Rovaniemen kaupunginvaltuusto 15.9.2014 Kuntakentän kehitysnäkymät Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Työmarkkinoiden tila Työttömyys- ja työllisyysasteen trendi, %-muutos 10 %-muutos ed. vuodesta Hallitusohjelmatavoite: 72 % 71 Hallitusohjelmatavoite: 5 % 9 8 7 6 5 4 70,5 70 69,5 69 68,5 68 3 2 1 Työttömyysaste (vasen asteikko) Työllisyysaste (oikea asteikko) 67,5 67 66,5 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 66 Kuntien työllisyystilastot näyttävät tälle vuodelle pientä kasvua. Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus
Suomen BKT:n kehitys 1990-2014 määrän %-muutos edellisestä vuodesta 8 6 4 2 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014* -2-4 -6-8 -10 Lähde: Tilastokeskus, ennuste valtiovarainministeriö
Koko talouden palkkasumman ja kuluttajahintojen muutos %-muutos ed. vuodesta 10 8 6 palkkasumma kuluttajahintaindeksi 4 2 0-2 -4 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Huom. KuEL-palkkasumma kasvoi tammi-heinäkuussa 0,5 % ed. vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Lähde: Tilastokeskus
Kuntapalveluiden rahoituksesta Kuntapalveluiden rahoitus kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti on ratkaisevasti riippuvaista yleisestä talous- ja työllisyyskehityksestä sekä valtion toimenpiteistä ja valtion luottoluokituksesta. Talouden heikot kehitysnäkymät vaikuttavat myös kuntien palveluiden rahoitukseen. Samaan aikaan, kun kuntien tuloja leikataan, lisätään yhä kuntien tehtäviä ja kuntien toimintaa ohjaavia normeja merkittävästi. Hallituksen päättämä tehtävien ja velvoitteiden purkuohjelman vesittyminen vaikeuttaa kuntatalouuksien saamista tasapainoon. Onnistuessaankin se olisi vaikuttanut positiivisesti vasta viiveellä. Sote-linjauksen toteutus voi tuoda säästöjä joskus vuosikymmenen lopulla. Viime vuoden tilinpäätöksiin vaikuttuvat monet kertaerät, erityisesti verotuksessa. Tämän vuoden tuloksia parantaa erityisesti liikelaitosten yhtiöittämiset 1-1,4 mrd. Ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vähentää kuntien menoja. Verovuoden 2013 osalta oikaisun tarve on n. -130 milj.. 5
/as. Kuntien verotulot 2000-2013, /as. 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2600 2400 2200 2000 1800 Rovaniemi Muu Lappi 40 000-100 000 as. kunnat Koko maa 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13* Lähde: Tilastokeskus
/as. Kuntien käyttötalouden valtionosuudet tilinpäätösten mukaan 2000-2013, /as. 3000 2500 2000 Rovaniemi Muu Lappi 40 000-100 000 as. kunnat Koko maa 1500 1000 500 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13* Lähde: Tilastokeskus
/as. 6500 Kuntien verotulot + käyttötalouden valtionosuudet tilinpäätösten mukaan 2000-2013, /as. 6000 5500 Rovaniemi Muu Lappi 40 000-100 000 as. kunnat Koko maa 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13* Lähde: Tilastokeskus
Kuntien toimintakate (itseisarvo) 2000-2013, /as. 6500 6000 5500 5000 Rovaniemi Muu Lappi 40 000-100 000 as. kunnat Koko maa 4500 4000 3500 3000 2500 2000 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13* Lähde: Tilastokeskus
Rovaniemen kaupungin verorahoitus ja toimintakate ( /as.) indeksoituna, 2000=100 200 190 180 170 160 Verorahoitus 1) Toimintakate 150 140 130 120 110 100 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13* 1) Verotulot + käyttötalouden valtionosuudet tilinpäätösten mukaan Lähde: Tilastokeskus
250 Kuntien vuosikate %:a poistoista 2005-2013 200 150 100 50 0-50 05 06 07 08 09 10 11 12 13* ka 05-13 Rovaniemi Muu Lappi 40 000-100 000 as. kunnat Koko maa Lähde: Tilastokeskus
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Rovaniemi 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 0-100 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13* -100 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus
Rovaniemen kaupungin vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina 2000-2013, milj. 50,0 50,0 40,0 30,0 Vuosikate Tilikauden tulos 40,0 30,0 20,0 20,0 10,0 10,0 0,0 0,0-10,0-10,0-20,0-20,0-30,0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13* -30,0 Lähde: Tilastokeskus 15.9.2014 Timo 15.9.2014 Kietäväinen Timo Kietäväinen
/as. Kuntien lainakanta 31.12.2000-2013, /as. 3000 2500 2000 1500 1000 500 Rovaniemi Muu Lappi 40 000-100 000 as. kunnat Koko maa 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13* Lähde: Tilastokeskus
Kuntien konsernilainat 31.12.2000-2012, /as. /as. 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Rovaniemi Muu Lappi 40 000-100 000 as. kunnat Koko maa 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Lähde: Tilastokeskus
Kuntien kertynyt yli-/alijäämä 31.12.2000-2013, /as. /as. 1600 1400 1200 1000 Rovaniemi Muu Lappi 40 000-100 000 as. kunnat Koko maa 800 600 400 200 0-200 -400 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13* Lähde: Tilastokeskus
Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa Lapin kunnissa Lähde: VM/KAO 9.4.2014 Kunta Asukas- Valtionosuudet Esityksen vaikutus luku yhteensä 2014 valtionosuuksiin yhteensä 31.12. Nykyinen Uusi Laskenn. 2012 järjes- järjes- /as. 1 000 vaikutus telmä telmä tulovero- /as. /as. prosenttiin %-yks. Lappi 182 844 2 528 2 518-11 -1 935 0,1 Utsjoki 1 285 5 213 5 524 311 400-2,3 Kittilä 6 388 3 308 3 563 255 1 628-1,9 Sodankylä 8 834 3 010 3 229 219 1 934-1,6 Salla 3 979 4 992 5 156 164 653-1,4 Muonio 2 394 3 517 3 680 163 390-1,3 Kolari 3 853 3 396 3 481 86 330-0,7 Inari 6 732 3 415 3 486 72 482-0,5 Enontekiö 1 880 4 624 4 672 48 91-0,4 Rovaniemi 60 877 1 660 1 666 6 342 0,0 Posio 3 738 4 124 4 113-11 -39 0,1 Tornio 22 489 1 798 1 779-19 -425 0,1 Kemi 22 257 2 075 2 022-53 -1 170 0,3 Savukoski 1 127 4 333 4 273-60 -68 0,5 Ylitornio 4 556 4 488 4 414-74 -336 0,6 Keminmaa 8 585 1 720 1 633-87 -747 0,6 Pello 3 819 4 123 4 019-104 -397 0,8 Tervola 3 339 3 682 3 450-233 -776 1,9 Pelkosenniemi 963 4 579 4 346-233 -225 1,8 Kemijärvi 8 093 3 366 3 131-235 -1 900 1,7 Simo 3 429 2 816 2 567-249 -853 1,8 Ranua 4 227 5 275 4 980-296 -1 249 2,9
Budjettiriihen päätösten kuntavaikutuksista Esityksen loppusumma menot 53,7 mrd. /tulot 49,2 mrd, valtion velka nousee 48,5 %/BKT ja julkinen velka 60 %/BKT Budjettiesitys kiristää kuntataloutta useilla sadoilla miljoonilla» Valtiovarainministeriön arvio yhteisvaikutuksesta: kuntataloutta kiristävä yli 200 milj. euroa Kuntien peruspalvelujen valtionosuus vähenee hieman yli 25 %:iin = 4 %- yksikön pudotus/rahoitusperiaatteen toteutuminen? Tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä konkretisoitu 350 milj.. Niidenkin osalta vaikutusarviot epävarmoja. Kuntien harkinnanvaraiset rahoitusavustukset poistumassa palautettava! Uutena välineenä valmistellaan sote-kustannusten hallintajärjestelmä, jolla aiotaan saada aikaan 650 milj. kustannussäästöt. Nyt vasta päätös valmistelusta vaikutusarviota ei pystytä vielä tekemään Kiinteistöveron lailla tehtävän korotuksen ja sote-maksujen korotus imuroidaan valtionosuusleikkauksilla valtiolle (n. -80 milj. ) Verovähennykset korvataan kunnille hallitusohjelman mukaan Helsingin seudun 14 kunnan ja valtion sopimus 25.8.: kaavoitusta lisätään n 25 % 2016-2019 vrt. ent. MAL-sopimus vastapainona valtion investointitukea länsimetroon ja Pisara-rataan. Metropolihallintoratkaisu: 14+Lohja ja Porvoo mahd. mukaan, MAL(PE) tehtävät, suorilla vaaleilla valittu valtuusto 18
Budjettiriihen päätösten kuntavaikutuksista Työmarkkinatukiuudistuksesta aiheutuvat kokonaan uudet kustannukset kunnille 222 miljoonaa euroa. Vastaantulona kuntien yhteisöveroosuutta nostetaan 75 milj.. Lisäksi työmarkkinatukiuudistuksen tuoman uuden kohderyhmän osittainen (30 %) aktivointi palkkatukityöllistämisellä maksaisi kunnille nettona 93 miljoonaa euroa. Valmisteilla oleva palkkatukiuudistus lisää kuntien työllistämiskustannuksia vuoden 2014 volyymeillä arviolta 15-25 miljoonaa euroa. TYP-toiminnan laajentamisen kustannukset ovat kunnille noin 5 miljoonaa euroa (vrt. TE-toimistot). Lisäksi lakisääteistäminen sitoo kuntien nyt vapaaehtoisesti osoittamat resurssit lainsäädännöllä säänneltyyn toimintaan (noin 25 miljoonaa euroa). Kuntavetoisten työvoiman palvelukeskusille toimivaltaa käyttää TEM:n aktivointiin tarkoitettuja määrärahoja. Työttömiä mahdollisuus siirtää jo aiemmin TYPpien asiakkaiksi/resurssit? Sosiaalihuoltolaki yli 120 milj. (budjetissa kustannukset 32 milj. ) ja asiakasmaksuasetus vähentää kuntien maksutuloja min yli 100 milj. vuonna 2016 (esitys valmistelussa). Oppivelvollisuuden pidentämisestä luovuttiin, tilalle opetuksen kehittämiseen lisää rahaa, lisää myös kuntien menoja. Kotihoidontuen puolitus lisää menoja min. 130 milj. vuositasolla Päätetyt uudistukset on muokattava sellaisiksi, että ne kyetään toteuttamaan varatuilla määrärahoilla edellyttää merkittäviä muutoksia esillä olleisiin luonnoksiin! 19
- Palkat Yhteensä -Ostot Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. Toimintamenot yht. - Muut henkilöstömenot - Ostot - Avustukset Korkomenot Investoinnit Muutos-%: Toimintamenot yht. -Palkat Menot yhteensä 2012 37,44 16,29 4,85 13,39 2,24 0,33 4,59 42,36 5,0 4,1 5,4 5,1 2013* 38,39 16,38 4,96 13,90 2,36 0,30 4,70 43,39 2,5 0,6 3,9 2,4 2014** 38,78 16,32 4,90 14,41 2,43 0,31 6,90 45,99 1,0-0,4 1) Vuonna 2014 menojen tasoon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen ja vuonna 2015 ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen 3,6 6,0 2015** 38,99 16,15 4,83 14,94 2,61 0,34 4,61 43,95 0,5-1,0 3,7-4,5 2016** 39,98 16,40 4,88 15,58 2,65 0,40 4,64 45,02 2,5 1,5 4,3 2,4 2017** 40,94 16,62 4,92 16,25 2,69 2018** 42,10 16,89 4,99 17,02 2,73 - Muut toimintamenot 0,67 0,78 0,73 0,47 0,47 0,47 0,47 0,49 4,64 46,07 2,4 1,4 Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014-2018 arviot valtiovarainministeriö 2.9. 2014 1) 1) 4,2 2,3 0,64 4,64 47,38 2,8 1,7 4,8 2,8 20 15.9.2014 Timo Kietäväinen
% 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6 8,6 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991-2018 0,0-5,1-0,5 5,0 5,6 1) 2,9 2,8 5,2 7,2 5,1 5,2 5,2 4,5 4,6 5,0 7,9 4,2 4,2 5,4 5,0 2,5 1,0 0,5 2) 2) 2,5 2,4 2,8 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14a 15a 16a 17a 18a 1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa 2) Vuonna 2014 menoja pienentää kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen ja vuonna 2015 ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. 21 15.9.2014 Timo Kietäväinen Lähde: Vuodet 1991-2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014-2018 arviot VM 2.9.2014.
Kuntien verotulot vuosina 2012-2018, mrd. (painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty 2014-2018 samoina) Verolaji 2012 2013* 2014** 2015** 2016** 2017** 2018** Kunnallisvero 16,84 17,97 18,25 18,46 19,05 19,73 20,38 Yhteisövero 1,21 1,31 1,39 1,47 1,31 1,39 1,45 Kiinteistövero 1,27 1,36 1,51 1,59 1,62 1,65 1,68 Verotulot yhteensä 19,32 20,63 21,15 21,52 21,98 22,77 23,51 Muutos, %: Kunnallisvero 3,9 6,6 1,6 1,2 3,2 3,5 3,3 Yhteisövero -26,9 8,2 6,1 5,8-11,2 6,5 4,1 Kiinteistövero 5,7 7,2 10,9 5,2 1,9 1,9 2,0 Verotulot yhteensä 1,3 6,8 2,5 1,8 2,1 3,6 3,2 Tuloveroprosentti, keskim. 19,24 19,38 19,74 19,74 19,74 19,74 19,74 Yhteisöveroprosentti 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 Osuus yhteisöverosta, % 28,34 29,49 35,56 36,36 1) 30,30 30,30 30,30 1) Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoa kunnille on kompensoitu nostamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta vuodesta 2015 lähtien 1,81 %-yksikköä Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014-2018 arviot valtiovarainministeriö 2.9.2014. 22 15.9.2014 Timo Kietäväinen
Vuosien 2012-2017 leikkaukset kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. 0-200 -400-631 -631-631 -631-631 -631 Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,4 mrd. euroa eli noin 15 % -600-800 -1000-631 -125-125 -125-125 -125-756 -362-362 -362-362 Vuosille 2012-2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,9 mrd. -1200-1400 -1600-1 118 Uutta -296-188 -188-188 -108-108 -108-40 -40-1 414-50 -1 454-1 504 2012 2013 2014 2015 2016 2017 * - mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä esi- ja perusopetus - Tämän lisäksi OKM:n leikkaukset: vuonna 2013 92 milj., vuonna 2014 77 milj. ja vuonna 2015 102 milj. -108 = Kiinteistöverojen rajojen noston (48) sekä sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten hyödyn (40) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä sekä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen (20)
Toimintakate Verotulot Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos (painelaskelman mukaan) Tulorah. korjauserät -0,55-0,60-1,60-0,48-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 1,49 2,46 2,34 1,59 1,36 1,40 1,24 Investoinnit, netto -3,47-3,55-3,16-3,46-3,50-3,50-3,50 Rahoitusjäämä 2) -1,98-1,09-0,82-1,87-2,14-2,10-2,25 Lainakanta Rahavarat 2013* -26,43 20,63 8,28 0,21 2,69-2,62 0,37 0,43 15,56 5,16 2014** -26,88 21,15 8,09 0,21 2,56-2,72 1,37 1,21 17,21 5,19 2015** -27,95 21,52 7,96 0,24 1,77-2,70 0,30-0,63 19,13 5,15 1) Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen parantaa vuonna 2014 tilikauden tulosta arviolta noin 1 miljardia euroa. 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 24 2012-25,80 19,32 8,07 0,20 1,79-2,40 0,25-0,36 13,81 4,20 15.9.2014 1) Timo Kietäväinen 2016** -28,69 21,98 8,08 0,18 1,54-2,80 0,27-0,99 21,28 5,06 2017** -29,43 22,77 8,14 0,09 1,58-2,90 0,27-1,06 24,41 4,99 2018** -30,30 23,51 8,27-0,05 1,42-3,00 0,27-1,31 25,71 4,93 Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014-2018 arviot VM 2.9.2014.
4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) 1991-2018, mrd. (käyvin hinnoin) (arviot painelaskelman mukaan) Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 4,0 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0,0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Lähde: Vuodet 1991-2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014-2018 arviot valtiovarainministeriö 2.9.2014. 0,0 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. 25 15.9.2014 Timo Kietäväinen
28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2018, mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat (arviot painelaskelman mukaan) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Lähde: Vuodet 1991-2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014-2018 arviot valtiovarainministeriö 2.9.2014. 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 26 15.9.2014 Timo Kietäväinen
Sote-uudistuksesta Lakiluonnos sinällään merkittävä saavutus prosessissa. Lausuntokierros meneillään 18.8.-14.10.2014. Lakiesityksessä useita avoinna olevia kohtia, erityisesti 34 (sote-alueen palvelutuotannosta tuotantoyhtymille suoritettujen korvausten määrittely). Taloudellisia vaikutusarvioita mahdoton tehdä luotettavasti tässä vaiheessa. Paljon epäselviä käsitemäärityksiä ja joitakin perustuslain kannalta epäselviä kohtia. Miten soten talous todella sovitetaan yhteen julkisen talouden suunnitelman/kuntatalousohjelman ja uuden soten kustannusten hallintajärjestelmän kanssa? Kustannustehokkuus tavoitteena ei kunnolla esillä. Soten hallintomalli: yhtymäkokous ja hallitus ei toimi: väliin tarvitaan hallintoneuvosto, joka valitsisi ja erottaisi hallituksen ja jolle hallitus raportoi toiminnastaan. Erityisen ongelmallista on kunnat rahoittavat ja STM:n ohjausyksikkö neuvottelumenettelyllään tulosohjaa. Mikä on kunnan rooli sote-uudistuksen jälkeen? 27
Kunta elinvoimapolitiikan moottorina Kunnan keskeinen tehtävä on elinvoiman edistäminen se on palautettava kunnan strategisen johtamisen keskiöön, siihen on varattava riittävät voimavarat Kunta on entistä selkeämmin verkostojen johtaja, niiden kutoja elinvoimapolitiikassa kaikki keskeiset toimijat toimimaan samaan suuntaan Saavutettavuuden varmistaminen Tonttitarjonta, liikenneratkaisut, sujuva kaavoitus, kunnan rooli kiinteistömarkkinoilla, kaupunkikeskustojen elävöittäminen, vajaakäyttöisten tilojen uusiokäyttö Houkutteleva kunta: mm. suvaitsevuuden edistäminen, segregaation torjunta, opiskelijakaupunkikonseptin luominen, matkailun edistäminen kasvualana ja vetovoiman mittarina, kulttuurin monipuolinen edistäminen, kuntalaisten aktivointi esim kaupunginosatapahtumat Osaava työvoima: koulutus, houkuttelevuus, ulkomaalaisille suunnatut palvelut/työperäinen maahanmuutto Yritysten innovaatio- ja uusiutumiskyvyn tukeminen mm. yliopistojen edellytysten kehittäminen, paikkakunnan teollisten avainklustereiden ja uusien kasvualojen kehitysohjelmat osaksi kasvusopimusta Hankinnat yritystoiminnan vipuna Kaupunkikonsernin kaikki osat elinvoimaa edistämään Yrittäjyyden edistäminen 28
Kiitos mielenkiinnosta! timo.kietavainen@kuntaliitto.fi Lisäinfoa kunnista ja Kuntaliitosta: www.kunnat.net 29