Toimintakertomus 2013 RSKL:n liittokokoustunnelmia kesäkuussa 2013 Axevallan kansankorkeakoululla Liittohallituksen kokous 8.-9.3.2014
Sisällysluettelo 1 Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto 2013... 3 1.1 Yleistä... 3 1.1 Tavoitteet... 5 1.2 Identiteetti, kieli ja kulttuuri... 5 1.3 Vähemmistö- ja etujärjestötyö... 6 1.3.1 Asiantuntijaorganisaatio... 6 1.3.2 Yleinen vähemmistötyö... 6 1.3.3 Useiden eri alojen etujärjestö- ja vähemmistötyö... 11 1.4 Järjestön kehittämistoiminta... 15 1.5 Lapsi- ja perhetoiminta... 16 1.6 Tiedotus ja viestintä... 19 2 Organisaatio... 24 2.1 Jäsenet ja jäsenyhdistykset... 24 2.1.1 Jäsenmäärän kehitys... 24 2.1.2 Piirit ja jäsenmäärät... 25 2.2 Liiton hallinto-organisaatio... 28 2.3 Edustukset... 31 2.4 RSKL:n jäsenyys muissa järjestöissä... 33 2.5 RSKL:n kunniajäsenet... 33 2.6 Karhun Kannu... 33 2.7 Liittotoimisto... 33 3 Erityisliittojen toiminta... 34 3.1 Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto RSHT... 34 3.2 Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu RSLU... 37 3.3 Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset RSE... 40 3.4 Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi... 45 4 Liiton yhteiskunta- ja kuntakontakteista... 48 5 Liitteet... 49 2
1 Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto 2013 1.1 Yleistä Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto toimii ruotsinsuomalaisen vähemmistön etu-, kulttuuri- ja vapaaajanjärjestönä. Liitto edistää ruotsinsuomalaisten yhteisiä sosiaalisia ja kulttuurisia pyrkimyksiä, demokraattisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä järjestössä että yhteiskunnassa. Työ suomen kielen ja kulttuurin hyväksi on Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton tärkeä arvopohja ja liiton keskeistä toimintaa jo vuodesta 1957, jolloin liitto perustettiin. Suomiseurojen aktiiviset jäsenet ja edustajat eri puolilla maata ja RSKL:n piirien ja liiton edustajat ovat toimineet nyt tärkeinä edunvalvojina eri tasojen neuvonpitoryhmissä kunnissa, maakäräjillä ja valtion tasolla, kun uutta vähemmistöpolitiikkaa on sovellettu käytäntöön. Liiton ja jäsenjärjestöjen edustajat ovat toimineet kaikkien ruotsinsuomalaisten edustajina kohdatessaan Ruotsin julkisten tahojen edustajia ja täten osallistuneet kaikkien hyväksi tehtävään yhteistyöhön! Vähemmistöjä koskevien lakisääteisten palvelujen parantaminen on kuluneen vuoden aikana ollut yksi RSKL:n keskeinen tavoite ja tehtävä. Aktiivisten jäsenjärjestöjen aloitteellisuutta ja toimintaa tukemalla liitto on edesauttanut monessa kunnassa vähemmistölain mukaisen neuvonpidon toteuttamista ja hallintoaluetyön etenemistä. Monessa kunnassa on käynnistetty valmistelutyö kunnan liittymiseksi suomen kielen hallintoalueeseen. Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton tapaiselle isolle kansalaisjärjestölle on tullut paljon ehdotuksia ja meihin on kohdistunut odotuksia ja niitä on myös otettu huomioon. Uusien ideoiden kanavointi rakentavaksi yhteistyöksi on kuitenkin haaste kaikille ruotsinsuomalaisille, koska järjestön ja jäsenyhdistysten on toimittava tiettyjen sääntöjen nojalla, ja siksi eivät äkkinäiset ja nopeat käänteet ole olleet kovin helppoja toteuttaa. Myös toimintamme rahoittajat asettavat vaatimuksia varojen käytön suhteen. Vuoden 2013 aikana liitto on kannustanut ja innostanut ruotsinsuomalaisia tervetulleiksi mukaan puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomaan, laajaan ja rakentavaan yhteistyöhön ruotsinsuomalaisten hyväksi ja suomen kielen ja kulttuurin vaalimiseksi ja kehittämiseksi osana Ruotsin kulttuuriperintöä. Olemme toimineet osana Ruotsin yhteiskuntaa samalla kun sekä jäsenistö, järjestö että kaikki ruotsinsuomalaiset monine kontakteineen ja vahvojen suomalaisten juuriensa kautta yhdistävät Ruotsia ja Suomea. Keskusliiton toiminta perustuu jäsenistön innostuneisuuteen, aktiivisuuteen ja vaikuttamisen haluun. Yksi RSKL:n tärkeimmistä tehtävistä on ollut luoda edellytykset ja kannustaa ruotsinsuomalaisia harrastamaan ja vaikuttamaan. 3
Vuonna 2013 liitto käynnisti Hän & Hen -projektin, joka on liiton demokratiaprojektin osa ja osittain jatkoa vuoden 2012 ruotsinsuomalaiselle lapsi- ja nuorisoparlamentille. Hän & Hen koulutusten ja tapahtumien kautta tuetaan ruotsinsuomalaisten nuorten ja aikuisten kieltä ja identiteettiä, nuorten toivomalla tavalla. Vähemmistöoikeuksista ja kielellisistä ja kulttuurisista oikeuksista ja yleisistä vaikutusmahdollisuuksista yhteiskunnassa on annettu tietoja projektisivun www.hanochhen.se kautta. Projektilla halutaan herättää nuorten ruotsinsuomalaisten kiinnostusta suomen kieltä ja suomen kielen hyväksi tehtävää työtä kohtaan, ja miten sitä voi tehdä järjestöissä. Tavoitteena on kannustaa nuoria mukaan vähemmistöpoliittiseen yhteistyöhön ja vähemmistölain mukaiseen neuvonpitoon esimerkiksi suomen kielen hallintoalueilla. Liitto toimii jäsenistönsä edunvalvojana eri yhteiskuntasektoreilla Ruotsissa muun muassa suorien viranomais- ja kulttuuriyhteyksien ja poliittisten kontaktien kautta. RSKL on aktiivinen toimija vähemmistölain mukaisessa neuvonpidossa suhteessa Ruotsin valtiovaltaan ja eri alojen viranomaisiin. Vähemmistö- ja etujärjestöroolia liitto toteuttaa myös toimimalla aktiivisesti Osapuolten yhteisfoorumin (Partsgemensamt Forum) jäsenenä: http://www.ungdomsstyrelsen.se/partsgemensamt-forum RSKL on jäsenenä Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnassa (www.sverigefinne.nu) ja liitto toimii myös sitä kautta ruotsinsuomalaisten vähemmistöaseman vahvistamiseksi. Paikallista ja alueellista etujärjestötyötä liitto toteuttaa jäsenyhdistystensä, piiriorganisaatioidensa ja paikallisten yhteistyöryhmien toiminnan kautta. Jäsenistön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen yhteiskunnan kaikilla tasoilla sekä syrjinnän ehkäiseminen ovat tärkeä osa liiton etujärjestötyöstä. RSKL:n tavoitteena on myös vuonna 2013 ollut suomen kielen, ruotsinsuomalaisen identiteetin ja kulttuurin vaaliminen sekä kehittäminen. Toimintavuoden aikana liitto on työskennellyt vuoden 2011 liittokokouksessa hyväksytyn toiminta- ja talousohjelman toteuttamiseksi. Toimintavuoden 2013 painopisteet ovat olleet: 1. Kieli ja kulttuuri 2. Vähemmistöpoliittinen työ 3. Lapsi- ja perhetoiminta 4. Kehitystoiminta. 5. Viestintä ja markkinointi 4
1.1 Tavoitteet 1.2 Identiteetti, kieli ja kulttuuri Suomeksi-projekti Suomeksi-projektin Suomen kielen seminaari järjestettiin Suomen Tukholman Instituutilla 8.4.2013. Seminaarissa luennoitsijoina olivat Kotimaisten kielen keskuksesta Suomesta professori Pirkko Nuolijärvi, Svenska Kulturfondenin johtaja Leif Jakobsson, Suomen Tukholman Instituutin johtaja Anders Eriksson sekä Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton toimitsija Raija Kärkkäinen Eriksson. Seminaarissa käsiteltiin kielipolitiikkaa ja kuultiin Suomen kielipoliittisesta ohjelmasta, kielen vaikuttamisesta identiteettiin suomenruotsalaisesta näkökulmasta, kulttuurin tuontia ja vientiä sekä kuultiin ajankohtaista tietoa siitä, mitä RSKL tekee suomen kielen ja kulttuurin hyväksi. Seminaariin osallistui 28 osallistujaa. Seminaarissa tehtiin yhteistyötä Suomen Tukholman Instituutin sekä Tukholman Suomalaisen seuran kanssa. Kulttuuri 23.3. järjestettiin Kansantanssin ja kansanmusiikin kehityspalaveri liittotoimistossa, Tukholmassa. Palaverissa todettiin, että tällä hetkellä toimivia kansantanssiryhmiä on 12 ja harrastajien kokonaismäärä on noin 160 tanssijaa sekä pelimannit. Kehityspalaverissa mietittiin toiminnan tulevaisuuden suuntia ja teemoiksi nousivat erityisesti lapset-isovanhemmat, juonelliset/teemalliset kenttäohjelmat, katrilli, materiaalin keräys/arkistointi, pelimannien koulutus. 7.-9.6. järjestettiin perinteinen Kesäfestivaali Axevallassa. Kesäfestivaalin ohjelma oli tälläkin kertaa monipuolinen. Matti Korkialan Kirkkokonsertti, Tanssitupa, festivaalin päiväkonsertissa vieraileva tanssiryhmä Latviasta, Usva, Mettaläiset ja Senioritanssijat. Festivaalitansseissa artistina Suomesta Matti Korkiala. Pääjuhlassa oli muun muassa tanssiryhmien yhteinen, suuri tanssinumero. Viikonlopun aikana järjestettiin myös RSKL:n Karaokemestaruuskilpailu jossa voittajiksi kruunattiin Reija Keränen ja Jari Parkkinen, toiseksi sijoittuivat Satu Nyström ja Jorma Nilivaara ja kolmansiksi sijoittuivat Tarja Kananen ja Börje Neva-Juoni. 18. 20.10. järjestettiin Kansantanssin ohjelmistokurssi Skövdessä, Suomi-seuran tiloissa. Kurssilla opeteltiin ohjelmistoa vuoden 2014 Kesäfestivaaleille. Kouluttajana toimi Lennu Yläneva, Suomalaisen Kansantanssin Ystävät järjestön ohjaaja. Osallistujia kurssille oli 12. 5
1.3 Vähemmistö- ja etujärjestötyö 1.3.1 Asiantuntijaorganisaatio Ruotsinsuomalaisten asema kansallisena vähemmistönä on vahvistunut vuoden 2013 aikana ja antaa koko Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton järjestöorganisaatiolle uusia vaikutusmahdollisuuksia. Dialogi, vuorovaikutus ja neuvonpito ovat eurooppalaisittain vahvistuvan kansalaisyhteiskunnan keinoja tukea yksittäisten kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa. 1.3.2 Yleinen vähemmistötyö Vähemmistölaki 2009:724 = Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä. Kielilaki 2009:600 Sosiaalipalvelulaki: Liitto edistää ja tukee ruotsinsuomalaista vähemmistötyötä, ja pyynnöstä paikalliseen työhön osallistuen, liitto ja liiton jäsenjärjestöt tekevät koko Ruotsissa laajaa kenttätyötä vähemmistölain käytännön toteutuksen ja hallintoalueen laajentamisen hyväksi. Kuntakohtaisia tilanteita liitto seuraa yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Liiton arvio ruotsinsuomalaisten ajankohtaisista vähemmistökysymyksistä ja ruotsinsuomalaisten aseman kehitystarpeita kokoava vähemmistöpoliittinen arvio on jätetty Ruotsin valtiopäivien ruotsalais-suomalaiselle yhdistykselle syksyllä 2013. Liiton monipuolisessa tiedotustoiminnassa ja organisaation koulutustarjonnassa on vuoden aikana otettu laajasti esille vähemmistölain neuvonpidon tärkeyttä ja osallistumisen tärkeyttä. Liiton edustajat ovat luennoineet ja kouluttaneet vähemmistökysymyksissä liitto-, piiri- ja kuntatasolla lukuisissa eri tapahtumissa ja koulutuksissa esim. Malmössä, Göteborgissa, Skaran Axevallassa, Trosassa, Tukholmassa, Gävlessä, Sandvikenissa, Borlängessä, Luulajassa, Skellefteåssa, Jällivaarassa, Haaparannalla. 6
Suomen kielen toimintaohjelma yhteistyössä Kielineuvoston kanssa RSKL:n liittokokous päätti kesäkuussa 2013 antaa liiton johdolle tehtäväksi käynnistää työ suomen kielen toimintaohjelman laatimiseksi Ruotsiin. Liitto on käynnistänyt työn siten, että on nimetty työryhmä, johon kuuluvat liittohallituksesta Sirpa Humalisto ja liittotoimistosta toimitsija Raija Kärkkäinen Eriksson. Työryhmään on kutsuttu asiantuntijajäseniksi filosofian tohtori Paula Ehrnebo ja nykysuomen professori Birgitta Romppanen. Ruotsin kielineuvosto on RSKL:n pyynnöstä nimennyt edustajan toimintaohjelmatyöhön. Työ- ja referenssiryhmään kutsutaan eri alojen asiantuntijoita. Tehtyjen valmistelujen pohjalta käynnistyy työryhmän säännöllinen työ ja varsinainen ohjelman laatiminen vuoden 2014 aikana. Suomen kielen toimintaohjelman valmistelutyössä kirjataan näkemyksiä liiton uudeksi periaateohjelmaksi. Lähetevastaukset Ruotsin hallituksen eri ministeriöiden kautta tuleviin virallisiin lausuntopyyntöihin vastaamalla Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto vie aktiivisesti ruotsinsuomalaisten näkemyksiä ja vaatimuksia valtiovallan tietoon. Ruotsin opetusministeriö ja kulttuuriministeriö ovat vuoden 2013 aikana pyytäneet RSKL:n kannanottoja lukuisiin mietintöihin. Opetusalan lähetevastaukset 2013: Etäopetus, Esikoulun yleinen ohjeistus Kulttuuri- ja media 2013: Julkinen palvelu, Printtimedia saamen- ja meänkielillä, Läsandets kultur Oikeusministeriö: Syrjinnän vastustaminen (Främlingsfienden inom oss) Suomen kielen hallintoalueen laajeneminen Ruotsinsuomalaiset järjestöt ja yksityishenkilöt tekevät aktiivista työtä omilla paikkakunnillaan suomen kielen hallintoalueen laajentamiseksi ja hallintoalueen kuntien suomenkielisten peruspalveluiden parantamiseksi. Oheisessa kartassa tumman sinisellä merkittyjen hallintoalueen kuntien iso määrä, jo 52, on tulosta edellisten vuosien ja vuoden 2013 ruotsinsuomalaisen vähemmistöyhteistyön tulosta. 7
8
Kirjeenvaihtoa kuntien kanssa Ruotsin vähemmistölaki velvoittaa julkisen vallan käymään neuvonpitoa ruotsinsuomalaisten kanssa sekä kansallisella, alueellisella että paikallisella tasolla. RSKL osallistuu eri yhteiskuntasektoreilla neuvonpitokokouksiin, joissa kutsujana on viranomaistaho. RSKL:n tuella on käynnistetty tai käyty monia neuvonpitokokouksia myös alueilla, hyvänä esimerkkinä Örebron läänin maakäräjien RSKL:n tuella käynnistämä neuvonpito koskien ruotsinsuomalaisten kulttuuritarjontaa ja vähemmistöoikeuksista tiedottamista. Vuoden 2013 aikana liitto on panostanut erityisen paljon julkisiin kirjeisiin osana liiton vähemmistötyötä. Kirjeitä on lähetetty tiedoksi sekä Ruotsin kunta- ja maakäräjäliittoon että Tukholman lääninhallitukseen ja tietenkin asianomaisen kunnan Suomi-seuralle tai kyseiselle yksityishenkilölle. Kuntakirjeitä on lähetetty paikallisten aloitteiden tai pyyntöjen nojalla ja RSKL:n arvio on, että asiallinen julkinen kirjeenvaihto on yksi tehokas tapa edistää ruotsinsuomalaisten asioita. Lukuisissa paikallistason neuvotteluissa ja tapaamisissa on ollut mukana liiton edustaja. Esimerkkeinä Karlstad, Mariestad, Nacka, Oxelösund, Stockholm, Sundsvall, Söderhamn, Olofström, Trelleborg, Övertorneå. Useisiin kymmeniin, suomen kielen hallintoalueeseen tai ruotsinsuomalaisten heikosti toteutuviin kieli- ja vähemmistöoikeuksiin liittyvissä tilanteissa on liitosta pyydetty neuvoja, tukea ja osallistumista. Esimerkkeinä Avesta, Hudiksvall, Nykvarn, Jönköping, Tranemo, Tukholma, Tyresö, Älvkarleby. Myös kunnista tulee yhteydenottoja liittoon ja liitosta annetaan kuntiin hyviä esimerkkejä siitä, mikä on toiminut hyvin ruotsinsuomalaisille tarjottavien palveluiden kehittämisessä tai esim. tarvekartoituksissa ja hallintoalueen kehitystyössä. Esimerkiksi Gislavedissa, Sundsvallissa ja Trelleborgissa on arvostettu liitolta saatua tukea. Liitosta on myös pyydetty tukea ruotsinsuomalaisten tavoittamiseen, jos kunnassa esimerkiksi ei ole aktiivista Suomi-seuraa. Järjestön ja hallintoalueen kuntien vuorovaikutuksesta Lukuisten tapahtumien järjestelyissä on liiton edustajat ovat tehneet yhteistyötä kuntien suomenkielisten tiedottajien ja koordinaattoreiden kanssa. Taloudellista tukea saaminen hallintoalueeseen kuuluvilta kunnilta on ollut arvokas lisä paikallisten tapahtumabudjettien kokoamisessa. Kunnan ja järjestöjen yhteistyön kautta on myös tuettu vuorovaikutusta, edistetty ruotsinsuomalaisten kontaktien saamista oman kotikunnan virkamiehiin ja päättäjiin. Järjestön kautta on tuettu vähemmistölain mukaista kartoitusta ja suomenkielisistä palveluista tiedottamista. 9
Vähemmistölain mukainen neuvonpito RSKL osallistuu kansallisen tason neuvonpitoihin Ruotsin hallituksen ja viranomaisten kanssa: kutsujina vuonna 2013 Ruotsin vähemmistöministeri, Tukholman lääninhallitus ja Saamakäräjät, Koulu- ja opetusalan viranomaiset, Kansanterveyslaitos ja Kulttuurineuvosto. RSKL:n työ Osapuolten yhteisfoorumissa tukee ja vahvistaa liiton roolia neuvonpidon osapuolena yhteiskunnan eri sektoreilla ja kontakteissa eri ministeriöihin ja Ruotsin kunta- ja maakäräjäliitto SKL:ään. Järjestön edustajia on koulutettu ja kannustettu osallistumaan vähemmistölain mukaiseen neuvonpitoon ja dialogeihin kunnissa, alueilla ja valtion tasolla. Erityisesti on korostettu sitä, että RSKL:n ja sen jäsenseurojen tulee ottaa neuvonpidoissa esille laaja ja kaikkia ruotsinsuomalaisia koskeva näkökulma eikä ainoastaan oman organisaation jäsenten tarpeet. kun osallistutaan neuvonpitoon kuntien tai muiden päättäjätahojen kanssa. Vähemmistökoulutusten tarve kasvaa ja liiton edustajat ovat osallistuneet kouluttajina ja kokemusasiantuntijoina lukuisiin alueellisiin vähemmistökoulutuksiin ja informaatiotilaisuuksiin. Euroopan neuvoston demokratiakoulutuksiin tarkoitettu KODEN -aineisto on RSKL:n toimesta käännetty suomeksi ja se on julkaistu Ruotsin Nuorisohallituksen sivulla http://www.ungdomsstyrelsen.se/sites/default/files/code-of-good-practise-in-finnishl.pdf ja siitä on tiedotettu jäsenjärjestöille. Aineisto sopii opintokerhojen opintoaineistoksi ja vähemmistötyön tueksi. Luulajassa hallintoaluetyö on käynnistynyt ja kunnan ja ruotsinsuomalaisten edustajat ovat tavanneet hymyssä suin, mutta siltikin liittoon on tullut Luulajasta huolestuneita terveisiä. Eikö Luulajan kunta olisikaan valmis järjestämään suomenkielistä vanhustenhoitoa ja hoito-osastoa. Kuva: Veijo Posti 10
1.3.3 Useiden eri alojen etujärjestö- ja vähemmistötyö Kulttuuripolitiikan asiantuntemus Ruotsin nykyisen kulttuuripolitiikan mukainen yhteistoiminta ja vuorovaikutus, kultursamverkansmodellen, on antanut laajan haasteen ruotsinsuomalaisille ja RSKL:lle. Liitto on useissa eri koulutuksissa nostanut esiin sen, että ruotsinsuomalaisten pitäisi tehostaa edunvalvontaa myös kulttuuripolitiikan saralla sekä kunnissa että alueilla ja maakäräjätasolla. RSKL osallistui aktiivisesti valtion kulttuurineuvoston koolle kutsuman neuvonpitokokouksen valmisteluun. RSKL:n aloitteesta järjestettiin neuvonpitoa edeltävä kaikkien kansallisten vähemmistöjen yhteinen esikokous, johon liitto oli kutsunut asiantuntijavieraiksi Ideell Kulturallians - järjestön toiminnanjohtaja Anna-Karin Anderssonin ja Suomen Tukholman instituutin johtaja Anders Erikssonin. Liiton panostusta neuvonpitokokouksen sisältöön on kiitelty. Opetusala ja koulutuspolitiikka Liiton laaja työ suomenkielisen opetus- ja koulutustilanteen parantamiseksi. Liittokokouksen 2013 antama julkilausuma koskien suomen kielen aseman vahvistamista ja oppimismahdollisuuksien saamista esikoulusta korkeakouluopintoihin Ruotsissa. Lähetevastaukset ja kirjelmät Kirjelmä Ruotsin opetusministeriöön tammikuussa 2013 ja toteutunut edunvalvontakäynti huhtikuussa 2013 aiheina muun muassa: mihin kunnat käyttävät äidinkielen tukeen (suomi, jiddisch) korvamerkityn valtionavun, laaja ja akuutti opettajien ja pedagogien koulutustarve ruotsinsuomalaisten tarpeisiin esikoulun ja peruskoulun aloilla, luvassa olevan suomen aineopettajan koulutuksen käynnistämisen vauhdittaminen ja lisämäärärahojen tarve sekä Ruotsin koululain muuttamistarve ja siten poistaa muodollisia esteitä ruotsinsuomalaisten ja muiden kansallisten vähemmistöjen äidinkielenopetuksen toteuttamiselle. Kirjelmä Ruotsin hallitukselle 30.4.2013 sisältäen arvion ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön kieli- ja vähemmistöoikeuksien toteutumiseen liittyvistä puutteista ja kehitystarpeista. Kirjelmä Euroopan neuvostolle: 18. Joulukuuta 2013 Euroopan neuvoston tarkastuskomitean kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta sekä tapaamisessa jätetyn muistion pohjalta liitto on jättänyt tarkennetun kirjelmän Euroopan neuvostolle. 11
Sosiaali- ja terveyskysymykset Kansanterveysvirasto / Statens Folkhälsoinstitut, 1.1.2014 alkaen Folkhälsomyndigheten Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto on osallistunut aktiivisesti ruotsinsuomalaisten terveystilannetta koskevan tutkimustyön valmistelutyöhön. Liiton nimettyinä edustajina ovat olleet toimitsija Raija Kärkkäinen Eriksson ja eläkkeellä oleva toimitsija Helena Kivisaari. Nuorten ja eläkeläisten edustajat on myös kutsuttu neuvonpitoon RSKL:n aloitteesta. RSLU:n Jaana Paldanius ja RSE:n Kaisa Lamu. Liitto on jättänyt Kansanterveysvirastolle laajan aineiston, mukaan lukien professori Birgitta Romppasen allekirjoittaman liitteen, tieteellisen tutkimuksen lupa-hakemuksesta, sekä etnisyyttä sivuavan tutkimuksen näkökohtia, joita tuli esille RSKL:n ja Foorumin tasa-arvotutkimuksessa. Liiton puoleen on toistuvasti käännytty eri viranomaisten, medioiden ja esimerkiksi tavallisten peruskoulujen taholta ja pyydetty faktatietoja ruotsinsuomalaisesta kansallisesta vähemmistöstä. RSKL:n toimitsija osallistui yhdessä Ruotsinsuomalaisten Eläkeläisten RSEn puheenjohtajan kanssa Framtidens äldreomsorg seminaariin Ruotsin hallituksen kansliassa Rosenbadissa, joulukuu 2013 Osallistuminen Tukholman lääninhallituksen vanhustenhoitoa koskevan esitteen valmisteluun; esitteessä julkaistu toimitsijan haastattelu. Osapuolten yhteisfoorumi - Partsgemensamt forum, PGF Liitto on vuoden 2013 aikana vaalinut ja kehittänyt hyviä yhteiskuntasuhteitaan Ruotsissa. Jäsenyys Osapuolten yhteisfoorumi Partsgemensamt forum ryhmässä on vahvistanut näitä suhteita. Yhteydenpito kansalaisyhteiskuntapolitiikan ja kulttuuri-, sosiaali- ja elinkeinopolitiikan sekä kunta- ja maakäräjäpolitiikan virkamiehiin ja luottamushenkilöihin on vahvistunut Osapuolten yhteisfoorumin kautta. PGF on Ruotsin hallituksen ja kansalaisjärjestöjen yhteinen keskustelu- ja neuvonpitofoorumi, joka perustuu kansalaisyhteiskuntapolitiikan ajankohtaiseen kehitykseen. RSKL on PGF:n jäsenenä voinut nostaa esiin kansallisten vähemmistöjen näkökulmaa. Vuoden aikana on pidetty neljä varsinaista sekä useita valmistelevia kokouksia. Liiton edustaja on tavannut tasa-arvoministeri Maria Arnholmin ja keskustellut ministerin kanssa ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön ajankohtaisista tasa-arvohankkeista. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta RSKL on Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan perustajajäsen ja toimii myös valtuuskunnan kautta ruotsinsuomalaisten vähemmistöaseman vahvistamiseksi. Liiton 1. Varapuheenjohtaja Sinikka Lindquist on vuoden 2013 ajan osallistunut valtuuskunnan puheenjohtajiston työhön. 12
Opintoliitto ABF Vuoden 2013 aikana RSKL on panostanut useiden tapaamisten ja muun yhteydenpidon kautta siihen, ABF panostaisi suomenkielisen toiminnan kehittämiseen ja ohjaajakoulutuksiin. RSKL ja jäsenseurat ovat ABF-opintoliiton neljänneksi suurin tapahtuma- ja opintokerhojen järjestäjä. Vierailuja liittotoimistossa Suomen ja Ruotsin välistä kulttuurialan yhteistoimintaa koskeva selvityksen tekijä Anna-Maija Martinen kävi haastattelemassa liiton toimitsija Raija Kärkkäinen Erikssonia alkuvuodesta 2013. Selvityksen tilaajina olivat Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto ja Hanasaaren ruotsalaissuomalainen kulttuurikeskus. Liittotoimistossa on vuoden 2013 aikana vieraillut lukuisia kokous- ja asiantuntijavieraita. Liitto saa yhteydenottoja eri järjestöistä, yliopistoista, mediayhtiöistä ja muilta tahoilta Ruotsista ja Suomesta. Esimerkiksi Suomesta on käynyt vieraina lukiolaisryhmiä. Överenskommelsen Liiton vuorovaikutus Överenskommelsen kolmikantayhteistyön (Ruotsin hallitus, Ruotsin kunta- ja maakäräjäliitto sekä Ruotsin kansalaisjärjestöt) kanssa on tehostunut vuonna 2013. Överenskommelsen kanslia muutti liittotoimistoon lokakuussa 2013. RSKL:n toimitsija on esitellyt Ö-johtoryhmälle liiton toimintaa ja tavoitteita. RSKL on Överenskommelsen yhteistyön jäsen koskien sosiaali- ja terveysalan palvelujen ja yhteistoiminnan kehittämistä. www.overenskommelsen.se RSKL ulkosuomalaisten edustajana Ruotsissa Ruotsissa asuu yli 100 000 Suomen valtiollisissa vaaleissa äänioikeutettua Suomen kansalaista. RSKL tukee ja auttaa Suomen kansalaisia muun muassa kannustamalla äänestämään vaaleissa. Liiton jäsenseurat tarjoavat perinteisesti tilojaan äänestyspaikoiksi. Ulkosuomalaisparlamentti USP 2013 Liiton 2. varapuheenjohtaja Seija Sjöstedt on USP:n Pohjois-Euroopan varapuhemies ja hän on vuoden 2013 aikana osallistunut Ulkosuomalaisparlamentin istuntokausien väliseen valmistelutyöhön. Pirkko Karjalainen on Seija Sjöstedtin henkilökohtainen varaedustaja USP:ssä. RSKL:n aloitteesta USP on vienyt eteenpäin kysymystä ulkosuomalaisille vaaditusta kirjeäänestysmahdollisuudesta. www.usp.fi 13
Suomen suurlähetystö ja Suomen Göteborgin kunniakonsulaatti RSKl on käynyt keskusteluja ja tehnyt yhteistyötä Suomen suurlähetystön kanssa usean eri alan kysymyksissä. Syyskuussa 2013 toteutui RSKL:n, Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin ja Suomen suurlähetystön yhdessä järjestämä tutkimusseminaari, jossa esiteltiin RSKL:n ja Foorumin tasaarvotutkimuksen tuloksia. Liiton johdolla on ollut keskusteluita ja tapaamisia Suomen suurlähettilään ja suurlähetystön muiden diplomaattien kanssa ja liiton johtoa ja edustajia on osallistunut Suomen suurlähetystön järjestämiin tilaisuuksiin Tukholmassa. Liiton edustajilla on aktiiviset kontaktit Suomen kunniakonsulaattiin Göteborgissa. Suomen Itsenäisyyspäivä 6.12.2013 Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton edustajat ovat monin eri tavoin kunnioittaneet Suomen Itsenäisyyspäivää. Liiton edustajat osallistuivat Suomen suurlähetystön itsenäisyyspäivän vastaanotolle Tukholmassa. Göteborgissa Suomen itsenäisyyttä on juhlistettu muun muassa yhteisin voimin toteutetussa Itsenäisyyspäivän juhlassa Göteborgin tuomiokirkossa. Suomen Itsenäisyyspäivän arvokas juhlinta on ruotsinsuomalaisten tärkeintä kulttuuriperinnettä ja kunnianosoitus Itsenäisen Suomen kalliille historialle. Järjestön eri jäsenten järjestämät lukuisat perinteikkäät Itsenäisyyspäivän juhlat ovat tärkeitä suomalaisuutta ja ruotsinsuomalaista identiteettiä vahvistavia tilaisuuksia. Suomalainen musiikki, esiintyvät taiteilijat ja suomalainen ruoka nostetaan kunniaan. Erityishuomiota saavat Ruotsissa asuvat suomalaiset sotaveteraanit Ruotsin kansallispäivä 6.6.2013 Vuoden 2013 kansallispäivä ja RSKL:n liittokokous olivat samana päivänä, joten Ruotsin lippu yhdessä Suomen lipun kanssa nostettiin salkoon 6.6.2013 Axevallan kansankorkeakoululla. Ruotsin kansallispäivän juhlinta on perinteenä vielä varsin nuori koko Ruotsissa, mutta ruotsinsuomalaiset ovat kuitenkin esimerkiksi Tukholmassa ja muilla paikkakunnilla osallistuneet kesäiseen kansallispäivän juhlintaan. RSKL:n Arkistointiprojekti osa Ruotsin kulttuuriperintönostetta. Liiton arkistointiprojekti on hyväksytty osaksi Ruotsin kulttuuriministeriön tukemaa ja Valtion Antikviteettiviranomaisen/ Riksantikvarieämbetet hallinnoimaa hanketta. Toimitsija Raija Kärkkäinen Eriksson ja harjoittelija Jean-Claude Gieser ovat osallistuneet koulutuspäivään valtion antikviteettivirastossa 22.11.2013. Arkistointiprojektin tavoitteena on saada liiton entistä ja uutta arkistoaineistoa esittelykuntoon vuonna 2017. 14
1.4 Järjestön kehittämistoiminta Kehitysparlamentti järjestettiin 26. 27.10.2013. Vuoden 2013 Kehitysparlamentin aiheena oli Yhteistyöllä ja yhteistyössä uutta puhtia seuratoimintaan. 26. päivä lauantaina Kehitysparlamentti aloitettiin liittotoimistolla, jossa luennoitsijana oli Sundbybergin kunnan kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnan puheenjohtaja Annika Hirvonen. Aiheena lauantaina oli Uutta ja vanhaa Miten seuratoiminta voi kehittyä? Sunnuntain luento-osuuden aiheella Uudistu ja Uudista Uusia keinoja yhteistyöhön luennoi viestintäkouluttaja Ritva Enäkoski Suomesta. Viikonlopun aikana mietittiin ratkaisukeinoja nuorten mukaan saamiseksi seuratoimintaan ja kuunneltiin mukana olleiden nuorten mielipiteitä aiheesta. Nuorten keskuudesta nousi kiinnostuksen aiheiksi muun muassa suomenkielisen vanhustenhoidon saatavuuden parantaminen, vaikuttaminen ruotsinsuomalaisia koskevissa asioissa sekä nuorille suunnatun toiminnan ja tapahtumien järjestäminen. Kehitysparlamentti oli innostava ja antoi uutta puhtia järjestötyöhön. Kuva: Anna-Maija Vaimala 15
1.5 Lapsi- ja perhetoiminta Lastenleiri Liiton jokavuotinen lastenleiri järjestettiin 14. 12.6.2013 Gläntanin Kurssikeskuksessa Mållångstassa, Hälsinglandissa. Noin 50 leiriläistä eri puolita Ruotsia vietti kokemusrikkaan ja hauskan leirin kahdeksan ohjaajan kanssa. Leirin tavoitteena oli tänäkin vuonna vahvistaa lasten ja nuorten suomen kieltä sekä luoda uusia ystävyyssuhteita muihin ruotsinsuomalaisiin lapsiin ja nuoriin. Uusi leiripaikka toi leiriohjelmaan aivan uusia mahdollisuuksia. Tänä kesänä päästiin kokeilemaan melontaa, lähdettiin luontopolulle, tehtiin nuotioita, vuoltiin tikkupullatikkuja, tehtiin tikkupullia, järjestettiin leiriolympialaiset ja pelattiin paljon erilaisia pihapelejä. Ohjaajat olivat etukäteen suunnitelleet päiville ohjelmaa, mutta yksi päivä oli nimetty Demokratia-päiväksi. Demokratia-päivän ohjelman leiriläiset saivat itse päättää äänestämällä. Päivän aikana pelattiin pihapelejä, uitiin, vietettiin aikaa kavereiden kanssa, syötiin kakkukahvit ja aurinkoisen päivän kunniaksi pelattiin vesisotaakin. Leirillä tehdyn radiohaastattelun voi kuulla: http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=1019&artikel=5570058 Ja helahalsingland.se kotisivuilta voi lukea leirillä vierailleen toimittajan kirjoittaman artikkelin. Kuvat: Saara Ludvigsen & Anna-Maija Vaimala 16
Design: Linnéa Puranen Mukulat toiminta 24.2 Mukulatfest järjestettiin Eskilstunassa Contrastissa. Eskilstunan festivaalissa ohjelmana oli Setä Severin Svengijengi, joka tanssitti lapsia rytmikkäällä musiikilla. Lisäksi Svengijengiin kuuluva Tuomas Ojala leikitti, laulatti ja tanssitti lapsia tuttujen ja vähän vieraampien laululeikkien kanssa. Eskilstunan kirjastoon puolella oli järjestetty askartelua, jonka vetäjänä toimi Anni Arnefjord apunaan Anna-Maija Vaimala. Eskilstunan suomalainen kirjastonhoitaja Anna-Leena Forsberg luki satuja sekä suomeksi että ruotsiksi. Västeråsissa RSHT:n Teatterifestivaalien yhteydessä 13.4.2013. Mukulatfestissä mukana oli Iiriksen ja Robinin Rytmiikka työpaja, salainen valokuva-automaatti, askartelu-työpaja, tanssi-työpaja, veikkauskävely sekä satunäytelmä Elipä kerran- Det var en gång. Mukulatfest oli vuonna 2013 osana A Finntastic Evening tapahtumaa, joka järjestetään Tukholman Kulttuuriyön aikaan. Ohjelmassa oli askartelua sekä rytmiikka workshop. A Finntastic Evening järjestetään Tukholman Suomen Instituutissa ja tapahtumassa yhteistyössä toimii Suomen Instituutti, RSKL, Ruotsinsuomalaisten Nuortenliitto RSN ja Uusi Teatteri. Mukulat festivaali järjestettiin osana Karlskogan ruotsinsuomalaista viikkoa 12.10.2013. Ennen festivaalia järjestettiin workshop Kulttuurikoulun lapsikuoron kanssa, joka esiintyi festivaalilla yhdessä Dimitri Keiskin kanssa. Esityksessä Dimitri Keiski ja lapsikuoro Pienet tähdet esittivät kolmella kielellä kappaleita, romani chibiksi, suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi Karlskogassa oli kaksikielinen teatterinäytelmä Sagoväskan ja taidepaja. Tapahtumaan osallistui noin 170 henkilöä. Yhteistyössä Karlskogassa oli Karlskogan kunta, Karlskogan Suomi-seura, Kulttuurikoulu sekä Finska Nu. Göteborgissa Röhsska Museetissa Mukulatfest järjestettiin 17.10.2013. Ohjelmassa oli teatteriesitys Pienten aaltojen jalanjäljet/ De små vågornas fotspår, joka perustuu Sakari Topeliuksen teksteihin, Dimitri Keiski esitti yhdessä Ruotsinsuomalaisen koulun lapsikuoron kanssa lauluja kolmella eri kielellä, tanssiworkshop, Mummon Nurkka ja Mattopuut, opastuksia museossa olevaan suomalaisen designin näyttelyyn, laulutunteja suomeksi ja ruotsiksi ja salainen valokuva-automaatti. Päivä ennen tapahtumaan ruotsinsuomalaisella koululla järjestettiin workshoppeja, joita piti ohjaaja Nanna Huolman, muusikko Dimitri Keiski sekä tanssija-koreografi Majula Drammeh. Mukulat festivaali järjestetiin toista kertaa Boråsissa 26.10.2013. Tällä kertaa ohjelmassa oli Darya Pakarinen ja Månskensduo, Teatteri Femma Det var en gång/elipä Kerran, suomalaisia 17
lyhytelokuvia lapsille, tanssi workshoppeja, laulutunti, hip-hopworkshop, satutunti suomeksi, kirjanurkkaus ja ikkunan maalausta. Boråsin suomalainen seura esitteli toimintaansa ja möi käsitöitä ja ruokaa. Kävijöitä tämän vuoden tapahtumassa oli noin 300. Yhteistyössä Boråsin kunta, Kaupunginkirjasto, Kaupungin teatteri, paikallisten suomalaiset seurat sekä Roketti/Ruotsin Radio. 24.11.2013 Mukulat lastenfestivaali järjestettiin toista kertaa Uppsalassa Grandissa. Uppsalassa kuultiin suomalaisen Paukkumaissi lastenorkesterin musisointia, käytiin salaisessa valokuvaautomaatissa, taiteiltiin taidepajassa, osallistuttiin laulutuntiin ja tanssittiin Rokettidiscossa. Uppsalassa yhteistyössä Uppsalan Kaupunki, Rusukki ja Finska Församlingsgruppen Göteborg. 7.12.2013 Mukulat festivaali järjestettiin Tukholmassa, Suomen Instituutissa. Jouluaiheisessa festivaalissa ohjelmana oli konsertti kolmella kielellä Dimitri Keiski yhdessä ruotsinsuomalaisen lapsikuoron kanssa, salainen jouluvalokuva-automaatti, teatterinäytelmä Sagoväskan, tanssi- ja teatteriesitys Sukeltaja, Taidepaja ja jouluinstallaatio, laulutunti sekä satutuokioita. Yhteistyössä Tukholmassa Suomen Instituutti, Revitalisera Mera, Finska Nu, Botkyrkan Ruotsinsuomalainen koulu, Kistan Ruotsinsuomalainen koulu sekä Uusi Teatteri. 18
1.6 Tiedotus ja viestintä Ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön viestintäpoliittisia lähtökohtia ja kehitystarpeita liitto on tuonut esille liiton lähetevastauksissa ja muissa kirjelmissä Ruotsin hallitukselle, ministeriöille sekä Euroopan neuvostolle. Media- ja vähemmistöpolitiikka Media-ala RSKL jätti lähetevastauksen Ruotsin Public service -mietinnöstä Ruotsin kulttuuriministeriölle tammikuussa 2013. Liiton lähetevastaus keskittyi ruotsinsuomalaisten media-kysymyksiin. SVT Uutiset 20.9.2013: Ruotsinsuomalaisten keskusliiton edustajat ovat tänään käyneet painostamassa kulttuuriministeriön valmistelevia virkamiehiä. Asialistalla oli TV Finlandin näkyvyys sekä vähemmistöjen asema Ruotsin television ja radion seuraavalla toimilupakaudella. Ruotsin Televisio SVT:n ja Ruotsin radio SR:n kutsusta liiton nimettynä edustajana toimitsija Raija Kärkkäinen Eriksson yhdessä media-alan asiantuntijaksi pyydetyn entisen Ruotsin radion toimittajan, Tukholman Suomen instituutin johtaja Anders Erikssonin kanssa on osallistunut mainittujen mediayhtiöiden ruotsinsuomalaisille suunnatun uutis- ja ajankohtaistoiminnan uudistamiskeskusteluun helmikuussa 2013. Utbildningsradion UR:n kutsusta ja liiton nimettynä edustajana toimitsija Raija Kärkkäinen Eriksson sekä opetusalan asiantuntijaksi pyydetty rehtori Heli Lindström Tukholman ruotsinsuomalaisesta koulusta ovat osallistuneet dialogiin UR:n ruotsinsuomalaisille suunnattavasta ohjelmistosta ja sen osa-alueista sekä lähivuosien ohjelmiston teemoista ja painopisteistä. RSKL:n puheenjohtaja Voitto Visuri osallistui allekirjoittajana UR:n Dagens Nyheter-lehdessä 1.3.2013 julkaistussa debattiartikkelissa Låt bildningen få större utrymme i public service. UR sai korotettua valtion määrärahaa vuodelle 2014 ja UR on lähettänyt kiitoskirjeen muun muassa RSKL:lle ja ilmoittanut, että UR vahvistaa kansallisen vähemmistöjen ohjelmatarjontaa. TV Finland Vuoden 2013 merkittävä ruotsinsuomalainen mediakeskustelu käytiin TV Finland kanavan sisällöstä ja tulevaisuudesta. Vuoden 2013 aikana tapahtui kaksi olennaista muutosta TV Finland kanavan tilanteessa. MTV3 jäi kokonaan pois TV Finlandin ohjelmatarjonnasta ja 1.heinäkuuta TV Finland signaali jäi pois satelliittitarjonnasta ja jäi saataville Kaknäsin tv-tornin signaalivalikoimaan. Tästä aiheutui laajaa kritiikkiä Suomen Yleisradiota kohtaan ruotsinsuomaisten keskuudessa. Lisäksi Suomen Yleisradio OY ilmoitti 9.12.2013 mediatiedotteen kautta, että YLE poistaa suorat lähetykset, mukaan lukien uutiset ja ajankohtaislähetykset, TV Finlandin ohjelmistosta tammikuussa 2014. 19
RSKL käynnisti yhdessä RSEn - Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset liiton kanssa Ruotsin valtiopäiville suunnatun TV-kampanjan TV Finlandin puolesta. TV-kampanja osoittautui hyvin suosituksi. RSKL on jatkanut työtään TV Finlandin tulevaisuuden hyväksi: liitto on anonut Ruotsin radio- ja tvviranomaiselta www.mrtv.se toimilupaa TV Finlandille Ruotsiin kaudelle 2014 2019. Liitto on jatkanut hyvää neuvotteluyhteyttä Teracomin-yhtiön ja Copyswede-tekijänoikeusjärjestön kanssa sekä Ruotsin kulttuuriministeriön mediaosaston ja SVT:n kanssa. Toimintakertomuksen liitteinä TV-kampanja, RSKL:n PM TV Finland kanavan roolista ruotsinsuomalaisten mediakentässä sekä vetoomuskirje 30.12.2013 Suomen Yleisradioon. Kuva: SVT Uutiset TV Finland kanavan lähetystoiminta on, edellä kuvattuja muutoksia lukuun ottamatta, RSKL:n toimiluvan osalta vuoden 2013 aikana kattanut saman maantieteellisen jakelualueen kuin aiempina vuosina. Vuoden 2013 lähetystoimintaan liittyviä tilastoja ja faktoja voi tiedustella liitosta. RSKL:n mediaprofiilin kehityskohtia Etujärjestötyö ja asiantuntijalausunnot vuoden 2013 aikana ovat nostaneet esiin liiton profiilia ja järjestön myönteistä kehityskaarta. Julkinen työ suomen kielen hyväksi, vähemmistöpolitiikan toteuttamiseksi sekä maan virallisen vähemmistötyön arviointi ovat osaltaan nostaneet liiton mediaprofiilia. RSKL on saanut usealla paikkakunnalla ruotsinsuomalaiset kiinnostumaan liiton jäsenyydestä ja uusi jäsenseura on liiton avulla perustettu muun muassa Knivstaan. Gotlannin Suomiseura Orion on päättänyt aktivoida jäsenyytensä liitossa. 20
Medianäkyvyys Liitto on vuoden 2013 aikana tuonut mediassa esille toimintaansa, tavoitteitaan ja kannanottojaan. Esimerkkejä medianäkyvyydestä ovat liiton puheenjohtajan ja liiton muiden edustajien haastattelut ajankohtaisista asioista. Liitto julkaisee tiedotussivuja Ruotsinsuomalainen lehdessä sekä järjestövoimin tuotetussa, painetussa Ruotsi.se julkaisussa. Monet liiton jäsenseuroista ovat olleet näkyvillä mediassa vuoden 2013 aikana. Muun muassa Torshällan Suomi-seuran edustajat nähtiin Dagens Nyheterin etusivulla syyskuussa 2013 Ruotsin pääministerin vierailun yhteydessä. Ajankohtaista uutiskärkeä Liiton edustajat ovat antaneet haastatteluita Sisuradiolle, SVT:n uutisille ja Ruotsin radion ruotsin- ja suomenkielisille aluetoimituksille eri puolilla maata. SVT:n Uutiset on pyytänyt RSKL:ltä lausunnon muun muassa Ruotsin valtion syysbudjetista ja SR Sisuradio on kutsunut liiton edustajan arvioimaan suomenkielisen vanhustenhoidon tilaa Ruotsissa. RSKL:n vaatimukset opetusalan puutteiden korjaamistarpeista ovat myös saaneet mediahuomiota. TV Finland kanavan muutosuhka on nostattanut esiin niin laajaa katsojakritiikkiä Suomen Yleisradiota kohtaan kuin RSKL:n roolin ruotsinsuomalaisten edunvalvojana ja TV Finland kanavan maalähetysten toimiluvan haltijana. Tasokas toiminta huomataan Liiton eri yhteistyökampanjat ja tapahtumat ovat saaneet runsaasti medianäkyvyyttä. Mukulattapahtumista on uutisoitu ja kirjoitettu useita kertoja, esimerkiksi Göteborgs-Posten - lehdessä http://www.gp.se/nyheter/ledare/1.2181694-fint-med-finska-bocker ja sähköisissä medioissa. Syksyn 2013 Kuntovaunu kampanja sai mediassa ansaittua huomiota. Järjestön edustajat ylläpitävät mediakontakteja eri tapahtumien ja kokousten yhteydessä. Liitolla on mediakontakteja sekä pääkaupungissa että koko maassa. Juhlapyhinä pidetty RSKL:n liittokokous on myös ollut julkisuudessa muun muassa Ruotsin Suomalainen lehden sekä sähköisten medioiden kautta. Sosiaaliset mediat Tiedottaminen sosiaalisten medioiden kautta on edistynyt huomattavasti vuoden 2013 aikana. Piirien ja liittojen järjestötoimintaan liittyvien Facebook-ryhmien toiminta on vilkastunut. Sosiaalisten medioiden osalta ruotsinsuomalaisten olisi hyvä muistaa, että viestinnän tulisi olla sisällöltään asiallista, kun kyse on järjestöjen julkaisutoiminnasta. Asiattomat viestit leviävät mediaverkostoissa nopeasti. Liittotoimiston henkilöstön IT-osaaminen on vuoden aikana monipuolistunut ja karttunut ja liiton kotisivut uudistettiin julkaisua vaille valmiiksi vuoden 2013 lopulla. 21
Näkyvyyttä isojen tapahtumien kautta Vuoden 2013 aikana järjestetyissä isoissa tapahtumissa kuten liittokokouksessa sekä Kesäfestivaalissa, Axevallan kesässä, Mukulat-tapahtumissa, Lintujärven leirillä sekä järjestökoulutuksissa ja yhteistyötapaamisissa on tavoitettu ja saatettu yhteen tuhansia ruotsinsuomalaisia. Toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisia osallistui Mukulat- ja Hän & Hen - tapahtumiin. Myös Kuntovaunu-kampanjan tapahtumissa tavoitetaan nuoriakin ruotsinsuomalaisia. Vähemmistölakia ja siihen liittyvää kuntien neuvonpitovelvoitetta ja ruotsinsuomalaisten kielellisiä oikeuksia on tehty tunnetuksi. Suomen kielen hallintoalueen karttaa ja vähemmistölaki-tekstiä on jaettu eri tapahtumissa, seminaareissa ja koulutuksissa. Ruotsinsuomalaisten päivä 24.2. Ruotsinsuomalaisten päivä juurtuu vähitellen ruotsinsuomalaisten juhlaperinteeseen. Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto järjesti Ruotsinsuomalaisten päivän juhlan yhteistyössä Tukholman Suomen instituutin ja Tukholman Suomalaisen seuran kanssa instituutin juhlasalissa. Liiton juhlatervehdyksen esitti puheenjohtaja Voitto Visuri. Juhlapuhujana oli Tukholman kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Margareta Björk, kuorolaulua esitti Tukholman ruotsinsuomalaisen koulun kuoro. Oopperalaulaja Markku Jokio esiintyi ja Tukholman suomalaisen seurakunnan musiikkipedagogi Hannele Iivonen ja musiikkiryhmä konsertoivat lapsiyleisölle. Vuoden 2013 ruotsinsuomalaisten päivää juhlistettiin kymmenillä muilla paikkakunnilla eri puolilla Ruotsia. Vuoden Matti ja Maija -kansalaisjärjestöpalkinto Ruotsinsuomalaisten päivänä 2013 julkaistiin liiton uusi, Vuoden Matti ja Maija kunniakirja, joka myönnetään symbolisena kansalaisjärjestöpalkintona ja tunnustuksena ja kiitoksena ansiokkaasta työstä suomen kielen hyväksi Ruotsissa. Ensimmäinen Vuoden Matti kunniakirja myönnettiin tukholmalaiselle kulttuuri- ja vähemmistövaikuttaja Matti Jii Korhoselle. 22
Kulttuuripolitiikan koulutus-, seminaari- ja kirjamessumatka Turun kansainvälisille kirjamessuille lokakuussa 2013 SR Sisuradio, SVT Uutiset ja YLE TV-nytt uutisoivat lähetyksissään näkyvästi ruotsinsuomalaisten osallistumisesta Turun kansainvälisille kirjamessuilla lokakuussa 2013. Turun kirjamessuille RSKL osallistui näytteillepanijana yhteistyössä Suomen Tukholman instituutin, Ruotsinsuomalaisen kulttuurin ystävät yhdistyksen ja ruotsinsuomalaisten kirjakustantamojen kanssa. RSKL järjesti suomen kielen asemaa ja ruotsinsuomalaisen kirjallisuuden tulevaisuutta käsittelevän pienoisseminaarin Turun kirjamessuilla. Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi ja Hän & Hen projektin edustajat osallistuivat yhteistyöhön ja yhteistyön suunnittelu pääsi hyvin eteenpäin Turun matkan aikana. Ruotsinsuomalaisten ja RSKL:n osallistuminen messutapahtumaa sai medianäkyvyyttä sekä SR Sisuradiossa, SVT:n Uutisissa että YLEn TV-Nytt-lähetyksissä. Tasavallan presidentin puoliso, Turun kansainvälisten kirjamessujen ohjelmapäällikkö Jenni Haukio kävi tervehtimässä Ruotsinsuomalaisten näyttelyosaston väkeä. Kuva: Juhani Roiha 23
2 Organisaatio 2.1 Jäsenet ja jäsenyhdistykset Toimintavuoden 2013-01-01-2013-12-31 lopussa oli toimivien jäsenyhdistysten lukumäärä 122 ja niiden yhteinen jäsenmäärä vuoden lopussa oli 12 736. Yhdistyksiä oli 89 kunnassa ja 17 läänissä. 2.1.1 Jäsenmäärän kehitys Toimintavuoden aikana hyväksyttiin 2 uutta jäsenyhdistystä: 2013-01-23 Hälleforsin Suomiyhdistys Sarastus 2013-12-03 Eläkeläisyhdistys iltarusko, Lindesberg 57 yhdistystä nosti jäsenmääriänsä yhteensä 767 jäsenellä ja 61 yhdistyksessä laski jäsenmäärä yhteensä 767 jäsenellä. Yhteisjäsenmäärä laski yhdistyksissä 49 jäsenellä eli 0.3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Lasten 0-15 vuoteiden kohdalla nousua oli 107 jäsentä. Ikäryhmässä yli 64 vuotta oli nousua 389 jäsentä. Ikäryhmässä 16 25 vuotta laskua oli 49 jäsentä. Määrällisesti suurin lasku oli ikäryhmässä 26 64 vuotiaat 519 jäsentä. Suhteellisen suurin lasku tässä ryhmässä koski naisjäseniä. Ikäryhmä 2013 2012 2011 2013-2012 13 12 % 0-6 naiset 143 128 125-15 -10% 0-6 miehet 157 146 133-11 -7% 0-6 yhteensä 300 274 258-26 -9% 7-15 naiset 260 208 221-52 -20% 7-15 miehet 260 231 252-29 -11% 7-15 yhteensä 520 439 473-81 -16% 16-25 naiset 165 162 207-3 -2% 16-25 miehet 182 234 274 52 29% 16-25 yhteensä 347 396 481 49 14% 26-64 naiset 2255 2584 2943 329 15% 26-64 miehet 1712 1902 2224 190 11% 26-64 yhteensä 3967 4486 5167 519 13% Yli 64 naiset 4307 4114 3938-193 -4% Yli 64 miehet 3272 3076 3019-196 -6% Yli 64 yhteensä 7579 7190 6957-389 -5% Yhteensä naiset 7130 7196 7434 66 1% Yhteensä miehet 5583 5589 5902 6 0% Jäsenet yhteensä 12713 12785 13336 72 1% Uppsalan Ruotsinsuomalaisen kieli- ja kulttuuriyhdistyksen 23 jäsenestä ei ole mukana ikäjakautumassa (maksu on tullut). 24
2.1.2 Piirit ja jäsenmäärät Jäsenyhdistysten ja jäsenten lukumäärät jakautuivat kymmeneen piiriin seuraavasti: Jäsenyhdistysten ja jäsenten lukumäärät jakautuivat yhdeksään piiriin seuraavasti: Piiri Yhdistyksiä 2013 Erotus 2013 2012 Tukholman piiri 23 1936 +22 1% Södermanlannin-Östergötalannin piiri 15 1510-40 3% Etelä-Ruotsin piiri 9 826-101 12% Länsi-Götanmaan piiri 22 2797-100 -4% Örebro-Värmlannin piiri 7 885-24 -3% Västmanlannin piiri 9 1575 +28 +2% Etelä-Norrlannin piiri 12 1197-49 -4% Pohjois-Ruotsin piiri 13 1164-49 -4% Göteborg-Bohusläänin piiri 12 828-62 -7% JÄSENRAKENNETIEDOT 31.12.2013 Yhdistyksen nimi Yhteensä 2013 Erotus Erotus % Bergsjön Suomi-Seura 158-19 -12,0% Bergslagenin Suomi-Seura 81 1 1,2% Borlängen Suomi-Seura 185 18 9,7% Boråsin Suomi-Seura 453-2 -0,4% Bålstan Suomalainen Yhdistys 149-17 -11,4% Club 2000 53 11-12,0% Dannemora-Österby Suomi Yhdistys 70-27 -38,6% Eläkeläisseura Hoijakka 31 1 3,2% Eläkeläisyhdistys Aura 32-4 -12,5% Eläkeläisyhdistys Sisu 55-4 -7,3% Eläkeläisyhdistys Tähti 141-7 -5,0% Eläkeläisyhdistys Vipinä 107 18 16,8% Enköpingin Suomalainen Yhdistys Sampo 150-10 -6,7% Eskilstunan Suomi-Seura 287 4 1,4% Fagerstan Suomalainen Seura 327-5 -1,5% Finlandia Seura 85-25 -29,4% Finspångin Suomi Seura 130 26 20,0% Gimon Suomi-Seura 73-1 -1,4%74 Gislavedin Suomalainen Eläkeläisyhdistys 164 62 37,8% Gislavedin Suomi Seura 163-22 -13,5% Grängesbergin Suomi Kerho 36-20 -55,6% Gällivaaran Suomi Kerho 84-4 -4,8% Gävlen Suomalainen Kerho 200-8 -4,0% Götan Suomi-Seura 119 14 11,8% Göteborgin Suomalainen Eläkeläisyhdistys 137 0 0,0% Haaparannan Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset 35-13 -37% Haaparannan Suomalainen Seura 143 6 4,2% Hallstahammarin Suomalainen Seura 169 15 8,9% Harrastajateatteriyhdistys Arkkipelaa 9 0 0,0% Helsingborgin Suomi-Seura 83-12 -14,5% 25
Herrljungan Suomi Seura 30-3 -10,0% Hoforsin Suomi-Seura 148-18 -12,2% Huddingen Suomalainen Seura 86-8 -9,3% Hudiksvallin Seudun Suomi Seura 49-11 -22,4% Huskvarnan Suomi Seura 55 5 9,1% Hälleforsin Suomi Seura 101-40 -39,6% Hälleforsin Suomi Yhdistys Sarastus 62 62 100,0% Härrydan Suomalainen Eläkeläisyhdistys 55-12 -21,8% Härrydan Suomi Seura 49-4 -8,2% Jönköpingin Suomi Seura 95 2 2,1% Kalixin Pirteät 53-3 -5,7%6 Karlskogan Suomi Seura 223 11 4,9% Karlstadin Suomalainen Seura 53 9 17,0% Katrineholmin Eläkeläisyhd."Pirteät" 53-5 -9,4% Kirunan Suomalaisten Kerho 99-9 -9,1% Klubi 13 13-4 -30,8% Kolsvan Suomalaiset Seura 163 10 6,1% Kramforsin Suomi-Seura 90 6 6,7% Kulttuuri 75 365 0 0,0% Kulttuuri Klubi, Södertälje 87 0 0,0% Köpingin Pesäpallo 16-2 -12,5% Köpingin Suomalainen Yhdistys 184 11 6,0% Landskronan Suomiyhdistys 88-2 -2,3% Lillan Suomi Klubi 26-3 -11,5% Ljusnan ja Woxnalaakson Suomi Seura 37-9 -24,3% Lundin Suomi-Seura 47 13 27,7% Luulajan Suomi-Seura 207 42 20,3% Malmön Suomi Yhdistys 124-9 -7,3% Mariestadin Suom.kielinen Eläkeläisyhdistys 64 22 34,4% Mariestadin Suomi Seura 270 7 2,6% Markin Suomi Seura 94 2 2,1% Motalan Suomi Seura 279-25 -9,0% Märstan Suomalaiset Eläkeläiset 47 5 10,6% Mölndalin Suomalainen Eläkeläisyhdistys 112-1 -0,9% Nackan ruotsinsuomalainen yhdistys 47 29 61,7% Norrköpingin Suomi-Seura 30 10 33,3% Nykvarnin Suomalaiset 11-3 -27,3% Nyköpingin Suomi-Seura 91 0 0,0% Nynäshamnin Suomalainen Seura 41 1 2,4% Olofströmin Suomi Seura 232-17 -7,3% Oxelösundin Suomi Seura 100-6 -6,0% Pajalan Suomi-Seura 47-4 -8,5% Partillen Suomi-Seura 35-17 -48,6% Piteån Suomi Seura 74 1 1,4% Ruotsinsuom. Eläkeläisyhdistys Ikihonka 56-5 -8,9% Ruotsinsuomalainen Kulttuuriseura 60-8 -13,3% Saanko Luvan Seuratanssijat 73 5 6,8% Sigtunan Suomi Seura 20 20 100,0% Skellefteån seudun Suomi-Seura 80-1 -1,3% Skinnskattebergin Suomi Seura 119-10 -10% Skutskärin Suomi-Seura 92 4 4,3% Skövden Suomi-Seura 281-20 -7,1% Smedjebackenin Suomi-Seura 45 2 4,4% 26
Solnan Suomi Seura 38 7 18,4% Strängnäsin Suomenkieliset Eläkeläiset 31-2 -6,5% Sundsvallin Suomi Seura 175 25 14,3% Suomalainen Kulttuuriseura 66 0 0,0% Suomi Seura Katajaiset 403-12 -3,0% Suomi Seura Kristinehamn 64-2 -3,1% Suran Suomi Seura 102-6 -5,9% Sydänystävät-yhdistys 24 5 20,8% Söderhamnin Suomi-Seura 70-11 -15,7% Teatteri Ilona 8 0 0,0% Torshällan Suomalainen Seura 227 52 22,9% Tranemon Suomi Seura 54 8 14,8% Trelleborgin Suomi-Seura 135-12 -8,9% Trollhättanin Suom. Eläkeläisyhdistys Ketterät 92 9 9,8% Trollhättanin Suomi-Seura 163 33 20,2% Trosa-Vagnhäradin Suomi Seura 119-21 -17,6% Trångsundin Eläkeläisyhdistys "Virkeät" 67-3 -4,5% Tukholman Ruotsinsuomalaiset naiset 18-8 -44,4% Tukholman Suomalainen Seura 214 5 2,3% Tullinge-Tumba Suomi-Seura 259 73 28,2% Tyresön Suomi Seura 136 1 0,7% Uddevallan Suomi-Seura 75 0 0,0% Ulricehamnin Suomi Seura 45 3 6,7% Upplands Väsbyn Suomi Seura 121-4 -3,3% Upsalan ruotsinsuom. kieli- ja kulttuuriyhd 160 32 20,0% Uumajan Suomalainen Kerho 214 19 8,9% Vetter Kipinä 55-18 -32,7% Virsbon Suomi Seura 92-29 -31,5% Vårgårdan Suomalainen Seura 38 3 7,9% Värnamon Suomi-Seura 32-4 -12,5% Åkerin Suomi Seura 75-6 -8,0% Åkersbergan Suomi Seura 114 12 10,5% Åstorpin Suomi Seura 61-12 -19,7% Örebron Suomalainen Seura 160-10 -6,3% Örnsköldsvikin seudun Suomalaiset 62 25 40,3% Kaikki yhdistykset 2013 12736 39 0,3% RSKL:n liittokokous kesäkuussa 2013 Axevallan kansankorkeakoululla. Kuva: Anna-Maija Vaimala. 27
2.2 Liiton hallinto-organisaatio Liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valittiin liittokokouksessa nelivuotiskaudeksi. Liiton puheenjohtajana liittokokouksen jälkeen toimi Voitto Visuri, 1. varapuheenjohtajana Sinikka Lindquist ja 2. varapuheenjohtajana Seija Sjöstedt. Liittohallitus Liittohallitus valitaan liittokokouksessa nelivuotiskaudeksi. Liittohallitukseen kuuluu liiton puheenjohtaja, 1. ja 2. varapuheenjohtaja, 6 varsinaista jäsentä ja 3 varajäsentä sekä liittotoimiston työhuonekunnan edustaja ja tämän varamies. Liittohallituksen kokoonpano oli liittokokouksen jälkeen seuraava: Varsinaiset jäsenet: Voitto Visuri, liiton puheenjohtaja, Sinikka Lindquist, liittohallituksen 1. varapuheenjohtaja, Seija Sjöstedt, liittohallituksen 2. varapuheenjohtaja, Tuula Fomin 7.6.2013 asti, Jouni Slagner, Juha Sarajärvi, Teuvo Nevala ja Pirkko Karjalainen, Sirpa Kyllönen 7.6.2013 alkaen. Sirpa Humalisto 7.6.2013 alkaen. Varajäsenet: Sirpa Kyllönen 7.6.2013 asti, Lovisa Jakobsson 7.6.2013 asti, Aune Laakkonen, Pekka Erikoinen ja Jarno Ovaska 7.6.2013 alkaen. Liittohallitus piti vuoden aikana seuraavat kokoukset 2-3.maaliskuuta, 20 21.huhtikuuta, 5.kesäkuuta, 17-18.elokuuta ja 16-17. marraskuuta. Työvaliokunta Työvaliokunta koostuu liiton puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajista. Työvaliokunnan kokoonpano oli liittokokouksen jälkeen: Puheenjohtaja: Voitto Visuri. Muut jäsenet: Sinikka Lindquist ja Seija Sjöstedt. Työvaliokunta piti toimintavuoden 2013 aikana 11 kokousta. Erityisliitot RSE - Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset RSE:n hallituksen kokoonpano vuoden aikana oli: Puheenjohtajana toimi Kaisa Lamu ja Ulla Posti varapuheenjohtajana. Varsinaiset jäsenet Ritva Järvinen Arvo Hellman Rauni Virtanen Pentti Nimell Erkki Haarala Varajäsenet Eino Björn Raimo Tamminen Aira Niitenberg Onni Mustonen Riitta Kilpinen 28