Tuuloksen Pannujärven tila ja haasteet Heli Jutila ympäristöasiantuntija 8.5.2009 Haukilammi Toivola Kellarisupat Hevospierettämänmäki Hutkonsuo Tyrisemä Kuivaha Kuiv al ammi Tyrisemänmäki Veitsijärvi Pannujärvi 50.0 Uimaranta Lakkamäki Terv al ammi Kasakankorpi Lakeissuo Tennis Isoniitty pi Päivärinta Talokangas Hietainenmäki
Pannujärvi pähkinänkuoressa Harjualueen syvä, suojainen pikkujärvi 35.793 Teuronjärvenojan valuma-alue, 3 Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue Järvitunnus 35.793.1.002 Tila: tyydyttävä Humusjärvi (pintaveden arvojen ka 69.8 mg Pt/l, Klorofylli-a perusteella tyydyttävä (x= 22 ug/l; n=4) 1.Numerotietoa Pannujärvestä. Lievästi rehevä fosforin perusteella (P tot 20 μg/l); typen perusteella melkein karu x= 458 ug/l) -> hyvä Alkaliteetti eli puskurikyky happamoitumista vastaan tyydyttävä (x=0,1511 mmol/l) ja ph lievästi hapan x= 6,3 Va 1,85 km2; järvi 31 ha Pinta-ala Tilavuus Keskisyvyys Suurin syvyys Valuma-alueen pinta-ala Veden viipymä Rantaviivan pituus Kiinteistöjä Korkeus merenpinnan yläp. 36,21 ha 1,4 milj. m 3? m 12 m 2,043 km 2 n. 1,2 vuotta 3,492 km n. kpl 126,9 m mpy
Pannujärvi pähkinänkuoressa Sähkönjohtokyky on varsin alhainen (x=4,54 ms/m) Pannujärvi laskee edelleen Tyrisevänojaa myöten Kuivalammeen, Pauniojaan, Pohjoistenjokeen ja Suolijärveen Hidas veden vaihtuminen, ilmeisesti pääosin pohjaveden kautta yhdistettynä järven morfologisiin ominaisuuksiin aiheuttaa helposti happikatoa alusveteen, jolloin sedimentistä liukenee ravinteista veteen > sisäinen kuormitus Mm. väriarvot, rauta-, typpi- ja fosforipitoisuus kohonneet hapettomassa pohjanläheisessä vedessä Alusveteen sekoittuneet ravinteet pintaan täyskierron aikana; keväisin otollinen ravinnetilanne leville Jyrkkä lämpötilakerrosteisuus kesällä
Pannujärven valuma-alue Pieni, harjuinen ja metsäinen sekä soinen Pannujärven näytteenottopisteet Syvännepiste Ojat Pohjavesialueet Pannujärven valuma-alue MML/VIR/HÄME/611/08
Pannujärvi on pohjavesialueella Pannujärven eteläpää kuuluu Kuivaharjun III luokan pohjavesialueeseen, joka on antikliininen reunamuodostuma. Aines on myös melko ruosteista, varsinkin kivisissä soraleikkauksissa, joissa on runsaasti rauta- ja mangaanisaostumia. Pohjavedet purkautuvat alueelta ympäröiville soille sekä Pannujärveen, jonka rannoilla tavataan runsaasti lähdesilmäkkeitä. Lievealueen lounaisosassa on tehty seisminen luotaus, jossa hiekkakerrosten paksuudeksi saatiin 2,3-11,2 metriä. Pannujärven pohjoispää kuuluu Poutunkankaan II luokan pohjavesialueeseen, joka on antikliininen harju. Kuolleen jään alueelle syntyneen pinnaltaan epätasaisen kumpukuoppamaaston (=kames) lävistää harjuydin, josta muodostuman pohjavesi purkautuu luoteispäästä osittain lähteestä, mutta pääosin Poutunjärveen. Kokonaisantoisuudeltaan erinomainen pohjavesialue.
Pannujärven tutkimukset Syvännetutkimuksia 9 kertaa: 1 kpl 1970-luvulla, 2 kpl 1980-luvulla ja 6 kpl 2000-luvulla Suomen ympäristökeskuksen HERTTAtietokannan mukaan: 3.3.2009 13.10.2008 8.9.2008 5.6.2008 29.1.2008 4.8.2004 21.7.1987 11.3.1987 4.4.1975 Huitu ja Mäkelä 1999: melko kirkasvetinen ja keskiravinteinen Uimavesinäytteenottoa Ojavesinäytteitä tulevasta ja lähtevästä ojasta
Alusveden ravinnepitoisuudet happikadon aikana kymmenkertaisia pintaveteen verrattuna Pannujärven kokonaisfosforipitoisuus ja hapen kyllästysaste 250 120 Kokonaisfosforipitoisuus (ug/l) 200 150 100 50 100 80 60 40 20 Hapen kyllästysaste (%) Fosfori 1 m Fosfori pohja Happi pohja Happi 1 m 0 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Vuosi
Vähäistä nousua ph:ssa ja alkaliteetissa Pannujärven ph ja alkaliteetti 8,00 0,45 7,00 0,4 ph 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 Alkaliteetti (mmol/l) PH Alkaliteetti 1,00 0,05 0,00 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Vuosi
Korkeimmat väri- ja typpiarvot pohjan läheisestä vedestä Pannujärven kokonaistyppipitoisuus ja väri 1800 600,0 Kokonaistyppipitoisuus 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 Väri (mgpt/l) Typpi Väri 0 0,0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Vuosi
Kasviplankton Tutkittu 1998-1997 Limalevä (Gynostomum semen) ajoittain vallitseva levä elokuussa; sinileviäkin (Anabaena) Nielulevät suurin ryhmä muissa kuin elokuun näytteissä Lokakuussa kulta- ja piileviä Elokuussa kokonaisbiomassamaksimi Hämeenlinnan kaupungin tilamaan kasviplanktontutkimus kesällä 2009 seitsemään touko-syyskuussa toteutettavaan näytteenottoon pohjautuva (0, 1, 3 ja 6 m; yht. 28 näytettä)
Eläinplankton Tutkittu 1998 Yksilömäärät tutkimusjärvien keskitasoa Rataseläin Polyarthra sp.muodosti kolme neljäsosaa yksilömäärästä v. 1997; v. 1998 myös Conochilus sp. runsas Elokuussa 1997 vallalla rataseläin Kellicottia bostoniensis; myös hankajalkaisten ja vesikirppujen maksimi
Vesikasvillisuus Nuottaruohotyypin järvi; hiekka- ja sorapohja, kirkas vesi Vesikasveja 4,4 ha alalla, 12% järven alasta Kokonaislajiluku 16 Runsasravinteisuuden ilmentäjiä ei, runsaskeskiravinteisuuden ilm. 1 (pystykeiholehto), keski-vähäravinteisuus 1 (terttualpi), vähäravinteisuus (nuottaruoho) Luoteisranta erosi muusta Rantojen turvelautat ja pehmeä pohja estävät pohjalehtisten kasvien esiintymisen
Kalasto RKTL 2008, Ala-Opas 1999 Järvi jaettiin kahteen syvyysvyöhykkeeseen: 0-3 m (pohjaverkot) ja yli 3 m (pohja- ja pintaverkot); yli 7 m jäi ulkopuolelle happitilanteen heikkouden vuoksi; 16 pyydystä (kerrallaan 8 kpl) Pyynti 12.9. ja 16.9.2008 Kokonaisyksikkösaalis 1,1 kg/verkko (samaa tasoa kuin v. 1998) ja 24 yksilöä/verkko (puolet v. 1998 tuloksesta) Runsaimmat ja lukuisimmat lajit särki ja ahven; petokalojen saalisosuus kaksinkertaistui v. 1998 verrattuna Ahventen kokojakauma on tasoittunut; särjellä muuttunut kaksihuippuiseksi Saalis keskiravinteisen järven tasoa -> ekologinen tila kalaston pohjalta hyvä Täplärapua Keväinen rysä- ja katiskakalastus tehokas tapa kookkaiden särkien poistoon; kalansaaliita voidaan monipuolistaa kuha- ja siikaistutuksin
Kuormitus Ei pistekuormittajaa Peruskartan mukaan Pannujärveen laskee kolme ojaa Tietoja tulevasta Veitsijärvenojasta, ja lähtevästä Tyrisemänojasta vuosilta 2008 ja 2009: 5.6., 8.9. ja 13.10.2008 ja 3.3.2009 Pannujärvi 14% valuma-alueesta (236 ha); järveen suoraan tulevalla kuormituksellakin merkitystä valuma-alue metsä- (70%) ja suo(12%)valtainen; ei lainkaan peltoja; ojitettua suota hiekkaa 41%, hieno hieta ja turve seuraavaksi yleisimmät maalajit, soraa 6%, moreenia 10% Kallioperä valuma-alueella gneissiä ja granodioriittia Suurin kuormitus tulee soilta kiintoaineena ja asutuksen jätevesistä; Metsätalous, haja-asutus, luonnonkuorma suurimmat; teollisuus- ja liikennealueelta hieman Tarvitaan lisää tutkimustietoa ja kuormituslaskelmien tekemistä Herkkumaan takana ollut saha: maaperätutkimukset 2008: öljyä, dioksiineja ja furaania, 107 tn haitta-ainemaata poistettu
Pannujärven veden korkeus ja pato Tilapäinen pato Tyrisemänojassa Padon alkuperäinen rakentaja ei varmaksi tiedossa Kiistoja vähävetisinä vuosina 2000-luvun alkupuolella Hämeen ympäristökeskuksen kehotus Pannujärven padon madaltamisesta 14.12.2004 Syrjäntaan kalastuskunnalle (HAM kirjeet 21.7.2003 ja 15.8.2003) Katselmus 2009: paikalla maanomistaja, Hämeenlinnan kaupungin, Hämeen ympäristökeskuksen, Pannunjärven suojeluyhdistyksen ja Syrjäntaan osakaskunnan edustajat Tavoitteena on, että pato saataisiin muutettua luonnontilaisemman kaltaiseksi pohjapadoksi, joka ylläpitäisi sopivan veden korkeuden Pannujärven puolella. Suojeluyhdistyksen ja osakaskunnan yhteinen anomus Hämeen ympäristökeskukselle ja Hämeenlinnan kaupungille rahoituksen ja työn saamiseksi padon rakentamiseksi. Suojeluyhdistys ja osakaskunta osallistuvat padon rakentamiseen talkoona. Veden korkeuden mittausasteikko tilattu Hämeen ympäristökeskuksesta asennettavaksi keväällä 2009 uimarannalle
Kunnostus- ja hoitosuunnitelmat Vuosi 2009 Lammin biologisen aseman laatima leväselvitys Selvitys Pannujärven hapetuksesta ja hapetuskalkin käytöstä Hoitokalastus keväällä Katiskojen hankinta särjen pyyntiin Pannujärvelle ja Hoitorysiä saatavissa Hml kaupungilta Padon tilan selvitys ja kunnostaminen Vuosi 2010 Hapetus Hoitokalastuksen jatkaminen Vuosi 2011 keskeneräisten töiden jatkaminen ja muut myöhemmin täsmentyvät toimet
Kunnostus- ja hoitosuunnitelmat Lisäksi kunnostussuunnitelmassa on esitetty järven syvänteestä pumpattavaksi vettä harjulle, suotautuisi takaisin järveen hapettuneena ja ravinteista puhdistuneena; Hämeen ympäristökeskuksen mukaan tätä ei voi pohjavesialueella toteuttaa tai ainakin se vaatisi ympäristölupaviraston luvan Veitsijärven ojaan suunniteltiin laskeutusallasta, mutta ehkä lähdelammesta kaivettu oja tulisi palauttaa luonnontilaan Sedimenttitutkimus Näkösyvyystutkimukset www.jarvikerho.net Veden korkeuden seuranta
Näkösyvyys Pannujärven näkösyvyys 3,5 3 Näkösyvyys (m) 2,5 2 1,5 1 Näkösyvyys 0,5 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Vuosi
Pannujärven ja ympäristön haasteet Pannujärven tilan säilyttäminen /palauttaminen hyväksi; Parempi virkistyskäyttökelpoisuus Vesistökuormituksen vähentäminen Happikadon vähentäminen ja rehevöitymisprosessin hidastaminen/pysäyttäminen Järven tilasta ja kuormituksesta tarvitaan lisätietoa Alueen luontoarvojen säilyttäminen: metsähoito, rantarakentaminen, maatalouskäyttö, talkoot
Pannujärven suojeluyhdistyksen mahdollisia toimia Seurantatietoa järven tilasta Tiedon keruu Omatoimisesti mm. näkösyvyysseurannat Vedenkorkeusseuranta Yhteistyö järven tilaa tutkivien tahojen kanssa mm. Hämeenlinnan kaupungin ympäristöpalvelut, HAM, Kokemäenjoen vvy: vesistöseurannat, näytteenottoihin osallistuminen Pohjasedimenttitutkimus järven ympäristöhistoriasta Ojavesitutkimukset Kuormitusselvitys Järven ravinnetaseen laskeminen Tiedon levittäminen järvestä ja seudun luonnosta Kuormituksen vähentämiseen tähtäävä työ: Hoitokalastuksen organisointi yhdessä kalastuskunnan kanssa Verkostoihin liittyen ja Haja-asutuksen jätevesiasetuksen täytäntöönpanoa edistäen Padon korjaamiseen osallistuminen
Näin suojelet Pannujärveä Jätevesien käsittelystä ei saa aiheutua pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa. Toimi vastuullisesti! Kysy neuvoa ja hanki tietoa! Liity verkostoon! Saunankaan pesuvesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Älä pese mattoja, autoa tai pyykkiä järvessä. Pyykki on pestävä riittävän kaukana vesirajasta. Huolehdi siitä, että pesuvedet eivät valu vesistöön vaan imeytyvät maahan. Myös auton huoltopaikka on muualla kuin järven rannalla. Muistathan, että synteettiset pesuaineet sisältävät runsaasti vettä rehevöittäviä aineita. Käytä kaikessa pesussa luonnonmukaisia aineita: mäntysuopaa, etikkaa ja aitoa saippuaa sekä fosfaatittomia ja nopeasti hajoavia tensidejä sisältäviä tuotteita. Järjestä kiinteistösi jätehuolto asianmukaisesti. Estä jätteiden, kalanperkeiden yms. joutuminen järveen. Käytä kompostia maatuville jätteille. Voit leikata rantasi ruokoa, kaisloja ja muita ilmaversoiskasveja. Huolehdi, ettei laiturirakennelmasi estä veden kulkua rannassasi. Muista noudattaa niitto- ja ruoppausohjeita. Säästä ojien suussa ravinteita suodattava vesikasvillisuus! Jätä maarannalle vähintään viiden metrin levyinen kasvistoinen suojakaista! Liiku järvellä luontoa ja ihmisiä kunnioittaen! Anna lintujen pesiä rauhassa! Ripusta lintupönttöjä ja huolla ne vuosittain! Tee havaintoja järvien tilasta. Osallistu Pannujärven seuranta-, hoito- ja kunnostustoimiin.
Kiitos!