Tukholma 12.-14.2.201314.2.2013



Samankaltaiset tiedostot
Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

VEROILLA JA VAROILLA

Erkki Moisander

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan?

Ulkomaiset matkailijat Etelä-Karjalassa 2017

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Venäjä nousee vai nouseeko katsaus Venäjän talousnäkymiin ja matkailuun

uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja

Luottamus. Väestökysely 2019

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Elämässä mukana muutoksessa tukena

HYVÄneuvottelukunnan Toimitusjohtaja Juha Aarvala, KTM

Terveydenhuollon barometri 2009

Jukka Miiluvaara ecom Posti Group Julkinen - Public

Yksityiset palvelut tyydyttävät suomalaisia

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Sosiaaliturvan abc -koulutus toimittajille

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Ulkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2018

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

Venäjän-kaupan uusi normaali

Infopankin kävijäkysely tulokset

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Venäjän sosiaalipalvelujärjestelmä - mahdollisuuksia i suomalaisille ill yrityksille Lappeenranta

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen

TE5 Terveystiedon abikurssi. Terveys ja yhteiskunta

Varsinainen yhtiökokous Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss

EU:n potilasdirektiivi tulee - miten toimintaympäristö muuttuu? Tampere Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

MITÄ ON SOSIAALIVAKUUTUS?

Oral Hammaslääkärit Oyj. Martin Forss, toimitusjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja Markku Pekurinen 1

Click to edit Master subtitle style. Click to edit Master subtitle style. Viro egovernment. Jukka Lehtonen

h KESKILUOKKA Tunnistaa, että Suomi on korkeatasoinen ja varteenotettava

Venäjän kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: TAK Oy

Sosiaali- ja terveysalan perustietoutta. Riitta Räsänen Syksy 2008

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Docrates Syöpäsairaala

Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus Suomessa vierailleet venäläiset. Radio Satellite Finland Oy. Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus tammikuu 2013

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Venäläisten matkailu Kaakkois- Suomessa

Globalistoituva kauppa - verkkokauppa kasvun moottorina

TEM raportteja 10/2013

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Pohjoismaissa

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari Heidi Paatero

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Ulkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2017

Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki

Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen InnoSI, Kuntaliitto

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?

Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

TERVEYDENHUOLLON JA KOULUTUKSEN MAHDOLLISUUDET KIINASSA Upseerikerho, Kouvola

KANSALAISET: SOTEN KILPAILUTUS HYVÄKSYTÄÄN ETUJA EPÄILLÄÄN

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

TAK Rajatutkimus 2010

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Helsinki

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Transkriptio:

ELY-keskusten SOTE- yhdyshenkilöiden workshop Tukholma 12.-14.2.201314.2.2013 Marina Zarubalova

Venäjän WTO-jäsenyys Venäjän WTO-jäsenyys astui voimaan elokuussa 2012. Suomelle Venäjän WTO-jäsenyys on erittäin hyvä uutinen. Venäjä on noussut Suomen toiseksi suurimmaksi vientimaaksi WTO-jäsenyys parantaa vientiyritysten asemaa. Vienti Venäjälle kasvaa koko an kysyntää on monella alalla. Suomalaiset ovat sijoittaneet Venäjälle jo yli 10 milrdia euroa monet yritykset suunnittelevat lisää investointe. Jäsenyys takaa myös ulkomaisille tuotteille samanlaisen kohtelun Venäjän markkinoilla kuin venäläisille tuotteille. Hyötyjä tulee myös tullimuodollisuuksien selkeytymisestä sekä Venäjän vientitullien alenemisesta.

Venäjä on elintarviketeollisuudelle tärkein vientimaa Vuonna 2011 Suomen viennin arvo oli yli 5 milrdia euroa. Suurin tavararyhmä ovat - koneet laitteet, jotka kattavat noin kolmanneksen viennistä - kemianteollisuuden tuotteet, jotka kattavat noin viidesosan viennistä - paperin pahvin osuus on vaat 10 % - metalliteollisuuden osuus on alle 10 % - elintarvikkeiden vienti on kovassa nousussa kattaa jo 7 % Lähde: Talouselämä 43/2012 elintarvikkeet koneet laitteet metallituotteet öljytuotteet paperi p pahvi sähkökoneet laitteet kemialliset tuotteet kuljetusvälineet 4% 12 % 7 % 9 % 5 % 19 % 23 % 9 % 12 %

Made in Finland Venäläiset arvostavat t suomalaista laatua. Suomalainen laatumielikuva Made in Finland on brändi. Venäläiset ovat bränditietoisia etsivät verkosta mm. vaatteita, elektroniikka taloustavaroita. Suomalaisia elintarvikkeita arvostetaan erityisesti lapsiin ollaan valmiita panostamaan. Venäläiset myös kavat aktiivisesti kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa sitä kautta voi saada suurenkin huomioarvon ilman maksullista mainontaa. Tilastojen mukaan Venäjällä on 15 miljoonakaupunkia: Moskova, Pietari, Novosibirsk, Ekaterinburg, Nizhnij Vovgorod, Samara, Kazan, Omsk, joista suurin osa siitsee Venäjän keskiosassa. Markkina-alue alue on aika iso.

Turistit Venäjältä Venäläisten matkailijoiden määrä Suomessa kasvaa vuosi vuodelta. Vuonna 2012 venäläiset jättivät Suomeen milrdi euroa. Pelkästään Suomen Pietarissa i siitsevassa it pääkonsulaatissa käsiteltiin viime vuonna noin miljoona viisumihakemusta. Venäläisten ihmisten elinolot toimeentulo tkuvasti. Suomellekin on enemmän hyötyä siitä. ovat kasvaneet

Venäjän terveydenhuoltojärjestelmä l Suomen Venäjän terveydenhuollon järjestelmissä on paljon ero. Venäjän terveydenhuoltojärjestelmä on muuttunut jo monien vuosien an. Molemmissa järjestelmissä on omia vahvuuksia heikkouksia, mm. lainsäädännössä, terveydenhoidossa, vakuutuksissa, palveluissa, lähestymistapojen hoidossa, elämäntavoissa jne. Venäjän terveydenhuolto on järjestetty j siten, että rahoituksesta vastaa valtio varsinaisen terveydenhoidon järjestää paikallishallinto (subjektit paikallishallinto) tai yksityinen sektori. Venäjän lainsäädännön tasolla hyväksytään joka vuosi erilaisia valtion ohjelmia, joilla pyritään nostamaan syntyvyyttä elinikää vähentämään kuolleisuutta. Järjestelmä takaa teoriassa kaikille maksuttomat terveyspalvelut yp lukuun ottamatta muutamia alo, kuten hammashuolto silmälääkäripalvelut. Valitettavasti usein alue- paikallishallinnoilla ei ole tarpeeksi varo kaikkien lakisääteisesti maksuttomien palveluiden tuottamiseen.

Sairausvakuutukset Jos verrataan Venäjän Suomen valtion vakuutusjärjestelmää, Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa hoitaa Kela. Venäjällä on kaksi vakuutusrahastoa, jotka erikseen rahoittavat sosiaaliturvaa terveyspalveluita: sosiaaliturvarahasto sairasvakuutusrahasto. Vuodesta 1993 lähtien Venäjällä on ollut käytössä kaikille pakollinen kansallinen sairausvakuutus. Pakollisessa sairausvakuutusjärjestelmässä vakuutetut ovat saaneet vakuutuskirn eli polis, joka on voimassa koko Venäjällä. Vakuutuskir antaa Venäjän kansalaisille oikeuden valita julkisen terveydenhuollon laitokset lääkärit riippumatta siitä, missä he asuvat. Julkinen terveydenhuolto on periaatteessa maksutonta kaikille Venäjän kansalaisille, jotka kuuluvat pakollisen kansallisen sairausvakuutusjärjestelmään. Kansalaisilta kerätään sairausvakuutusmaksua julkisiin terveysmenoihin. Ihmiset voivat myös ostaa vapaaehtoisia vakuutuksia k yksityisistä vakuutusyhtiöistä.

Joka kolmas venäläinen hoitaa terveyttä ttä itse All-Russian Public Opinion Research Center tutkimuksen mukaan vuonna 2012 sairaustapauksissa yli puolet vastaajista mieluummin hakee apua poliklinikalta, vain 6 % yksityisklinikasta kolmasosa valitsee itsehoidon. Yksityisen terveydenhoidon palveluita pitävät parempana keski-ikäiset ikäiset (9 %) suurituloiset (10 %) venäläiset. Yli kolmas osa vastaajista (33 %) sairaustapauksissa hoitaa itse. Sairaustapauksissa vain 1 % vastaajista hakee tapauksessa ei tee mitään, luottaa kohtaloonsa. apua kansanparantajilta 4 % tässä Mistä ihmiset hakevat mieluummin apua sairaustapauksissa Lähde: http://medportal.ru/mednovosti/news/2012/12/07/vciom/ 33 % poliklinikalta 4 % 6 % 1 % 56 % kansanparantajilta yksityisklinikasta kl k luottaa kohtaloonsa hoitaa itse

Vapaaehtoiset vakuutukset Venäläisillä on myös käytössä vapaaehtoisia sairausvakuutuksia, jonka avulla he voivat käyttää maksullisia palveluita sekä Venäjällä että ulkomailla. Asiakkaiden valtaosa on yrityksiä, y joilla on sopimuksia vakuutusyhtiöiden kanssa. Ihmisten mielestä vapaaehtoinen terveysvakuutus Venäjällä on tarpeeton. 4-5 vuotta sitten vapaaehtoinen sairausvakuutus oli 5-10 % venäläisillä, tänä vuonna määrä on kasvanut 30 % saakka. Lääketieteellisten palvelujen markkina-analyysin analyysin mukaan, Moskovassa vapaaehtoisen sairausvakuutuksen asiakkaiden määrä vuonna 2011 oli 2,9 miljoonaa ihmistä, eli 21,5 % kaupungin väestöstä. Suuret ulkomaalaiset yritykset ovat vaikuttaneet markkinoiden kasvuun, monilla yrityksillä on vankka kokemus työntekijöiden terveysvakuutuksessa, ne toimivat mielellään vakuutusyhtiöiden kanssa.

Maksullisien palveluiden l käyttö Tutkimuksen mukaan maksullisen terveydenhoidon käytön tärkein syy on alhainen asiakaspalveluiden taso julkisissa terveydenhoidon laitoksissa. Nykyisin y venäläiset käyttävät yksityisen y terveydenhuollon palveluita useammin kuin vuonna 2005. Mutta julkisten poliklinikoiden sairaaloiden rooli markkinoilla on vallitseva. Yli 60 % vastaajista käytti maksullisia julkisia terveydenhuollonpalveluita. venäläiset yksityiset terveydenhuollon laitokset alueelliset terveydenhuollon laitokset (poliklinikat, sairaalat) valtion terveydenhuollon laitokset ulkomaiset klinikat Venäjällä muut 2 2 2 3 15 19 46 45 60 67 0 10 20 30 40 50 60 70 80 2012 2005 Lähde: http://romir.ru/studies/355_1340827200/, kesäkuu 2012

Kuinka usein venäläiset käyttävät maksullisia i terveyspalveluita l Romirin tutkimuksen mukaan useimmat venäläiset maksavat terveyspalveluista itse. 67 % venäjän kaupunkien asukasta viime vuonna käytti maksullisia terveyspalveluita 52 % heistä maksoi käteisellä itse 8%vapaaehtoisella sairausvakuutuksella 7 % työnantan sairausvakuutuksella 33 % väestöstä ei käyttänyt maksullisia terveyspalvelu 33 % 52 % maksoi itse 52 % 8% maksoi vapaaehtoisella sairausvakuutuksella 7% 8 % 7 % maksoi korporatiivisella sairausvakuutuksella 33 % ei käyttänyt maksullisia terveyspalveluita

Terveyspalvelut Vuodesta vuoteen määrä vähenee, tkuvasti. Venäjän julkisen terveydenhuollon mutta terveyspalveluiden kysyntä laitosten kasvaa Yksityisklinikoiden määrä Venäjällä on 5-10 % kokonaismäärästä. Suosituimpia yksityisiä ovat hammas- silmien laserkirurgian klinikat, seuraavaksi tulevat neurologia, gynekologia, urologia, kosmetologia esteettinen kirurgia. 70 % klinikoista siitsee yli miljoonan asukkaan kaupungeissa. Suomessa julkisen terveydenhoidon palvelut ovat laadukkaampia kuin Venäjällä. Venäläiset ovat valmiita maksamaan enemmän hoidon laadusta palvelun tasosta. Siksi korkeista kustannuksista huolimatta, monet joutuvat käyttämään ulkomaisia klinikoita.

Hammashoito Venäjällä Vuonna 2009 tutkittiin talouskriisin vaikutuksia yksityisiin hammashoidon markkinoihin Pietarissa. Markkinatutkimukseen osallistui 150 pietarilaista hammashoitolaa. Tämän markkinatutkimuksen mukaan maksullisen hammashoidon palvelujen osuus on suurin muihin maksullisiin terveydenhuollon palveluihin verrattuna. Vuonna 2009 Pietarissa oli noin 900 hammasklinikkaa, hammaslääkärikeskusta hammashoitolaa. Niistä 520 on yksityisiä. 60 % tutkimukseen vastanneista potilaista käyttää yksityisen hammashoidon palvelu 45 %hyödyntää maksullisia julkisen sektorin palvelu. Venäjän hammashoitosektori kasvaa kehittyy nopeasti lähitulevaisuudessa. Venäjällä tarvitaan kansainvälisiä terveydenhuollon teknologioita, laitteita osaamista. Suurin osa laitteista sairaalavarusteista tuodaan ulkomailta. Se lisää mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille menestyä Venäjällä näiden tavaroiden toimittajina.

Suomen Venäjän yhteistyö Muutokset Venäjän terveydenhuollossa lainsäädännössä luovat suomalaisille yrityksille organisaatioille erinomaiset mahdollisuudet tehdä yhteistyötä menestyä Venäjällä järjestäen, esimerkiksi: vakuutusyhtiöt terveys- diagnostiikkakeskukset apteekit, terveysvaikutteisten elintarvikkeiden, urheiluvälineiden lääketieteellisien laitteiden välineiden myynti terveysturismi, lastenpalvelut terveys- hyvinvointipalvelut, vanhuus- huvittelupalvelut, mökkivuokraus, veneily, kalastus, laskettelu, welness-matkailu lasten terveys- urheiluleirit, koulutusohjelmat kuntoutuspalvelut vammaisille lapsille ihmisille tapaturmien leikkauksien jälkeen jne.

Venäläispotilaat Suomessa Suomen Tutkimus- Analysointikeskuksen tutkimuksen perusteella terveydenhoitopalveluiden hankinta ulkomailta kiinnostaa kovasti venäläisiä. Pietarissa haastatteluista klinikoiden asiakkaista 72 % Suomessa matkailleista venäläisistä 38 % on joko käyttänyt tai halukas käyttämään terveydenhoitopalveluita ulkomailla. Eniten venäläisiä kiinnostavat diagnosointi, lapsettomuus- synnytyshoidot sekä hammashoito. Myös muut palvelut, kuten syöpä sydänhoidot, luu- tukielinkirurgia, sekä kuntoutus vammaisille muille ihmisille tapaturmien leikkauksien jälkeen kiinnostavat. Suomessa julkisella terveydenhuollolla on vahva osaaminen synnytyksissä synnytystoiminta toimii oikein hyvin. Neuvolan toiminta on keskittynyt raskauden etenemiseen, syntyvän lapsen alle kouluikäisen lapsen terveyden kehityksen seurantaan, vanhempien opastukseen tukemiseen. Vanhemmat lapset saavat kaikki palvelut samasta paikasta samalta terveydenhoitalta. Venäjällä raskaana olevan naisen hoito kuuluu gynekologilääkärin tehtäviin syntyvän lapsen terveyden tila hoidetaan lasten poliklinikassa.

Venäläispotilaat Suomessa Venäjä on suomalaisen terveysturismin tärkein markkina-alue alue. Vuonna 2011 hieman yli 100 000 venäläistä matkusti ulkomaille hakemaan hoitoa. Eräät venäläiset lääkärit suosittelevat ostamaan vitamiine ravintolisiä Suomesta. Suomessa noin 12 000 venäläisturistia käytti vuonna 2011 rahaa lääkkeisiin tai lääkärissäkäyntiin. Olisi hyvä saada mahdollisuus palvella venäläisiä siten, että he voisivat myös ostaa apteekista lääkkeitä reseptillä. Eniten potilaita tulee ortopediasairaalaan. Docrateen syöpäsairaalaan Ortonin sairaala Orton leikkasi viime vuonna 150 venäläispotilasta, vuonna 2010 potilaita oli 67. Docrateen syöpäsairaalalle on tullut potilaita 30 maasta, eniten Venäjältä. Terveysturistit Suomessa http://yle.fi/uutiset/terveysturismista_uusi_vientituote/6461486

KIITOS!