa ja leskensä muutaman vuoden nuorempia. Avustajatoiminnan tavoitteena on tukea heidän itsenäistä selviytymistään omassa kodissaan. Yhteistyön tarve ja muodot lisääntyvät kunnan vanhushuollon ja omaisten kanssa. Kehittämisen kohteena on asiakkaiden henkisen hyvinvoinnin ja vireyden tukeminen. Vuonna 2008 työsuhteen päättäneistä avustajista 37 % sijoittui joko työhön tai perusti oman yrityksen. Vuonna 2009 työsuhteen päättäneistä avustajista 46 % työllistyi tai jatkoi lähihoitajan tutkinnon ammatillisia opintoja. Avustajat uusille urille (AVU) koulutusryhmässä 15 avustajaa suoritti osan lähihoitajan tutkinnosta vuonna 2008 ja 12 avustajaa vuonna 2009. Ammatillisen koulutuksen merkitys jatkotyöllistymisen tukemisessa on osoittautunut suureksi. 1. Yhteenveto Projektiin palkataan palkkatuella vaikeasti työllistyviä henkilöitä sotiemme veteraanien avustajiksi ja itsenäisen kotona asumisen tueksi. Tukipalvelut toteutetaan yhteistyössä kuntien vanhushuollon kanssa. Avustajiksi palkataan kotityöpalveluista ja hoito- ja hoiva-alasta kiinnostuneita miehiä ja naisia. Avustajan työhön aktivoidaan erityisesti ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle jääneitä alle 25-vuotiaita. Avustajan työ on sekä fyysisesti että henkisesti vaativaa työtä. Avustajan työ antaa monipuoliset mahdollisuudet oman ammattitaidon, sosiaalisten taitojen, ajanhallinnan ja työyhteisötaitojen arvioimiseen ja kehittämiseen. Projektiohjaajat perehdyttävät ja ohjaavat avustajia työssään. Työssä onnistuminen ja ammatillisten taitojen kehittyminen antavat hyvän pohjan uuden työuran rakentamiseen. Avustajia aktivoidaan päivittämään ja lisäämään ammattitaitoaan koulutuksen avulla. Kaikki avustajat saavat perustiedot kotityöpalveluista ja hoito- ja hoivatyöstä. 15 20 avustajaa vuosittain voi suorittaa kotityöpalvelujen ja lähihoitajan tutkinnon ammatillisia perusopintoja. Koulutuksen esteitä kartoitetaan kehityskeskusteluissa ja tekemällä tarvittaessa oppimisvaikeuksia kartoittavat testit. Projekti tukee avustajien fyysistä ja psykososiaalista työkykyä. Avustajille järjestetään työhöntulotarkastus, työfysioterapeutin ohjaus ja työterveyshoitajan ja lääkärin vastaanotto sairaustapauksissa. Avustaja ohjataan tarvittaessa työkyvyn tarkempaan selvitykseen julkisen terveydenhuollon kautta. Työkyvyn kartoitus mahdollistaa todellista työkykyä vastaavan urasuunnitelman tekemisen. 1
Kehityskeskustelujen tukena on hankkeessa kehitetty ja käyttöön otettu urasuunnittelua tukeva Sparraustiimi-työkirja. Projektiohjaajat käyvät säännöllisiä kehityskeskusteluja ja antavat yksilöllistä ohjausta jatkotyöllistymisen tueksi. Hanketoimistossa on avustajien käytössä kaksi tietokonetta ja toimistotila atk-taitojen ja työnhakuasiakirjojen ohjattua päivittämistä ja tekemistä varten. Avustajien jatkotyöllistymisen tueksi tehdään tiivistä yhteistyötä alueen työosuuskuntien, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Avustajien on mahdollista työsuhteen aikana olla edelleensijoitettuna toisen työnantajan palveluksessa kaksi kolme viikkoa. Hankkeen ohjaajat ovat mukana työnantajan tukena perehdyttämisessä ja antavat yrittäjälle tietoa palkkatuetusta työstä ja oppisopimuksesta. Tavoitteena on kouluttaa ja valmentaa avoimille työmarkkinoille pystyvää, ammatillisesti pätevää ja motivoitunutta työvoimaa. 1.1. Avustajatoiminnan asiakkaat Avustajatoiminnan piirissä ovat vain sotiemme veteraanit ja heidän puolisonsa ja leskensä. Avustajatoiminta on osa Sotainvalidien Veljesliiton valtakunnallista avustajatoiminnan hanketta, jota rahoittaa Työ- ja elinkeinoministeriö. Hankkeita on 18 eri puolilla Suomea. Koko Suomessa asiakkaita oli 8.077 henkilöä ja Pohjois- Karjalassa 1.050 henkilöä vuonna 2009. Hanke tuottaa palveluja, jotka tukevat ja täydentävät julkisen ja yksityisen sektorin palvelutarjontaa. Avustajien työtehtävät ovat painottuneet kodin puhtaanapitoon ja sosiaaliseen kanssakäymiseen asiakkaan kanssa. Asiakkaiden henkisen hyvinvoinnin, vireyden ja sosiaalisten kontaktien ylläpito on uuden hankkeen erityinen painopiste. 2. Lähtötilanteen / ongelman kuvaus Tutkimusten mukaan vain laadukkaan työhönvalmentajatoiminnan, systemaattisen työnantajayhteistyön ja tavoitteellisen yhteistyön avulla eri toimijoiden kesken voidaan varmistaa työllistyminen tukityöllistymisjakson jälkeen avoimille työmarkkinoille. Myös osa-aikatyöt ja lyhyet keikkatyöt edistävät kokoaikaista työllistymistä nopeammin kuin kokoaikainen työttömyys. Kokonaistyöllisyyden parantamiseksi olisi keskitettävä toimenpiteitä 30-50- vuotiaiden sekä alle 30-vuotiaiden miesten ryhmään. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta olisi ehkäistävä ennen ikävaihetta 55 59- vuotta. Erityistä huomiota olisi kohdistettava tuki- ja liikuntaelinten sairauksien sekä mielenterveyden häiriöiden (masennus) ehkäisyyn. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden taidoista merkittävimmiksi nousevat yhteistyökyky, tiimityötaidot sekä kyky jakaa omaa ja ymmärtää toisten osaamista. Keskimääräistä enemmän korostuu eettinen osaaminen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialat lähentyvät toisiaan, palveluiden rajat hoivaasiakkaiden osalta madaltuvat. Kotona hoidetaan vaativaa hoitoa tarvitsevia asiakkaita, jolloin työntekijältä edellytetään kykyä työskennellä itsenäisesti. Asiakkaiden tarpeiden tunnistamisen merkitys korostuu, koska asiakaslähtöisyys on keskeinen kilpailutekijä. Myös asiakkaiden palveluodotukset kasvavat. 2
2.1. Avustajatoiminnan asiakkaat Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 80-85 vuotta täyttäneiden määrä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Sotiemme veteraanien keski-ikä on 87 vuotta vuonna 2011, joten he ovat nyt iäkkäimpiä suomalaisia, joille kehitetyt palvelut ja toimintamallit hyödyntävät myös tulevia ikäluokkia. Puolison ja ikätovereiden kuollessa masennuksen tuntemukset ja yksinäisyys lisääntyvät. Kunnon heikkeneminen vaikeuttaa liikkumista ja hakeutumista harrastusten ja muiden ihmisten pariin. Asiakkaat tulevat tarvitsemaan entistä monipuolisempia palveluja sekä henkisen että fyysisen toimintakyvyn tukemiseksi. 3. Kohderyhmät ja hyödynsaajat Työllistämisen kohderyhmänä ja hyödynsaajina ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt. Hyödynsaajia ovat myös työnantajat, joille työvoimaa valmennetaan ja koulutetaan. Hyödynsaajina voidaan pitää myös kotityöpalvelun ja vanhustyön kehittäjiä. Avustajatoiminnan vaikutusta asiakkaiden elämänlaadun osalta voidaan seurata. Avustajatoiminnan hyödynsaajia ovat sotiemme veteraanit ja heidän puolisonsa ja leskensä. Hyödynsaajia ovat myös heidän omaisensa ja muu lähipiirinsä. Hyödynsaajana voidaan pitää myös kunnan vanhushuoltoa, jota avustajatoiminta täydentää. 4. Tavoitteet ja mittarit (tavoitteiden seuranta) Tavoitteena on työllistää vuodessa 60 70 henkilöä avustajiksi palkkatukijakson ajaksi. Ensisijaisesti työllistetään vaikeasti työllistyviä henkilöitä, toissijaisesti pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia henkilöitä. Erityisenä työllistämisen painopisteenä ovat miehet ja ammatillista koulutusta vailla olevat nuoret. Tarkoitus on, että yhtäaikaisesti avustajia työskentelee 35 45 henkilöä koko maakunnan alueella. Tavoitteena on, että 15 20 avustajaa vuodessa suorittaa kotityöpalvelujen ja lähihoitajan tutkinnon ammatillisia opintoja. Avustajia kannustetaan suorittamaan ammatillinen tutkinto loppuun. Mahdollisuuksia myös oppisopimukseen selvitetään. Tavoitteena on, että vähintään 40 % avustajista työllistyy avoimille työmarkkinoille tai aloittaa/jatkaa ammatillisia opintoja. Tavoitteena on, että tukityöllistämisjakson jälkeen avustajilla on käsitys omasta työkyvystään ja urasuunnitelma. Tavoitteena on pyrkiä hyvään yhteistyöhön yksityisten palvelujen tuottajien kanssa kehittämällä avustajatoiminnan laatua ja avustajien perehdytystä ja koulutusta. Onnistumista koskien avustajien jatkotyöllistymistä mitataan työllistymisillä avoimille työmarkkinoille ja työnantajilta saadulla palautteella. Yhteistyössä Sotainvalidien Veljesliiton avustajatoiminnan tukihankkeen ja Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa kehitetään avustajien jatkotyöllistymismahdollisuuksien laadullista mittaamista. Tavoitteena on tarjota palvelua 800-1000 sotiemme veteraaneille ja heidän puolisoilleen ja leskilleen vuodessa. Vuonna 2010 toiminnan piirissä ovat olleet kaikki muut Pohjois-Karjalan kunnat paitsi Ilomantsi. Asiakkaiden palvelun tarve on ollut hienoisessa kasvussa ja avun ja tuen tarpeet monipuolistumassa. 3
Tavoitteena on kehittää avustajapalvelua vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita. Avustajien työote on itsenäistä selviytymistä tukeva. Tavoitteena on tukea erityisesti asiakkaiden henkistä hyvinvointia vahvistamalla avustajien sosiaalisia taitoja ja tiivistämällä yhteistyötä kunnan vanhushuollon ja omaisten kanssa. Avustajien työssä onnistumista ja asiakastyytyväisyyttä mitataan asiakaskyselyillä. Yhteistyössä omaisten ja kunnan vanhushuollon kanssa arvioidaan palvelun vaikuttavuutta koskien kotona asumisen mahdollisuutta, henkistä hyvinvointia ja laitoksessa asumisen elämän laadun paranemista. 5. Tuotokset (avaintulokset, tulokset) Avustajia palkataan palkkatuella 60 70 vuositasolla ja yhtäaikaisesti työskentelee 35 45 avustajaa Pohjois-Karjalan alueella. Avustajien työaika on 5-6 h/pv ja 25-30 h/vko. Työehdoissa noudatetaan Yksityisen sosiaalialan työehtosopimusta. Työsuhteen aikana avustajien tulotaso kohenee ja kunta voi säästää asumistuki- ja toimeentulotukimenoissa. Avustajien koulutusvalmiudet ja motivaatio lisääntyvät. 15 20 avustajaa vuodessa suorittaa osan lähihoitajan tai kotityöpalvelujen ammattitutkinnon opinnoista. Avustajat jatkavat ammatillisia opintoja myös työsuhteen jälkeen. Työsuhteen aikana avustajat saavat käsityksen kotityöpalvelujen ja lähihoitajan tutkinnon vaativuudesta. Tarkoitus on, että vähintään 40 prosenttia avustajista työllistyy työjakson jälkeen avoimille työmarkkinoille tai jatkaa/aloittaa ammatilliset opinnot. Avustajilla on käsitys työkyvystään ja urasuunnitelma työsuhteen päätyttyä. Työnantajat saavat ammatillisesti pätevää ja motivoitunutta työvoimaa. Avustajatoiminta lisää sotiemme veteraanien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä mahdollisuutta asua omassa kodissaan, tukee heidän henkistä virkeyttään ja lisää elämänlaatuaan. Avustajatoiminta tukee kunnan vanhushuoltoa ja vähentää laitoshoidon tarvetta. Palvelua tarjotaan 800-1000 asiakkaalle vuodessa. Syntyy pohja pysyvämmälle toimintamallille koskien vanhusväestön palvelutarpeita ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistämistä. Avustajan työ on palkitsevaa ja motivoivaa. Työn suunnittelulla ja ohjauksella avustajina voivat työskennellä myös vajaakuntoiset henkilöt. Avustajatoiminta voisi olla tulevaisuudessa sosiaalisen työosuuskunnan tai yhteiskunnallisen yrityksen tuottamaa palvelua. 6. Projektin toteutusmalli Avustajat rekrytoidaan yhteistyössä te-toimistojen kanssa, avustajiksi valitaan kotityöpalveluista ja sosiaali- ja terveysalasta kiinnostuneita henkilöitä. Työllistymistä avoimille työmarkkinoille tuetaan ammatillisella koulutuksella ja yhteistyöllä työnantajien kanssa. Avustajat saavat perustiedot oman yrityksen perustamisessa ja tietoja alueen työosuuskuntien toiminnasta. Avustajien on mahdollista olla edelleensijoitettuna toisen työnantajan palveluksessa kaksi kolme viikkoa. Tavoitteena on löytää työnantajia, jotka tarvitsevat uusia työntekijöitä ja jotka voivat tarvittaessa tarjota oppisopimusta. 4
Avustajien perehdyttämisessä ja työssä ohjaamisessa noudatetaan VATES:n työllistämispalvelujen laatusuositusta, jonka eettiset periaatteet pohjautuvat YK:n yleisohjeisiin. Suosituksessa todetaan muun muassa seuraavaa: työhönvalmennus toteutuu asiakaslähtöisesti johtaminen perustuu avoimuuteen ja järjestelmällisyyteen organisaatiossa toteutuu avoin ja tasa-arvoinen vuorovaikutus jäsenten kesken tavoitteena on organisaatiokulttuuri, jossa henkilöstö etsii aktiivisesti mahdollisuuksia toiminnan laadun parantamiseen Hanke tarjoaa avustajille mahdollisuuden selvittää ja purkaa ohjatusti pitkittyneen työttömyyden syitä ja seurauksia. Työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyöllä voidaan työsuhteen aikana arvioida työntekijän sekä fyysistä että psykososiaalista työkykyä. Avustajan työ on sekä fyysisesti että henkisesti vaativaa työtä. Avustajien työuran suunnittelua tuetaan kehityskeskustelujen ja Sparraustiimityökirjan avulla. Sparraustiimi-kansiossa on tehtäviä ja harjoituksia, jotka käsittelevat muun muassa omaa työhistoriaa, voimavaroja, tavoitteita ja hyvinvointia. Tehtäviä ja harjoituksia tehdään yhdessä ohjaajan tai avustajaryhmän kanssa. Avustajien ohjaus on voimavara- ja ratkaisukeskeistä pohjautuen positiivisen psykologian perusteisiin. Tavoitteena on, että 15-20 avustajaa vuodessa suorittaa ammatillisia opintoja. Opinnot sisältävät osan lähihoitajan ja/tai kotityöpalvelualan tutkinnosta. Tämä antaa avustajille mahdollisuuden suuntautua työjakson jälkeen usealle alalle. Oppimisen esteitä puretaan selvittämällä mahdollisia oppimisvaikeuksia. Toteutusmallin idea on, että mitä paremmin avustajat suoriutuvat avustajan työstä, sitä enemmän he saavat myönteistä palautetta ja näkevät myös itse työnsä myönteiset vaikutukset. Palaute vahvistaa itsetuntoa ja lisää motivaatiota pyrkiä työelämään ja kehittämään ammatillista osaamistaan ja muita työelämän taitoja. Tarkoitus on riittävällä ja ammattitaitoisella ohjauksella ja rakentavalla palautteella tukea avustajien työssä oppimista, työkykyä ja työhyvinvointia. 6.1. Avustajatoiminnan asiakkaat Palvelusta tiedotetaan sotiemme veteraaneille veteraanijärjestöjen ja kuntien vanhushuollon kautta. Asiakkaiden kanssa tehdään palvelusuunnitelma. Palvelu täydentää sekä julkisen että yksityisen sektorin palvelutuotantoa. Avustajan käyntikerta kestää kaksi kolme tuntia ja avustaja käy asiakkaan luona 1 4 kertaa kuukaudessa. Tavoitteena on, että avustajalla on sama asiakaskunta koko työsuhteen ajan. Asiakkaiden ikääntyminen tuo muutoksia toimintakykyyn. Asiakkaiden henkisen hyvinvoinnin ja virkeyden tukeminen aktivoi asiakasta fyysisen toimintakyvyn ylläpidossa. Avustajatoiminnassa noudatetaan Sosiaali- ja terveysministeriön vanhuspalvelun laatusuositusta, jossa laadukas palvelutoiminta määritellään seuraavasti: laadukas palvelutoiminta on asiakaslähtöistä ja mahdollistaa asiakkaan ja hänen omaistensa osallistumisen palvelun suunnitteluun, päätöksentekoon ja arviointiin perustuu kattavaan palvelutarpeen, elinympäristön ja asiakkaan voimavarojen arviointiin niin, että ihmisen fyysiset, kognitiiviset, psyykkiset, sosiaaliset, kielelliset ja kulttuuriset tarpeet ja voimavarat sekä ympäristötekijät arvioidaan perustuu toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään työotteeseen on vaikuttavaa eli saavuttaa asetetut yksilölliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet 5
7. Projektin resurssit ja talous Hanketta hallinnoi Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Karjalan piiri ry. Hanke on osa Sotainvalidien Veljesliiton valtakunnallista avustajatoiminnan tukihanketta, joka on Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama. Sotainvalidien Veljesliitto järjestää aluehankkeiden avustajien peruskurssin ja jatkotyöllistymistä tukevan jatkokurssin. Projektin hallintoon palkataan neljä kokoaikaista työntekijää, avustajiksi palkataan yhtäaikaisesti palkkatuella 35 45 työntekijää, joista suurin osa tekee työtä 30 tuntia viikossa. VATES:n laatusuositusten mukaisesti yhdellä ohjaajalla tulisi olla 10 15 valmennettavaa. Hallinnon työntekijät vastaavat avustajien ohjaamisesta ja kouluttamisesta avustajan työssä ja valmentamisesta työuralla eteenpäin. Hankkeen kulut muodostuvat palkoista, matkakorvauksista, kokous- ja koulutuskuluista, toimisto-, tilitoimisto-, tarvike- ja kalustokuluista. Ammatillinen koulutus rahoitetaan erikseen haettavalla määrärahalla. Hankkeen tuloja ovat työvoimapoliittinen avustus, palkkatuet, kuntien ja Sotainvalidien Veljesliiton avustus ja asiakasmaksut. Kirjanpidossa on erotettu hankkeen hallinto ja avustajatoiminta. Avustajatoiminnan osalta tehdään myös kuntakohtaiset tuloslaskelmat. Ely-keskuksen avustusta haetaan ja käytetään ainoastaan hallinnon ja avustajien ohjaamisen ja työssä oppimista tukevan koulutuksen kuluihin, avustajatoiminnan kuluihin käytetään palkkatukea, kuntien ja Sotainvalidien Veljesliiton kuntakohtaista avustusta ja asiakasmaksuja. Mahdollinen avustajatoiminnan kuntakohtainen ylijäämä käytetään avustajien palkkaamiseen palkkatukijakson jälkeen. Nämä avustajat voivat toimia alueellisina apuohjaajina ja asiakastyön yhteyshenkilöitä kunnan kotipalvelun ja veteraanijärjestöjen suuntaan. Myös yhteydenpidon tarve omaisiin tulee lisääntymään. 8. Riskit ja oletukset Hankkeen toteutumisen riskinä oletetun suuruisena voidaan pitää sotiemme veteraanien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä määrän vähenemistä. Asiakasmäärän väheneminen kompensoituu palvelujen tarpeen ja kysynnän kasvuna. Avustajien ammatillinen koulutus antaa valmiuksia entistä monipuolisempaan palveluun. Hankkeen ja avustajan työn tulisi olla työttömälle henkilölle houkutteleva vaihtoehto. Työn tulisi vastata työntekijän työkykyä ja kiinnostuksen kohteita. Tarjoamalla yksilöllistä tukea, kannustavan työyhteisön, koulutusta jatkotyöllistymisen tueksi ja peruspäivärahaa suuremman palkan avustajan työ on motivoiva vaihtoehto. Vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymisen esteet ovat moninaiset, joten hallinnon henkilöstömäärän tulisi olla riittävä ja henkilöstön ammattitaitoista. Tarjoamalla kohtuullisen haastavat työtehtävät, työyhteisön tuen ja kilpailukykyisen palkan, on mahdollista saada pätevä ja sitoutunut henkilökunta. Avustajien jatkotyöllistymisen uhka on huono työllisyystilanne, mikä lisää hakijoita myös ammatilliseen koulutukseen. Hyvällä yhteistyöllä työnantajien kanssa on mahdollista löytää työmahdollisuuksia ja kouluttaa henkilöstöä yritysten tarpeisiin. Työ toisen työantajan palveluksessa voidaan aloittaa osa-aikaisena avustajan työn ohessa. 6
Avustajan työ on fyysisesti ja henkisesti vaativaa työtä. Avustajien fyysisen ja psykososiaalisen työkyvyn kartoitus selkeyttää jatkotyöllistymisen mahdollisuuksia. Työllistyminen on mahdollista myös osatyökykyisenä, työnantajan on mahdollista saada tukea vajaakuntoisen henkilön palkkaukseen ja työn räätälöintiin. 9. Organisaatio ja johtaminen Hanketta hallinnoi Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Karjalan piiri ry. Hankkeeseen palkataan projektipäällikkö, projektisihteeri, projektisuunnittelija ja projektiohjaaja. Toiminnanjohtaja toimii projektipäällikön esimiehenä. Projektipäällikkö toimii hallinnon ja avustajien esimiehenä, vastaa taloudesta, rekrytoinneista, toiminnan ohjaamisesta, tiedotuksesta ja yhteistyöstä sidosryhmien kanssa. Projektipäällikkö vastaa raportoinnista, itsearvioinnista ja toiminnan kehittämisestä. Projektipäällikkö vastaa avustajien työkyvyn arvioinnista ja seurannasta yhdessä työterveyshuollon, työvoimahallinnon ja julkisen terveydenhuollon kanssa. Projektisihteeri vastaa asiakas- ja avustajarekisteristä, laskutuksesta, avustavista kirjanpidon tehtävistä ja toimistotöistä. Projektisihteeri vastaa avustajien tuntiseurannasta ja jakaa asiakastilaukset eteenpäin. Projektisihteeri ohjaa avustajia itsenäisessä työn ja aikataulun suunnittelussa. Projektisuunnittelija vastaa avustajien ammatillisen ja muun koulutuksen järjestelyistä ja jatkotyöllistymisen tukemisesta. Projektisuunnittelija toimii yhdyshenkilönä oppilaitosten ja työnantajien suuntaan. Projektisuunnittelija kehittää avustajien perehdytystä ja työssä ohjaamista yhdessä projektiohjaajan kanssa. Projektiohjaaja vastaa avustajien perehdyttämisestä ja ohjaamisesta asiakastyössä. Projektiohjaaja toimii asiakastyön yhdyshenkilönä kunnan kotipalvelun ja veteraanijärjestöjen suuntaan. Projektiohjaaja vastaa osaltaan jatkotyöllistymisen ja ammatillisen koulutuksen onnistumisesta hankkeessa. Hankkeen sidosryhmiä ovat te-toimistot, työllistävät hankkeet, oppilaitokset, kunnat, työnantajat, Sotainvalidien Veljesliitto, muut veteraanijärjestöt. Hallinnoija kutsuu ohjausryhmään sidosryhmien edustajat. 10. Sopimukset Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Karjalan piiri ry tekee sopimuksen Sotainvalidien Veljesliiton kanssa koskien tukihankkeen ohjausta ja tukea ja sopimukset kuntien kanssa kuntatuen määrästä ja kohdentumisesta. 11. Raportointi ja seuranta Hankkeen toimintaraportti tehdään rahoittajan ohjeistuksen mukaisesti. Sotainvalidien Veljesliitolle, kuntien sosiaali- ja terveystoimen johdolle ja veteraanijärjestöille raportoidaan kaksi kertaa vuodessa. Sotainvalidien Veljesliitto raportoi kootusti aluehankkeiden tulokset Työ- ja elinkeinoministeriölle. 7
Seurattavia määrällisiä tunnuslukuja ovat avustajien ja henkilötyövuosien määrä, työllistämismuoto, ammatilliseen koulutukseen osallistuvien määrä, jatkotyöllistymisen tulos, asiakasmäärä, asiakaskäynnit ja tehdyt työtunnit. Laadullisia tuloksia seurataan avustajien kehityskeskusteluissa ja kyselyin. Avustajilta kysytään koulutustoiveita ja heidän tyytyväisyyttään perehdytykseen, ohjaukseen ja jatkotyöllistymisen tukeen. Kyselyjä toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta tehdään myös avustajatoiminnan asiakkaille ja sidosryhmille. Laadullisten tulosten mittaamista kehitetään yhteistyössä Sotainvalidien Veljesliiton tukihankkeen kanssa. 12. Projektin arviointimenettely ja aikataulu (evaluointi) Projektissa toteutetaan ohjatusti ja säännöllisesti itsearviointia. Arviointimenetelmä pohjaa EFQM-malliin ja siitä laaditaan asiantuntijan avulla juuri hankkeen tavoitteita ja toimintaa tukeva malli. Arviointi toteutetaan kuuden kuukauden välein. Arviointi kattaa sekä hallinnon että avustajien toiminnan. 13. Tiedotus Projektin toiminnasta tiedotetaan sidosryhmille projektitiedotteella kuuden kuukauden välein. Näitä sidosryhmiä ovat työvoimahallinto, kuntien sosiaali- ja terveystoimi, veteraanijärjestöjen johto ja muut yhteistyökumppanit. Ulkoinen tiedotus toteutetaan esitteiden, www-sivujen ja tiedotusvälineiden avulla. LIITTEET Liite 1 Hakemuslomake Liite 2 Hankkeen tiivistelmä -diat Liite 3 Avustajan polku kaavio Liite 4 Sparraustiimi -työkirja Liite 5 Avustajat uusille urille -koulutus Liite 6 Sotainvalidien Veljesliiton Avustajatoiminnasta ammattiin -hanke Liite 7 Budjettierittely Liite 8 Tilinpäätös vuodelta 2009 Liite 9 Yhdistyksen säännöt Liite 10 Yhdistysrekisteriote Liite 11 Todistus verojen maksamisesta Liite 12 Todistus vakuutusmaksujen maksamisesta LÄHTEET Eskola, Kaisa; Huuhtanen, Pekka; Kandolin, Irja. Psykososiaalisten työolojen kehitys vuosina 1997 2008. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:45. Haataja, Anita; Korkeamäki, Ossi; Kyyrä, Tomi. Soviteltu työttömyysetuus: kohdentuminen, toimeentulo ja vaikutus työllistymiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:40. 8
Ilmarinen, Juhani & Hussi, Tomi (toim.). Työhön osallistuminen ja työllisyyden kehitys. Raportti työhön osallistumisen tulo- ja lähtövirroista sekä työterveyslaitoksen toiminnasta 2004 2007. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:48. Juvonen-Posti, Pirjo & Jalava, Janne. Lupaavia käytäntöjä pk-työpaikoille työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallintaan ja seurantaan. Onnistunut työkykyasioiden puheeksiotto. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:34. Kivistö, Sirkku; Kallio, Eila; Turunen Greta. Työ, henkinen hyvinvointi ja mielenterveys. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:33. Ollikainen Anne-Mari. Marginaalin marginaalissa? Vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt työllistymispalveluiden reunoilla. VATES 2008. Palvelut 2020 Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa. Elinkeinoelämän keskusliitto. 2006. Puolanne, M. & Sariola, L.: Laatu tuetussa työllistymisessä. Palvelustandardi. VATES-säätiö. Helsinki 2000. Tie hyvään vanhuuteen. Vanhusten hoidon ja palvelujen linjat vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:8. 9