LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa vaiheessa tulee laatia suunnitelma osallistumis- ja arviointimenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitellään seuraavat asiat: - Mihin suunnitellaan - Mitä suunnitellaan - Mitä vaikutuksia kaavalla saattaa olla - Miten vaikutuksia arvioidaan - Miten ja missä vaiheessa voi vaikuttaa kaavan valmisteluun ja sisältöön - Mistä saa tietoa kaavoituksesta 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Suunnittelualue sijaitsee Leppävirran ydintaajamassa. Alueella sijaitsee tällä hetkellä omakotitalo, asuin- ja liikerakennus sekä asuinkerrostalotalorakennuksia. Suunnittelualueella ollut kauppakiinteistö on purettu. Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. Suunnittelualue koostuu tiloista 3:154, 3:6, 3:222, 3:85, 3:221, 3:134, 3:135, 3:153, 3:65, 3:64 ja 3:88. Kuva: Suunnittelualuetta
Kuva: Suunnittelualueella sijaitseva liikerakennus 3. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Asemakaava tullaan laatimaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti. Asemakaavan muutoksella tutkitaan alueen kulttuuriympäristölliset arvot sekä tutkitaan liikerakennuksen (vähittäiskaupan suuryksikkö) sijoittuminen alueelle. Samalla tutkitaan myös liikenteen sujuvuus alueella. Kerrostaloalueen osalta ajantasaistetaan kaava vastaamaan nykyistä tilannetta. Kuva: Alustava rajaus sekä ote voimassa olevasta asemakaavasta
4. TAUSTALLA OLEVAT SUUNNITELMAT Maankäyttö- ja rakennuslain antamat erityistavoitteet Vähittäiskaupan suuryksikkö on yli 2 000 k-m2 suuruinen myymälä. (MRL 71 a ). Tilaa vievän erityiskaupan suuryksikön määritelmä tulee voimaan siirtymäajan jälkeen 15.4.2015. Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. (MRL 71 c ). Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös olemassa olevan vähittäiskaupan myymälän laajentamista tai muuttamista vähittäiskaupan suuryksiköksi, vähittäiskaupan suuryksikön laajentamista sekä sellaista myymäläkeskittymää, joka vaikutuksiltaan on verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske vähittäiskaupan myymälän, vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän laajentamista, joka ei ole merkittävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.1.2002. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntienkaavoituksessa. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta tuli voimaan 1.3.2009. Tätä kaavahanketta koskevat erityisesti seuraavat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdat: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu:
Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin, työpaikka tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Savon maakuntakaavan 7.12.2011. Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu viitostien kehittämisvyöhyke, matkailun vetovoima-alue, taajamatoimintojen alue sekä alakeskus.
Kuva: Ote maakuntakaavasta. Yleiskaava: Alueella on voimassa Leppävirran taajaman ja sen ympäristön osayleiskaava. (Kvalt 23.2.2015 4) Yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu keskustapalveluiden alue. Kuva: Ote Leppävirran taajaman ja sen ympäristön osayleiskaava
Asemakaavat: Asemakaavoissa suunnittelualueelle on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue sekä asuinkerrostalojen korttelialue. Ote asemakaavasta on sivulla 2. Suunnittelualueelle on laadittu kaupalliset selvitykset taajaman ja sen lähiympäristön yleiskaavatyön yhteydessä (selvitys valmistunut 28.11.2012). Liikerakennuksen suunnittelu etenee käsikädessä kaavatyön laatimisen kanssa. Suunnittelualueelle on laadittu myös Leppävirran keskustan kehittämissuunnitelma vuonna 2004. Suunnittelualueen vieressä sijaitseva kirkon alue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. (http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?kohde_id=1093) 5. YMPÄRISTÖSELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavan aiheuttamia vaikutuksia suhteessa yleiskaavaan arvioidaan yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Arvioinnin lähtökohtana ovat voimassa olevat suunnitelmat, teetettävät inventoinnit sekä karttamateriaalit ja ilmakuvat. - Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntataloudellisuus Toimivuus Arvioinnit kaupallisen selvityksen pohjalta - Liikenne Pysäköinti Kevytliikenne Huoltoliikenne - Ympäristö Kulttuurihistoria - Ihmiset Elinolot Viihtyisyys Terveellisyys Turvallisuus 6. OSALLISET JA SIDOSRYHMÄT Osallisia kaavahankkeessa ovat: - Suunnittelualueella asuvat ja työskentelevät henkilöt - Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat - Kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat - Viranomaiset (Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Maakuntamuseo - Muut osalliset
Yhdistykset ja seurat - Muut asiantuntijat Sähköyhtiöt Puhelinyhtiö Aluelämpölaitos 7. SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavan on tarkoitus edetä seuraavan aikataulun mukaisesti. - Viranomaisneuvottelu (Alkuvuosi 2013) - Vireille tulo, ilmoitus paikallislehdessä (Helmikuu 2013) - Kaavaluonnos nähtäville, ilmoitus paikallislehdessä. Aineisto kunnan internet kotisivuille. Ilmoitus kirjeitse naapureille. (Kesä 2013). Pidetään asukastilaisuus yhdessä taajaman yleiskaavan kanssa. Pyydetään viranomaisilta lausunnot Osallisilla mahdollisuus jättää mielipide (MRA 30 ) Laaditaan vastineet - Kaavaehdotus nähtäville, ilmoitus paikallislehdessä. Aineisto kunnan internet kotisivuille. Ilmoitus kirjeitse ulkopaikkakuntalaisille. (Kesä 2015) Pyydetään viranomaisilta lausunnot Osallisilla mahdollisuus jättää muistutus (MRA 27 ) Laaditaan vastineet - Viranomaisneuvottelu (tarvittaessa) - Kunnanhallituksen käsittely (Syksy 2015) - Kunnanvaltuuston käsittely (Syksy 2015) Kunnanvaltuuston päätöksestä voi valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen. Osallisella on mahdollisuus esittää ELY-keskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Tämä silloin mikäli osallinen katsoo osallistumis- ja arviointisuunnitelman olevan erityisen puutteellinen. Aikataulu on ohjeellinen ja se tarkentuu prosessin edetessä. 8. YHTEYSTIEDOT Leppävirran kunnassa yhteyshenkilönä on Kaavoittaja Suvi Nenonen Savonkatu 39 (PL 4) 79100 LEPPÄVIRTA puh. 044-797 5523 email. suvi.nenonen@leppavirta.fi
Tekninen Johtaja Virve Wright Savonkatu 39 (PL 4) 79100 LEPPÄVIRTA puh. 044-790 6056 email. virve.wright@leppavirta.fi Kaavan laatijana toimii Järvi-Saimaan Palvelut Oy Kaavoitusinsinööri Simo Kaksonen Kauppatie 1 58700 SULKAVA puh. 044-417 5243 email. simo.kaksonen@jarvisaimaanpalvelut.fi