Kuvat: www.papunet.fi TEPA projekti (2012-2016) Toiminta, tuotokset ja tulokset 12.12.2016 Tepa-projekti
Tepa-projekti Sisältö Odotetut tulokset ja vaikutukset? Toiminta sekä saavutetut tulokset ja valmistuvat tuotokset Saavutettuja vaikutukset Kipupisteet palvelujärjestelmässä ja projektin tuottamia ratkaisuja Yhteenveto
TEPA projekti (2012-2016) Tarkoitus: Kehitysvammaisen henkilön aseman kehittäminen ja edistäminen terveydenhuollon palveluissa Päätavoite: kehittää kehitysvammaisille henkilöille terveydenhuollon lähipalveluita paremmin saataville ja saavutettavaksi Miksi? Laitosasumisen purkaminen v. 2020 mennessä. Laitosasumista vastaavat palvelut lähipalveluista. Keinot onnistumiseen!
TEPA-projektin visio 2016
Toiminnalliset tavoitteet Kokeilla terveydenhuollon ammattilaisen toimintamallia kehitysvammaisten avoterveydenhuoltoon Saada aikaiseksi toimivia, poikkihallinnollisia ja asiakaslähtöisiä palvelumalleja avoterveydenhuoltoon Perehdyttää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä kehitysvammaisten kuntalaisten kohtaamiseen
Arvot Jokaisella ihmisellä on oikeus tulla huomioon otetuksi, kuulluksi ja ymmärretyksi omana itsenään. Jokaisella ihmisellä on oikeus saada tukea ollakseen osallinen terveyden ja hyvinvoinnin lähipalveluista. Kumppanuus perustuu yhdessä sovittuihin käytäntöihin, luottamukseen ja vastavuoroisuuteen. Kehittämistyö perustuu hyviin käytäntöihin sekä tutkittuun ja arvioituun tietoon.
Haasteita tiellä tuloksiin Kunnallisissa terveyspalveluissa: yhdenvertaisuus kuntalaisena, erityisyys vammaisena henkilönä Kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollossa: Kahtiajakoinen terveydenhuollon järjestelmä vuosikymmenten perinteet ja suuret resurssit Toimintaympäristössä: Jatkuva rakenteiden muutostila: milloin vuorossa palveluketjujen kehittäminen
Odotetut tulokset ja vaikutukset kehitysvammaisille henkilöille Projektin asiakkaana Terveystilanteen paraneminen Ymmärretyksi tuleminen ja tiedon saaminen omista terveysasioista Palvelujen selkiytyminen Asiakaskohtaamisen paraneminen Yleisesti Yhdenvertaisuus muiden kuntalaisten kanssa Oikea-aikaiset ja tarpeenmukaiset palvelut Syrjäytyminen palveluista vähenee ja hyvinvointi kasvaa
Odotetut tulokset ja vaikutukset läheisille ja lähityöntekijöille Projektin asiakkaana olevan kehitysvammaisen läheisen osalta: Palveluiden koordinointitaakan väheneminen Tiedon saaminen läheisen terveydestä sekä palveluista Yleisesti: omaisen ja terveydenhuollon henkilöstön yhteistyö paranee ja omainen tulee kuulluksi Palveluketjujen selkiintyminen ja tiedon saaminen palveluista.
Odotetut tulokset ja vaikutukset terveydenhuollon henkilöstölle Projektissa mukana olevat (asiakkaiden, työryhmien tai koulutusten kautta) Tiedon ja osaamisen lisääntyminen kehitysvammaisista potilaina Hyödyllisten välineiden saaminen kohtaamiseen Yleisesti: uudet toimintatavat ja hyvät käytännöt käyttöön Työnjaon ja vastuun selkiintyminen Yksilöllisestä ja kokonaisvaltaisesta kohtaamisesta arkipäivää Kehitysvammaosaamisen jatkuvuuden varmistaminen
Odotetut tulokset ja vaikutukset: palvelujärjestelmä ja yhteiskunta Lisääntyvät mahdollisuudet tukea asiakkaiden/kansalaisten hyvinvointia yhdenvertaisesti ja asiakaskeskeisesti Uusien avoterveydenhuollon toimintamallien käyttöön saaminen Selkeä työnjako ja toimintamalleja kehitysvammaisten henkilöiden avoterveydenhuollon järjestämiseen Palvelut suunnitellaan ja toteutetaan kustannustehokkaasti Vastataan uuden lainsäädännön sekä vammaispoliittisten ohjelmien asettamiin vaateisiin
Projektin toiminta, tulokset ja syntyvät tuotokset
Tavoite 1: pilotoidaan konsultoivan terveydenhuollon ammattilaisen toimintamallia kehitysvammaisten avoterveydenhuoltoon
Pilotoinnit Mikkelissä konsultoiva sairaanhoitaja toimintamalli 2013 17 asiakasta, kriteerein valittu Kokoaminen ja kokeilu ETEVAn mallin pohjalta Erilaisia asiakkuuksia ja yhteistyökumppaneita Mikä olisi hyvä kotipesä mallille? Ylä-Savon Sote palvelukoordinaattorin malli 5/2014-10/2015 15 asiakasta, kriteerein etsitty Mikkelin mallin palveluohjaukselliset elementit Seudullisuus, itsenäisesti asuvat, yhteistyön kehittäminen Miten rakentuu hyvä yhteistyö terveydenhuollon kanssa? Mikkelin konsultoivan sairaanhoitajan toimintamalli 2015 Valmis asiakaskunta palvelukodeista (n=50), 26 asiakasta, kriteeri terveydenhuollon tarve, matala kynnys Aiempien kokeilujen opit: selkeä yhteistyökumppani, yhteinen tietojärjestelmä terveyspalvelujen kanssa
Tuotokset Terveydenhuollon palveluohjauksen palvelumalli Keskiössä matalan kynnyksen konsultoivan sairaanhoitajan työ Käsikirja terveydenhuollon palveluohjauksesta ja palvelumallin käyttöön otosta Versiot toimintamallista - Palvelukoordinaattorin työmalli - Kuvaus kehitysvammapalvelujen ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyömallista
Tulokset Yhteensä 58 asiakasta ja heidän ainut laatuiset palvelupolut Etelä-Savon Sote palkannut konsultoivan sairaanhoitajan vammaispalveluihin. Aloitus 1.1.2017. Vammais- ja vanhustyön lääkäri kehitysvammaisten henkilöiden hoitotyöhön. Kotihoidon sairaanhoitajia nimetty kehitysvammatyöhön. Ylä-Savon Sote on nimennyt vastaanottoihin sairaanhoitajat kehitysvammaisten henkilöiden erityistarpeita varten. Ylä-Savon Soten kotisairaala tekee hyvää yhteistyöstä vaikeammin kehitysvammaisten kotihoidossa. Yhteistyöstä on saatu hyviä palveluketjuja aikaiseksi.
Tavoite 2: Saada aikaiseksi toimivia, poikkihallinnollisia ja asiakaslähtöisiä palvelumalleja avoterveydenhuoltoon
Verkostotoiminta Palveluverkkotyö ja palveluketjujen kuvaaminen: laajat työryhmät 2013-2014 ja 2015 asiantuntijatapaamiset Palveluketjulla tarkoitetaan saman asiakkaan ongelmakokonaisuuteen kohdistuvaa ja organisaatiorajat ylittävää suunnitelmallista ja yksilöllisesti toteutuvaa palveluprosessien kokonaisuutta. Palveluketjut edellyttävät, että jollakin toimintayksiköllä on vastuu asiakkaalle annettavien palvelujen ohjauksesta ja seurannasta. Palveluverkko keskittyy erityisesti eri toimijoiden tarjoamien palveluiden sekä heidän välisensä yhteistyön kuvaamiseen. Verkostotapaamiset omien toimintakäytäntöjen muokkaaminen terveydenhuollon yksiköissä
Palveluketjukuvaukset: Tuotokset Varhaisen havaitsemisen ja kiireettömän mielenterveyspalveluketjun kuvaus Kotoa kotiin kehitysvammaisen henkilön hyvä kotiutuminen Palveluketjukuvaukset sisältävät hyvät käytännöt ja niissä kuvataan terveydenhuollon asemoituminen palveluketjussa Projektin kokemuksista ja havainnoista saattohoidosta kirjoitetaan artikkeli Verkostotyön tuloksena myös: päivystyksen toimintakortti, kommunikaatiopassi
Tulokset Toiminnan johdosta Yhteistyö on selkeytynyt projektin pilottialueilla ymmärrys ja tieto kehitysvammaisten potilaiden osalta on lisääntynyt Kehitetyt palveluketjut viedään pilottialueiden introihin Palveluketjuista ohjeistusta ja opasta myös läheisille ja lähityöntekijöille sekä oma terveys kokonaisuus kehitysvammaisille
Tavoite 3: Perehdyttää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä kehitysvammaisten kuntalaisten kohtaamiseen
Toiminta Seminaarit ja koulutukset sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Kommunikaatiotyöväline ja -koulutukset (vastaanotot, päivystys, suun terveys, vuodeosastot pilottialueilla) Kehitysvammaisen tukena terveydenhuollossa / hyvät käytännöt koulutusjaksot sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille Oppilaitosyhteistyö tulevien ammattilaisten osaamisen lisäämiseksi: kesäkurssit MAMK:ssa (Xamk) ja Savoniassa 2015 ja 2016
Tuotokset Kommunikaation työvälineitä terveydenhuoltoon ja suun terveydenhuoltoon ja koulutus Koulutuspaketti ja sen materiaali: Kehitysvammaisen tukena terveydenhuollossa Kesäopintojaksot jatkossakin Mikkelin ammattikorkeakoululla ja Savoniaammattikorkeakoululla Opiskelijaharjoitteluja ja opinnäytetyöt
Vielä yhtenä kuvana tuotteet
Terveydenhuollon palveluohjaus hyvät käytännöt Hyvien käytäntöjen toteuttamisen malleja Asiakasprofiilit terveydenhuollon palvelujen käyttäjistä Terveydenhuollon palveluohjaus Konsultoiva sairaanhoitaja Mikkelissä Terveydenhuollon palvelukoordinaattori Ylä-Savossa 12.12.2016 Yhteistyö- ja verkostomallit Lähityöntekijät ja terveyskeskuksen sairaanhoitajat Ylä-Savossa Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPAprojekti www.savas.fi/tepa/ Palvelupolkuja erilaisille asiakasprofiileille Mielenterveyspolku Päivystyspolku Kotiutumisenpolku (Saattohoitopolku) (Suun terveydenhuolto) (olemassa oleva)
Muuta Vaikuttavuusarviointi: laadullinen ja kustannus Käsikirja terveydenhuollon palveluohjaukseen kehitysvammaisilla henkilöillä Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa verkkokoulutusmateriaali Oma terveys -opas kehitysvammaisille henkilöille (2017) Raportit ja selvitykset: www.savas.fi 12.12.2016 Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPAprojekti www.savas.fi/tepa/
Tuloksista ja vaikutuksista tarkennettuna lyhyesti Laadullinen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi 2016
Asiakaskohtaisia tuloksia Pyöröoven vangit: suunta vuodeosastoilta kotihoidon onnistumiseen, terveys- ja hoitosuunnitelmat Runsaasti palveluja käyttävät: terveystarkastukset ja terveys- ja hoitosuunnitelmat Alkavat terveysongelmat: yhteen kootut terveystiedot tietojärjestelmään, kotihoito-ohjeet tai perusterveydenhuollon tarkastus, osalle terveys- ja hoitosuunnitelma Ikääntyvät: terveystarkastus perusterveydenhuollossa, ikääntymisen mukanaan tuomat somaattiset ongelmat ja kehtiysvammaan liittyvää työnjakoa kirjattuna tietojärjestelmiin Vähän palveluja käyttävät: ohjausta kotiin, terveysriskien kartoitus, jatkokontakti perusterveydenhuoltoon tarpeen mukaan
Asiakastyön vaikutuksia Kehitysvammaisilla henkilöillä: - Kotona toipuminen nopeampaa kuin vuodeosastolla (akuutti) - Suurimmalla osalla elämänlaatu parantunut kipu, mieliala, toimivampi arki - Kiinnostus omaa terveyttä kohtaan ja rauhoittuminen, kun asiat ovat hoidossa Omaiset luottamus saatuun terveyspalveluun lisääntyi Koordinointitaakka keveni, jos kehitysvammainen omainen asui yhdessä henkilön kanssa
Lähityöntekijät Vaikutuksia jatkuu Terveyspuolen haltuun ottaminen ja osaaminen lisääntyi, varmuutta Kokemus kuulluksi tulemisesta lisääntyi terveyspalveluissa Yhteistyö lisääntyi Palvelu/hoitoketju Asiakastyön koordinointi ja aktiivinen aloite suunnitelmallisuus ja onnistuneet aloitukset terveys- ja hoitosuunnitelma yhteisiä linjauksia kotien ja terveyspalvelujen yhteistyölle Ennakoivuus (ravitsemus, kotihoito) lisääntynyt päivystyksestä kotiutuminen nopeampaa
Vaikutukset selkeämpiä ja vahvempia Konsultoivan sairaanhoitajan kokeiluissa kuin palvelukoordinaattorin kokeilussa pohja terveydenhuollon palveluohjauksen malliksi
Vaikutukset olennaisiin kipupisteisiin palvelujärjestelmässä Kipupiste Terveyspalvelujen henkilöstön kehitysvammaosaamisen ja ymmärryksen sattumanvaraisuus Kehitysvammaisten, omaisten ja lähityöntekijöiden kokemus kuulluksi tulemisesta ja saattajaroolista huono
Millä vaikutettiin? Projektin työntekijät esimerkkinä kohtaamisessa Omaiset ja lähiverkosto olleet osana hoitotiimiä Koulutukset, erityisesti kommunikaatiosta, lisänneet ymmärrystä Kommunikaatiopassista hyvä kokemukset Yhteistyö MAMK ja Savonia hyvää! Havaintoja Vaikutukset johtavat asiakaslähtöisyyden, sujuvien palvelukokemusten lisääntymiseen Tarvitaan enemmän ammatilliseen koulutukseen tietoa
Kipupiste Kehitysvammaisen henkilön oikea aikainen palvelun saanti ja erityisesti palveluihin pääsy, on vaikeaa.
Millä vaikutettiin? Perusterveydestä lähtevä kartoitus: kotiin ohjeet tai oikea-aikainen palveluihin lähtö löytyy parhaiten hyödyttävä palvelu ja säännölliset kontakti Paremman elämänlaadun kokemuksen kasvaminen kehitysvammaisilla henkilöillä (lähityöntekijän arvio) Hyvien vaikutusten saaminen palveluista päättävien tietoon: palveluohjauksellista työtä rakenteisiin Havaintoja Perusterveydenhuollon asema ensimmäisenä tahona kehitysvammaisella henkilöllä vaatii vahvistusta. Hyvä keino tähän olisi sairaan/terveydenhoitajan tekemä terveydenhuollon palveluohjaus ja matalan kynnyksen palvelu
Kipupiste Kokonaisvastuun katoaminen hoitotahojen runsastuessa ja pyöröoveen jouduttaessa Omaisten ja lähityöntekijöiden koordinointivastuun kohtuuttomuus
Millä vaikutettiin? Kehitysvammaisen henkilön elämänlaadun kokemuksen kohoaminen matalan kynnyksen kotiin tehtävällä työllä sekä palvelujen koordinoinnilla yksi taho, jolla asiat hallussa ja perusterveydenhuollon kautta ohjautuen Terveys- ja hoitosuunnitelmat: suunnitelmallisuus Lähityöntekijöiden osaamisen kohentuminen Yhteistyön kehittäminen (palvelukoordinaattori) Havaintoja Siirtyminen raskaisiin palvelukokonaisuuksiin ja autettavuus vähenevät, suunnitelmallisuus vaikuttaa päivystyspainotteisen terveydenhuollon vähenemiseen
Kipupiste Hajanainen palvelujärjestelmä Millä vaikutettiin projektissa? Lähiverkoston luottamus saatuun palveluun ja hoidon oikeellisuuteen parani Yhteistyö ja tietoisuus muista ammattilaisista lisääntyi asiakastyössä ja verkostotyöllä Perusterveydenhuollosta ja suunnitelmallisuudesta ankkuri palvelujen paljouteen
Havaintoja Eteenpäin menoa siinä, että varhaiseen vaiheeseen ja hoitoketjun alkupäähän satsataan Mielenterveyspalveluissa pientä eteenpäin menoa, mutta ehkä erillisen satsauksen kohde: osaamista tarvitaan runsaasti enemmän sekä uusia työtapoja Laajaan kenttään nähden vaikutukset voivat kohdistua liian pieneen osuuteen kohderyhmiä.
Yhteenvetoa Kehitysvammaisten terveydenhuollon palveluohjaus tuottaa odotettuja tuloksia ja vaikutuksia kehitysvammaisille henkilöille, lähiverkostolle, sote-ammattilaisille ja palvelujärjestelmälle Uusi työmuoto ei näyttäisi kasvattavan kustannuksia intervention aikana ja vaikuttaisi laskevan intervention jälkeen painopiste siirtyy perusterveydenhuoltoon. Projekti on toteuttanut saavuttanut toiminnalliset tavoitteet. Vaikutustavoitteissa on päästy eteenpäin. Projekti on toiminut seisahtaneessa ja muutosta odottavassa toimintaympäristössä. Ulkopuolisuus terveyspalveluja tuottavissa organisaatioista näkyy terveydenhuollon henkilöstön hankalana saavutettavuutena. Sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole tunnistaneet rajapintaa ja sen ongelmia
KIITOS! Lisämateriaalia: Tepa projektin kotisivuilta http://www.savas.fi/fi/kehittamistoiminta/tepa/tepa/ Tepa-tiimi