Kohtaa aidosti, vaikuta vahvasti

Pesäpuun tuotteet

Kohtaa aidosti, vaikuta vahvasti Pesäpuu ry:n kehittämistyön tavoitteena on edistää lapsinäkökulman esiintuomista lastensuojelussa kehittämällä lapsen äänen kuulemiseen liittyviä työmenetelmiä ja välineitä. Tähän tuote-esitteeseen on koottu Pesäpuun tuotteet. Vihkon tarkoituksena on tarjota sinulle mahdollisuus nähdä, mitä on tarjolla ja auttaa sinua löytämään uusia välineitä, menetelmiä ja materiaalia omaan työhösi. Haluamme nostaa esille erityisesti lapsen kohtaamisen teemaa ja pysähtyä miettimään välinetyöskentelyn ympärille rakentuvaa vuorovaikutusta. Lupaus lapselle -tuotteet sekä opas- ja käsikirjat on tuotettu avuksi lasten kanssa työskentelyyn lastensuojeluprosessin eri vaiheissa. Materiaalit soveltuvat myös muuhun lasten ja perheiden kanssa tehtävään työhön. Materiaaleja voi hyödyntää niin yksilö- kuin vertaisryhmätyöskentelyssä ja soveltaa mm. koulutus-, työnohjaus- ja terapiakäyttöön myös aikuisille. Lastensuojelussa on keskeistä, että lapsen elämä tehdään näkyväksi hänen omasta näkökulmastaan käsin. Lapsen auttaminen edellyttää, että hänet kohdataan tasavertaisena osapuolena lastensuojeluprosessissa sen sijaan, että aikuiset määrittelisivät lasten tarpeita ilman kontaktia heihin. Perinteinen vanhempien ja asiantuntijoiden kuuleminen ei välity automaattisesti laatuna lapsen elämään. Perheiden kanssa työskentelyn tulisikin olla suunnitelmallista ja lapset huomioivaa. Lapsilähtöiset välineet ja työtavat toimivat keskustelun tukena silloin, kun lapsen ja perheen tuen tarvetta arvioidaan yhdessä. Pesäpuun tuotteet mahdollistavat lasten kokemusten ja tunteiden työstämisen hienovaraisella, lasta voimavaraistavalla tavalla. Pesäpuun kehittämistyö jatkuu. Otamme mielellään vastaan palautetta ja kehittämisehdotuksia tuotteista ja niiden käyttötavoista: http://www.pesapuu.fi/jarjesto/terveiset/ Tuotetilaukset voit tehdä osoitteessa http://verkkokauppa.pesapuu.fi/ 2 Päivitetty: 28.11.2014 Oikeus hintamuutoksiin pidätetään.

Toiminnallisen kohtaamisen kaari Toiminnallinen työskentely auttaa lapsia ja nuoria ilmaisemaan itseään heille luontaisella tavalla. Toiminnallisuus voi lapsen ja aikuisen välisessä kohtaamisessa käynnistää vuoropuhelun, virittää tunneyhteyteen, motivoida työskentelyyn, houkuttaa tarinankerrontaan, auttaa lasta keskittymään sekä tuoda iloa ja huumoria työskentelyyn. Useimmiten lapselle ja nuorelle on luonnollisempaa toimia kuin puhua omasta elämästään. Lapsella saattaa olla vaikeuksia kuvata kokemuksiaan, nimetä tunteitaan tai ylipäätään ymmärtää kokemaansa. Toiminnallisuus tarjoaa tilan, jossa kuvien, leikin, mielikuvien ja luovuuden avulla voi tarkastella elämäänsä. Toiminnan on hyvä olla suunnitelmallista ja tavoitteellista: vetäjät ja osallistujat tietävät mitä, miksi ja miten tehdään. Toiminnallisten välineiden käytössä on tiettyjä säännönmukaisuuksia, joita seuraamalla tapaamisen kulku helpottuu. ETUKÄTEISVALMISTELUT: työskentelytila: hyvässä työskentelytilassa ei ole liikaa tai liian vähän ärsykkeitä, vaan se auttaa lasta keskittymään. Rauhallisessa ympäristössä lapsen on helpompi keskittyä. Ulkopuoliset ärsykkeet ja keskeytykset on hyvä sulkea pois. Taustamusiikki voi rauhoittaa lasta. Myös veden juominen voi auttaa keskittymään. työskentelypaikka: vilkas lapsi hyötyy paikan ja asennon vaihtamisesta. Hän pitää yllä vireystilaansa liikehtimällä, joten liikkuminen rentouttaa ja parantaa lapsen keskittymistä. Anna lapselle stressipallo, sinitarraa tai muovailuvahaa. lapsen valmistautuminen tapaamiseen: lapsen tulee olla tietoinen palaverista ja siinä käsiteltävistä asioista. Kun lapselle on etukäteen kerrottu käsiteltävistä asioista, hän pystyy palaverissa paremmin ilmaisemaan omia ajatuksiaan, tunteitaan, odotuksiaan ja tarpeitaan. (katso Uskomme sinuun usko sinäkin -käsikirja nuorilta nuorille s. 20 23. www.lskl.fi/usus) VIRITTÄYTYMINEN on valmistautumista käsiteltävään teemaan. Virittäytyminen luo turvallisuuden tunnetta; ajatukset ja kokemukset kuullaan ja otetaan todesta. Virittäytymisen avulla luodaan yhteenkuuluvaisuutta. Työskentelyyn motivointi on yhteydessä osallisuuteen. Lasta motivoi se, että työntekijä muistaa hänen nimensä, kertaa aiempien tapaamisen asiat, toistaa sattuneita tapahtu- 3

mia ja antaa myönteistä palautetta. Alussa kerrataan miksi työskennellään ja mitä tiedolla tehdään. Aikataulu (ohjelma ja kesto) on hyvä olla kaikkien näkyvissä vaikka fläppitaululla. Tämä tuo lapselle tunteen, että hänestä välitetään ja ollaan kiinnostuneita. Virittäytymisessä lapsen mielialaa ja vireystilaa voi havainnollistaa tunnekorttien avulla. Millä mielellä olen nyt -kysymys suuntaa ajatukset taaksepäin asioihin, joiden parista on tultu siihen hetkeen. Kun päällimmäiset ajatukset ja tunteet on saatu purettua, on helpompi olla läsnä ja kohdistaa ajatukset tulevaan. Kannattaa ottaa selvää siitä, koska viimeksi lapsi on syönyt. Nälkäisen ja väsyneen lapsen kanssa on haastavaa työskennellä. Lapsi aistii sen, onko aikuinen aidosti läsnä. Läsnäolo rakentuu kunnioituksesta, hyväksynnästä, empatiasta, aitoudesta, katsekontaktista, kosketuksesta (jos lapsi antaa koskea) ja herkkyydestä olla tilanteessa läsnä. Aitous ja rehellisyys kulkevat käsikädessä. Lapsen tarinaa ei pidä tulkita, vaan kannattaa kysyä uudestaan ja tarkentaa kuulemaansa. Herkkyys ilmenee myös siten, että aikuinen käyttää lapsen ikätason mukaista kieltä. Lapsia kiinnostaa eloisa puhe, jossa on ilmeitä, eleitä ja kehollisuutta. Visuaalisuus auttaa pukemaan sanoiksi tapahtumia, tilanteita, ajatuksia ja tunteita. Työskentelyn alussa on hyvä kerrata yhteistyösopimukset, joiden tarkoituksena on lisätä turvallisuutta osallistujien kesken. Kun pelisäännöt laaditaan yhdessä, on osallistujien helppo sitoutua niihin. TYÖSKENTELYVAIHEESSA käsitellään tavoiteltua asiaa, ollaan kiinni ytimessä. Toiminnallisten välineiden käytössä on tärkeä huomioida, ettei väline ole itsetarkoitus, vaan lapsen kohtaamisessa se toimii vuorovaikutuksen ja ilmaisun välineenä suhteessa asetettuun tavoitteeseen ja tarkoitukseen. Työskentelyn edetessä tavoite ja tarkoitus saattavat muuttua. Toiminnallista välinettä käytettäessä: Tutustutaan huolellisesti työskentelyvälineeseen: Tiedän, mitä teen ja toiminnallinen väline on minulla hallussani. Olen kokeillut välinettä ja tiedän sen hyvät ja huonot puolet. Valitaan väline lapsen ja käsiteltävän teeman mukaan: Otan huomioon lapsen iän ja kehityksen välineen valinnassa. 4

Hyödynnetään lapsen omat ideat ja kiinnostuksen kohteet: Minulla on herkkyyttä kuulla lapsen ideat, ja liitän toiminnan lapsen kiinnostuksen kohteisiin. Muistan, että lapsi tarvitsee taukoja työskentelyssä. Laaditaan tilanneherkkä suunnitelma: En noudata tiukasti jotain runkoa, joten pystyn joustavasti vaihtamaan suunnitelmaani. Helpotan lapsen keskittymistä vaihtelemalla toiminnallisia tehtävätyyppejä (esim. korteista piirtämiseen). Eettisyys on työskentelyn ytimessä Työskentely on vapaaehtoista, lasta ei voi pakottaa puhumaan. Huolehditaan luottamuksellisuudesta ja turvallisuudesta: Työskentelyssä ei metsästetä traumoja, vaan edetään askeleen kerrallaan, lasta kunnioittaen ja kuunnellen. Autetaan häntä saamaan sanoja tunteille ja selityksiä käyttäytymiselleen. Lapselle ei luvata sellaista, mitä ei pystytä pitämään. Etsitään lapsen tarinaa, ajatuksia ja kokemuksia, todellisia tai kuvitteellisia. TYÖSKENTELYN PÄÄTTYESSÄ ei nosteta uusia asioita keskusteluun, vaan jäähdytellään ja sulatellaan käsiteltyä asiaa. Lopettaessa voi jättää reilusti aikaa yhteiseen kivaan tekemiseen, jotta lapselle jäisi hyvä ja levollinen mieli kohtaamisesta. Kannustetaan selviytymistä ja korostetaan lapsen voimavaroja. Kertaa, jäsennä ja reflektoi käsitellyt asiat ja kannusta lasta antamaan palautetta tapaamisesta. Jokainen kohtaaminen voi voimaannuttaa lasta ja auttaa häntä oman elämäntarinan kokoamisessa. Parhaimman tuloksen ja hyödyn työskentelystä saa, kun kaikki lapsen ympärillä olevat aikuiset toimivat yhteisen suunnitelman mukaisesti lapsen hyväksi. Kohtaamisen eri vaiheet ja sen herättämät tunteet ja ajatukset on hyvä käydä läpi työparin tai työohjaajan kanssa. On tärkeää ymmärtää itseään, erityisesti, jos työkseen ymmärtää ja kasvattaa toisia. Sijaistraumatisoituminen koskettaa jokaista, joka on tekemisissä traumatisoituneiden lasten, nuorten ja/tai aikuisten kanssa. 5

Nallekortit 50 (St. Lukes) Korttien kuvissa nallet ilmentävät tunteita ja persoonallisuudenpiirteitä. Kortit toimivat tukena perhe-elämää, ihmissuhteita ja tunteita koskevissa keskusteluissa lasten, nuorten ja aikuisten kanssa. Korttien avulla voi käsitellä ongelmia, muutoksia ja tulevaisuuden suunnitelmia sekä edistää osallistujien itsetuntemusta. Sisältää 50 korttia sekä ohjevihkon suomeksi ja englanniksi. Tunnesäätilakortit 10 Tunnesäätiloja kuvaavat aurinko, puolipilvinen, sade ja ukkonen. Tunnesäätilakorttien tarkoituksena on auttaa lasta hahmottamaan omaa tunnetilaansa ja toimia keskustelunavaajana lapsen kokemukselle. Sisältää 40 korttia (10 kpl/tunne). Kissan päivät 15 Korttisarjat ja pelit Lapsille tarkoitettujen korttien kuvissa kissat ilmentävät erilaisia tunteita. Korttiin on kirjoitettu tunteen nimi. Kortteja voidaan käyttää sekä muistipelinä että yksittäisinä tunnekortteina. Korttien tarkoituksena on tukea virittäytymistilanteita, auttaa tunteiden nimeämisessä ja opettaa tunteiden ilmaisua. Lisäksi kortit palvelevat arjen kuvaamisen apuvälineinä. Sijoitettujen lasten kanssa työskenneltäessä kortit voi liittää Pesäpuu ry:n sijoituksesta kertovaan satukirjaan Miuku Pörröseen tai Avaintarina-tilannekuviin. Sisältää 12 korttiparia, eli 24 korttia ja ohjevihko. 6

Enkelit-kortit 50 (St. Lukes) Enkelikortit auttavat lasten ja vanhempien kanssa työskenteleviä pohtimaan yhdessä omia ja muiden ihmisten vahvuuksia ja tärkeitä asioita elämässä ja sitä, kuinka selvitä elämän ylä- ja alamäessä sekä tekemään ja tunnistamaan hyviä tekoja arjessa. Korttien aiheina ovat muun muassa ystävällisyys, rohkeus, sitoutuminen, oikeuden- mukaisuus, kärsivällisyys ja hyväksyminen. Sisältää 52 korttia ja ohjevihkon. Tunne Tyypit nuorten omat kortit 40 Tunne tyypit -tunnekorttisarjassa näkyy nuorten käden jälki. Nuori piirtäjä piirsi sijoitettujen nuorten toiveesta 30 hahmoa kuvaamaan nuorten kokemusmaailmaa. Tunne tyypit ovat toiminnallinen väline nuorille, mutta ne soveltuvat myös aikuisten kanssa tehtävään työhön. Kortit toimivat keskustelun avaajana tai sulkijana. Ne rohkaisevat osallistujia kertomaan mielialastaan, kokemuksistaan ja auttavat heitä tutustumaan omaan itseensä. Sisältää 30 korttia ja ohjevihkon. Mun Stoori -kortit 50 (St. Lukes) Osaanko tunnistaa tunteitani ja ajatuksiani? Pystynkö säätelemään tunteitani? Millaisia valintoja haluan tehdä, ja mitkä asiat estävät niiden toteutumista? Korttisarjat ja pelit Muun muassa näitä kysymyksiä voit tarkastella Mun Stoori -korttien avulla. Korttien moni-ilmeinen ulkoasu tarjoaa tilan vuorovaikutuksen herättämiseen, tunteiden ja ajatusten peilaamiseen ja oman tarinan löytämiseen. Sisältää 32 korttia ja ohjevihkon. 7

Baby Strengths -kortit 50 (St. Lukes) Ihastuttava korttisarja auttaa vanhempia tunnistamaan vau- van tai pienen lapsen vahvuuksia, tarpeita ja rakentamaan vastavuoroista suhdetta lapsen kanssa. Sisältää 25 englanninkielistä korttia sekä englanninkielisen ohjevihkon. Lasten vahvuuskortit 50 Vahvuuskortit ovat keskustelua synnyttävä työkalu. Kortit voivat herättää uusia näkökulmia ja kysymyksiä ja edelleen innostaa miettimään uudenlaisia ratkaisuja. Vahvuuskortteja voidaan käyttää mm. itsereflektioon, itsetunnon rakentemiseen, ongelman ratkaisuun ja tavoitteen asettamiseen. Kortit sopivat erityisesti lapsille. Sisältää 54 korttia sekä ohjevihkon suomeksi ja englanniksi. Korteissa on teksti suomeksi ja ruotsiksi. Korttisarjat ja pelit Vahvuuskortit 50 Eläinhahmoin kuvitettujen korttien sarja, joista jokaisessa kortissa on vahvuutta kuvaava sana. Korttien tarkoituksena on vahvista itsetuntoa, luoda uskoa positiiviseen muutokseen ja opetella selviytymiskeinoja. Kortit soveltuvat lasten, nuorten ja aikuisten kanssa työskentelyyn. Sisältää 40 korttia ja ohjevihkon. 8

Tarvekortit 15 Pesäpuun uudet Tarvekortit avuksi lapsen tarpeiden tunnistamiseen ja arviointiin. Pakkaan kuuluu 36 korttia, jotka on kehitetty erityisesti vanhempien kanssa työskentelyyn, mutta soveltuvat myös nuorille. Korttien mukana tulevassa ohjevihkosessa on ideoita korttien monipuoliseen käyttämiseen ja sinä voit keksiä itse lisää. Elämän tärkeät asiat -kortit 35 Elämän tärkeitä asioita kuvaava korttisarja. Korttien tarkoituksena on tukea lasta ja/tai aikuista tuottamaan omaa tarinaansa elämästään ja siitä, mitkä asiat hän kokee itselleen tärkeiksi. Tavoitteena on löytää keinoja lapsen ja/tai aikuisen ympärillä olevien voimavarojen vahvistamiseksi. Sisältää 36 korttia ja ohjevihkon. Väittämäkortit 30 Erilaisten väittämien ja/tai täydennettävien lauseiden korttisarja. Väittämät ovat aiheista: vanhemmuus, kasvatus ja rajat, erotilanteet ja sijaishuolto. Korttien tarkoituksena on auttaa eläytymään lapsen kokemusmaailmaan tukemalla erilaisten mielipiteiden ja näkemysten esittämistä ja virittämällä keskustelua kyseisistä aihe-alueista. Sisältää 92 korttia ja ohjevihkon. Väittämäkorttien täydennyspakka 15 Pesäpuun väittämäkortit ovat saaneet täydennystä! Uuden täydennyspakan 37 kortin tarkoituksena on rohkaista lapsen/ nuoren kannalta tärkeiden asioiden esilleottamiseen tilanteessa, jossa arvioidaan huostaanoton ja sijoituksen tarvetta. Kortit ovat apuväline erityisesti aikuisten kanssa työskentelyyn, mutta niitä voidaan käyttää myös nuorten kanssa. Korttisarjat ja pelit 9

Avaintarina-tilannekuvat 15 Kissaperhekuvat tilanteista, jotka liittyvät haavoittavissa olo- suhteissa eläneen lapsen kokemusmaailmaan. Kuvat on suunniteltu vuorovaikutuksen avaamiseen ja tarinan kerrontaan lastensuojelussa. Kuvien teemoina ovat heitteillejättö, mielenterveysongelmat, perheväkivalta, päihteiden käyttö, riidat ja turvallisuus. Kuvat soveltuvat lasten kanssa työskentelyyn. Sisältää kuusi mustavalkoista kuvaa ja ohjeen. Valovoimapeli 65 Tutustumis, tunne- ja voimavarapeli n. 4 13-vuotiaille. Peliin sisältyy huostaanottoon ja sijoitukseen liittyvä korttisarja. Lautapelin tarkoituksena on toimia keskustelun virittäjänä vanhemmuuteen, päihteisiin, mielenterveyteen, väkivaltaan ja hyväksikäyttöön liittyvissä teemoissa. Aikuinen valitsee peliin kulloisenkin käyttötarpeen mukaiset teemat. Pelilaudan elämyspolulla päädytään tutustumis-, tunne- ja voimavararuutuihin, joissa nostetaan kortteja ja jatketaan lauseita. Toimintaruuduissa ilmaistaan iloa ja kannustetaan. Pelin korttisarjoja voi käyttää myös itsenäisesti ilman pelilautaa. Sisältää korttisarjan, pelilaudan ja ohjevihkon. Korttisarjat ja pelit Selviytymiseni merkit 40, lisälehtiö 5 Pelin avulla kartoitetaan nuoren selviytymistapoja ja ihmissuhteita, turvallisuutta ja tulevaisuutta sekä edistetään nuoren elämänhallintaa konkreettisillä toimenpiteillä. Peli on syntynyt sijoitettujen nuorten toiveesta. Sisältää vihreän pelialustan ja sen kääntöpuolella olevan yhteenvetolomakkeen (A4 lehtiö, 20 arkkia), 120 pelimerkkiä ja ohjeet. Peliin voi ostaa lisää pelialustoja (20 arkkia). 10

Nukkeperhe 105, Maahanmuuttajaperhe-lisäsarja 45 Vuorovaikutusleikkimenetelmä mm. lastensuojelutarvetta selvitettäessä perheselvityksissä ja arvioinneissa sekä muissa tilanteissa, joissa lapsen kertomusta on kuultava ja mielipide selvitettävä ikä- ja kehitystaso huomioon ottaen. Menetelmä sopii hyvin lapsen arjen, kokemusten ja tunteiden havainnolllistamiseen. Sisältää 27 erilaista suomalaisena käsityönä valmistettua puuhahmoa: poliisi, lääkäri, vanhemmat, isovanhemmat, lapset ja nuoret, vauva. Mukana säilytyspussi ja ohjevihko. Tejping-nukkeperheeseeen kuuluva maahanmuuttajaperhe-lisäsarja, joka sisältää 10 puunukkea. Tunnepyörä 100 Tunnepyörä on värikäs kankaista tehty 12 eri tunnelohkoon jaettu pyöreä kangasmatto. Halkaisija on n. 155 cm. Maton tarkoituksena on auttaa lasta ymmärtämään ja ilmaisemaan erilaisia tunteita ja rohkaista jakamaan omia kokemuksiaan. Hyppäämällä Tunnepyörän sektoriin voi kertoa, milloin on omassa elämässään kokenut kyseistä tunnetta ja missä se tunne kehossa tuntui. Tunnepyörän voi liittää Ville Vilkastus -satuun. Sisältää tunnepyörämaton, 20 tunnekorttia ja ohjevihkon. Korttisarjat ja pelit 11

Ajankäyttöni 5, Minun päiväni 5 Ajankäyttöni ja Minun päiväni tehtävät on kehitetty lapsen, nuoren tai aikuisen arjen hahmottamiseen, ajankäytön näkyväksi tekemiseen ja ajankäytöstä keskustelun tueksi. Samalla voidaan käydä keskustelua esimerkiksi siitä, kuka perheessä laittaa aamupalaa, käy kaupassa, miten iltahetket perheessä sujuvat ja kuka laittaa lapset nukkumaan. Minun päiväni -tehtävä on suunniteltu lapsille sekä vanhemmille, joilla on vaikeuksia hahmottaa kellotaulua. Tehtävän kanssa voi käyttää myös Pesäpuun tunnekortteja: millä mielellä olen aamuisin, päivällä, illalla tai yöllä? Molemmat tehtävät A3-lehtiössä, jossa on kymmenen tehtäväarkkia. Minun elämäni sarjakuvana 5 Tehtäväarkit Miten tähän tilanteeseen on tultu? Miltä elämäni näyttää? Pesäpuun arviointityöskentelyyn kehitetyn sarjakuvan avulla työntekijä ja asiakas voivat yhdessä tehdä näkyväksi asiakkaan elämäntapahtumien merkitystä hänen elämässään. Sarjakuva on suunnattu ensisijaisesti aikuisille, mutta sitä voidaan hyödyntää myös nuorten kanssa. Sarjakuvan koko on A3 ja sitä myydään kymmenen arkin vihkoissa. 12

Elämäni puu 35 Verkostokarttatehtävä pienille lapsille, joiden on tarpeen hahmottaa ja jäsentää ihmissuhteitaan sekä niihin liittyviä tunteita. Sisältää A3-lehtiön, jossa on kymmenen Elämäni puuta ja 240 tarraa (24 tarraa/puu) sekä ohjeen. Maailmani kartta 15 Pelkistetty verkostokarttatehtävä lapsen/nuoren verkostojen ja ihmissuhteiden tarkasteluun. Sisältää A3-lehtiön, jossa on kymmenen Maailmani karttaa ja 240 tarraa (24 tarraa/kartta) sekä ohjeen. Ärsyttää 5 Aggressiivisuus, raivo, viha ja ärsyyntyminen ovat alkuvoimaisia tunteita, täynnä tahtoa ja energiaa. Mutta miten niiden kanssa pärjää? Ärsyttää-lomake ohjaa nuorta käsittelemään tunnetilaansa askel askeleelta ja sitä kautta omaa käyttäytymistään. Uudistetussa lomakkeessa on lisäkysymyksiä, joiden avulla tilanteita voidaan pohtia myös yleisellä tasolla. Suositellaan käytettäväksi Tunne tyyppi -korttien kanssa. Sisältää kaksipuoleisen lomakkeen (20 kpl) ja ohjeen. Tehtäväarkit 13

Miuku Pörrönen 15 Toim. Christine Välivaara, 2006. Kuvakirja sijoitukseen liittyvien asioiden ja tunteiden työstämiseen lapsen kanssa. Kirjan teemoja syventä- vään työskentelyyn soveltuvat Kissan päivät -peli sekä Avaintarina-tilannekuvat. Soveltuu päivähoito- ja asteikäisille. Miuku Pörrönen saa sijaisperheen, koska ala- ei enää voi asua omassa kodissaan. Mitä kaikkea pieni kissa ehtiikään tuntea ja ajatella ennen kuin hän sopeutuu uuteen tilanteeseensa. Kuvakirja on tarkoitettu avuksi lastensuojelun työntekijöille, jotka työstävät pienen lapsen kanssa hänen sijoitustaan uuteen perheeseen. Kirja auttaa jakamaan sijoitukseen liittyviä asioita ja tunteita lapsen kanssa. Miuku Pörrönen kannustaa lasta puhumiseen ja vuorovaikutukseen aikuisen kanssa. Kirja soveltuu käytettäväksi myös sijaisperheissä. Kuvakirjan avulla voi käydä läpi jo tapahtunutta sijoitusta, silloisia tunteita ja odotuksia sekä tämän hetken mielialoja. Kun maasta sataa vettä 17 Toim. Tiina Holmberg, 2002. Sadut ja työkirjat Tunnetarina ketunpoikasesta, joka saa uuden kodin ilvesten kolosta äitiketun sairastuttua mielen sairauteen ja pikkuilveksestä, joka tulee mustasukkaiseksi uudelle tulokkaalle. Se on myös tarina tunteista ja niiden peittämisestä sekä siitä helpotuksesta, jonka asioista puhuminen ja tunteiden ilmaiseminen tuo. Satukirjan avulla sijoitettu lapsi tai sijaissisarus voi saada kosketuksen omiin tunteisiinsa, jotka liittyvät sijoitetun lapsen kokemusmaailmaan tai sijaissisaruuteen. 14

Ville Vilkastuksen tunneseikkailu 25 Toim. Tiina Holmberg, 2003. Tunnetarina pienen gorillan päivästä, hajonneesta perheestä sekä siitä, mitä tunteet saavat aikaan kehossa. Kuvakirja sydänluukkuineen johdattaa lapset tunnistamaan 10 eri tunnetta ja jakamaan niihin liittyviä omia kokemuksiaan. Ville Vilkastuksen tarinaan samaistumalla lapsi voi saada kosketuksen myös omiin tukahdutettuihin tunteisiinsa. Kirja soveltuu tunnetyöskentelyyn ja käytettäväksi myös Tunnepyörän kanssa vertaisryhmissä. Minun kirjani 25 Minun kirjani on sijoitetuille ja adoptoiduille lapsille tarkoitettu kansio, joka toimii välineenä oman elämäntarinan kokoamiseen ja ymmärtämiseen. Minun kirjani kokoaa lapsen elämän yksiin kansiin, jolloin hänelle voi muodostua aikaisempaa ehyempi kokonaiskuva itsestään ja elämästään. Mukana Minun kirjani -ohjeet aikuisille. Minun kirjani on toteutettu yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n ja Perhehoitoliitto ry:n kanssa 2005. Punakorvan kaksi kotia maahanmuuttajalapsi sijaisperheessä 10 Toim. Azeb Hailu, 2009. Punakorvan tarinan kautta lapsi voi pohtia omia tunteitaan ja miettiä omia kokemuksiaan. Millaista on olla erilainen lapsi, jolla on pakolaistausta ja kaksi perhettä? Minkälaista on olla erinäköinen ja -värinen kuin muut? Millaista on, kun oma kulttuuri on erilainen kuin muilla? Vertaisryhmässä lapsi saa puhua sijoitukseen ja pakolaisuuteen liittyvistä asioista turvallisesti aikuisen kanssa. Vertaistuki auttaa lasta selviytymään kriiseistä sekä ymmärtämään itseään ja muita. Sadut ja työkirjat 15

Mitä lapselle kuuluu? 25 Opaskirja lastvensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen. Toim. Sari-Anne Paaso, 2010. Oppaan tarkoituksena on antaa perustietoa lastensuojelutarpeen selvittämisestä ja käytännön vinkkejä selvityksen tekemiseen. Oppaassa esitellään selvitysprosessia käytännönläheisesti. Niin mallia kuin eri tapaamisissa käytettäviä työskentelytapoja on tarkoitus soveltaa asiakkaiden tilanteen tarpeiden mukaan. j a Lastensuojelussa on kyse siitä, että lapsilla on hyvä olla Kokemusasiantuntijalapset hyvinvointia ja lastensuojelua tutkimassa 10 Pipsa Vario, 2014. Lasten osallisuus on noussut viime vuosina yleisiksi kes- kustelun aiheeksi lastensuojelun kentällä. Osallisuudesta puhutaan paljon, mutta aiheeseen liittyvää tutkimusta on tehty varsin vähän. Pipsa Varion pro gradu -tutkielmassa hyvinvointia, osallisuutta ja lastensuojelua tutkittiin ensim- mäistä kertaa pienten lasten näkökulmasta käsin. Tutkimus on osa Pesäpuu ry:n Salapoliisitoimintaa, jonka tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa esi- ja alkuopetusikäisten lasten osallisuuden mahdollisuuksia lastensuojelussa. Julkaisut 16

Perhehoitoon sijoitettu lapsi koulussa lasten psykologisen ja pedagogisen alkukartoituksen tulokset 10 Lauri Räty, Christine Välivaara, Sari-Maarika Mäntymaa, Maire Saksola & Raija Pirttimaa, 2014. SISUKAS-projektissa kartoitettiin 20 alakouluikäisen sijoitetun lapsen vahvuuksia ja tuen tarpeita koulussa. Tulosten perusteella lapsille laadittiin yksilölliset tukitoimenpiteet, joiden vaikuttavuutta arvioidaan kahden vuoden kuluttua. Pesäpuu ry:n Sijoitettu lapsi koulussa -projektissa (SISUKAS 2012 2016), ruotsalaista SkolFam -mallia sovelletaan Suomeen. Tutkimusraportissa esitellään lasten alkukartoituksen tuloksia ennen varsinaisen intervention käynnistymistä. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten koulusuoriutuminen. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus 10 Sini-Tuisku Löhönen, 2014. Sini-Tuisku Löhösen kansainväliseen vertaisarvioituun tutkimustietoon perustuva pro gradu -tutkielma tarjoaa osana Pesäpuu ry:n SISUKAS-projektia tiivistä tietoa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten koulusuoriutumisesta ja myöhemmästä kouluttautumisesta. Tietopaketti antaa ajankohtaista tutkimustietoa ja arjen apuvälineitä sijoitettujen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville kasvatus- ja opetusalan ammattilaisille, sosiaalityöntekijöille, opiskelijoille sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Julkaisut 17

Sukulaissijaisvanhemmuus-käsikirja 30 Perhekohtainen työskentelymalli sukulaissijaisvanhempien valmennukseen ja valintaan. Sosiaalityöntekijän käsikirja. Toim. Anna-Liisa Koisti-Auer, 2005. Sukuperhe-projektin työn tuloksena syntynyt perhekohtainen työskentelymalli on kehitelty sijaisvanhemmiksi haluavien sukulaisten perhekohtaiseen valmennukseen ja valintaan. Mallia voidaan soveltuvin osin käyttää myös täydennyskoulutuksena jo toimiville sukulaissijaisvanhemmille. Opas sukulaissijaisvanhemmuutta harkitsevalle 25 Opas sukulaissijaisvanhemmuutta harkitsevalle. Toim. Jaana Pynnönen, 2010. Opas kokoaa yhteen sukulaissijaisvanhemmuuden erityispiirteitä. Se ontarkoitettu oppaaksi vaiheessa, jossa osallistutaan perhekohtaiseen valmennukseen ja yhteiseen arviointiin. Sukulaissijaisvanhempana kasvaminen on jatkuva prosessi. Jo sukulaissijaisvanhempana toimiville opas voi toimia tukena kasvuprosessissa. Sukulaissijaisvanhemmuuden profiili 5 Lapsi- ja nuorisososiaalityön ammatillinen lisensiaatintutkimus. Anna-Liisa Koisti-Auer, 2008. Uusi lastensuojelulaki (417/2007) korostaa lapsen läheisverkoston merkitystä ja ottaa kantaa sen kartoittamiseen todeten, että ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä sukulaisten tai muiden lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan (32 ). Julkaisut Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida suomalaisen sukulaissijaisvanhemmuuden profiilia sijaisvanhemmuuteen, perheiden ja sosiaalitoimen suhteeseen sekä perheiden taloudelliseen ja sosiaaliseen asemaan liittyvien kysymysten kautta. Tutkimus tuottaa myös tärkeää tietoa, mitä erityistä sukulaisuus sijaisvanhemmuuteen tuo ja millaista on olla samanaikaisesti sukulainen ja sijaisvanhempi. 18

Sijoitettujen lasten vertaisryhmämalli 35 Ohjaajan käsikirja. 1. painos, toim. Tiina Holmberg, Pirjo Hakkarainen, 2003. 2. painos, toim. Christine Välivaara, 2006. Sisältää taustatietoja ja teoriaa sekä mallin sijoitettujen lasten ja sijaisvanhempien vertaisryhmätoiminnasta (10 ryhmäkertaa). Mukana on neuvoja ryhmien kokoamiseen ja alkuvalmisteluihin sekä yksityiskohtaiset ohjeet ja toimintavinkit molempien erillisten ryhmien vetämiseen. Liitteenä on myös haastattelulomakkeita, kirjepohjia sekä toiminnallisia harjoituksia. Malli on helposti sovellettavissa myös muihin vertaisryhmiin ja tunnekouluihin. Ideoita voi hyödyntää myös yksilötyöskentelyssä. Pesäpuu järjestää vartaisryhmäohjaajakoulutusta käsikirjaan liittyen. Ihan iholla 25 Opas sijaisvanhempien kasvuryhmien ohjaajille. Marja Kaskela ja Christine Välivaara, 2010. Lapsen haastavaan käyttäytymiseen vastaaminen asianmukaisella tavalla edellyttää sijaisvanhemmilta ohjaavaa ja terapeuttista vanhemmuutta, johon sijaisvanhemmat tarvitsevat riittävästi tietoa, reflektiotaitoa sekä ympäristön tukea. Ihan iholla -sijaisvanhempien kasvuryhmän tavoitteena on ohjata ja auttaa sijaisvanhempia tekemään tietoisia ja tarkoituksenmukaisia valintoja kasvattajana. Tämä opas on tarkoitettu käsikirjaksi Ihan iholla -sijaisvanhempien kasvuryhmien ohjaajille. Toiminnallinen ryhmämalli sisältää kuusi tapaamista, joihin sisältyy tietoaineksen lisäksi kokemuksellisia harjoituksia sekä välitehtäviä. Malli soveltuu myös adoptiolasten vanhemmille. Julkaisut 19

Sitten he halusivat sijaisperheeksi... - pieni opas sijaisvanhempien läheisille 2 Mietin, miten kertoisin läheisilleni ajatuksistani ryhtyä sijaisvanhemmaksi. En ole vielä varma lopputuloksesta, mutta olen valmennuksessa sitä miettimässä. Pieni opas on tarkoitettu keskustelun virittäjäksi sijaisvanhemmille tai si- jaisvanhemmuutta miettiville ja heidän läheisilleen. Siinä on pyritty huomioimaan sijoitetun lapsen näkökulma. Sijaisvanhempi ja sijoitetun lapsen tunteet - viikko sijaisperheen arkea päiväkirjojen valossa 10 Christine Välivaara, 2010. Lastensuojelun perhehoidon sijoitusten katkeamisten syyt, erityisesti alle kouluikäisillä, liittyvät lasten haastavuuteen, sijaisvanhempien väsymiseen sekä yhteistyöongelmiin lapsen biologisen suvun kanssa. Sijoitusten katkeaminen on haavoittava kokemus kaikille osapuolille. Julkaisut Tässä tapaustutkimuksessa pyrittiin pureutumaan sijaisperheen arjen haasteisiin tutkimalla viikon ajan sijoitettujen, alle kouluikäisten, lasten temperamenttia ja mielialavaihteluita. Lisäksi selvitettiin sijaisvanhempien arjen stressitekijöitä ja vanhemmuustyyliä sekä tarkasteltiin niiden yhteyttä lapsen haastavuuteen. 20

Kohdakkain sijaisvanhempien tuntoja ja tarinoita 25 Toim. Marja Kaskela, 2009. Kohdakkain on puheenvuoro sijaisvanhempien tunnoista ja koke- muksista. Samalla kun se on rakkauskertomus, se on kertomus sel- viytymiseen ja sitoutumiseen liittyvistä monista tunteista, tunne- myrskyistäkin. Kirjoittajat kuvaavat osuvasti sijaisvanhemmuuden kysymyksiä: Miten ollaan kun ollaan kohdakkain? Keiden kaikkien kanssa sijaisvanhemmuudessa pitääkään olla kohdakkain lapsen kanssa, muiden aikuisten, itsensäkö kanssa ennen kaikkea? Kirja on moninaisten ajatusten maailma. Se ei pyri tulkitsemaan, vaan antaa tilan ja äänen niille, jotka ovat itse sijaisvanhemmuuden kokijoita. Julkaisut 21

Sijaissisaruus-opas 10 /kpl Lasten opas, nuorten opas ja ohjaajan opas. Toim. Christine Välivaara, 2012. Sijaisvanhemmuus koskettaa koko perhettä ja tuo muutoksia myös perheen omien lasten elämään. Voidakseen valmistautua sijaissisaruuden mukanaan tuomiin muutoksiin on tärkeää, että lapset saavat ennakkovalmennusta ja tulevat kuulluiksi sijoitusprosessin aikana. Lapset, joita on kannustettu kysymään sekä kertomaan ajatuksistaan ja tunteistaan, selviytyvät paremmin sijaisperhe-elämän haasteista. Pesäpuu ry on tuottanut materiaalin sijaisvanhemmuutta harkitsevien perheiden omille lapsille ja nuorille. Sijaissisaruus-oppaat on kehitetty yhteistyössä nuorten kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa. Lasten (7 12 v.) ja nuorten (13 16 v.) oppaat toimivat myös oheismateriaalina Sijaissisaruus-ennakkovalmennusryhmissä, joiden ohjaamiseen on tuotettu ohjaajan opas. Miuku Pörrönen -ohjaajan opas 5 Toim. Christine Välivaara, 2012. Ohjaajan opas sisältää vinkkejä alle kouluikäisten Sijaissisaruus-ryhmien ohjaamiseen sijaisvanhempien ennakkovalmennuksen rinnalla. Julkaisut Oppaaseen on mallinnettu kaksi tapaamista päivähoitoikäisille. Toinen tapaamisista pohjautuu satukirjaan Miuku Pörrönen ja toinen tapaaminen elokuvaan Näkymätön Ninni. Ala- ja yläkouluikäisille on Pesäpuu ry:ssä tuotettu omat opaskirjat sekä ryhmän ohjaajan opas. 22

Uskomme sinuun - Usko sinäkin 1,20 Lastensuojelun käsikirja nuorilta nuorille Mitä lastensuojelu tarkoittaa? Kenellä on vastuu siitä, että asiat elämässäni ovat kunnossa? Mistä saan apua, tukea ja energiaa vaikeina hetkinä? Olenko arvokas taustastani huolimatta? Nuoren käsikirja, jonka ideoinnista ja kirjoittamisesta ovat vastanneet Selviytyjät-tiimin nuoret yhdessä ammattilaisten kanssa, kokoaa yhteen perustietoa lastensuojelusta ja elämän tärkeistä asioista yksinkertaisella ja nuorten suuhun sopivalla kielellä. Tiedon lisäksi kirjan tavoitteena on rohkaista ja tukea nuorta katsomaan elämässään eteenpäin, uskomaan itseensä ja omiin mahdollisuuksiinsa. Tässä auttavat tekstin lomassa olevat tehtävät, kysymykset sekä nuorten kirjoittamat lyhyet tarinat. Käsikirja on yli 10-vuotiaiden lasten ja nuoren henkilökohtainen työväline omien ajatusten ja tunteiden käsittelyssä. Sitä voidaan kuitenkin hyödyntää myös nuorten ja aikuisten välisissä keskustelu- ja työskentelytilanteissa. Uskomme sinuun Usko sinäkin 8 Opas lastensuojeluun sijoitetun nuoren läheisille ja työntekijöille. Sijoitettu lapsi tai nuori joutuu käymään läpi monenlaisia kokemuksia, ajatuksia ja tunteita. Näissä prosesseissa nuori kaipaa rinnalleen turvallisia aikuisia. Aikuisten opas antaa aikuisille valmiuksia työstää nuorten käsikirjassa olevia teemoja yhdessä nuorten kanssa. Oppaassa on tuotu yhteen lastensuojeluammattilaisten ja sijoitettujen nuorten asiantuntemus. Vuoropuhelussa ammattilaisten kirjoittamat lyhyet artikkelit ja sijoitettujen nuorten aikuisille osoittamat kirjeet avaavat lukijalle nuorten kokemusmaailmaa rikkaasti ja elävästi. Artikkelien yhteydessä olevat muistilistat ja apukysymykset johdattelevat teemojen työstämiseen yhdessä nuorten kanssa. Uskomme sinuun Usko sinäkin -materiaali on toimitettu yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa. Materiaali luettavissa myös: http://www.lskl.fi/usus Julkaisut 23

Kukaan ei pärjää yksin 25 Opas perhehoidon kehittäjille. Toim. Raili Bäck-Kiianmaa, Paula Män- nikkö ja Jaana Pynnönen, 2012. Kirjassa avataan PRIDE-ohjelman 14-vaiheinen perhehoidon kehit- tämisen malli ja liitetään vaiheet käytännön esimerkkeihin, jotka on koottu perhehoidon kehittäjiltä eri puolelta Suomea. Kirjan keskeinen viesti on, että perhehoidon kehittämisen lähtökohtana tulee olla sijoitettavan lapsen tarpeet ja lapsilähtöisyys. Riittävien resurssien lisäksi perhehoidon kehittäminen edellyttää yhteistyötä, asennemuutosta sekä innovatiivista mieltä. PRIDE-kirja, PRIDE-boken 55 PRIDE-valmennus sijais- ja adoptiovanhemmuutta harkitseville. Toim. Pirjo Hakkarainen ja Anna-Liisa Koisti-Auer. (Uudistettu painos, 2006). PRIDE-kirja myös ruotsiksi. Perheiden, jotka harkitsevat sijais- tai adoptiovanhemmuutta, on tärkeää saada ennekkovalmennusta ja tietoa siitä, mitä sijais- ja adoptiovanhemmuus merkitsevät. PRIDE-valmennus antaa osallistujille riittävävsti tietoa valmiuksista, joita sijais- ja adoptio- vanhemmat tarvitsevat ja samalla he voivat arvioida omia vahvuuksiaan ja mistarpeitaan. PRIDE-kirjaa käytetään valmennuksen kehittä- koulutusmateriaalina. PRIDE-materiaali Lastensuojelun lyhytaikainen perhehoito 25 PRIDE-valmennuksen lisämateriaali. Osallistujan opas. Pelastakaa Lapset ry, Raija Maula ja Virpi Vaattovaara, 2013. 24 Vuoden 2012 alusta voimaan astunut muutos lastensuojelulais- sa asetti perhehoidon lapsen ensisijaiseksi sijoituspaikaksi. Tämä koskee myös lyhytaikaisia sijoituksia. PRIDE-valmennuksen lisäosan tarkoitus on huomioida lyhytaikaisena sijaisperheenä toimimisen erityiskysymykset käsittelemällä lyhytaikaiselle perhehoidolle keskeisiä teemoja. Valmennus antaa vanhemmille mahdollisuuden valmistautua ja pohtia jo ennakkoon monia kysymyksiä, joita he todennäköisesti kohtaavat lyhytaikaisina perhehoitajina. Tämä opas on laadittu lisämateriaaliksi sijaisvanhemmuutta harkitsevien PRIDE-valmennukseen.

Monikulttuurisuus lastensuojelun perhehoidossa 25 PRIDE-valmennuksen lisämateriaali. Osallistujan opas. Ilse Niekka, 2011. Kohtaamme lastensuojelun perhehoidossa lapsia, joiden perhe on muuttanut toisesta maasta tai joiden perheenjäsenillä on useita eri kulttuuritaustoja. Sijaisvanhemmilla tulee olla valmiuksia tukea lapsen äidinkie- len ja muun kulttuurisen taustan ylläpitämistä, jotta lapselle tärkeät ihmissuhteet voivat jatkua. Lapsi tai nuori myös kohtaa ja pohtii erityisen paljon kysymyksiä ulkonäöstä, rasismista ja omasta identiteetistään. Tämä opas on laadittu lisämateriaaliksi sijaisvanhemmuutta harkitsevien PRIDE-valmennukseen. Opasta voi hyödyntää myös esimerkiksi opetuskäytössä monikulttuurisen lastensuojelun ja perhehoidon teemoista. Sijaishuollon peruspilarit 25 Osallistujan käsikirja. 1. painos, toim. Pirjo Hakkarainen ja Riitta Siekkinen, 1999. 2. painos, toim. Paula Männikkö, 2009. Käsikirja on osa Sijaishuollon peruspilarit koulutusmateriaalia. Siihen on koottu PRIDE-valmennuksen keskeiset teemat sovellettuna sijais- ja adoptiovanhemmille sekä lastensuojelun sijaishuollon työntekijöille. Teemat ovat: tiimityötä pysyvyyden saavuttamiseksi, menetysten kohtaaminen, kiintymyksen merkitys ja lapsen perhesuhteiden tukeminen. PRIDE-materiaali 25

Tarina Rosasta 75 / 50 / 20 DVD:n hinta yksityishenkilöille 20, yhteisöille, järjestöille ja kunnille 50 sekä koulutuslaitoksille ja kirjastoille 75. Tanskalaisessa dokumenttielokuvassa Tarina Rosasta viisi lasta ja nuorta kertoo, millaista on elää sijaisperheessä ja omien vanhempien tuottamien pettymysten kanssa esimerkiksi silloin, kun alkoholiongelmat ja sairaudet ovat arkipäivää. Vaikka nuoret kertovat huolistaan, suruistaan ja ristiriidoista, he myös kuvaavat sitä, miten voi selviytyä eteenpäin. Yhdessä piirtäjän kanssa sijoitetut lapset ovat tehneet animaatioelokuvan Rosasta, tytöstä, joka juuri kuten he, joutuu jättämään perheensä ja lähtemään yksin tuntemattomalle matkalle. Elokuva on ainutlaatuinen ja koskettava kertomus sijoitettujen lasten ajatuksista, tunteista ja kokemuksista. Ikäraja : 11 vuotta. Pituus: 45 min. Jakelu: DVD/Digitale HDV. Viisi valmiutta 35 Opetusfilmi kuvaa sijaisvanhemmuudessa tarvittavia valmiuksia. Filmi pohjautuu PRIDE-ohjelmaan ja sisältyy PRIDE-valmennukseen, mutta sopii välineeksi perhehoidon koulutuksiin ja työskentelyyn perhehoidon kysymyksissä. Filmi on suunniteltu ja toteutettu pohjoismaisena yhteistyönä, jota on tukenut Pohjoismaiden Neuvosto. Anisan tarina 10 DVD:t 26 Anisa on nuori aikuinen, joka pohtii elämänsä tarinaa, identiteettiään sekä kulttuurieroja syntymä- ja sijaisperheessään. Anisan tarina sopii koulutusmateriaaliksi ja keskustelun herättäjäksi esimerkiksi sijais- ja adoptioperheiden valmennukseen tai sijoitettujen nuorten vertaisryhmiin. Tarina on DVD-levyllä katsottavissa kokonaisuudessaan tai neljänä erillisenä jaksona: 1) Kahden perheen lapsi, 2) Identiteetti, 3) Syntymäperhe ja sen kulttuuri tutuksi sekä 4) Tiedostaminen ja kasvu. DVD-kotelo sisältää ohjeistuksen ryhmätyöskentelyyn elokuvan jaksojen pohjalta. (Kesto 20 min. / 4+5+5+6 min.)

Olemme edelleen äitisi ja isäsi 35 Tanskalainen dokumenttielokuva Olemme edelleen äitisi ja isäsi kertoo niiden vanhempien kokemuksista, jotka elävät elämäänsä erosssa omista lapsistaan. Vanhempien omiin tilanteisiin ja tapaamisiin lasten ja sijaisperheiden kanssa sisältyvät haasteet ovat moninaisia. Syyllisyyden tunteet, voimattomuus, ulkopuolisuuden kokemukset sekä omanarvon tunteiden heikkeneminen ovat läsnä arjessa. Myös yhteenkuuluvuuden ja lojaliteetin kysymykset nousevat esiin dokumentissa. Video kuvaa neljän perheen kokemuksia viranomaisista ja lasten sijoituksista sijaisperheisiin. Se tarjoaa näkökulmia perheiden kohtaamisiin sekä sijoitukseen liittyvien asioiden työstämiseen. Dokumentissa esiintyvät sijoitettujen lasten biologiset vanhemmat kertovat avoimesti elämästään. He kuvaavat koskettavasti ja kaunistelematta kokemuksiaan. Vastoinkäymisistä huolimatta videossa esiintyvät henkilöt löytävät kokemuksistaan myös myönteisiä puolia. Avoin ja rehellinen yhteistyö lapsen parhaaksi on näille vanhemmille tärkeää. Dokumenttia suositellaan lastensuojelun ja perhehoidon käyttöön. Se soveltuu sijaisvanhempien valmennukseen ja perhehoidon täydennyskoulutukseen. Video toimii myös välineenä työskenneltäessä vanhempien kanssa valmisteltaessa lapsen sijoitusta ja sijoituksen aikana. (Kesto 32 min.) Sijaissisaruus 35 Tanskalainen dokumenttielokuva Sijaissisaruus kertoo sijaisperheiden omista lapsista. Videossa kahdeksan sijaisperheiden biologista lasta ja nuorta kertovat avoimesti elämästään ja kokemuksistaan sijaissisaruksina. Lapset ja nuoret eivät vähättele vaikeuksia ja haasteita, joita sijaissisaruuteen liittyy. Dokumentti nostaa kaunistelematta esille erilaisia näkökulmia, mutta osoittaa myös, että vaikeuksista huolimatta sijaisperheen omien lasten ja sijoitettujen lasten välille voi muodostua läheiset ja lämpimät suhteet. DVD:t Video sijaissisaruudesta on ajankohtainen, koska lapsen oman kokemuksen kuuleminen koetaan tämän päivän lastensuojelussa tärkeäksi. Dokumenttia suositellaan lastensuojelun ja perhehoidon käyttöön. Se soveltuu sijaisperheiden valmennukseen ja perhehoidon täydennyskoulutukseen. Video sopii välineeksi työskenneltäessä sekä sijaisperheiden biologisten että sijoitettujen lasten ja nuorten kanssa. (Kesto 20 min.) 27

Sydän-stressilelu 4 Nalletarrat 10 (St. Lukes) Sydäntä on testattu nuorten kehittäjätyöryhmässä hyvin tuloksin! Se on ollut nuorten mukana kouluissa ja käsilaukuissa. Se on auttanut nuoria rauhoittumaan, kun he ovat olleet hermostuneita. Lapsia ja nuoria auttaa keskittymään ja kiinnittymään työskentelyyn, kun kädessä on jotain mitä puristella. Stressilelu sitoo kehossa olevaa jännitystä ja hermoenergiaa ja näin ollen ulkoistaa sisäisen olotilan sormiin ja leluun. Olo helpottuu huomattavasti, kun jännitys laukeaa. Nallekorteista on koottu A4-kokoinen tarra-arkki. Pakkaus sisältää 5 arkkia. Nalletarroja voi käyttää esim. verkostokarttatehtävissä. Nalle-kassi 6 Kangaskassi, jossa painokuvana tuttu veikeä Nalle. Voidaan kantaa kädessä tai olkapäällä. Kangaskassin koko on 38 x 42 cm, tilavuus 10 litraa. Materiaali 100 % puuvillaa. 10 faktaa -kortti 0,50 10 faktaa -julisteen pohjalta tehty 2-puoleinen kortti. Muut tuotteet 28

10 faktaa -juliste 1 Juliste pohjautuu Selviytyjät-ryhmän laatimaan 10 faktaa -esitykseen. Faktat korostavat, että lasten ja nuorten pitää saada apua ja tukea silloin kun sitä tarvitsevat eikä heidän tarvitse hävetä ongelmia, avun pyytämistä ja vastaanottamista. 5 valmiutta -juliste 2 Julisteeseen on koottu viisi valmiutta, joita sijais- ja adoptiovanhemmat tarvitsevat vastatakseen sijoitetun lapsen tarpeisiin. Muut tuotteet 29

Lasten ajatuksia lasten suojelusta -juliste 2 Pienet lastensuojelun kokemusasiantuntijat eli Salapoliisit tutkivat ja kehittävät lastensuojelua. Lasten tutkimustuloksista on teetetty julisteita, joissa lasten ääni kuuluu autenttisena. Lapset ovat tutkineet mm. lastensuojelua, auttamista ja sosiaalityötä. Lisäksi lapset ovat halunneet tehdä aikuisille tärkeiden asioiden muistilistan ja muistuttaa huolenpidon tärkeydestä. Julisteiden kuvat ovat Salapoliisiryhmistä. Saatavilla viisi erilaista A3-kokoista julistetta. Muut tuotteet Mitä lastensuojelu on? 30

Mitä sosiaalityöntekijä tekee? Tärkeitä asioita Muut tuotteet Paha uni Hyvä uni 31

PESÄPUU ry Lastensuojelun erityisosaamisen keskus Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä puh. (014) 3322 500 e-mail: toimisto@pesapuu.fi www.pesapuu.fi