Osaamisperusta murenee

Transkriptio

1 Osaamisperusta murenee Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle 2. asteen koulutuksesta valmistuneet 2. asteen opiskelijat KOULUTUS, OSAAMINEN JA TKI-TOIMINTA ETELÄ-POHJANMAALLA Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25-34v kokonaisrahoitus tieteelliset julkaisut tutkinto-opiskelijat populaarit julkaisut Myönnetyt patentit 2018 Business Finland rahoitus Tutkimus- ja kehitysmenot alueella T & K -henkilöstö korkeak. ja tutkimuslaitoksissa (htv) alueellinen & kansallinen TKI rahoitus kansainvälinen TKI rahoitus "toissa vuonna" "viimeksi" = "nyt" "toissa vuonna" "viimeksi" = "nyt" OSAAMISPERUSTA MURENEE SUOMEN KOULUTUSTASO ON KORKEA, MUTTA VIIME VUOSINA OPPIMISTULOKSET OVAT LASKENEET JA NUORTEN KOULUTUSTASO ON NYKYÄÄN OECD:N KESKITASOA KORKEAKOULUTETTUJEN MÄÄRÄ KASVAA HITAASTI JA NUORTEN AIKUISTEN KOULUTUSTASO LAAHAA JA SUOMEN SIJOITUS ON TIPPUNUT KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA T&K MENOT OVAT SUOMESSA ROMAHTANEET VUODESTA 2008 TYÖELÄMÄSSÄ VAADITAAN ENTISTÄ KORKEAMPAA OSAAMISTA KAIKILLA KOULUTUSTASOILLA SUOMESSA ON YHÄ TYÖELÄMÄSSÄ NOIN HENKILÖÄ ILMAN PERUSKOULUN JÄLKEISTÄ TUTKINTOA KOULUTUSTASON HEIKENTYMINEN VAIKEUTTAA KORKEAN LISÄARVON TEHTÄVIEN LUOMISTA SUOMI TARVITSEE KYMMENIEN TUHANSIEN NUOREN KORKEAKOULUTETUN NETTOLISÄYKSEN VUOTEEN 2030 MENNESSÄ, MIKÄLI KOULUTUSTASON 50 TAVOITE HALUTAAN SAAVUTTAA TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAALLA KORKEA OSAAMINEN JA KORKEAKOULUSEKTORI OVAT MAHDOLLISTANEET MAAKUNNAN UUDISTUMISEN. TULEVAISUUDEN KANNALTA TILANNE ON HAASTAVA, MUTTA SUUNTA POSITIIVINEN. T&K MENOT KÄÄNTYIVÄT VUONNA KASVUUN. PANOSTUKSET OVAT KASVANEET 40,2 VUODESTA 2010 (1. VAHVIN KASVU MAAKUNNISTA) JA YRITYSTEN OSUUS ON YLI PANOSTUKSISTA ETELÄ-POHJANMAALLA T&K RESURSSIT KÄYTETÄÄN TEHOKKAASTI, JOKA ILMENEE KORKEANA MYÖNNETTYJEN PATENTTIEN MÄÄRÄNÄ SUHTEESSA RESURSSEIHIN ( 3,1. MILJ EUROA/PATENTTI) T&K MENOT MENOT/ASUKAS OVAT EP:LLÄ 2. PIENIMMÄT MAAKUNNISTA (176 EUROA) KORKEAKOULUJEN PERUSRAHOITUSTA ON LEIKATTU MERKITTÄVÄSTI VIIME VUOSINA. KOKONAISRAHOITUS ON VÄHENTYNYT VUODESTA 2014 YLI 13 ( 5,4 MILJ. EUROA). KV-RAHOITUKSELLA ON PYSTYTTY HIDASTAMAAN RESURSSIKATOA EP:N KOULUTUSTASO V. IKÄRYHMÄSSÄ ON 11. KORKEIN MAAKUNNISTA. TASO ON LASKENUT VUODESTA 2010 MAAKUNNISTA TOISEKSI NOPEINTA TAHTIA

2 1. TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAALLA KOULUTUS, OSAAMINEN JA TKI- TOIMINTA kokonaisrahoituksen määrä on jatkanut laskuaan. Rahoituksen määrä oli vuonna 38,6 milj. euroa, joka väheni 1,0 edellisestä vuodesta. Leikkaukset heijastuvat maakunnan koko innovaatioekosysteemin toimintaan. tulostavoitteiden ja rahoituksen osalta merkittäviä mittareita ovat tieteelliset julkaisut, joiden määrä oli 227 sekä populaarit julkaisut, joiden määrä oli 695. Julkaisujen määrä pysyi lähes ennallaan edelliseen vuoteen nähden. opiskelijat Etelä-Pohjanmaalla koostuvat valtaosin Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijoista, joiden määrä pysyi lähes ennallaan. Tutkinto-opiskelijoita oli vuonna yhteensä 4 899, joista noin sata oli maisteritutkinnon opiskelijoita eri koulutusohjelmissa Seinäjoen yliopistokeskuksessa. Väkilukuun suhteutettuna Etelä-Pohjanmaalla on vähän opiskelijoiden aloituspaikkoja. Osaamisperustan kannalta huolestuttavaa on, että maakunnan korkeakoulutettujen määrä jatkaa laskuaan. Vuonna nuorten korkeakoulutettujen osuus vuotiaissa oli 29,6. Osuus on maakunnista 11. korkein, joka on laskenut maakunnista 2. nopeinta tahtia. Toisen asteen koulutuksesta valmistuneiden opiskelijoiden määrä on vaihdellut vuosittain melko paljon. Tutkintojen määrä väheni vuonna 1,0. Maakunnassa on havaittavissa työvoimapulaa monilla ammatillisilla aloilla, joten lisäpanostuksia ammatilliseen opetukseen kaivataan nopeasti. Tulevaisuuden kannalta huolestuttavaa kuitenkin on ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuuden väheneminen 19 - ikävuoteen mennessä. 40,6 36,9 36,6 35,0 34,7 33,2 32,0 32,1 31,4 29,8 29,6 29,5 29,3 29,0 27,6 27,3 25,4 25,6-1,1-2,4-2,3-1,0-2,2-3,2-0,8-1,8-1,9-3,8-0,4-1,2-3,6 0,0-3,9-3,5-3,3-6,1-3,7 Etelä-Pohjanmaalla Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ovat suhteessa muihin maakuntiin matalalla tasolla. Määrä on kuitenkin kasvanut huomattavasti 2000-luvun aikana. Taantuman aikana T&K-panostukset kääntyivät laskuun, mutta trendi on nyt kääntynyt positiiviseksi. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat maakunnassa vuonna 46,8 milj. euroa. Panostukset lisääntyivät 10,7. Yritysten osuus kokonaisrahoituksesta on yhä lähes. Julkisen sektorin T&K panostukset ovat maakunnista toiseksi pienimmät suhteutettuna väestöön. alueellinen ja kansallinen TKI-rahoitus väheni vuonna 16,4. Kokonaismäärä oli 4,8 milj. euroa vuonna. TKI-toiminnan edistäminen ja jatkuvuus on tullut entistä haasteellisemmaksi pitkäjänteisen kehittämisrahoituksen vähenemisen vuoksi. Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja yliopistokeskus ovat menestyneet kansainvälisen TKI-rahoituksen hakemisessa. Rahoituksen määrä kasvoi vuonna 50,4. Kokonaissumma oli 0,8 milj. euroa, jolla ei kuitenkaan pystytty kompensoimaan muun rahoituksen vähenemistä kokonaan. Kansainvälisen rahoituksen kehityssuunta on ollut positiivinen erityisesti interreg -rahoituksen osalta, joissa on onnistuttu viimeisillä hakukierroksilla. Kansainvälisiin rahoitusohjelmiin kannattaa jatkossakin panostaa. T&K henkilöstön määrä on kääntynyt myös positiiviseen suuntaan. Maakunnan korkeakoulutoimijoiden keskuudessa on tutkimustoiminnassa 148 htv. Huomionarvoista on, että tilastokeskuksen tiedoista puuttuu lähes puolet korkeakoulujen tutkimustyövuosista, jolloin myös T&K menojen kokonaismäärästä puuttuu jopa noin 6 milj. euroa. 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0-10,0 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus v. ikäryhmästä, muutos Muutos

3 Etelä-Pohjanmaalla Business Finlandin rahoitus on kasvanut merkittävästi. Maakuntaan myönnettiin innovaatiorahoitusta 6,2 milj. euroa vuonna. Rahoituksen määrä kasvoi edellisestä vuodesta 27,1. Pieniin hankkeisiin suunnatun innovaatiosetelin käyttö on kasvanut viime vuosina, joka näkyy hankkeiden määrässä. Etelä- Pohjanmaalla oli vuonna Business Finlandin rahoitusta saanutta organisaatiota, kun taas vuonna rahoitusta myönnettiin jo 92 eri toimijalle. Hankkeiden määrän kasvu on ollut nopeampaa kuin maassa keskimäärin. Etelä-Pohjanmaalta haetaan melko aktiivisesti patentteja käytettävissä oleviin resursseihin nähden. Patentteja myönnetään vuosittain keskimäärin noin kpl. Vuonna patentteja myönnettiin 15 kpl. Myönnettyjen patenttien määrä on maakunnista kaikkein korkein suhteessa resursseihin (3,1. milj. euroa/patentti). Niukat tutkimusresurssit käytetään maakunnassa tehokkaasti hyödyksi. Osa maakunnan TKI-toiminnasta ei näy varsinaisissa tilastoissa, vaan kehittämistyötä tehdään muun työn ohessa ilman varsinaisia kehittämisyksiköitä, joka osaltaan selittää korkeaa patenttien lukumäärää. 2 YHTEENVETO Suomen koulutustaso on pitkällä aikavälillä vahvistunut ja kokonaisuutena se on yhä korkea. Suomessa ei ole tehty 2000-luvun alun jälkeen merkittäviä uusia panostuksia korkeakoulutukseen, joka selittää nykypäivän kehitystä. Monissa muissa kilpailijamaissa on tehty toisin, mikä näkyy kansainvälisessä vertailussa. Viime vuosina on havaittu, että Suomessa oppimistulokset ovat laskeneet ja huolestuttavana trendinä on, että nuorten koulutustaso on muutamassa vuodessa tippunut OECD-maiden kärkisijoista alle keskitason. Suomessa korkeakoulutettujen määrä kasvaa hitaasti ja nuorten aikuisten koulutustaso laskee. Lisäksi T&K menot ovat Suomessa romahtaneet vuodesta 2008, josta suuri osa selittyy Nokian hiipumisen sekä julkisten T&K panostusten leikkausten vuoksi. Kysymys on keskeinen koko Suomen tulevaisuuden kannalta, mutta haasteet kärjistyvät alueilla. Korkea osaaminen ja korkeakoulusektorin vahvistuminen ovat olleet yksi tärkeimpiä tekijöitä Etelä-Pohjanmaan uudistumisessa ja kilpailukyvyn vahvistamisessa. Tulevaisuuden kannalta maakunnan tilanne on haastava, mutta nähtävissä on myös positiivisia merkkejä. Etelä-Pohjanmaan T&K menojen kasvu on hyvin positiivinen tekijä, joka on ollut mahdollista pitkäjänteisen kehittämistyön ansiosta. Koko maakunnan T&K panostukset ovat kasvaneet 40,2 vuodesta 2010 (1. vahvin kasvu maakunnista). Alueen yritykset ovat pitkällä aikajänteellä panostaneet merkittävästi enemmän T&K toimintaan. Yritysten T&K menot ovat lisääntyneet vuodesta ,6, (2. vahvin kasvu maakunnista) ja yritysten osuus kaikista tutkimuspanostuksista on yli. 40,2 37,0 36,1 34,8 28,0 26,2 16,8 14,6 11,4 7,8 3,4 0,0-2,1-2,9 Viime vuosikymmenien aikana Etelä-Pohjanmaan koulutustaso -60,0 on noussut kaikilla koulutusasteilla. Korkeakoulutuksen osalta v. ikäryhmässä maakunnan koulutustaso on tällä hetkellä 11. korkein maakunnista, jota voi pitää yllättävänkin korkeana ottaen huomioon maakunnan sijainnin ja toimintaympäristön. Viime aikoina on kuitenkin havaittu, että koulutustason lasku on kiihtynyt maakunnassa nuorten aikuisten osalta. Etelä-Pohjanmaalla koulutustason lasku on ollut 2. nopeinta maakunnista. Hämmentävää on, että tämä kehitys on voimistunut viime vuosina talouden ja tutkimusresurssien kasvaessa. Muuttoliike ei kehityksestä selitä kuin osan. 60,0 40,0 20,0 0,0-20,0-40,0 T&K menojen kehitys 2010-, maakunnittain -11,4-24,7-30,9-34,9-41,0

4 Yksi merkittävä syy on viime hallituskausien aikana tehdyt koulutusleikkaukset, aloituspaikkojen vähentämisen ja koulutuksen keskittäminen. Osaavan työvoivan saatavuus on heikentynyt huomattavasti ja rekrytointiongelmat ovat kasvaneet. Koulutuksen lisääminen kaikilla koulutusasteilla on elintärkeää maakunnan tulevaisuuden kannalta. Lyhyellä aikavälillä voidaan vastata työvoimatarpeisiin koulutusresursseja lisäämällä, muuntokoulutuksella, mutta pitemmällä aikavälillä on vahvistettava koko osaamisperustaa. Korkeakoulututkintojen määrää on tuntuvasti lisättävä SeAMK:ssa sekä 2. asteen koulutuksen resursseja on lisättävä. Muuttuviin osaamistarpeisiin vastaamisen osalta tärkeitä elementtejä ovat ennakointi, joustavuus ja nopea reagointi koulutuksen suunnittelussa sekä monimuotoiset tavat kouluttaa ja oppia. Viime vuosina on tehty mielenkiintoisia avauksia korkeakoulutoiminnan kehittämisen suhteen, josta positiivisena esimerkkinä on FiTech - alustayliopisto. Epanet- korkeakouluverkosto tarjoaa oivallinen alustan T&K toiminnan vahvistamiseen ja jatkuvan oppimisen järjestelmän kehittämiseen. Ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkaukset ovat tuntuneet koulutuskentällä, mutta samaan aikaan toteutettu koulutuksen reformi toi monia positiivisia tekijöitä koulutuksen käytännön toteutukseen. Parhaimmillaan yritysten ja koulutustoimijoiden yhteistyö on kuitenkin vahvistunut, mutta lisäresursseille on suuri tarve. Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja koulutuksen vastaavuus osaamistarpeisiin nähden on olennainen seikka vahvistuvan työvoimapulan kannalta. Elinikäisen ja jatkuvan oppimisen tärkeys on korostunut viime vuosina työelämän murroksen ja muuttuvien osaamistarpeiden vuoksi. Työelämässä vaaditaan entistä korkeampaa osaamista kaikilla koulutustasoilla ja Suomessa on yhä työelämässä noin henkilöä ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Etelä-Pohjanmaalla oli v. lopulla noin työllistä, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Heistä miehiä oli 69. Koulutustason heikentyminen vaikeuttaa korkean lisäarvon tehtävien luomista ja kysymys on keskeinen Etelä- Pohjanmaan elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta. Tiede- ja innovaationeuvoston sekä OKM:n visio 2030 tavoitteina on, että puolella v- ikäryhmästä on korkeakoulututkinto vuoteen 2030 mennessä. Mikäli tavoite halutaan saavuttaa, tarvitaan kymmenien tuhansien nuoren korkeakoulutetun nettolisäys vuoteen 2030 mennessä. Keskeinen kysymys on, millaisilla politiikkavalinnoilla seuraava hallitus pyrkii nostamaan koko Suomen koulutustasoa ja T&K intensiteettiä? Toinen merkittävä kysymys on, että millaisia uusia avauksia olisi mahdollista maakunnassa tehdä osaamisperustan ja erityisesti korkeakoulutuksen edistämiseksi?

5 3 TARKENTAVAT TILASTOT 60,0 40,0 20,0 0,0-20,0-40,0-60,0 T&K menojen kehitys 2010-, maakunnittain 40,2 37,0 36,1 34,8 28,0 26,2 16,8 14,6 11,4 7,8 3,4 0,0-2,1-2,9-11,4-24,7-30,9-34,9-41, T&K menot /asukas, elinkeinoelämän -osuus T&Kmenoista Elinkeinoelämän osuus alueen T&K menoista 60,0 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus v. ikäryhmästä, muutos Business Finland rahoitus Etelä-Pohjanmaalla & organisaatioiden määrä ,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0 40,6 36,9 36,6 35,0 34,7 33,2 32,0 32,1 31,4 29,8 29,6 29,5 29,3 29,0 27,6 27,3 25,4 25,6-1,1-2,4-2,3-1,0-2,2-3,2-0,8-1,8-1,9-3,8-3,9-0,4-1,2-3,6-3,5-3,3-6,1-3, Muutos Rahoitus Organisaatioiden määrä Lähteet: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne, tutkimus- ja kehittäminen, Business Finland, SeAMK, Seinäjoen yliopistokeskus, Patentti- ja rekisterihallitus Suomen tilannekuva hallitusohjelmaneuvotteluiden tueksi keväällä 2015, Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030, OKM 2018, Innovaatiopolitiikan lähtökohdat TEM 2019