Suomi elää osaamisesta ELY Areena talousseminaari 30.1.2017 Puheenjohtaja Sture Fjäder
Akavan visio vuoteen 2023 mennessä Suomeen syntyy uutta työtä ja uusi työelämä Työllisyysaste 75% Ansiotuloverotus EU-15 tasolle PK-yritysten osuus viennistä yli 30% TKI-investointien osuus BKT:sta yli 4% Useita yliopistoa top 100 -rankingissa Korkeakoulutettujen ikäluokkaosuus 50 % 100 % saa toisen asteen tutkinnon Neet-nuorten osuus alle 5% Suomi kehittyy ja vaurastuu osaamisen avulla Työurat keskimäärin 40 vuotta 8 työnantajan kustantamaa koulutuspäivää vuodessa Omaehtoinen täydennyskoulutus vähennyskelpoiseksi menoksi Yksinyrittäjien yhdistelmävakuutus Työaikalain kokonaisuudistus toteutuu Perhevapaat jaetaan puoliksi 50% 100% koulutusohjelmista tarjoaa yrittäjämäiset valmiudet 100 % yli 2- lapsista varhaiskasvatuksessa Suomen peruskoululaiset PISA:n 1
Osaamisen, koulutuksen ja talouden kohtalonyhteys Koko koulutusketjun rahoituksen oltava kunnossa Tuottava työllisyys syntyy korkeasta osaamisesta Korkeakoulutuksen ja täydennyskoulutuksen oltava laadukasta ja vastattava työelämän tarpeita Kestävä talouskasvu
Akavan keskeiset kuntavaalitavoitteet Tulevaisuuden kunta on sivistyskunta Tulevaisuudessa kaikilla kuntalaisilla on vähintään toisen asteen tutkinto Laajat sivistyspalvelut ovat kuntien perustehtävä Suomi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallimaaksi Kuntien toimintaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä vahvistetaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden taso, laatu ja saatavuus määritellään valtakunnallisesti. Työnteon edellytyksiä ja kuntien elinvoimaisuutta on parannettava Kokonaisveroaste ei saa nousta. Palvelumaksut eivät saa aiheuttaa kannustinloukkuja. Vain elinvoimaiset kunnat voivat tarjota laadukkaat palvelut. Henkilöstön hyvinvointi parantaa tuottavuutta Henkilöstölle mahdollisuus osallistua oman työn kehittämiseen ja muutosten suunnitteluun. Lisää henkilöstön täydennyskoulutusta ja mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan menoleikkaukset vuosille 2016-2019 Kohde Milj., julk. rah. yhteensä Varhaiskasvatus -155 Yleissivistävän koulutuksen avustukset -13 Perusopetuksen ryhmäkokoavustukset -30 Oppisopimuskoulutuksen väliaikaisen lisärahan poisto -19 Ammatillisen koulutuksen leikkaukset -190 Ammatillisen koulutuksen takuukorotus poistaminen -38 Korkeakoul. ja tutkimuksen tehokkuus, hallinnon kehittäminen, korkeakouluverkon rationalisointi yms -75 Suomen Akatemian valtuuden leikkaus -10 Apteekkimaksun kompensaatiosta luopuminen (leikkaus Helsingin yliopistolle) -30 Opintotukileikkaus -81 Indeksikorotusten jäädytykset -313 MENOVÄHENNYKSET YHTEENSÄ -956
Yliopistojen valtionrahoituksen kehitys vuosina 2010-2016, nimellisarvoin milj. euroa Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö
KORKEAKOULUISTA JA TUTKIMUKSESTA LEIKATTU RAJUSTI JO PARI HALLITUSKAUTTA 2011 2019 ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen noin 30% leikkaukset Yliopistoilla on 2019 500 miljoonaa vähemmän rahaa kuin neljä vuotta aiemminn (vaikuttaa Akatemian ja Tekesin leikkaukset sekä indeksijäädytykset). Tekesin yhteensä 300 miljoonan leikkaukset kohdentuvat raskaasti yliopistoihin ja ammattikorkeakoulutukseen. Akatemian myöntövalmiutta on vähennetty 14 prosentilla kahden hallituskauden aikana.
T&k-panostusten kehitys kilpailijamaita jäljessä OECD estimates based on OECD Main Science and Technology Indicators Database, 2015/1. http://www.oecd.org/sti/msti.htm
Yritysten t&k-investointien volyymin kehitys Milj. euroa 5000 Yritysten innovaatiotoiminta 2000-2014 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015* 2016* Teollisuus yhteensä Muut yritykset Lähteet: Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta, v. 2000-2012; oma laskelma * EK investointitiedustelu, kesäkuu 2016, v. 2015-2016
Ennakointi on tulevaisuuden tekemistä Koulutuksen tuotava valmiudet työllistyä ei vain kerran vaan aina uudestaan Yksilöllä uudenlainen vastuu työllistymisestä Työttömyyden aikana oltava mahdollisuus opiskella ja saada hyvää sparrausta Korkea työllisyys
Korkeakoulutettuja itsensätyöllistäjiä yhä enemmän Yhteensä 2015: 157 000 (100 %) 2000: 120 000 (100 %) Korkea-aste 2015: 59 000 (37 %) 2000: 33 000 (28 %) Osuus 15-64-v. työllisistä 2015: 6,6 % 2000: 5,2 % Lähde: Pärnänen Anna, Korkeakoulutettuja aikaisempaa enemmän itsensätyöllistäjissä, Tieto & trendit blogi, 15.2.2016 http://tietotrenditblogi.stat.fi/korkeakoulutettuja-aikaisempaa-enemman-itsensatyollistajissa/
Kiitos ja onnea Turun seudulle!