Nikkilän Sydän oppilaaksiotto Nickby Hjärta - elevupptagningen

Samankaltaiset tiedostot
Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto Nikkilän Sydämen laajennuksen oppilaaksiotosta sivistysvaliokunnalle

Nikkilän Sydämen laajentaminen, vaihe 2, hankesuunnitelman hyväksyminen / Utvidgningen av Nickby Hjärta, fas 2, projektplanens godkännande

Esitys sivistystoimen palveluverkkosuunnitelmaksi Sipoon kunta

Katsaus kouluinvestointien pedagogiikkasuunnitteluun ja lapsi- ja sidosryhmävaikutusten arviointeihin. Teknisen johtajan ajankohtaisasiat

Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto Nikkilän Sydämen laajennuksen oppilaaksiotosta sivistysvaliokunnalle

Nikkilän Sydämen laajentaminen, vaihe 2, hankesuunnitelma, Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto

Nikkilän Sydämen laajennuksen, vaihe 2, hankesuunnitelman hyväksyminen


Nikkilän Sydämen päiväkoti, hankesuunnitelman hyväksyminen / Nickby Hjärtas daghem, godkännande av projektplanen

Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Svenska utbildningssektionen

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Sipoon kunnan kouluverkkosuunnitelma

TEKVLK 109 Tekninen valiokunta Valmistelija: talotekniikkainsinööri Pekka Nirhamo, pekka.nirhamo(at)sipoo.fi

Nimi/Namn Klo/kl. Tehtä vä/uppg Lisätiedot

TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE

Käynnistämistapaaminen

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

- Yhtenäiskouluissa yläkoulun koko on usein alakoulua suhteellisesti suurempi, koska alakouluilla on lähipalveluiden luonne.

Kuulemistilaisuus

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Koulujen tilatehokkuutta metsästämässä

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos

57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa alkaen

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

Aloite kieltenopetuksen varhentamisesta/kokoomuksen valtuustoryhmä

Nikkilän Sydän, laajennuksen oppilaaksiotto / Elevupptagningen för Nickby Hjärtas utbyggnad

Tilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä

KOULUVERKKOSELVITYSTYÖRYHMÄN VÄLIKATSAUS 2016

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI - Johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

OPS Minna Lintonen OPS

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

Aloite kieltenopetuksen varhentamisesta/kokoomuksen valtuustoryhmä

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Horisontti

Sipoonlahden koulun laajentaminen ja muutostyöt, hankesuunnitelma, Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi

Sipoonlahden koulun laajentaminen ja muutostyöt, hankesuunnitelman hyväksyminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat

Helsingin kaupunki Esityslista 13/ (6) Opetuslautakunta OTJ/

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valmistelijat / lisätiedot: Reetta Hyvärinen, puh Juha Nurmi, puh

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen

Kosken koulukeskuksen hankesuunnitelman valmistelun tilannekatsaus

6,322123(78672,0(1. Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto. Jari Alasmäki opetusjohtaja

Espoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat

Riihikallion koulukeskus. Vaihtoehtoiset mallit

Opetussuunnitelman arvopohja ja tuntijako

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto Asia/

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Perusopetuksen opetussuunnitelma: Muutos arviointiin 1.8.

Yläkouluun ilmoittautuminen

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (6) Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto Asia/

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Parkanon koulukampus. Pedagogisen suunnittelun johtaminen ja yhteistyö rakennussuunnittelun kanssa elinkaarimallissa

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulospalkkiotavoitteet vuonna

Palveluverkon uudistaminen. Kuulemistilaisuus

4432/ /2015

Summanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo

Aloite nollatoleranssista koulukiusaamiselle/marja Manninen-Ollberg ym.

ENON JAUIMAHARJUN YLÄKOULUJEN YHDISTÄMINEN. Riitta Huurinainen

L O V I I S A N K A U P U N K I SIJOITUKSEN VAIHTOEHTOTARKASTELU

Läntisen alueen palveluverkkoselvitys. Kasvu ja kulttuuri ydinprosessi Pekka Kares

Yleissivistävä koulutus uudistuu

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen kuntalaiskysely

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari

Nova Schola Finlandia moderni koulu

Tulevaisuuden palvelumalli 2025, kaakon palvelualue (Kaukajärvi, Annala, Haihara, Hervanta, Hervantajärvi, Rusko, Lukonmäki, Vuores, Hallila)

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt

Transkriptio:

Nikkilän Sydän oppilaaksiotto Nickby Hjärta - elevupptagningen Nuorisovaltuusto Ungdomsfullmäktige

Nikkilän Sydän - oppilaaksioton eri vaihtoehdot Nickby Hjärta elevupptagningens olika alternativ Hankesuunnitelmaprosessin aikana sivistysvaliokunnan ja jaostojen käsittelyssä päätettiin tarkemmin selvittää eri oppilaaksi-otto vaihtoehtojen vaikutuksia Nikkilän Sydämen laajennukseen. 1. NS-suomenkielinen yhtenäiskoulu, ruotsinkielinen yläkoulu (Kungsvägen). Erillinen ruotsinkielinen alakoulu (Kyrkoby) Nikkilän Sydämen laajennuksen tilat ovat osa suomenkielistä kouluverkkoa ja Nikkilän Sydämeen muodostuu suomenkielinen yhtenäiskoulu noin 720 koululaisella ja ruotsinkielinen yläkoulu noin 370 koululaiselle 2. NS-ruotsin- ja suomenkielinen yhtenäiskoulu Nikkilän Sydämen laajennuksen tilat ovat osa kummankin kieliryhmän koululuverkkoa ja Nikkilän Sydämeen muodostuu kummankin kieliryhmän osalta yhtenäiskoulu - suomenkielinen yhtenäiskoulu noin 510 koululaista ja ruotsinkielinen yhtenäiskoulu noin 580 koululaiselle. 3. NS-Suomenkielinen yhtenäiskoulun, Kungsvägenin ja Gymnasium Nikkilän Sydämessä sijaitsisi ruotsinkielinen yläkoulu ja ruotsinkielinen lukio, noin 500 oppilasta/opiskelijaa sekä suomenkielinen yhtenäiskoulu noin 570 koululaiselle. 4. NS- ruotsinkielinen yhtenäiskoulu ja Gymnasium ja suomenkielinen yläkoulu (Sipoonjoki) Nikkilän Sydämessä sijaitsisi ruotsinkielinen yhenäiskoulu ja lukio noin 720 opiskelijaa sekä suomenkielinen yläkoulu (Sipoonjoki) noin 370 koululaiselle.

Mikä askarruttaa? Vad undrar man över? Yhtenäiskoulu / Sammanhållen grundskola Avoin oppimisympäristö / tilojen riittävyys? / Öppen inlärningsmiljö / Räcker utrymmena? Talon kieli svenska / suomi? Husets språk / ruotsi / finska? Kuka tulee käymään Nikkilän Sydämen laajennuksessa? Vem kommer att gå i skola i Nickby Hjärtas utvidgning?

Linjaukset jotka ohjaavat suunnittelua 1. Muodostetaan Söderkullassa, Nikkilässä ja myöhemmin lähellä toisiaan olevista tai lisää rakennettavista rakennuksista kampuksia 1. Suunnitellaan kampuksen palvelutilat monitoimisiksi 2. Muodostetaan uusista palvelutuotantotiloista modulaarisia ja vaiheittain kasvun mukaan rakennettavia rakennuksia 3. Yhdistetään ala- ja yläkoulun, varhaiskasvatuksen sekä pääsääntöisesti liikunnan, vapaa-ajan ja kulttuurin palvelutuotanto yhteisiin kampuksiin 4. Suomen- ja ruotsinkieliset kieliryhmät organisoidaan pääsääntöisesti saman kampuksen (koostuu useista rakennuksista) yhteyteen 5. Varhaiskasvatuksen kunnalliset päiväkodit pyritään rakentamaan kampusalueiden yhteyteen. Esiopetus toteutetaan koulujen yhteydessä sisältäen täydentävän päivähoidon. 2. Haja-asutusalueiden palveluverkkolinjaukset edellyttävät syvällisempää vaihtoehtojen taloudellisen vaikutuksen sekä hyötyjen ja haittojen analyysiä. Esitys em. laajuudessa mahdollista vasta vuoden 2016 päätöksenteossa. Koulutilojen järjestämisessä voidaan käyttää vaihtoehtoisia ratkaisuja kehitysvaiheesta riippuen. Lopullisena tavoitteena 0 9 luokat samaan kouluun 0 9 yhtenäiskoulu on pitkällä aikajänteellä tavoitteena Sivistysvaliokunta 2015 (KH kesken)

Nikkilän Sydämen laajennus-taustaa Sipoon kunnanvaltuusto on kokouksessaan 7.1..2016 hyväksynyt Nikkilän Sydämen laajennuksen, vaihe 2, hankesuunnitelman. Hankesuunnitelma on laadittu ohjausryhmän, hankesuunnitteluryhmän ja pedagogisen ryhmän yhteistyönä. Hankesuunnitelman valmistelua on ohjannut poliittinen ohjausryhmä, johon kuuluu kunnanhallituksen valitsemina jäseninä Rolf Björkell, Kjell Grönqvist, Rauno Haapaniemi, Ari Oksanen, Maarit Rope, Antti Skogster ja Ari Tamminen Hankeorganisaatio on muodostunut kahdesta ryhmästä, hankesuunnitteluryhmästä ja sen alaisuudessa toimivasta pedagogisesta ryhmästä.

Hankesuunnitteluryhmä ja Pedagoginen ryhmän Hankesuunnitteluryhmä on vastannut hankesuunnitelman sisällöstä ja koordinoinut sen toteutumista. Hankesuunnitteluryhmän ovat muodostaneet Sipoon kunnan edustajat ja ARK-House arkkitehdit Oy alikonsultteineen. Pedagogisen ryhmän tehtävänä on ollut tuottaa tarvittava pedagoginen lähtöaineisto pedagogisen suunnitelman ja sen mukaisen ehdotussuunnitelman laatimiseen. Pedagogisen ryhmän toimintaan on osallistunut edellä hankesuunnitteluryhmässä mainittujen tahojen ohella opettajia ja muiden käyttäjäryhmien edustajia. Hankesuunnitelmassa on käsitelty mm. hankkeen osapuolet, vaikutusten arviointi, pedagoginen suunnitelma, tilaohjelma, kustannusarvio sekä muita rakennustekniikkaan liittyviä asioita.

Mihin Nikkilän Sydämen laajennusta tarvitaan? Nikkilän Sydämen laajennuksen tarveselvitys Nikkilän alueen asukasmäärän ennustetaan kasvavan tulevina vuosina keskimäärin 300 asukkaalla vuodessa uusia alueita rakennettaessa ja otettaessa käyttöön. - lapsiluvun ennustetaan kasvavan vuosittain 45 lapsella alkaen vuodesta 2018. Uusi koulutila 350 oppilaalle sijoitetaan laajennuksena Nikkilän Sydämen yläkoulun yhteyteen ja näin mahdollistaa yhtenäiskoulun syntyminen, kun samassa rakennuksessa toimisivat luokat e-9. (e=esiopetus) Uuden koulun valmistuessa vuonna 2020 Nikkilän Sydämen koulu mahdollista yhteensä noin 1 080 lapsen perus- ja esiopetuksen jakautuen ruotsin- ja suomenkielisiin kouluihin.

Nikkilän kaavoitus ja kehittäminen NIKKILÄN KESKUSTAN Y-KORTTELIEN VIITESUUNNITELMA Sipoon Nikkilässä on käynnissä voimakas kehitys. Alueen odotetaan kasvavan vuoteen 2035 mennessä noin 4000 asukkaan taajamasta 10 000 alueeksi. Tässä viitesuunnitelmassa on haettu ison mittakaavan kehityslinjaa Nikkilän Y-kortteleiden alueelle ja tehty työ toimii jatkossa alueen asemakaavoituksen apuvälineenä. Miltä Nikkilä näyttää ja tuntuu vuoden 2035 jälkeen, kun asukkaiden ja aluetta käyttävien ihmisten määrä on yli kaksinkertaistunut nykyisestä? Tämä viitesuunitelma esittää siihen yhden vastauksen. Suunnittelun aikana käytiin läpi useita vaihtoehtoisia malleja, joista laajan ohjausryhmän johdolla valittiin vaihtoehto kampus. Sen katsottiin olevan parhaiten jatkosuunnitteluun sopiva

T I E T V Ä G A R K A D U T G A T O R

Yhtenäiskoulu? Sammanhållen grundskola? Sipoon sivistysvaliokunta on määrittänyt tavoitteet, jossa perustetaan luokkien e-9 (e=esiopetus/förskola) kampusalueita. Kampusalueille sijoitetaan myös varhaiskasvatuksen yksikkö/itä ja ne toimivat myös muiden palvelupisteinä myös muissa kunnan palveluissa mahdollisuuksien mukaan. Perusopetus nähdään osana elinikäisen oppimisen jatkumoa. Kehittämisen lähtökohtana on oppilaan kannalta yhtenäisesti ja mielekkäästi etenevä oppimispolku, jossa ei ole syrjäytymistä mahdollistavia nivelvaiheita. Huomiota on suunnattava: perusopetuksen joustavaan alkuun kuudennen ja seitsemännen vuosiluokan niveleen sekä perusopetuksen päättövaiheen kehittämiseen. Yhtenäisyys merkitsee myös kokonaisvaltaista huolenpitoa kaikkien oppilaiden oppimisesta ja hyvinvoinnista. pedagoginen ratkaisu, jonka tavoitteena on johdonmukainen ja eheä koulupolku oppilaalle ja toisaalta kokonaisvaltaisen kasvatus- ja opetustyön mahdollistuminen opettajille. Perusopetuksella on yhteinen arvopohja, tehtävä, tavoitteet ja yhtenäinen oppimiskäsitys. Oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt on määritelty kullekin vuosiluokalle ja kokonaisuuksien nivelkohtiin on laadittu kansalliset hyvän osaamisen kuvaukset ja 9. vuosiluokan loppuun päättöarvioinnin kriteerit.

Miten muut? Hur gör andra?

Avoin oppimisympäristö Öppen inlärningsmiljö Oppimistilojen uudistamiseen ovat pääasiassa vaikuttaneet uudenlaiset oppimiskäsityksen ja opetusmenetelmät sekä uudenlainen teknologia ja sen käyttöönotto opetustarkoituksessa. Uudistunut toimintakulttuuri vaatii ympärilleen perinteistä luokkatilaa paremmin uudenlaiseen oppimiseen soveltuvan taipuisan toimintaympäristön. Tilojen käyttöä tehostamalla, kokonaisneliömäärää supistamalla ja tilojen ominaisuuksia parantamalla on tarkoitus tuottaa moderneja ja kustannustehokkaita oppimisympäristöjä. Avoimella oppimisympäristöllä tarkoitetaan monikäyttöisiä ja muunneltavia tiloja, joissa erilaiset opiskelutilat ovat varusteltu erilaista työskentelyä varten.

Avoin oppimisympäristö Öppen inlärningsmiljö Erityisvaatimukset kuvaavat kohdistetusti niitä asioita, jotka muodostavat nimenomaan pedagogisesti taipuisaa, uudenlaista oppimisympäristöä. Oppimistilan tulee olla suunniteltu tukemaan aktiivista, oppimistapapohjaista oppimismallia kuin myös vaihtuvia pedagogioita. Tärkein ominaisuus hyvässä oppimistilassa on se, että se mahdollistaa monenlaisen toiminnan. Taipuisa tila antaa opettajalle vapauksia valita käytettävät oppimis- ja opetusmetodit. Monipuolisessa ja pedagogisesti taipuisassa oppimisympäristössä oppijat voivat harjoittaa erilaisia tehtäviä niille osoitetuilla oppimisen alueilla vapaassa vuorovaikutuksessa toistensa ja opettajan kanssa, sekä käyttää apuvälineitä ja oppimiskalusteita, jotka yhdistävät heidät oppimisympäristöön. Hyvässä, pedagogisesti taipuisassa oppimisympäristössä oppilaan on mahdollista liikkua tilassa ja osallistua erilaisiin aktiviteetteihin.

Oulu https://www.youtube.com/watch?v=akutydjvugw Juteinikeskus https://www.youtube.com/watch?v=rrcr88l-j_m

Nikkilän Sydän - oppilaaksioton eri vaihtoehdot Nickby Hjärta elevupptagningens olika alternativ Hankesuunnitelmaprosessin aikana sivistysvaliokunnan ja jaostojen käsittelyssä päätettiin tarkemmin selvittää eri oppilaaksi-otto vaihtoehtojen vaikutuksia Nikkiläns Sydämen laajennukseen. 1. NS-suomenkielinen yhtenäiskoulu, ruotsinkielinen yläkoulu (Kungsvägen). Erillinen ruotsinkielinen alakoulu (Kyrkoby) Nikkilän Sydämen laajennuksen tilat ovat osa suomenkielistä kouluverkkoa ja Nikkilän Sydämeen muodostuu suomenkielinen yhtenäiskoulu noin 720 koululaisella ja ruotsikielinen yläkoulu noin 370 koululaiselle 2. NS-ruotsin- ja suomenkielinen yhtenäiskoulu Nikkilän Sydämen laajennuksen tilat ovat osa kummankin kieliryhmän koululuverkkoa ja Nikkilän Sydämeen muodostuu kummankin kieliryhmän osalta yhtenäiskoulu - suomenkielinen yhtenäiskoulu noin 510 koululaista ja ruotsinkielinen yhtenäiskoulu noin 580 koululaista. 3. NS-Suomenkielinen yhtenäiskoulun, Kungsvägenin ja Gymnasium Nikkilän Sydämessä sijaitsisi ruotsinkielinen yläkoulu ja ruotsinkielinen lukio, noin 500 oppilasta/opiskelijaa sekä suomenkielinen yhtenäiskoulu noin 570 koululaista. 4. NS- ruotsinkielinen yhtenäiskoulu ja Gymnasium ja suomenkielinen yläkoulu (Sipoonjoki) Nikkilän Sydämessä sijaitsisi ruotsinkielinen yhenäiskoulu ja lukio noin 720 opiskelijaa sekä suomenkielinen yläkoulu (Sipoonjoki) noin 370 koululaista.

Så här långt ser det ut såhär Tältä tämä näyttää tässä vaiheessa Nuorisovaltuuston kanta? Ungdomsfullmäktiges åsikt?

Kustannukset Euroa/oppilas Perus-opetus vuonna 2015 Ennuste 2021 ero ero % Pääomameno 1 518 1 532 14 0,9 % Käyttö- ja ylläpitomenot 1 592 726-866 -54,4 % Yhteensä 3 109 2 258-851 -27,4 % Yllä olevassa taulukossa on esitetty Sipoon kunnan perusopetuksen toteutuneet, oppilaskohtaiset tunnusluvut, joiden mukaan vuonna 2015 sisäistä vuokraa veloitettiin 3.109 euroa/oppilas. Summa jakautui lähes tasan pääomavuokran ja ylläpitovuokran kesken. Taulukossa on esitetty Nikkilän Sydämen osalta ennuste vuodelle 2021, jonka ennakoidaan olevan ensimmäinen toimintavuosi, jolloin laajennuksen tilat ovat käytössä. Vertailu osoittaa, että koulun tilojen kokonaiskustannukset 2.258 euroa oppilasta kohti ovat huomattavasti eli 27,4 % edullisemmat verrattuna nykyisiin keskiarvolukuihin. Erityisesti käyttö- ja ylläpitomenoissa saavutettaisiin huomattava tehostuminen. Mikäli vuoden 2021 kustannukset muunnettaisiin nykyiseen rahan arvoon, ero kasvaisi vielä esitettyä suuremmaksi. Vertailuista voidaan päätellä, että Nikkilän Sydämen kustannukset laajennusinvestoinnin jälkeen olisivat selvästi nykyisiä tiloja paremmalla tasolla. Vaikka neliökohtaiset eurot/m2/kk eivät poikenneet kokonaissummaltaan toisistaan kovinkaan paljon, oppilaskohtainen tarkastelu osoittaa, että laajennuksen avulla tilakustannuksia saadaan tosiasiallisesti pienennettyä.