Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2019 Talousarvioesitys 2016

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2019 Talousarvioesitys 2016 03.11.2014

2 KANSAINVÄLISEN LIIKKUVUUDEN JA YHTEISTYÖN KESKUS CIMON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016-2019 1 CIMO EDISTÄÄ SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN KANSAINVÄLISTYMISTÄ CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka perustehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä erilaisten liikkuvuus- ja yhteistyöinstrumenttien avulla. CIMOlla on valtion virastona erityinen rooli, koska CIMOn ainoa tehtävä on kansainvälistymisen edistäminen. CIMO on rohkea, rikastava ja reilu kumppani. CIMOn arvoissa yhdistyy kolme periaatetta. Olemme ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä. Luomme mahdollisuuksia ihmisten väliselle yhteistyölle ja edistämme asiantuntijuuden ja osaamisen kasvua. Toimimme vastuullisesti ja yhdenvertaisesti. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Julkisen sektorin talous on tulevina vuosina tiukka, kun vallitsevaa tulojen ja menojen epätasapainoa pyritään korjaamaan. Nykyisten päätösten mukaisesti valtiontalouden kehys supistuu ja CIMOn kannettavaksi on tullut oma osuus Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle kohdistuvista säästöistä. Samaan aikaan Euroopan unionin ohjelmien voimakkaasti kasvava rahoitus ja tehtävät 2016-2020 sekä muu lisääntynyt ulkopuolinen rahoitus luovat uusia mahdollisuuksia CIMOn tämän suunnittelujakson tavoitteiden toteuttamiseksi. Hallituksen elokuussa 2013 laatiman rakennepoliittisen ohjelman mukaan valtionhallinto on sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti hajautunut, mikä vaikeuttaa voimavarojen tehokasta kohdentumista ja yhteisten linjausten läpiviemistä ja heikentää tätä kautta saavutettavaa vaikuttavuutta ja saa aikaan päällekkäistä työtä. Myös Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalla samoin kuin muiden kansainvälistymistä edistävien toimijoiden välillä on syytä tarkastella rakenteita ja työnjakoa sen varmistamiseksi, että resursseja käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Euroopan unionin laajentuminen ja globalisaatio lisäävät työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta. Maailmalla talouskasvu on voimakkainta uusissa nousevissa talouksissa, joihin myös suomalaisten yritysten kiinnostus kohdistuu. Suomi on pieni ja avoin talous, jonka kansantuotteesta yli 40 prosenttia muodostuu ulkomaankaupasta. Suomalainen yrityselämä on verkostoitunut maailmanlaajuisesti ja siksi riippuvainen kansainvälisistä osaajista. Kansainvälisestä toiminnasta syntyvän osaamisen entistä parempi tunnistaminen ja hyödyntäminen luo menestymisen edellytyksiä uudessa toimintaympäristössä. Globalisaation myötä riippuvuussuhteet korostuvat. Ihmisten tietoisuus maailman tilasta ja maailmaa uhkaavista vaaroista on kasvanut, ja huoli myös omasta elinympäristöstä lisääntyy. Erityisesti nuoret ovat omaksumassa kestävän kehityksen mukaisen elämäntavan. Ekologisesti kestävämmästä elämäntavasta ja vihreästä teknologiasta on tulossa tulevaisuuden menestystekijöitä. Suomelle tärkeän arktisen alueen strateginen merkitys korostuu ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen liittyvien kysymysten sekä alueen taloudellisen potentiaalin ja uusien kuljetusreittien vuoksi. 2014 alkaneen EU-ohjelmakauden myötä kansainvälistymisohjelmiin osallistujien määrä tulee kasvamaan merkittävästi. Toimimalla tehokkaasti CIMO varmistaa apurahojen täysimääräisen käytön. Samalla CIMO edistää kansalaisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia kansainvälistymi-

3 seen ja tuo esille kansainvälistymisen merkitystä eri kohderyhmille jakamalla hyviä esimerkkejä ohjelmiin osallistumisesta. Tavoitteena on, että Suomessa on tulevaisuudessa nykyistä merkittävästi enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita. Tämä on tärkeää suomalaisen koulutuksen ja yhteiskunnan kehitykselle. Poliittisia päätöksiä tehtäessä on syytä huomioida ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden Suomelle tuomia taloudellisia hyötyjä ja kustannuksia huolelliseen analyysiin perustuen. Kova kilpailu kansainvälisistä opiskelijoista pakottaa koulutusta tarjoavat maat kohdentamaan ja tehostamaan viestintäänsä. Pohjoismaiset esimerkit osoittavat että mahdolliset lukukausimaksut vaikuttavat tulijoiden määrään ja lähtömaihin. Asetettujen määrällisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tällöin erityisiä toimenpiteitä esimerkiksi kansallisten apurahaohjelmien muodossa. Huomiota on kiinnitettävä myös kansainvälisten opiskelijoiden kotimaisten kielten osaamiseen osana integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. 3 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA STRATEGISET PAINOPISTEET CIMOn toiminnan tavoitteena on aidosti avarakatseinen Suomi. Avarakatseisuus edellyttää laajojen kokonaisuuksien ymmärtämistä, avoimuutta uudelle, erilaisuuden näkemistä rikkautena, omien ennakkoluulojen tiedostamista ja valmiutta olla vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa. CIMO toimii yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. CIMOn strategiassa vuoteen 2020 on tunnistettu seuraavat strategiset painopisteet: Kansainvälinen osaaminen Eurooppa ja Pohjoismaat ovat kansainvälistymisen keskeisiä kohdealueita. Lisäksi kansainvälisen osaamisen kehittymistä korostetaan Venäjän, Kiinan, Brasilian ja Pohjois-Amerikan alueiden suuntaan. CIMO seuraa kansainvälisen osaamisen ja siihen liittyvien tietojen, taitojen ja asenteiden kehittymistä eri toimijoiden keskuudessa. Tavoitteena on, että kansainvälinen liikkuvuus ja yhteistyö nähdään keskeisinä keinoina yksilön ja yhteisön osaamisen ja luovuuden kehittämisessä. Globaalivastuu Globaalivastuun perustana on ymmärrys oikeudenmukaisesta ja ihmisoikeuksia kunnioittavasta maailmasta ja sen toteuttamisesta. Siihen liittyy painotus kaikille kuuluvien ihmisoikeuksien sekä oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman maailman puolesta. Toiminnalla tuetaan yleisten kehitystavoitteiden saavuttamista sekä edistetään liikkuvuutta ja yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa. Samalla edistetään ulkoasianministeriön hyvän hallinnon käsikirjan tavoitteiden mukaisia käytäntöjä sekä suomalaisissa että kohdemaiden korkeakouluissa. Uudistava vuorovaikutus Tämän painopisteen tavoitteena on kannustaa uudistavaan ja rikastavaan vuorovaikutukseen niin organisaation sisällä kuin sidosryhmien kanssa, mukaan lukien työelämän edustajat, sekä edesauttaa kansallisten ja kansainvälisten verkostojen syntymistä ja toimintaa. Yhteistyötä pohjoismaisten kumppaneiden kanssa vahvistetaan ja kansalliseen keskusteluun sekä tiedon jakamiseen osallistutaan aktiivisesti. Myös yhteistyötä muiden kansainvälistymistä edistävien toimijoiden kuten Team Finland-verkoston kanssa tiivistetään. Suomalainen osaaminen ja kulttuuri

4 CIMO edistää suomalaisen koulutuksen, kulttuurin ja nuorisotoimen tunnettuutta maailmalla ja etsii uusia keinoja lisätä kiinnostusta suomen kieltä ja kulttuuria sekä suomalaista osaamista ja koulutusta kohtaan. Suomalaisen koulutuksen tunnettuuden edistäminen erityisesti korkeakoulutuksen alalla tukee myös koulutusvientiä tekevien toimijoiden ponnisteluja. 4 VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET JA TOIMINNAN PAINOPISTEET Suomi on osaamisen, osallistumisen ja luovuuden kärkimaa on opetus- ja kulttuuriministeriön 2020 strategian tavoite, jonka saavuttamista CIMO omalla toiminnallaan tukee. Tavoitteena on, että CIMOn toiminta on mahdollisimman vaikuttavaa niin yksilöiden kuin organisaatioidenkin tasolla. CIMO edistää suomalaisten toimijoiden kattavaa ja tasa-arvoista osallistumista toimeenpanemiinsa ohjelmiin. Rahoitettujen hankkeiden tuloksia ja niistä saatuja kokemuksia hyödynnetään paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Toiminnan vaikuttavuutta yksilö-, organisaatio- ja yhteisötasolla mitataan indikaattorien avulla. CIMO tukee suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä eri kohderyhmille tarjoamillaan ohjelmilla ja tiedottamalla kansainvälistymisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista. CIMO osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun oman toimialansa asiantuntijana. CIMO tukee myös informaation ja tiedon tuottamista ja levittämistä koskien ulkomaalaisten ja suomalaisten toimijoiden liikkuvuutta ja yhteistyötä. Liikkuvuuden esteiden poistaminen ja kansainvälisen yhteistyön edellytysten vahvistaminen on CIMOn strategisten tavoitteiden saavuttamisen edellytys. Tavoitteena on, että entistä useampi voisi osallistua tarjolla oleviin kansainvälistymisen mahdollisuuksiin. Tarjolla olevat ohjelmat eivät kuitenkaan välttämättä sovi kaikille tai ole kaikkien saavutettavissa, erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa toiminnan kohteena ei ole puhtaasti koulutus, nuorisotoimi tai kulttuuri. CIMO tukee kunnista ja maakunnista käynnistyvää kansainvälistä toimintaa, joka tähtää nuorten aktivoimiseen, ehkäisee eriarvoistumista ja edistää suvaitsevaisuutta. Toimintaa tuetaan uudella nuoria koskevalla kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön tukimuodolla vuodesta 2016 eteenpäin. 4.1 Organisaatioiden toiminnan kansainvälisyys ja ohjelmiin osallistuminen lisääntyy CIMO tukee suomalaisten korkeakoulujen, toisen ja perusasteen oppilaitosten toimintojen kansainvälistymistä sekä edistää kansainvälistä yhteistyötä nuoriso-, kulttuuri- ja urheilusektorilla. Vuonna 2014 alkaneiden EU-ohjelmien budjetti kasvaa ohjelmakauden loppua kohden. CIMO varmistaa, että suomalaisten osallistuminen ohjelmiin on täysipainoista. Ohjelmien hallintoa kehitetään komission kanssa sovittujen toimintasuunnitelmien mukaisesti. CIMO toimeenpanee pohjoismaisia ohjelmia ja on mukana aktiivisesti kehittämässä ohjelmia yhdessä muiden ohjelmia hoitavien toimistojen ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa. Näistä uusimpana on vuonna 2015 alkavan Nordic Master -ohjelman hallinnointi. CIMO sai tehtävän tarjouskilpailun perusteella. CIMOlla on valmius vastaanottaa myös uusia pohjoismaisia tehtäviä. CIMOn kansallisesti rahoittamien ohjelmien maantieteellisinä painopistealueina ovat Venäjä, Kiina, Brasilia ja Pohjois-Amerikka. Toiminta painopistealueilla kootaan suurempiin kokonaisuuksiin, joka kattaa apurahaohjelmat, paikallisen läsnäolon ja viestintätoimet näillä alueilla.

5 Suuremmat ohjelmat painopistealueilla lisäävät toiminnan vaikuttavuutta. CIMO osallistuu suomalaisen korkeakouluasiantuntijan kustannuksiin Suomen Pekingin suurlähetystössä Kiinassa yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön ja ulkoasiainministeriön kanssa ja ylläpitää yhteistyötä edistävää toimistoa Shanghaissa. CIMO edistää globaalia vastuuta ulkoasiainministeriön rahoittamien korkeakouluille suunnattujen North-South-South - ja HEI-ICI- ohjelmien avulla. CIMO on esittänyt, että kehitysyhteistyön määrärahoista katetut ohjelmat yhdistetään yhdeksi ohjelmaksi, jotta voidaan taata entistä parempi synergia ja vaikuttavuus. Ohjelmia tulisi laajentaa koskemaan myös ammatillista koulutusta. Korkeakoulutuksen kansainvälistymistä ja korkeakoulujen kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointia tukevan kansainvälisen viestinnän tuloksellisuutta kehitetään luomalla yhteiset suuntaviivat markkinointityölle sekä tarjoamalla koko toimijakenttää hyödyntäviä työvälineitä korkeakoulutuksen tunnettuuden lisäämiseksi. CIMOn toiminnan tavoitteena on luoda yhtäläiset mahdollisuudet kaikille käyttää tarjoamiamme kansainvälistymispalveluita. Toimintaa suunnataan Suomessa niille kohderyhmille, joilla ohjelmiin osallistuminen on ollut suhteellisesti vähäisempää. Tavoitteen toteutumista seurataan alueellisten tilastojen ja kohderyhmäanalyysien avulla. Myös sähköisten palveluiden lisäämisellä pyritään lisäämään alueellista tasa-arvoa palveluiden saavutettavuudessa. 4. 2 Asiantuntijana vaikuttaminen lisääntyy Vaikuttaminen edellyttää täsmällisten ja luotettavien tilastojen kehittämistä ja kokoamista sekä ajankohtaisten ja asiakkaiden tarpeita palvelevien selvitysten ja analyysien tekemistä. CIMO pyrkii asiantuntijuudellaan vaikuttamaan myös kansallisten politiikkasektorien ja kansainvälisten ohjelmien jatkuvaan kehittämiseen. CIMO kehittää kansainvälistymisen asiantuntijuutta järjestämällä konsultointi- ja koulutuspalveluita kohderyhmilleen. CIMOlla on käytössä asennemittaus, jonka avulla seurataan toiminnan vaikuttavuutta. Saatavien tulosten perusteella työkalua kehitetään edelleen. CIMO varmistaa, että sen rahoittama toiminta on mahdollisimman vaikuttavaa. EU:n uudet ohjelmat edellyttävät, että kansallinen toimisto panostaa hyvien tulosten ja käytäntöjen levittämiseen. CIMO osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun kansainvälistymisen haasteista ja mahdollisuuksista sekä suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän kehittämisestä. CIMO edistää osaltaan kansainvälisen osaamisen hyödyntämistä ja kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista suomalaisille työmarkkinoille ja tuo esiin kansainvälistymisen taloudellisia vaikutuksia tutkittuun tietoon perustuen. CIMO kokoaa tilastot eri koulutussektorien kansainvälisestä liikkuvuudesta.

6 Taulukko 1. Liikkuvuus- ja yhteistyöhankkeiden osallistujamäärät 2012-2019 Toteuma Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite Tavoite 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Rahoitus EU-ohjelmista Erasmus+ 18 660 18 990 19 570 20 080 20 350 20 950 - Suomesta lähteneet/toimintaan osallistuneet * 10 600 10 900 11 400 11 800 12 000 12 500 - Osallistujat / Nuorisotoiminta 1 060 1 090 1 120 1 180 1 200 1 250 - Suomeen saapuvat 7 000 7 000 7 050 7 100 7 150 7 200 Rahoitus Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjelmista Nordplus Högre utbildning ** vain opiskelijoiden ja opettajien yksilöliikkuvuus 3 330 3 800 3 800 3 800 3 800 3 800 3 800 Rahoitus kansallisesta budjetista 2 379 2 670 2 450 2 430 2 430 2 300 2 300 - Eurooppa*** 206 290 220 200 200 200 200 - Venäjä (sis. FIRST) 891 850 850 850 850 850 850 - Kiina 133 200 200 200 200 200 200 - Pohjois-Amerikka 128 250 200 200 200 200 200 - Muut apurahat ja kv-harjoittelu 299 360 300 300 300 300 300 - North-south-south kehitysmaaohjelma 495 450 450 450 450 320 320 Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen - kesäkurssi-apurahat ja opetusvierailut 227 270 230 230 230 230 230 Yhteensä 25 130 25 240 25 800 26 310 26 450 27 050 * Erasmus+ ohjelma korvaa aiemman Elinikäisen Oppimisen Ohjelman ja Nuorisotoimintaohjelman. ** Pohjoimaiden ministerineuvoston ohjelmista tässä esitetään vain CIMOn hallinnoima Nordplus Högre Utbildning. Rahoitus on nettobudjetoitu CIMOn toimintamenoihin. Luvut sisältävät liikkuvuuden kaikissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa. *** Eurooppa (poislukien Venäjä) on nostettu omaksi luvuksi. Aiemmin mukana muut apurahat ja kv-harjoittelu luvussa 5 TUOTOKSET JA TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS CIMO toimeenpanee vastuullaan olevat ohjelmat asiakasystävällisesti, tehokkaasti ja luotettavasti. CIMO arvioi toimintansa ympäristövaikutuksia, ottaa käyttöön uusia virtuaalisia mahdollisuuksia omassa toiminnassaan ja rohkaisee asiakkaitaan uusiin yhteistyömuotoihin. Toiminnan ydinprosessit on kuvattu, ja toimintaprosesseja yhtenäistetään. Sekä EU että Pohjoismaiden ministerineuvosto edellyttävät, että niiden rahoittamien ohjelmien hallinnointi tehdään rahoittajien ohjelmilla. Kansalliset ohjelmat hallinnoidaan CIMOn omilla työkaluilla. Tämä rajoittaa ohjelmahallinnon tehostamismahdollisuuksia. Salamavaltionapujärjestelmän hyödyntämistä selvitetään.

7 Toiminnan laadun kehittämisessä käytetään CAF-laatutyökalua. CAF arviointi toteutetaan joka kolmas vuosi. Asiakastyytyväisyyttä seurataan joka kolmas tai neljäs vuosi toteutettavan asiakas- ja sidosryhmäkyselyn avulla. Asiakastyytyväisyyskyselyssä on tarkoitus säilyttää nykyinen asiakkaiden odotuksia vastaava julkishallinnon huipputasoa oleva palvelu. 6 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 6.1 Kehittyvä osaaminen CIMO panostaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen 2011 hyväksytyn henkilöstöstrategian ja sen pohjalta laaditun henkilöstö- ja osaamissuunnitelman mukaisesti. 6.2 Rikastava työyhteisö CIMO on työyhteisönä avoin, kannustava ja turvallinen. Aktiivisen henkilöstöpolitiikan päätavoitteena on ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö, joka on sitoutunut CIMOn arvoihin ja tavoitteisiin. Päämääränä on ammatillisesti korkeatasoinen rikastava työyhteisö, jossa jokaisen oma asiantuntijuus kasvaa vuorovaikutuksen ja osallisuuden avulla. Yhteisöllistä tietokulttuuria vahvistetaan uusilla työskentelytavoilla ja työvälineillä. CIMOn tehtävät muuttuvat ja tehtävien organisointia ja työkäytäntöjä joudutaan jatkuvasti arvioimaan ja muokkaamaan uudelleen. Johdon ja esimiesten muutosjohtamisen osaamista tuetaan valmennuksen ja koulutuksen keinoin sekä kiinnittämällä muutoin huomiota työhyvinvointiin. Taulukko 2. Työyhteisöindeksit Työyhteisön kehittymisen mittareina käytetään henkilökunnan työtyytyväisyyttä ja koulutuspäiviä/htv. Vuosi 2012 2013 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Toteuma tavoite toteuma tavoite tavoite tavoite tavoite tavoite tavoite Työtyytyväisyysindeksi 3,3 3,6 3,55 3,6 3,5 3,6 3,6 3,6 3,6 Koulutuspäiviä/HTV 1,3 1,9 1,7 1,9 1,9 2,0 2,0 2,0 2,0 CIMO on nimetty hallinnoimaan Euroopan unionin ja Pohjoismaisen ministerineuvoston ohjelmia ja samalla olemme sitoutuneet turvaamaan näille ohjelmille riittävät henkilöstöresurssit. Mahdollinen henkilöstön vähentämistarve hoidetaan pääosin eläköitymisen kautta ja toimia suunnattaessa tehdään yhteistyötä henkilöstöjärjestöjen kanssa.

8 7 VOIMAVARAT VUOSINA 2016-2019 7.1. CIMOn toimintamenot 2016 Momentille 29.01.03 myönnetään nettomäärärahaa yhteensä 8 788 000 euroa Määrärahasta käytetään: 1) 1 600 000 Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen ja tunnettuuden lisäämiseen mukaan lukien ulkomaisissa yliopistoissa palvelevien yliopisto-opettajien sekä muiden asiantuntijoiden, yhteensä 47 henkilön palkkaukseen 2) 2 900 000 opiskelija-, harjoittelija-, opettaja, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin Laskelmassa varsinaisten toimintamenojen osuus on 4 288 000. Laskelmassa on otettu huomioon nettobudjetoitu ulkopuolinen rahoitus (yhteisrahoitteinen toiminta). Laskelmaan eivät sisälly keskitetysti neuvotellut palkankorotukset. Vertailu edellisvuosiin: 2016 esitys 8 788 000 2015 talousarvioennuste 8 422 000 2014 talousarvio 8 655 000 2013 tilinpäätös 8 789 000 7.2 Esitys opetus- ja kulttuuriministeriön täydentävästä rahoituksesta 2016 Taulukko 3. CIMOn esitys täydentävästä rahoituksesta vuodelle 2016 Tarkoitus 1 137 000 Euroopan Unioni EU-ohjelmien toimeenpanon ja tiedotustoiminnan kansallinen rahoitusosuus 920 000 Euroopan Unioni Täydentävä rahoitus hankkeiden määrän lisäämiseksi 275 000 Pohjoismainen yhteistyö Erasmus+ ohjelma 947 000 Nuorisosektorin TCA-hankkeiden omarahoitusosuuden korotus, lisäys 10.000 Erasmus+ liikunta ja urheilu toiminnot 60 000 Luova Eurooppa yhteyspiste ja koordinointi 90 000 Luova Eurooppa -yhteyspisteen koordinaatioon ja ohjelman laajentumiseen lisäys 10.000 Kansalaisten Eurooppa 30 000 Management Partnership 10 000 Management Partnership ohjelma päättyy 2014. Sen käynnistämää Erasmus-kouluissa toimintoa jatketaan osana CI- MOn toimintaa. Kansallinen täydentävä rahoitus Erasmus+ yleissivistävän koulutuksen hankkeisiin 800 000 ja aikuiskoulutuksen hankkeisiin 120 000 Nordplus Juniorin toimeenpanoon 200 000 Nordkurs-toiminnan tuki 75 000 60 000 Kansalliset ohjelmat Suomen lehtoraatti Kiinassa 10 000 Kansalliset ohjelmat Ammatillisen peruskoulutuksen tilastointi

9 7.3 Esitys CIMOn hankerahoituksesta vuodelle 2016. Taulukko 4. CIMOn esitys hankerahoitusta 2016 Tarkoitus 130 000 Suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälisen markkinointiviestinnän kehittämisprojekti Jatketaan korkeakoulutuksen kansainvälisen markkinointiviestinnän kehittämisprojektia 255 000 Pohjois-Amerikka Tuetaan oppilaiden, opiskelijoiden ja harjoittelijoiden liikkuvuutta Suomen, Yhdysvaltain ja Kanadan välillä. Tehdään tunnetuksi suomalaista koulutusta Pohjois-Amerikassa. Käynnistetään opettajavaihto Suomesta Kanadaan FINAL-hankkeen pohjalta, lisäys 50 000 euroa. 300 000 Venäjä Tuetaan opiskelijoiden, harjoittelijoiden ja korkeakouluopettajien liikkuvuutta Suomen ja Venäjän välillä sekä suomalais-venäläisiä intensiivikursseja. Liikkuvuuden painopisteenä on Luoteis-Venäjä. Tehdään tunnetuksi suomalaista koulutusta laajemmin Venäjällä. 280 000 Kiina Tuetaan opiskelijoiden, harjoittelijoiden, nuorten tutkijoiden ja korkeakouluopettajien liikkuvuutta Kiinan ja Suomen välillä. Tehdään tunnetuksi suomalaista koulutusta Kiinassa. 50 000 Brasilia Osallistutaan Brasilian Science without Borders ohjelmaan ja tehdään suomalaista korkeakoulutusta tunnetuksi Brasiliassa. 8 CIMOn ulkopuolinen rahoitus CIMOn toimintaa rahoitetaan opetusministeriön pääluokan ulkopuolelta. Päärahoittajatahot ovat Euroopan unionin komissio, Pohjoismaiden Ministerineuvosto, ulkoasiainministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Ulkopuolisen rahoituksen osuus on ollut yli 70 % kokonaisrahoituksesta. 8.1 Ulkopuolinen Rahoitus: Nettobudjetoidut toimintamenot 29.01.03.1 Taulukko 5. Nettobudjetoidut toimintamenot 2016 Rahoittaja Käyttötarkoitus 1 700 000 EU-komissio Erasmus+ komissiolta 35 000 EU-komissio Luova Eurooppa 120 000 EU-komissio Epale 40 000 EU-komissio Eurodesk 80 000 EU-komissio Euroguidance 25 000 EU-komissio Kansalaisten Eurooppa 280 000 Pohjoismaiden ministerineuvosto Nordplus (160 000) Nordic Master (120 000) 280 000 Ulkoasianministeriö YK:n järjestöt /apulaisasiantuntijat 400 000 Ulkoasiainministeriö Kehitysyhteistyöohjelmat

10 8.2. Ulkopuolinen rahoitus: Nettobudjetoidut apurahat ja hanketuet 29.01.03.4 Taulukko 6. Nettobudjetoidut apurahat ja hanketuet 2016 Nettobudjetoidut Rahoittaja Käyttötarkoitus apurahat ja hanketuet 27 000 000 EU-komissio Erasmus+ 4 300 000 Pohjoismaiden ministerineuvosto Nordplus apurahat (3 700 000) Nordic Master ohjelma (600 000) 70 000 Pohjoismaiden ministerineuvosto Pohjoismainen virkamiesvaihto 6 000 000 Ulkoasianministeriö Kehitysyhteistyöohjelmat 8.3 Yhteisrahoitteiset hankkeet 2016 Taulukko 7. Yhteisrahoitteiset hankkeet 2016 Rahoittaja Käyttötarkoitus 76 000 Työ- ja elinkeinoministeriö Euroguidance-tuki

11 9 Taloussuunnitelma 2016-2019 Taulukko 8. Yhteenveto määrärahat 2016-2019 CIMOn toimintamenot 29.01.03 2014 TA Toimintamenot kehysehdotus 8 655 8 422 8788 8788 8788 8788 Toimintamenot OKM kehys 8 655 8 422 8788 8788 8788 8788 2015 TAE 2016 2017 2018 2019 OKM täydentävä rahoitus (eri momenteilta) Erasmus + (ml. urheilu 60.000) 997 1007 1007 1007 1007 1007 Luova Eurooppa ohjelma kansallinen rahoitus 80 90 90 90 90 90 EU-kansalaisten Eurooppa 30 30 30 30 30 30 Kansallinen lisärahoitus yleissivistävä koulutus 800 800 800 800 800 Kansallinen lisärahoitus aikuiskoulutus 120 120 120 120 120 120 Kiinan yliopistonlehtori* 60 60 60 60 60 60 Pohjoismainen yhteistyö (Nordplus Junior 200 + Nordkurs 75 ) 250 275 275 275 275 275 Ammatillisen koulutuksen tilastointi 10 10 10 10 10 10 Management partnership/ Erasmus+ koulussa 50 10 10 10 10 10 Yhteensä 1 597 2 402 2 402 2 402 2 402 2 402 OKM hankerahoitus (eri momenteilta) Korkeakoulutuksen kansainvälisen markkinointiviestinnän kehittämisprojekti 170 130 Pohjois-Amerikka -yhteistyö (USA & Kanada) 205 255 255 255 255 255 Venäjä yhteistyö 300 300 300 300 300 300 Kiina ja muu Aasia yhteistyö 280 280 280 280 280 280 Brasilia Science without borders 50 50 50 50 50 50 Yhteensä 835 1 055 1 015 885 885 885

12 ULKOPUOLINEN RAHOITUS 2014 TA 2015 TAE 2016 2017 2018 2019 Nettobudjetoidut toimintamenot 29.01.03.1 Erasmus+ komissiolta 1 550 1 600 1 700 1 800 1 900 2 000 Eurodesk- komissiolta 40 40 40 40 40 40 Luova Eurooppa komissiolta 35 40 45 45 45 45 Kansalaisten Eurooppa komissiolta 25 25 25 25 25 25 Epale komissiolta 150 120 120 120 120 Euroguidance komissiolta 80 80 80 80 80 80 Nordplus ja Nordic Master hallinto (PMN) 160 280 280 280 280 280 Ulkoasianministeriö Kehitysyhteistyöohjelmat 400 400 400 400 400 400 Ulkoasianministeriö YK:n järjestöt/apulaisasiantuntijat 215 280 280 290 300 300 Yhteensä 2 505 2 885 2 970 3 080 3 190 3 290 Nettobudjetoidut apurahat ja hanketuet 29.01.03.4 Erasmus+ apurahat ja hanketuet komissiolta 22 800 24 000 27 000 27 500 28 000 32 000 Nordplus apurahat 3 700 3 700 3 700 3 700 3 700 3 700 Nordic Master -ohjelma 600 600 600 600 600 600 Pohjoismainen virkamiesvaihto 70 70 70 70 70 70 Ulkoasianministeriön kehitysyhteistyöohjelmat 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000 Yhteensä 33 170 34 370 37370 37 870 38 370 42 370 Yhteisrahoitteiset hankkeet * Työ- ja elinkeinoministeriö Euroguidance-tuki 76 76 76 76 76 76 KAIKKI YHTEENSÄ 46 838 49 210 52 621 53 101 53 711 57 811 * Ulkoasianministeriön ohjelmat siirtyvät yhteisrahoitteisesta toiminnasta nettobudjetoituun toimintaan 2016 alkaen 10 RAPORTOINTI CIMO raportoi edellä esitettyjen tavoitteiden saavuttamisesta ja määrärahojen käytöstä vuosittain toimintakertomuksessaan.