Asiakastyytyväisyys 2016 Yhteenveto huhtikuussa 2016 tehdyn kyselyn tuloksista
Kyselyn suorittaminen Kyselyn kohdejoukko saatiin ottamalla 20 % satunnaisotanta Pirkan opiston lukuvuoden 2015 2016 opiskelijoista Otanta tehtiin HellWi-kurssihallinto-ohjelman asiakastutkimus-työkalulla Kohdejoukon suuruudeksi tuli otannan kautta 1867 vastaajaa Kysely kohdistettiin em. joukolle ja tehtiin sähköisenä kyselynä Webropol-tutkimusohjelmalla 3.-30.4.2016 välisenä aikana Kyselyyn vastasi 589 henkilöä, eli 31,5 % kohdejoukkoon valikoituneista Kyselyn tulokset koostettiin Webropol-tutkimusohjelmalla
Asuinkunta (N=589) 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Lempäälä Vesilahti Nokia Pirkkala Muu, mikä?
Opiskelukunta (valitse kaikki, joissa olet opiskellut lv. 2015-16) (N=589) 0 50 100 150 200 250 Lempäälä Vesilahti Nokia Pirkkala
Ikäryhmä (N=589) 0 20 40 60 80 100 120 140 160 0-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-
Koulutustausta (N=589) 0 50 100 150 200 250 300 Perusaste Toinen aste Korkea-aste Muut
Pääasiallinen toiminta (N=589) 0 50 100 150 200 250 300 Johtotehtävä Toimihenkilö / työntekijä Yksityisyrittäjä Kotiäiti / -isä Työtön Eläkeläinen Opiskelija / koululainen Muu
Mistä olet etsinyt / saanut tietoa Pirkan opistosta viimeisen 12 kk aikana? (N=589) Opinto-opas Sanomalehdet Esitteet Nettisivut Messut, Opiston tapahtumat Ystävät, kollegat Järjestöt, yhdistykset Yhteisöpalvelut, sosiaalinen media Suoramarkkinointi, sähköinen uutiskirje En osaa sanoa Muu, mikä? 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500
Mistä olet etsinyt / saanut tietoa Pirkan opistosta viimeisen 12 kk aikana? Muu, mikä? aikaisemmat kansalaisopisto koulun kurssi kurssin käynyt mainos moodle muistista ohjaaja opettajalta opinnot postit soitonopettajalta tekstiviesti-info tiedossa tuttu vanhasta vuosia äidiltä
Miten opisto on onnistunut tiedottamisessa? (N=589) Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Tyydyttävästi Heikosti Yhteensä Vastanneita 110 374 88 11 6 589 1 % 2 % 15 % 19 % Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Tyydyttävästi heikosti 63 %
Miten opisto on onnistunut tiedottamisessa? Muut vastaukset Voisiko esitteitänne olla jaossa myös Tampereella? Vapaista paikoista koottu info (uusia tulijoita ja ryhmien vaihtoa varten) Musiikin yksilöopetuksen kurssikuvaukset oli ylimalkaisia. Some-markkinointi? Parempi linkitys kunnan sivuilta? Esim. FB-nostot. Nettisivut voisivat olla fiksummat. Muutamassa kurssissa on ollut vaikeuksia löytää koululta oikeaa luokkatilaa ensimmäisellä kerralla. Erittäin sekava esite. Ei looginen. Ehkä enemmän voisi linkittää lyhytkursseja esim. Pirkkalan kunnan sivuille Nettisivut paikkakuntakohtaisiksi selkeämmin. Pirkkalan Puhallinorkesterin sivut ja ilmoittautumislomakkeet ovat tosi oudossa paikassa ja hirveän vaikeasti löydettävissä. Nettisivu ei ole looginen! Tiedotusta voisi olla enemmän sosiaalisessa mediassa
Kuinka monella kurssilla olet opiskellut lukuvuoden 2015-16 aikana? (N=589) 0 50 100 150 200 250 300 350 1 2 3 4 tai enemmän
Minkä ainealueen kursseille olet osallistunut lukuvuonna 2015-16 aikana? (N=589) Avoin yliopisto Psykologia ja itsetuntemus Terveys ja itsehoito Osaamiskoulutukset (järjestysmies, ensiapu, Yhteiskunta, historia, liikenne Luonto, ympäristö, puutarha Kotitalous, ruoka, juoma, leipominen Tieto- ja viestintätekniikka Kielet Kirjoittaminen ja kirjallisuus Teatteri ja ilmaisu Musiikki Kuvataide, valokuvaus, videokuvaus Muotoilu, keramiikka, korut, metalli- ja lasityö Käsityö Tanssi Liikunta 0 50 100 150 200 250 300
Minkä ainealueen kursseja toivoisit Pirkan opistossa järjestettävän jatkossa? (N=589) 0 50 100 150 200 250 300 350 Avoin yliopisto Psykologia ja itsetuntemus Terveys ja itsehoito Osaamiskoulutukset (järjestysmies, ensiapu, Yhteiskunta, historia, liikenne Luonto, ympäristö, puutarha Kotitalous, ruoka, juoma, leipominen Tieto- ja viestintätekniikka Kielet Kirjoittaminen ja kirjallisuus Teatteri ja ilmaisu Musiikki Kuvataide, valokuvaus, videokuvaus Muotoilu, keramiikka, korut, metalli- ja lasityö Käsityö Tanssi Liikunta Muu, mikä? 46 50 49 49 79 73 117 85 134 115 86 133 132 106 168 170 166 323
Muu, mikä -kurssitoiveita aikuinen-lapsi aineita ajankohtaisia as-osakkeenmyynti elämänhallinnan entisöinti excel flamenco hionta huolto ikebana improvisaatioteatteri iskelmämusiikki japanin jatkokurssi jooga kalligrafia kansallispuvun kilpailutavoitteiset koodaus korukivien kotihieronta kundaliinijooga kursseja lakiasioita lapsille laulujen lavis lempäälässä liikuntakerhot liikuntapainotteista luentomuotoisena luontoretkeilyopas-koulutus metallityöt metsästyskortti mikrohistoria muotoiluun nuorille näyttelemisen paikallishistoria perintö polkupyörän puunsorvaus puutyö rivitanssi sanoituskurssi sukututkimus taaperoille tukiviittomat ulkoliikuntaa uskontojen valikoima valokuvaus zumba
Mikä on mielestäsi sopiva kurssin laajuus tai toteutustapa? (N=589) 0 50 100 150 200 250 300 350 Koko lukuvuoden kestävä kurssi Syksyn tai kevään kestävä kurssi Muutaman kerran toistuva kurssi Viikonloppukurssi Yhden kerran kestävät kurssit Etäopetus
Miten opiston hallinto ja toimisto ovat onnistuneet palveluiden järjestämisessä? (N=589) Henkilöstön palveluasenne ja toiminta Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Tyydyttävästi Heikosti 166 354 52 12 5 589 Henkilöstön ammattitaito 165 364 48 7 5 589 Henkilöstön saavutettavuus 96 347 125 16 5 589 Yhteensä Toimiston aukioloajat ja opistomestareiden palveluajat 67 351 138 24 9 589 Tiedon löytäminen nettisivuilta Opinto-oppaan selkeys ja luettavuus 115 331 111 24 8 589 140 352 78 14 5 589 Ilmoittautumiskäytännöt 115 327 108 28 11 589 Maksukäytännöt 135 353 58 33 10 589 Peruutuskäytännöt 89 349 113 19 19 589 Yleisarvio 98 418 60 11 2 589 Yhteensä 1186 3546 891 188 79 5890
Opiston hallinnon ja toimiston onnistuminen: Henkilöstön palveluasenne ja toiminta (N=589) heikosti tyydyttävästi kohtalaisesti hyvin erittäin hyvin 0 50 100 150 200 250 300 350 400
Opiston hallinnon ja toimiston onnistuminen: Henkilöstön ammattitaito (N=589) heikosti tyydyttävästi kohtalaisesti hyvin erittäin hyvin 0 50 100 150 200 250 300 350 400
Opiston hallinnon ja toimiston onnistuminen: Henkilöstön saavutettavuus (N=589) heikosti tyydyttävästi kohtalaisesti hyvin erittäin hyvin 0 50 100 150 200 250 300 350 400
Opiston hallinnon ja toimiston onnistuminen: Tiedon löytäminen nettisivuilta (N=589) heikosti tyydyttävästi kohtalaisesti hyvin erittäin hyvin 0 50 100 150 200 250 300 350
Opiston hallinnon ja toimiston onnistuminen: Opinto-oppaan selkeys ja luettavuus (N=589) heikosti tyydyttävästi kohtalaisesti hyvin erittäin hyvin 0 50 100 150 200 250 300 350 400
Opiston hallinnon ja toimiston onnistuminen: Ilmoittautumiskäytännöt (N=589) heikosti tyydyttävästi kohtalaisesti hyvin erittäin hyvin 0 50 100 150 200 250 300 350
Opiston hallinnon ja toimiston onnistuminen: Maksukäytännöt (N=589) Maksukäytännöt heikosti tyydyttävästi kohtalaisesti hyvin erittäin hyvin 0 50 100 150 200 250 300 350 400
Opiston hallinnon ja toimiston onnistuminen: Peruutuskäytännöt (N=589) heikosti tyydyttävästi kohtalaisesti hyvin erittäin hyvin 0 50 100 150 200 250 300 350 400
Opiston hallinnon ja toimiston onnistuminen: Yleisarvio (N=589) heikosti tyydyttävästi kohtalaisesti hyvin erittäin hyvin 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450
Opetus (N=589) Opetustilojen viihtyisyys, siisteys ja toimivuus Opetustilojen sijainti ja saavutettavuus Opinto-ohjelman ajanmukaisuus ja monipuolisuus Erittäin hyvä Hyvä Kohtalainen Tyydyttävä Heikko Yhteensä 63 320 158 40 8 589 146 351 76 13 3 589 123 392 62 9 3 589 Opetuksen laatu 244 300 34 7 4 589 Opintoneuvonta 77 359 133 14 6 589 Opetusjärjestelyt (välineet, tiedotus ym.) Kurssimaksu suhteessa kurssin antiin 86 360 119 16 8 589 144 320 101 18 6 589 Yleisarvio 127 403 52 4 3 589 Yhteensä 1010 2805 735 121 41 4712
Opetuksen järjestämisessä onnistuminen: Opetustilojen viihtyisyys, siisteys ja toimivuus (N=589) heikko tyydyttävä kohtalainen hyvä erittäin hyvä 0 50 100 150 200 250 300 350
Opetuksen järjestämisessä onnistuminen: Opetustilojen sijainti ja saavutettavuus (N=589) heikko tyydyttävä kohtalainen hyvä erittäin hyvä 0 50 100 150 200 250 300 350 400
Opetuksen järjestämisessä onnistuminen: Opinto-ohjelman ajanmukaisuus ja monipuolisuus (N=589) heikko tyydyttävä kohtalainen hyvä erittäin hyvä 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450
Opetuksen järjestämisessä onnistuminen: Opetuksen laatu (N=589) heikko tyydyttävä kohtalainen hyvä erittäin hyvä 0 50 100 150 200 250 300 350
Opetuksen järjestämisessä onnistuminen: Opintoneuvonta (N=589) heikko tyydyttävä kohtalainen hyvä erittäin hyvä 0 50 100 150 200 250 300 350 400
Opetuksen järjestämisessä onnistuminen: Opetusjärjestelyt (N=589) heikko tyydyttävä kohtalainen hyvä erittäin hyvä 0 50 100 150 200 250 300 350 400
Opetuksen järjestämisessä onnistuminen: Kurssimaksu suhteessa kurssin antiin (N=589) heikko tyydyttävä kohtalainen hyvä erittäin hyvä 0 50 100 150 200 250 300 350
Opetuksen järjestämisessä onnistuminen: Yleisarvio (N=589) heikko tyydyttävä kohtalainen hyvä erittäin hyvä 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450
Oletko käyttänyt Pirkan opiston tarjoamaa myynti- tai tilauskoulutusta (soittotunnit, synttärit, ohjelmapalvelut, ensiapuja hygieniapassikurssit jne.) (N=589) 0 50 100 150 200 250 300 350 Olen käyttänyt En ole käyttänyt En tunne asiaa
Miten arvioit opiston opetustilojen ja hallintotilojen fyysisiä puitteita? (N=559) Erittäin hyvä Hyvä Kohtalainen Tyydyttävä Heikko esteettömyys 39 291 153 41 22 546 saavutettavuus 86 352 96 20 1 555 joukkoliikenneyhteydet 59 285 113 38 33 528 liikennejärjestelyt autoilijan näkökulmasta liikennejärjestelyt jalankulkijan / pyöräilijän näkökulmasta 83 319 97 31 15 545 95 348 69 16 4 532 Yhteensä Yhteensä 362 1595 528 146 75 2706
Opiston opetus- ja hallintotilojen fyysiset puitteet: Esteettömyys (N=559) heikko tyydyttävä Kohtalainen Hyvä Erittäin hyvä 0 50 100 150 200 250 300 350
Opiston opetus- ja hallintotilojen fyysiset puitteet: Saavutettavuus (N=559) heikko tyydyttävä Kohtalainen Hyvä Erittäin hyvä 0 50 100 150 200 250 300 350 400
Opiston opetus- ja hallintotilojen fyysiset puitteet: Joukkoliikenneyhteydet (N=559) heikko tyydyttävä Kohtalainen Hyvä Erittäin hyvä 0 50 100 150 200 250 300
Opiston opetus- ja hallintotilojen fyysiset puitteet: Liikennejärjestelyt autoilijan näkökulmasta (N=559) heikko tyydyttävä Kohtalainen Hyvä Erittäin hyvä 0 50 100 150 200 250 300 350
Opiston opetus- ja hallintotilojen fyysiset puitteet: Liikennejärjestelyt jalankulkijan / pyöräilijän näkökulmasta (N=559) heikko tyydyttävä Kohtalainen Hyvä Erittäin hyvä 0 50 100 150 200 250 300 350 400
Aiotko opiskella Pirkan opistossa tulevaisuudessa? (N=589) 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 Nykyistä enemmän Kuten tähänkin asti Vähennän opiskelua En aio opiskella Avoin palaute
Valitse mielestäsi kiinnostavat ja vetovoimaiset vapaa-ajan toiminnat (n=589) Erittäin kiinnostava Jonkin verran kiinnostava Opiskelu opistossa 358 217 14 Opiskelu muualla, kuin opistossa 140 344 105 Ei lainkaan kiinnostava Kulttuuri- ja taidelaitokset (kirjasto, teatteri, konsertit ym.) Muut kunnalliset harrastusmahdollisuudet (nuorisotyö, seniorityö ym.) 283 238 68 60 314 215 Harrastustoimintaa järjestävät yritykset 110 324 155 Kuntien järjestämä liikunta (liikuntapaikat, uimahallit ym.) 322 233 34 Liikuntaseurat ja muut järjestöt 187 289 113 Uskonnollisten yhteisöjen toiminta 46 165 378 Kotona harrastaminen 204 309 76 Ystävä- ja harrastuspiirit 198 317 74 Sosiaalinen media 110 294 185 Matkailu 301 239 49 Muu, mikä? 121 133 335 Yhteensä 2440 3416 1801
Valitse mielestäsi kiinnostavat ja vetovoimaiset vapaa-ajan toiminnat (n=589) 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Erittäin kiinnostava Jonkin verran kiinnostava Ei lainkaan kiinnostava Opiskelu opistossa Opiskelu muualla, kuin opistossa Kulttuuri- ja taidelaitokset (kirjasto, teatteri, konsertit ym.) Muut kunnalliset harrastusmahdollisuudet (nuorisotyö, seniorityö ym.) Harrastustoimintaa järjestävät yritykset Kuntien järjestämä liikunta (liikuntapaikat, uimahallit ym.) Liikuntaseurat ja muut järjestöt Uskonnollisten yhteisöjen toiminta Kotona harrastaminen Ystävä- ja harrastuspiirit Sosiaalinen media Matkailu
Myönteisiä asioita Pirkan opistossa aktiivinen ammattitaitoinen avoin edullinen harrastus helppo hyvät ihana ilmapiiri iloinen innostava kiitos kurssitarjonta käynyt laadukas laaja liikuntaa lähellä löytyy mahdollisuus mielenkiintoinen miellyttävä monipuolinen mukava ohjaajat opettajat opetus opisto osaava paljon palvelu parasta pirkan positiivinen saavutettavissa sijainti tarjolla tarjonta tarpeellinen toimii toimintaa toimiva tyytyväinen uusia vaihtoehtoja virkistävä ystävällinen
Kielteisiä asioita Pirkan opistosta aikaisin enemmän ennen erittäin espanjan hinnat hiukan huono ilmoittautuminen jälkeen kallis kaukana keväällä kurssien lempäälänliian lisää mieleen mitään mukaan muuten negatiivista nokialla opettaja opetus opetustilat opisto paljon pirkan pirkkalan pääse ryhmiä saisi sanottavaa sekava sellaisia tarjonta tiedottaminen tilat todella toiseen tulee usein vaikea vanhanaikainen verrattuna voisi vuosi vähän välillä
TARKENNETTU POHJAEHDOTUS PIRKAN OPISTON JÄSENKUNTIEN OPETUSTUNTIEN TILAUKSEEN VUODELLE 2017 1. Pohjaehdotuksen laadinta ja yleisperustelut Tuntitilausten pohjaehdotus on laadittu seuraavien periaatteiden mukaisesti: - opetustuntien tarve vuodelle 2017 on arvioitu vuoden 2015 toteuman, vuoden 2016 ennakkoarvion, kustannuskehityksen sekä opetuksen rakenteessa ja kysynnässä tapahtuneiden muutosten perusteella - opetustuntien tarve on arvioitu erikseen vapaan sivistystyön kurssien, musiikin taiteen perusopetuksen ja muun taiteen perusopetuksen osalta kunnittain - tuotantokustannusten tehostamisen myötä kurssitarjonta pystytään pitämään määrällisesti vuosien 2015 ja 2016 tasolla - taiteen perusopetuksen osalta pohjaehdotuksessa on otettu huomioon se, että pitkäjänteisen opiskelun (6-9 vuotta) jo aloittaneille tulee turvata lain edellyttämä mahdollisuus jatkaa opintojaan ja suorittaa ne päätökseen - opetustuntien kuntaosuuksien tuntihinnat on laskettu siten, että opetuksen tuotantokustannuksista on vähennetty valtionosuudet, kurssimaksut ja muut tulot, minkä jälkeen nettomenot on jaettu suunnitellulla opetustuntien määrällä kurssilajeittain - Tilaus ja toteuma voivat poiketa toisistaan kuntakohtaisesti enintään 10 % ylöspäin tai alaspäin, lopullinen laskutus määräytyy todellisen toteuman mukaan 2. Ehdotus kokonaistuntimääriksi ja maksuosuuksiksi kunnittain 2017 Kunta Toteutuneet opetustunnit kunnittain 2015 Toteutunut opetustuntien kuntaosuus 2015 Ennuste toteutuvasta tuntimäärästä 2016 Ehdotus tilattavaksi tuntimääräksi 2017 Ehdotuksen mukainen kuntaosuus 2017 Lempäälä 12 891 115 726 12 960 13 000 116 000 Vesilahti 3 931 40 663 4 050 4 050 41 700 Nokia 15 583 126 572 15 590 15 100 129 200 Pirkkala 13 070 92 968 13 540 13 450 101 700 Yhteensä 45 475 375 929 46 140 45 600 388 600 Vuonna 2014 kokonaistuntimäärä oli 45 572. Se jakautui kunnittain seuraavasti: Lempäälä 13 822, Vesilahti 3 740, Nokia 14 972, Pirkkala 13 218 Seuraavissa taulukoissa tarkempi erittely vuoden 2017 ehdotukseksi kurssilajeittain: A Vapaa sivistystyö B Musiikin taiteen perusopetus C Muu taiteen perusopetus
Erittely A: VAPAA SIVISTYSTYÖ / Opetustunnin tuotantohinta kunnalle 6 Kunta Toteutuneet opetustunnit vapaa siv.työ 2015 Toteutunut opetustuntien kuntaosuus 2015 Ennuste toteutuvasta tuntimäärästä 2016 Ehdotus tilattavaksi tuntimääräksi 2017 Ehdotuksen mukainen kuntaosuus 2017 Lempäälä 7 949 (29,0 %) 43 990 8 500 8 500 51 000 Vesilahti 1 936 (7,0 %) 10 618 2 100 2 100 12 600 Nokia 9 538 (34,8 %) 52 788 9 500 9 000 54 000 Pirkkala 8 001 (29,2 %) 44 293 8 300 8 200 49 200 27 424 (100,0 Yhteensä %) 151 689 28 400 27 800 166 800 Vapaaseen sivistystyöhön 2017 ehdotettujen tuntien osuus kaikista opetustunneista 60,9 % Erittely B: MUSIIKIN TAITEEN PERUSOPETUS / Opetustunnin tuotantohinta kunnalle 16 Kunta Toteutuneet opetustunnit musiikki TPO 2015 Toteutunut opetustuntien kuntaosuus 2015 Ennuste toteutuvasta tuntimäärästä 2016 Ehdotus tilattavaksi tuntimääräksi 2017 Ehdotuksen mukainen kuntaosuus 2017 Lempäälä 4 487 (32,8 %) 70 891 4 000 4 000 64 000 Vesilahti 1 879 (13,8 %) 29 826 1 800 1 800 28 800 Nokia 4 489 (32,8 %) 70 891 4 500 4 500 72 000 Pirkkala 2 830 (20,6 %) 44 523 3 000 3 000 48 000 13 685 (100,0 Yhteensä %) 216 132 13 300 13 300 212 800 Musiikin taiteen perusopetukseen 2017 ehdotettujen tuntien osuus kaikista opetustunneista 29,2 % Erittely C: MUU TAITEEN PERUSOPETUS / Opetustunnin tuotantohinta kunnalle 2 Kunta Toteutuneet opetustunnit muu TPO 2015 Toteutunut opetustuntien kuntaosuus 2015 Ennuste toteutuvasta tuntimäärästä 2016 Ehdotus tilattavasta tuntimäärästä 2017 Ehdotuksen mukainen kuntaosuus 2017 Lempäälä 455 (10,4 %) 845 460 500 1 000 Vesilahti 116 (2,7 %) 219 150 150 300 Nokia 1 556 (35,7 %) 2 893 1 590 1 600 3 200 Pirkkala 2 239 (51,2 %) 4 152 2 240 2 250 4 500 Yhteensä 4 366 (100,0 %) 8 125 4 440 4 500 9 000 Muuhun taiteen perusopetukseen 2017 ehdotettujen tuntien osuus kaikista opetustunneista 9,9 %
3. Perustelut kurssilajeittain Vapaa sivistystyö - opetus perustuu lakiin vapaasta sivistystyöstä ja on luonteeltaan harrastetavoitteista ryhmäopetusta, eli ns. perinteistä kansalaisopisto-opetusta - kustannukset katetaan pääosin valtionosuudella (noin 54 %) sekä opiskelijoiden maksamilla kurssikohtaisilla opintomaksuilla (noin 34 %) - kurssihintoja on korotettu vuoden 2016 alusta 10 % - opiskelija maksaa jokaisesta oppitunnistaan keskimäärin 2 - kuntien maksuosuus opetuskustannuksista on noin 8 % Musiikin taiteen perusopetus - opetus perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta ja on pitkäjänteistä, tavoitteellista sekä tasolta toiselle etenevää yksilöopetusta - järjestetään opiston sisällä musiikkioppilaitosmuotoisesti, kuntien päättämänä vaihtoehtona ulkopuolisilta musiikkioppilaitoksilta ostetulle opetukselle - opiston sisällä järjestettävänä opetus on kunnille noin 2/3 edullisempaa kuin ulkopuolisilta musiikkioppilaitoksilta ostettuna - kustannukset katetaan pääosin valtionosuudella (noin 54 %) sekä opiskelijoiden maksamilla lukukausimaksuilla (noin 19%) - lukukausimaksuja on korotettu vuoden 2016 alusta 10 % - opiskelijan lukukausimaksu on 325, koko lukuvuodessa 650 - kuntien maksuosuus opetuskustannuksista on noin 21 % - opetustuntien kokonaistarve on hieman vähentynyt johtuen opiskelijoiden valmistumisesta - uusien yksilöopiskelijoiden sisäänotto pidetään samalla tasolla aiempien vuosien kanssa Muu taiteen perusopetus - opetus perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta ja on pitkäjänteistä, tavoitteellista sekä tasolta toiselle etenevää ryhmäopetusta - opetusta järjestetään kuvataiteissa, käsityössä, teatterissa ja tanssissa - kustannukset katetaan pääosin valtionosuudella (noin 54 %) sekä opiskelijoiden maksamilla lukukausimaksuilla (noin 39 %) - lukukausimaksuja on korotettu vuoden 2016 alusta 10 % - opiskelijan lukukausimaksu on 149, koko lukuvuodessa 298 - kuntien maksuosuus opetuskustannuksista on noin 3 % - opetustuntien kokonaistarve on hieman kasvanut tanssi- ja teatteritaiteen suosion myötä 4. Tarkastelu kunnittain Lempäälä ja Vesilahti - opetustuntien tarve vapaassa sivistystyössä on kasvava, mutta resurssit rajalliset - opetustuntien tarve musiikin taiteen perusopetuksessa on vähentynyt hieman, johtuen pääosin opiskelijoiden valmistumisesta Nokia - opetustuntien tarjontaa vapaassa sivistystyössä rajoitetaan tietoisesti, koska opiston resurssit eivät nykytasollaan riitä kaikkeen Nokialla ilmenevään kysyntään - opetustuntien tarve musiikin taiteen perusopetuksessa kasvaa, koska suuri osa opiskelijoista on päässyt opinnoissaan vaiheeseen, jossa vuosituntimäärä kasvaa Pirkkala - opetustuntien tarve vapaassa sivistystyössä on kasvava, mutta resurssit rajalliset - opetustuntien tarve musiikin taiteen perusopetuksessa kasvaa hieman - opetustuntien tarve muussa taiteen perusopetuksessa kasvaa lievästi
TVA -järjestelmä OVTES / Vesilahden kunta TVA -korvausta käytettävissä 1954,44 Opettajat (jaettavissa 640 ) Korijärjestelmä on neliportainen. Taso 0 ei vaativuustekijöitä 0 Taso 1 yksi vaativuustekijä täyttyy 30% tva-summasta käytetään tämän korin jakajien kesken Taso 2 kaksi vaativuustekijää täyttyy 35% tva-summasta käytetään tämän korin jakajien kesken Taso 3 kolme tai useampi vaativuustekijää täyttyy 35% tva-summasta käytetään tämän korin jakajien kesken Korien prosenttiosuutta voidaan painottaa toisin, kun nähdään TVA saajien määrä. Vaativuustekijät: - nivelvaiheen 0.-2.lk opettaja ja 7.lk luokanvalvoja - alakoulun oppilaskunnan ohjaava opettaja - kaksi tai useampi erityisen tuen piirissä olevaa oppilasta integroituna yleisopetuksen luokkaan yli puolet opetustunneista - yli viisi tehostetun tuen oppilasta valvontaryhmässä (luokanvalvoja) - yli viisi tehostetun tuen oppilasta ryhmässä, jota opettaja opettaa yli puolet ko. luokan oppitunneista - suuri opetusryhmä 1-6lk (yli 24opp) jota opettaja opettaa yli puolet ko. luokan oppitunneista - suuri opetusryhmä 7-9lk (yli 20opp), puolet opettajan tunneista (käsityö, kotitalous, kemia, fysiikka) suuri ryhmä - suuri opetusryhmä yhdysluokassa (yli 24opp) Kehittämistehtävät (jaettavissa 260 ) Pedagogisen ohjausryhmän jäsenyys 65 Johtaminen (jaettavissa 1054,44 ) Vararehtorina toimiminen (jaettavissa 360 ) Iso koulu 100, Kirkonkylän koulu ja Yläkoulu Pieni koulu 80, Narva ja Ylämäki Rehtorin työn vaativuus (jaettavissa 694,44 ) - Kirkonkylän koulu - Yläkoulu - Narva - Ylämäki
VESILAHDEN KUNTA RAHOISTEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.4.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: "Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä." Tarkoituksena on siis kertoa, miksi kaava laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. RAHOINEN Suunnittelualueen, Rahoinen, sijainti merkittynä Vesilahden osoitekarttaan. 1
1 Perustiedot kaavahankkeesta 1.1 Kaava-alue ja sen sijainti Kaava-alue sijaitsee Vesilahden keskustasta, Kirkonkylästä, n.2 km lounaaseen. Kaavoitettava alue muodostuu osasta tilaa Rahoinen (RN:o 1:2, kiinteistötunnus 922-438-1-2) ja se on yksityisen maanomistajan omistuksessa. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 20 hehtaaria. Suunnittelualue on rakentamatonta metsätalouskäytössä ollutta maa-aluetta. Maasto on voimakkaasti kumpuilevaa; alavimmat kohdat sijaitsevat n. 98 m merenpinnan yläpuolella (m mpy) ja korkeimmat kohdat, Ketunkalliot,n. 119 m mpy. Alueella on Perkainaron korpi ja siihen liittyvät ojat jotka sijaitsevat Ämmänhaudanmäen kaava-alueeseen rajautuen. Suunnittelualueen sijainti merkittynä sinisellä aluerajauksella maanmittauslaitoksen ilmakuvaan. tilarajat kuvassa punaisella. Alueen tarkempi rajaus saattaa vielä muuttua suunnittelutyön kuluessa. 1.2 Aloite Kaavoitustyöhön on ryhdytty alueen kokoojakadun, Suomelantien, osalta kunnan aloitteesta ja maanomistaja on ollut aloitteellinen omistamiensa AP-alueiden asemakaavoittamisesta. Maanomistaja on saattanut kunnan tietoon teettämänsä hankesuunnitelman. 1.3 Kaavoituksen tavoitteet Alustavana tavoitteena on kaavoittaa voimassaolevan Kirkonkylän osayleiskaavan mukaisesti alueelle noin 60-70 pientalotonttia (erillispientalotonttien, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueita), virkistys- ja leikkialueita ja alueen tiestö. Tavoitteena on liittää alue nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen huomioimalla kevyenliikenteen tarpeet ja kokoojakatu, Suomelantie. 2
1.4 Yleispiirteisten kaavojen antamat lähtökohdat Maakuntakaava Vesilahdella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja jonka valtioneuvosto on vahvistanut 29.3.2007. Kuvaote maakuntakaavasta on esitetty alla. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A) sekä taajamatoimintojen vaihtoehtoiseksi tai tarvittaessa myöhemmin käyttöön otettavaksi reservialueeksi (Ar). Alue kuuluu kokonaisuudessaan valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen MAv021 ( Vesilahden kulttuurimaisema ). Maisema-alue on merkitty vaalean sinisellä vaakaraidoituksella ja sitä koskee suunnittelumääräys: alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee vaalia maisema-alueen tai maisemanähtävyyden kokonaisuuden, erityispiirteiden ja luonnon- ja kulttuuriperinnön säilymistä. Alueiden käytön on sovelluttava arvokkaiden maisema-alueiden historialliseen kerrokselliseen kehitykseen. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.1.2013. Kaava käsittelee turvetuotantoa, eikä siinä ole esitetty Vesilahdelle varauksia tai merkintöjä. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 25.11.2013. Kaava käsittelee liikennettä ja logistiikkaa, eikä siinä ole esitetty Vesilahdelle varauksia tai merkintöjä. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on vireillä ja edennyt ehdotusvaiheen kuulemiseen. Viereinen kuvaote kaavaehdotuksesta. Suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Kirkonkylä on luettu kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeeseen. Luoteispuolelle on merkitty virkistysalue (V) ja siitä johdettu viheryhteys Vesilahdentielle. 3
Asemakaavan tavoitteet eivät ole ristiriidassa maakuntakaavan antamien lähtökohtien kanssa. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Vesilahden kunnan oikeusvaikutteinen Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus, jonka Vesilahden kunnanvaltuusto on hyväksynyt 13.11.2006. Ote osayleiskaavasta sekä suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus sinisellä on esitetty oheisessa kuvassa. Osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alueen reunaosia on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Alueen Rautialantiehen ja Vesilahdentiehen yhdistävä uusi tieliikenteen yhteystarve on osoitettu suunnittelualueen läpi. Uuden tieyhteyden, joka on alueen kokoojakatu, rinnalle on osoitettu kevyen liikenteen reitti/yhteystarve. Suunnittelualueelle on osoitettu myös Ämmänhaudanmäen asemakaava-alueelta, kohti Kirkonkylää, kevyenliikenteen yhteystarve/reitti. Suunnittelualueen itäkulmaan on osoitettu maa-ja metsätalousalueelle ulkoilureitti. Asemakaavan tavoitteet eivät ole ristiriidassa yleiskaavan antamien lähtökohtien kanssa. Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavaa. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Savelanmetsänhelmen asemakaavaan, idässä Ammänhaudanmäen ja etelässä Suomelan asemakaavaan. Näissä asemakaavoissa rajautuvilla alueilla käyttötarkoitus on merkitty maa- ja metsätalousalueiksi(m) sekä lähivirkistysalueiksi (VL). Ämmänhaudanmäen ja Suomelan korttelialueet on osoitettu erillispientalojen (AO) käyttötarkoitukseen ja Savelanmetsänhelmen kaava-alueen korttelialueet asuinpientalojen (AP-1) käyttötarkoitukseen. 4
Kuvassa suunnittelualueen sijoittuminen kuvattuna sinisellä asemakaavayhdistelmään. 2 Vuorovaikutusmenettelyt 2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla tulee olla mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Keskeisinä osallisina voidaan pitää seuraavia: Suunnittelualueen maanomistajat Suunnittelualueeseen rajautuvien sekä lähialueiden kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Vesilahden kunnan lautakunnat ja tekninen jaos Vesilahden ympäristönsuojelu Tampereen aluepelastuslaitos Verkkoyhtiöt kuten Eltel Networks OY/Elisa Oyj, Telia Sonera Oyj,LNI Verkko Oy/Vattenfall Verkko Oy Pirteva alueella toimivat yhdistykset esim. Vesilahden Luonto ja Latu ry 5
2.2 Tiedotustavat Kaavoitustyön eri vaiheista ja nähtävillä olosta ilmoitetaan Lempäälän-Vesilahden Sanomissa, kunnan internet-sivuilla (www.vesilahti.fi) sekä kunnan virallisella ilmoitustaululla. Lisäksi suunnittelualueen ja siihen rajoittuvia osallisia sekä viranomaistahoja tiedotetaan kirjeitse. (MRL6 ) Kaava-aineisto erivaiheissa julkaistaan kunnan internet-sivuilla. 2.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaavasta pyydetään lausunnot viranomaisilta valmisteluvaiheessa ja myös ehdotusvaiheessa. Viranomaisneuvotteluja järjestetään tarvittaessa kaavan valmisteluvaiheessa ennen luonnosvaiheen nähtävilläoloa ja kaavaehdotuksen nähtävilläolon ja palautteen saamisen jälkeen.(mrl 66 MRA 26 ) 3 Asemakaavan pohjaselvitykset 3.1 Laaditut selvitykset Alueelta on laadittu luontoselvitys, Kari Laamanen, v. 2014 Alueelta on laadittu liito-orava selvitys, Kari Laamanen, v. 2015 Aiemmin Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus kaavahankkeen yhteydessä on laadittu koko osayleiskaava-aluetta koskevia selvityksiä ja näitä voidaan hyödynnetään soveltuvin osin asemakaavoituksessa. Näitä ovat mm. luontoselvitys (Mira Ranta) ja liikenneselvitys (A-Insinöörit Oy) sekä Vesilahden Kirkonkylän ympäristöstä on laadittu rakennusinventointi ja maisemahistorian selvitys 2004 (Jari Heiskanen). 3.2 Uusien selvityksien laadita Luontoselvitystä täydennetään tarvittaessa kasvillisuuden osalta kesän 2016 aikana. Tarvittaessa laaditaan muinaisjäännösinventointi. Muita lisäselvityksiä voidaan laatia, mikäli kaavan valmistelun aikana ilmenee siihen tarvetta. 4 Vaikutusten arviointi 4.1 Arvioitavat vaikutukset Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Suunnitelmalla voi olla merkittäviä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa-ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvi-ja eläinlajeihin, luonnonmonimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue-ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta-ja nergiatalouteen sekä liikenteeseen, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. (MRL 9, MRA 1 ) Todennäköisesti merkittävimmät tämän asemakaavan vaikutukset liittyvät: alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan/taajamakuvaan 6
liikenteeseen maisemaan Vaikutusarvioinnin laajuutta tarkennetaan tarpeen mukaan suunnittelun kuluessa. 4.2 Vaikutusalue ja arviointimenetelmät Asemakaavan vaikutusalue on suunnittelualueen lisäksi lähiympäristö. Liikenteen kannalta vaikutukset ulottuvat aluetta palvelevan liikenneverkoston alueelle ja kunnan keskustan, Kirkonkylän alueelle. Asemakaavan vaikutusten arviointia tehdään kaavoitushankkeen aikana lähtötietoihin, maastokäynteihin ja tehtyihin selvityksiin perustuen. Apuna käytetään lisäksi kartta- ja valokuva-aineistoa. 4.4 Osallistuminen vaikutusten arviointiin Osallisilla on mahdollisuus arvioida kaavan vaikutuksia jättämällä mielipiteitä kaavoitushankkeen eri vaiheissa. Osallisilta saatu palaute huomioidaan suunnittelutyössä ja sitä hyödynnetään vaikutusten arvioinnissa. 5 Kaavaprosessin eteneminen 5.1 Suunnittelun vaiheet ja päätöksenteon aikataulu Sivulla 9. olevassa kaaviossa on esitetty kaavoituksen kulun yleisperiaate ja kaavoituksen vaiheet Vesilahden kunnassa. Osallisilla on mahdollisuus antaa palautetta kaavoituksen eri vaiheissa. Kaavoituksen aloittaminen, vireilletulo Kunnan ja maanomistajan välillä on solmittu 14.12.2015 sopimus kaavoituksen aloittamisesta. Myöhemmin, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä, laaditaan maanomistajan ja kunnan välinen maankäyttösopimus (MRL 91b 2mom.) Kunnanhallitus päättää kaavan vireille tulosta ja siitä tiedotetaan julkaisemalla kuulutus. Vireille tulosta tiedotetaan suunnittelualueeseen rajautuvia maanomistajia ja asukkaita sekä julkishallinnon osallisia kirjeitse. (MRL 63 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyy kunnanhallitus ja suunnitelma pidetään nähtävänä kunnan teknisessä toimistossa koko suunnittelutyön ajan. Suunnitelma julkaistaan kunnan internet-sivulla ja se on saatavissa teknisessä toimistossa. Suunnitelma lähetetään myös kirjeitse tiedoksi kaava-alueeseen rajoittuville maanomistajille ja asukkaille sekä osallisille viranomaistahoille. Suunnitelmaa täydennetään tarpeen mukaan kaavahankkeen aikana. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista nähtäville mahdollisuus esittää ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, ELYkeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. (MRL 64,, MRA 31 ) Asemakaavaluonnos Kaavaluonnos käsitellään kaavatoimikunnassa ja kunnanhallituksessa. Kunnanhallituksen päätöksellä luonnos asetetaan julkisesti nähtäville ja nähtäville 7
asettamisesta tiedotetaan. Asemakaavaluonnos ja valmisteluaineisto pidetään nähtävillä kunnan teknisessä toimistossa 30 pv ajan sekä julkaistaan kunnan internet-sivulla. Nahtavilläolon aikana järjestetään avoin yleisötilaisuus. Kuntalaisilla ja osallisilla on mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteitä mieluiten kirjallisesti mutta myös suullisesti (MRA 30 ). Julkishallinnon osallisilta pyydetään lausunnot. Mielipiteet ja lausunnot sekä kaavan laatijan vastineet käsitellään kunnanhallituksessa. Asemakaavaehdotus Kaavaehdotus käsitellään kaavatoimikunnassa, jonka jälkeen kunnanhallitus päättää kaavan julkisesti nähtäville asettamisesta 30 päivän ajaksi. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan. Asemakaavaehdotus ja liiteaineisto pidetään nähtävillä kunnan teknisessä toimistossa sekä julkaistaan kunnan internet-sivulla. Kuntalaisilla ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kunnanhallitukselle ennen nähtävänäoloajan päättymistä. (MRL 65, MRA 27 ) Asemakaavasta pyydetään lausunnot julkishallinnon edustajilta (MRA 28 ). Palautteen saamisen jälkeen järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Hyväksyminen Kaavaehdotuksesta saadun palautteen käsittelyn jälkeen tavoitteena on, että kaava etenee hyväksymiskäsittelyyn kunnanhallitukseen ja kunnanvaltuustoon Osallisilla on 30 päivän valitusoikeus kunnanvaltuuston päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Muistutuksen tehneitä tiedotetaan hyväksymispäätöksestä. Yhteystiedot Kirjalliset mielipiteet/muistutukset/lausunnot osoitetaan: kunnanhallitus, Vesilahden kunta, Lindinkuja 1, 37470 Vesilahti Aikataulu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville kesällä 2016. Tavoitteena on laatia asemakaavaluonnos keväällä 2017. Tavoitteena on laatia asemakaavaehdotus syksyllä 2017. Asemakaavan hyväksymiskäsittely ajoittunee alkuvuoteen 2018. 6 Kaavoituksesta lisätietoja antavat tahot Asemakaavan laatija: xxx, osoite, yhteyshenkilö, puh, s-posti Vesilahden kunnassa: Aluearkkitehti Leena Lahtinen puh. 040-335 4223, leena.lahtinen(at)urjala.fi Tekninen toimisto Kestintie 3, 37370 Narva puh. 050 5771547 /palvelusihteeri Lisäksi kaavoituksen internet-sivuilta: http://www.vesilahti.fi/palvelut/teknisetpalvelut/kaavoitus/ 25.04.2016 Vesilahdella Leena Lahtinen 8
1 KAAVOITUKSEN KULKU OSALLISET VOIVAT OSALLISTUA KAAVAN VALMISTELUUN KUNTA LAATII KAAVAN JA PÄÄTTÄÄ HYVÄKSYMISESTÄ VALTION VIRAN- OMAISET OHJAAVAT HALLINTOTUOMIO- ISTUIMET RATKAI- SEVAT RIIDAT VIREILLETULO Kuulutetaan lehdessä (LVS), kunnan Internetsivuilla ja ilmoitustaululla (voidaan kuuluttaa myös kaavoituskatsauksessa). MIELIPIDE Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi jättää suullisen tai kirjallisen mielipiteen. OAS:n riittävyydestä voi tehdä neuvotteluesityksen Pirkanmaan ELYkeskukselle. MIELIPIDE Kaavaluonnoksesta voi jättää suullisen tai kirjallisen mielipiteen. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) OAS:ssa kerrotaan, mistä kaavoituksessa on kyse ja miten siihen voi vaikuttaa. Nähtävillä suunnittelutyön ajan, ilmoitetaan lehdessä, Internetissä ja kunnan ilmoitustaululla yleensä kaavan vireilletulon yhteydessä. Tehdään erilaisia selvityksiä, neuvotellaan maanomistajien ja muiden osallisten kanssa. KAAVALUONNOS Nähtävillä 14-30 päivää; nähtävilläolosta ilmoitetaan lehdessä, Internetissä ja kunnan ilmoitustaululla. VIRANOMAISNEUVOTTELU Merkittäviin kaavahankkeisiin ryhdyttäessä järjestetään viranomaisneuvottelu Pirkanmaan ELY-keskuksen ja kunnan kesken. Neuvotteluun kutsutaan myös muut asianosaiset viranomaistahot. MUISTUTUS Kaavaehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen. KAAVAEHDOTUS Nähtävillä 30 päivää; nähtävilläolosta kuulutetaan lehdessä, Internetissä ja kunnan ilmoitustaululla. Pyydetään lausunnot viranomaisilta. VIRANOMAISNEUVOTTELU Kun kaavaehdotus on ollut nähtävillä, voi olla tarpeen järjestää uusi viranomaisneuvottelu Pirkanmaan ELY-keskuksen ja kunnan kesken. VALITUS Kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen 30 päivän kuluessa. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KUNNANVALTUUSTO PÄÄTTÄÄ HYVÄKSY- MISESTÄ. VOIMAANTULO Kaava tulee voimaan, kun kaavaa koskeva lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS KORKEIN HALLINTO- OIKEUS Mikäli tuomioistuimet kumoavat hyväksymispäätöksen, kaava palautuu uudelleen valmisteltavaksi tai hankkeesta luovutaan.
ARVIOINTIKERTOMUS 2015 Vesilahden kunta Tarkastuslautakunta 30.5.2016
1..1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTITEHTÄVÄ Vesilahden kunnanvaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain mukaan arvioida ovatko kunnan talousarviossa asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta arvioi myös sitä, onko kunnan toiminta ja palvelut järjestetty tuloksellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Lautakunta on työskennellyt kuntalain perusteella suoraan valtuuston alaisena. Tarkastuslautakuntaan kuuluu viisi varsinaista jäsentä ja kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan jäsenet ovat puheenjohtaja Mika Allén, varapuheenjohtaja Raija Marttila, jäsenet Elina Järvenpää-Mäkelä (Mauri Ranta 26.1.2015 asti), Liisa Luukkaala ja Antti Uusi-Rasi. Varajäsenet ovat samassa järjestyksessä Panu Bergius, Maria Forsman, Sirpa Himanen (Kristiina Ranta 26.1.2015 asti), Jussi Virtamo ja Olli Tuominen. Varsinaisena tilintarkastajana on toiminut JHTT-Yhteisö BDO Audiator Oy vastuullisena tilintarkastajana JHTT Minna Ainasvuori ja avustavana tarkastajana Riku Stengård. Tilikauden 2015 arviointia varten lautakunta on pitänyt 8 varsinaista kokousta. Tarkastuslautakunta on tehnyt yhteistyötä Tampereen ympäristökuntien tarkastuslautakuntien kanssa yhteisen koulutuksen. Lisäksi Tampereen ympäryskuntien tarkastuslautakuntien puheenjohtajat ovat kokoontuneet säännöllisesti tilikauden aikana. Tarkastuslautakunta on arviointitehtävän suorittamiseksi seurannut kunnan toimielinten päätöksentekoa ja tutustunut hallituksen laatimaan toimintakertomukseen ja tilinpäätökseen sekä haastatellut kunnan eri sektoreiden vastuullisia viran- ja toimenhaltijoita. Tarkastuslautakunta kävi myös tutustumassa Lammasniemen alueeseen ja kunnan varikkoon sekä Peuraniityn päiväkotiin. Kuntalain mukaan kunnanhallituksen tulee antaa valtuustolle lausunto toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Tarkastuslautakunta esittää, että myös muut toimielimet käsittelevät osaltaan arviointikertomusta ja antavat siitä lausuntonsa kunnanhallitukselle siten, että ne ovat valtuuston käsittelyssä alkusyksyn kokouksessa. Arvio kunnanhallituksen laatiman toimintakertomuksen laadusta, luotettavuudesta ja kehittämistarpeesta Toiminnan määrällisten, laadullisten ja taloudellisuustavoitteiden toteutumista on kuvattu kunnanhallituksen vuodelta 2015 laatimassa tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa. Tarkastuslautakunta kiinnitti tilinpäätöksessä huomiota määrärahojen ja tuloarvioiden raportoimiseen. Monien vastuualueiden määrärahoissa ja tuloarvioissa oli olennaisia muutoksia edelliseen vuoteen, joka on johtunut organisaatiomuutoksista ja erilaisista kulujen ja tulojen kohdentamistavoista. Näistä muutoksista ja niiden vaikutuksista euroihin ei ole kuitenkaan annettu selvitystä riittävästi tilinpäätöksessä. Tilinpäätöksen lukijan on vaikeaa hahmottaa mitkä ovat todelliset tuottojen ja kulujen muutokset eri palveluissa.
Tavoitteiden mitattavuuteen pitäisi kiinnittää huomiota. Tavoitteen saavuttamista ja siitä raportointia vaikeuttaa, mikäli tavoitteille ei ole asetettu toimivia mittareita. Nyt jotkut tavoitteista ovat joko liian laajoja tai ei-konkreettisia, joiden mittaaminen on hankalaa. Tarkastuslautakunta esittää näkemyksenään, että tilinpäätös toimintakertomuksineen antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnasta ja taloudesta. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kuntalaki muuttui tilikaudella 2014 siten, että valtuuston on tullut hyväksyä perusteet sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Valtuusto on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen vuonna 2013 ja samalla päivitettiin myös hallintosääntö kuntalain edellyttämällä tavalla. Vuoden 2014 arviointikertomuksessa lautakunta edellytti koko kunnan tasolla ja hallintokunnissa tulee kartoittaa olennaisimmat riskit ja miettiä niiden hallintakeinot. Vuonna 2015 kunnassa toteutettiin riskikartoitus yhdessä BDO:n kanssa. Tunnistettujen riskien minimoimiseksi tai hallinnoimiseksi laadittiin toimenpidesuunnitelma. Jokaiselle toimenpiteelle nimettiin vastuuhenkilö tai vastuutaho. Sisäisen valvonnan selonteossa on tuotu esille, että teknisen toimen hankintaprosesseissa on todettu puutteita ja, että nämä toiminnot tullaan saattamaan säännösten ja ohjeiden edellyttämälle tasolle. Tarkastuslautakunta pitää välttämättömänä, että kunnan toiminnassa noudatetaan lakeja ja hyvää hallintoa. Toimiva hankintaprosessi on myös tärkeä osa sisäistä valvontaa. Tarkastuslautakunta haluaa myös edelleen kiinnittää huomiota avainhenkilöriskeihin. Viranja toimenhaltijoita on vaihtunut ja vaihtumassa, joten sijaisuusjärjestelyt ja tiedonkulun varmistaminen korostuvat. 1..2 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Valtuusto on hyväksynyt kunnalle strategian kokouksessaan 14.3.2016. Valtuusto osallistui sen tekemiseen aktiivisesti ja hyvin käytännönläheisesti. Kunnan tila, heikkoudet ja vahvuudet tunnistetaan ja tunnustetaan. Strategian pääkohdat eivät ilmeisesti poikkea paljoakaan monen muun kunnan tekemästä ja oleellista onkin kunnan sijainnin ja ominaispiirteiden näihin tavoitteisiin tuoma sisältö. Tarkastuslautakunta toivoo, että lautakunnat, hallitus ja valtuusto ottavat vuosittain strategian käsiteltäväksi ja pohtivat miten siihen kirjattuja tavoitteita voidaan edistää. Strategian toteutumisesta tulisi raportoida myös tilinpäätöksissä. Talouden tasapainottamisohjelman toteuttaminen näkyi voimakkaasti kunnan päätöksenteossa ja toiminnassa edelleen vuonna 2015. Hallintokunnat ovat sitoutuneet säästötavoitteiden toteuttamiseen ja myös seuranneet ohjelman toteutumista pääasiassa hyvin. Sosiaali- ja terveydenhuollon sektoria lukuun ottamatta tasapainottamistavoitteet on saavutettu. Yleishallinnon säästötavoitteesta osa siirtyy seuraavaan talouden tervehdyttämisohjelmaan.
Toimintakate kasvoi vuonna 2015 3,6 % vuodesta 2014. Jos tarkastelusta jätetään pois Pirkkalan yhteistoiminta-alueen sote-kustannukset, kunnan toimintamenot laskivat 0,3 %. Vuoden 2015 lopulla päätettiin uuden tasapainottamisohjelman tekemisestä. Kunnassa on ollut tarkka seuranta talouden tasapainottamisohjelman toteutumisesta. Tilinpäätöksessä esitetyn yhteenvedon perusteella euromääräinen tasapainottamistavoite on saavutettu vuosina 2014-2015. Vuoden 2015 tavoitteena oli 676.090 euroa ja toteuma 699.500 euroa. Kunnanhallituksen vastuualue Yleishallinto Tarkastuslautakunta suositteli vuoden 2014 arviointikertomuksessa, että sopimustenhallinnan kehittämiseen tulee panostaa jatkossakin ja kunnan tavoitteiden mukaisesti keskittää ne keskushallintoon. Tarkastuslautakunnan mielestä tämän tulisi edelleen olla tavoitteena, samoin kuin sähköinen sopimushallintajärjestelmä. Tarkastuslautakunta kiinnittää edelleen huomiota viranhaltijapäätösten ottooikeusmenettelyn toteutumiseen. Toimielimet eivät pääsääntöisesti kokoonnu siten, että viranhaltijapäätökset voitaisiin otto-oikeuden käyttämisen sallimissa rajoissa tuoda toimielimen käsittelyyn. Kuitenkin mahdollisuus otto-oikeusmenettelyyn tulisi varmistaa muilla tavoin, esimerkiksi siten, että toimielimen puheenjohtajalle ja esittelijälle viedään aina päätökset tiedoksi ja mahdollista otto-oikeuden käyttämistä varten nopeasti niiden tekemisen jälkeen. Talouden tasapainottamisohjelmaan oli kirjattu, että yleishallinnosta vähennetään yksi henkilötyövuosi. Tähän ei kuitenkaan päästy ja tavoite on siirretty seuraavaan tasapainottamisohjelmaan. Muut yleishallinnon talousarviotavoitteet pääsääntöisesti toteutuivat. Tukipalvelut Tukipalvelujen tulot ja menot jäivät tavoitteen alle (tulot alittuivat 135 000 euroa ja menot alittuivat 152 100 euroa). Alitusta perustellaan talouden tasapainottamisohjelman tuomilla toimintaprosessien muutoksilla. Talousarviossa arvioidut ruokapalvelun suoritemäärät eivät toteutuneet ja tämä johtuu siitä, että hallintokunnat tilaavat aterioita budjetointivaiheessa enemmän kuin tosiasiassa toteutuu. Valtuusto päätti kesäkuussa 2015, että tukipalvelujen, kiinteistötoimen ja vesi- ja viemärilaitoksen talousarviolukujen sitovuus muutetaan vuoden 2016 alusta nettositovuudeksi. Tarkastuslautakunnan mielestä tämä muutos on tervetullut. Toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet.
Elinkeinotoimi Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että elinkeinotointa koskevaa raportointia tiivistetään tilinpäätöksessä ja, että fokus raportoinnissa on nimenomaan valtuuston hyväksymien tavoitteiden toteutuminen. Elinkeinotoimen toimintamenot alittuivat 37.800 euroa talousarviosta. Kaavoitus Kaavoituksessa tavoitteena oli viihtyisän, turvallisen ja maaseutumaisen asuinympäristön säilyttäminen tasokkailla maankäytöllisillä toimenpiteillä. Toimenpiteitä on toteutettu maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Seudun rakennesuunnitelma on päivitetty vuoden 2015 alussa. Tavoitteena oli lisäksi mm. asuntojakautuman monipuolistaminen mm. senioriasunnot -vaihtoehdon kartoittamisella. Tämä asia ei edennyt tilikaudella. Asuintonttien kysyntä oli edelleen vähäistä, vaikka tontteja on ollut tarjolla riittävästi. Vesilahdessa on myönnetty 2015 kymmenen uutta asuinrakennuksen rakennuslupaa. Kunnan kaavatontteja myytiin vain yksi ja rakentamista tapahtui haja-asutusalueille. Tarkastuslautakunnan mielestä uusien teollisuustonttien lisäämiseen tulisi kiinnittää huomiota. Tekninen hallinto Teknisen hallinnon toimintamenojen toteuma jäi 13 500 euroa alle talousarvion. Eläköitymisen myötä teknisen toimen organisaatiomuutos on toteutettu vuoden 2015 alusta. Organisaatiomuutos ei ole toteutunut suunnitellulla tavalla sairauspoissaolojen ja tarkastusmestarin irtisanoutumisen vuoksi. Toiminnan tehostaminen kilpailutuksen avulla ei ole toteutunut suunnitellulla tavalla. Organisaatiomuutos ja henkilöstön muutokset eivät ole voineet olla vaikuttamatta teknisen sektorin toimintaan. Erityisesti johtamisen ja hallinnon osalta on ollut haasteita. Organisaatiomuutoksissa on tärkeää päivittää toimenkuvat, vastuut, ohjeistukset ja muut hyvän hallinnon toteuttamisen kannalta olennaiset asiakirjat. Lisäksi riittävä tiedonkulku tulee varmistaa.
Kiinteistötoimi Kiinteistötoimen toimintatulot ovat olleet 78.500 budjetoitua suuremmat, ja toimintamenojen ylitys 16.300 euroa. Toimintakatteen toteutuma-% oli tilikaudella 106,8 %. Suurimmat taloudelliset muutokset ovat aiheutuneet kiinteistöjen myynnin seurauksena saatavista kustannussäästöistä. Kokonaisuudessaan nämä säästöt tulevat näkymään vasta vuoden 2016 aikana. Vuoden aikana kunnan toimintaa on tiivistetty. Toiminnan tehostaminen ja uusien käytänteiden käyttöönottaminen ei ole vuonna 2015 toteutunut talousarviossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan. Tarkastuslautakunta kävi tutustumassa kunnan varikkoon Lammasniemessä. Rakennus- ja ympäristölautakunta on antanut tekniselle toimelle kehotuksen siistiä varikkoalue. Siistiminen ei kuitenkaan ole toteutunut edelleenkään jo menneestä määräajasta huolimatta. Sosiaali- ja terveystoimi Pirkkalan kunta toimii Vesilahden sosiaali- ja terveyspalvelujen vastuukuntana. Pirkkalan kunnan tarkastuslautakunta on antanut oman arviointikertomuksensa, jossa on tehty huomioita sote-palveluista ja joiltakin osin myös erikseen Vesilahden osalta. Sosiaali- ja terveystoimen hallinnossa tapahtui tehtäväjärjestelyjä tilaajapäällikkönä toimineen sosiaali- ja terveystoimenjohtajan jäädessä pois työstä. Tilaajapäällikön tehtävät on jaettu kunnanjohtajan, talouspäällikön, varhaiskasvatuksen palvelusihteerin ja hallintojohtajan kesken. Koska sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan Pirkkalan kunnan toimesta, tulisi kunnassa varmistaa riittävät resurssit ja riittävä osaaminen tämän palvelukokonaisuuden valvontaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi palvelujen kustannusten toteutumisen seurantaa sekä palvelujen määrän ja laadun arviointia. Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelujen menot alittivat muutetun talousarvion 172.600 eurolla (6,5%) ja pysyivät lähestulkoon alkuperäisen talousarvion tasolla. Palvelujen ostot ja avustukset olivat odotettua pienempiä etenkin lastensuojelun avohuollon ja jälkihuollon sekä päihdehuollon palveluissa. Toimeentulotuki ja vammaisille annetut avustukset toteutuivat alle budjetoidun. Lastensuojeluilmoitusten määrä on yli kaksinkertaistunut vuonna 2015 edelliseen vuoteen nähden. Osaltaan muutokseen vaikuttaa lastensuojelulain muutos. Asiakassuunnitelmat tulee lain mukaan tehdä kuukauden määräajassa, nyt ne on tehty keskimäärin 6 viikossa. Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen menomääräraha ylittyi 117.400 euroa (muutetun talousarvion toteuma 104 %). Ylityksiä perustellaan hoitotarvikekuluilla ja palvelujen ostoilla. Hoitotarvikkeiden osalta on tehty sopimus Pirkanmaan shp:n kanssa ja tässä yhteydessä kaikki
hoitotarvikejakelukustannukset on alettu kirjaamaan kotihoidon kustannuspaikalle. Palvelujen ostojen ylitys johtui työvoiman vuokrauskustannuksista. Omaishoidon tuki ei ole ollut enää määrärahasidonnainen vuonna 2015. Omaishoidon kustannukset kasvoivat noin 58.000 euroa budjetoidusta. Vanhusten palveluille asetetut toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääasiassa vuonna 2015. Kotihoidon mobiilisovelluksen käyttöönotto siirtyi vuoteen 2016. Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuolto pysyi muutetun talousarvion rajoissa, toimintamenojen toteuma oli 99,8 %. Rekrytointiongelmat jatkuivat edelleen eikä hammashuoltoon ja psykiatriaan saatu palkattua lääkäriä. Valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon toteutuneet toimintamenot olivat n. 440.000 euroa alkuperäistä talousarviota suuremmat. Asukaskohtaiset nettomenot kasvoivat viime vuodesta 100 euroa/asukas. Vesi- ja viemärilaitos Vesi- ja viemärilaitoksen alijäämä oli 234.842 euroa, kun se vuonna 2014 oli 226.302 euroa. Poistot ovat suuria ja laitos on melko korkeista käyttömaksuistaan huolimatta reilusti tappiollinen. Kasvatus- ja opetuslautakunta Tarkastuslautakunta esitti jo arviointikertomuksessaan 2013, että toimintakertomuksessa raportoitaisiin oppilaskohtaiset kustannukset eri kouluissa. Näin ei kuitenkaan ole tehty, mutta koko kunnan toteutunut /oppilas (v. 2014) on esitetty. Vuoden 2015 koulukohtainen tieto puuttuu edelleen. Peruskoulut Perusopetuksen toimintakate oli n. 21.200 euroa talousarvion tavoitetilaa paremmalla tasolla. Perusopetuksen toimintamenot ylittyivät 21.500 euroa budjetoituun nähden, ja vastaavasti toimintatulot olivat 42 700 euroa budjetoitua suuremmat. Oppilaskohtainen kustannus kasvoi vuodesta 2011 vuoteen 2014 kaikkiaan 1403 euroa ja samaan aikaan oppilaskohtainen laskennallinen valtionosuus 1137 euroa. Osana talouden tasapainottamisohjelmaa päätettiin lakkauttaa Onkemäen koulu 1.8.2015
alkaen. Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen menomäärärahat alittuivat 184.700 euroa ja toimintakate 183.700 euroa budjetoituun nähden. Menojen alitukseen vaikutti henkilöstömenojen hallitseminen sijaistuksissa ja ryhmien edelleen kasvanut käyttöaste. Kotihoidontukimenot alittuivat 52.000 euroa ja majoitus- ja ravitsemuspalvelut 55.000 euroa talousarvioon nähden. Tarkastuslautakunta pitää hyvänä, että päiväkotien yksikkökustannukset on laskettu, mikä helpottaa eri yksiköiden välistä vertailua. Myös jatkossa yksikkökustannusten kehitystä on tärkeää seurata eri palveluyksiköissä. Hyvinvointilautakunta Hyvinvointilautakunnan hallinto Hyvinvointilautakunta on aloittanut toimintansa 1.1.2015. Siihen yhdistettiin liikunta- ja nuorisotoimi sekä kirjasto- ja kulttuuritoimi. Toiminnallisena tavoitteena oli toimintasuunnitelman valmistelu ja täytäntöönpano, tavoite toteutui. Vuoden 2015 aikana hyvinvointilautakunta hyväksyi hyvinvointipalvelujen toimintasuunnitelman vuosille 2015-2018. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan suunnitelma edistää toiminnan kehittämistä ja pitkäjänteistä suunnittelua. Seurafoorumi vahvistaa kunnan ja seurojen/yhdistysten välistä sekä seurojen/yhdistysten keskinäistä yhteistyötä. Kirjastotoimi Kirjastotoimen menot alittuivat budjetoituun nähden (toteutuma 87,1 %, määrärahat alittuivat 33.500 euroa). Uuden kirjaston suunnittelutyöryhmä valittiin, samoin arkkitehti ja muut suunnittelijat on valittu. Päätös valtionavustuksen (943.000 euroa) myöntämisestä on saatu. Lainojen määrät asukasta kohti ovat edelleen laskeneet. Samoin aineistohankinnat/asukas. Aineistomäärärahoja ei käytetty kokonaisuudessaan tilanahtauden vuoksi. Tarkastuslautakunta näkee tärkeäksi kirjaston lainausvalikoiman ajan tasalla pitämisen. Koska uusi kirjasto on kunnalle merkittävä investointi, tulee sen kuluseurantaan ja raportointiin kiinnittää erityistä huomiota. Valtuusto on hyväksynyt hankkeelle kokonaismäärärahan, jota tulee noudattaa. Kulttuuritoimi
Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että kulttuuritointa koskevaa raportointia tiivistetään tilinpäätöksessä ja, että keskitytään valtuuston hyväksymien tavoitteiden toteutumiseen. Toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet. Sähköinen hakulomake ja raportointilomake on otettu käyttöön syksyllä. Kolmannen sektorin toimijoiden merkitys ja kulttuuritoimen yhteistyö heidän kanssaan on edelleen erittäin tärkeää kulttuuritapahtumien järjestämisessä. Liikunta- ja nuorisotoimi Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Liikuntatoimen tuotot ylittyivät, koska kuntosali- ja liikuntapaikkamaksuja on kertynyt odotettua enemmän. Nuorisotilatoiminta on ollut aktiivista; kävijämäärä on edelleen kasvanut edellisestä vuodesta. Toimintaa järjestettiin nyt myös Narvassa. Tarkastuslautakunnan mielestä toimintaa on ollut resursseihin nähden hyvin. Yhteistyötä seurojen ja yhdistysten kanssa pidetään tärkeänä. Etsivä nuorisotyö on Vesilahdessa vakiinnuttanut asemansa ja toimii hyvin. Yhteistyö Lempäälän kunnan starttipajatoiminnassa on toteutunut tavoitellusti. Nuorisovaltuusto osallistui aktiivisesti mm. kunnan strategian laadintaan. Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisten toimintojen taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti. Raportointia toimintakertomukseen voi tarkastuslautakunnan mielestä huomattavasti tiivistää ja kertoa vain valtuuston kannalta merkitykselliset asiat. Talouden lama näkyy rakennuslupien määrässä ja laskee lupamaksujen tuottoa. Rakennuslupia anottiin ja myönnettiin 25 lupaa vähemmän kuin edellisenä vuonna (laskua lähes 20 %). Toimenpideilmoituksien ja katselmuksien määrät ovat myös laskeneet. Jatkoaikapäätösten määrä on lähes kolminkertaistunut 20:stä 55:een. Rakennusvalvonnan pitää olla itsensä kannattavaa, joka tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutuu tyydyttävästi rakennustarkastajan tehdessä myös muita tehtäviä. Investoinnit Kirkonkylän palvelutalon peruskorjaukseen ja laajennukseen haettiin valtuustolta määräraha. Määrärahaa kasvatettiin kahdessa lisätalousarviossa. Lisämäärärahojenkin jälkeen lopulliset kustannukset ylittyivät huomattavasti. Alkuperäinen valtuustolle esitetty kustannusarvio moninkertaistui. Tarkastuslautakunta toteaa painokkaasti, että valtuustolle tuotaviin talousarviolukuihin on käytettävä riittävää asiantuntemusta ja valtuustolle on selvitettävä investointien ja käyttöönoton edellyttämät kaikki kustannukset sekä syyt kustannusten muutoksiin siten, että valtuustolla säilyy talousarviovalta
kuntalain mukaisesti. Investointimenot (brutto) olivat vuonna 2015 1,34 miljoonaa euroa (v. 2014: 429.000 euroa, v. 2013: 3,6 milj. euroa, 2012: 2,5 milj. euroa). Merkittävin investointi oli Kirkonkylän palvelutalon laajamittainen peruskorjaus ja laajennus, johon käytettiin rahoitusosuutena testamenttivaroja. Tasapainottamisohjelmassa päätettyjen kiinteistöjen myyntitulo oli 209.000 euroa, minkä lisäksi myyntituloja saatiin asunto-osakkeista 207.000 euroa ja maa-alueista 62.500 euroa. Vuosikatteen, nettoinvestointien ja poistojen määrää vuosina 2011 2017 voidaan tarkastella oheisen kuvion avulla. Tarkastelu osoittaa, että kunnan vuosikate ei tarkastelujaksolla ole kattanut poistoja kertaakaan viime vuosina, ja vuosikate saavuttaisi poistojen tason vasta suunnittelukauden lopulla. Nettoinvestoinnit ylittivät vuosikatteen merkittävästi vuosina 2012 2013, minkä jälkeen investointitason on arvioitu alenevan suunnitelmakaudeksi. 3. KUNNAN TALOUS JA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tilikauden tulos ja tase Kunnan ulkoiset toimintatuotot olivat yhteensä 3,0 miljoonaa euroa (2014: 3,2 milj. euroa) ja toimintakulut 26,5 miljoonaa euroa (2013: 25,9 milj. euroa). Toimintatuotot kattoivat toimintamenoista 11,3 % (2013: 12,4 %). Toimintakate heikkeni edellisvuodesta 800.000 euroa, kun vuonna 2014 vastaava muutos oli 200.000 euroa.
Kunnan tuloista valtionosuudet muodostivat 8,2 milj. euroa (30 %) vähentyen edelleen vuoden 2014 tasosta. Vuoden 2013 tasoon nähden valtionosuuksien euromääräinen taso on laskenut 8,6 %. Verotulot kasvoivat edellisvuodesta 1,8 % ylittäen alkuperäisen talousarvion tavoitteen 88.750 eurolla. Vuoteen 2014 verrattuna verotulojen kasvu oli selvästi maltillisempaa (vuoden 2014 verotulot kasvoivat vuodesta 2012 n. 6,4 %). Kunnallisveroprosenttia nostettiin 1,0 prosenttiyksikkö vuodelle 2014, jolloin tuloveroprosentti oli 21,50 %, ja myös kiinteistöverokantoja korotettiin. Veronkorotukset selittävät osaltaan verotulojen merkittävää kasvua. Vuosikate oli 0,49 milj. euroa (2014: 1,23 milj. euroa) ja kattoi poistoista 27 % (2014: 73,9 %). Suunnitelman mukaiset poistot (1,8 miljoonaa euroa) kasvoivat hieman edellisvuodesta (1,6 milj. euroa). Tilikauden tulos oli 1,29 miljoonaa euroa alijäämäinen (2014: 0,4 milj. euroa). Talousarviovertailussa vuoden 2015 tilikauden alijäämä oli muutetun talousarvion tasolla (- 85.000 euroa). Tarkastuslautakunta on huolissaan toimintakulujen kasvusta ja toimintakatteen heikkenemisestä. Tulojen muodostumisen painopisteen siirtyminen valtionosuuksista verotukseen on jatkunut, mikä kehitys on odotettavaa myös tulevaisuudessa.
Kunnan lainakanta oli vuoden lopussa 14,1 miljoonaa euroa (2014: 14,4 milj. euroa) ja 3 139 euroa/asukas (2014: 3 198 euroa/asukas). Kuntien keskimääräinen asukaskohtainen lainakanta vuonna 2014 oli 2 694 euroa. Vesilahden kunnan asukaskohtainen lainamäärä on suurempi kuin kunnissa keskimäärin, kuten oli edellisvuonnakin. Tämä selittyy osin kunnan suurilla investointimenoilla. Positiivista kunnan talouden kannalta on, että viime vuosien aikana on tehty poikkeuksellisen suuria investointeja ja investointimenot eivät investointisuunnitelman mukaan jatku vastaavanlaisina tulevaisuudessa. Omavaraisuusaste mittaa kuntien vakavaraisuusastetta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä pienempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävää velkarasitetta. Vesilahden omavaraisuusaste vuonna 2015 oli heikko, 32,8 %, ja heikkeni näin edellisvuoden lukemasta (2014: 36,1 %). Suhteellinen velkaantuneisuus %, tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin noin 52 %. Vesilahdessa tunnusluku oli 71,0 % ja heikkeni hieman edellisvuoden tasosta (68,9 %). Vesilahti on Tampereen kaupunkiseudun kunnista suhteellisesti velkaantunein. Valtionvarainministeriö julkaisi kriisikuntien tunnuskriteerit kuntarakenneuudistuksen yhteydessä. Kriteereinä seurataan kunnan vuosikatetta, kunnan lainakantaa, taseen kertynyttä alijäämää, tuloveroprosenttia, omavaraisuusastetta ja suhteellista velkaantuneisuutta. Kriisikunnaksi katsotaan kunta, joka täyttää neljä kuudesta kriisikunnan kriteeristä.
Kriteeri TP2015 Lainakanta ei ylitä maan keskiarvoa vähintään 50 %:lla (KL:n 3 139 EI TÄYTY ennakkotieto 2 793 euroa/asukas, ylitys 12 %). Kunnan vuosikate ei ole negatiivinen. 0,49 EI TÄYTY Kunnan taseessa ei ole kertynyttä alijäämää. 0,54 EI TÄYTY Kunnan veroprosentti 21,50 % ylittää vähintään 0,5 21,5 TÄYTTYY prosenttiyksiköllä maan painotetun keskiarvon (19,83%). Omavaraisuusaste on alle 50 % (36,1 %). 32,8 TÄYTTYY Suhteellinen velkaantuneisuus ylittää 50 % rajan (68,9 %). 71,0 TÄYTTYY Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain [verkkojulkaisu]. Tilinpäätöksen 2015 lukujen perusteella kunta täyttää edelleen kolme kuudesta kriisikunnan kriteeristä. Konsernitilinpäätös Vuoden 2015 tilinpäätökseen on koottu ensimmäisen kerran ns. täydellinen konsernitilinpäätös eli konsernitiedot sisältävät aiemmin esitetyn konsernitaseen lisäksi myös konsernituloslaskelman ja -rahoituslaskelman tunnuslukuineen ja liitetietoineen. Konsernitilinpäätöksen- ja tunnuslukujen kehityksen seuranta ja arviointi tulee korostumaan tulevina vuosina. Uuden kuntalain myötä talousvaikeuksissa olevan kunnan kriteerit (kuntalaki 118 ) koskevat koko kuntakonsernia. Arviointimenettelyssä siirrytään kuntakonsernin tunnuslukuihin vuonna 2017, kun on käytettävissä vuosien 2015 ja 2016 tilastotiedot. Siihen saakka sovelletaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain ja sen perusteella annetun asetuksen mukaisia peruskuntien tunnuslukuja.
Uuden kuntalain mukaan erityisen vaikeassa tilanteessa olevan kunnan arviointimenettely voidaan käynnistää ensinnäkin, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää 110 :n 3 momentissa säädetyssä määräajassa. Arviointimenettely voidaan lisäksi käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa, tai kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot: 1) kuntakonsernin vuosikate on ilman kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 30 :n mukaan myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta negatiivinen; 2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroveroprosentti; 3) asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla; 4) kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia. Talouden tunnusluvut ovat heikentyneet edellisvuodesta, huolimatta talouden tasapainottamisohjelman toteuttamisesta ja veroprosentin nostamisesta edellisinä vuosina. Lautakunta kiinnittää erityistä huomiota kunnan heikkoon taloudelliseen tilanteeseen ja toteaa käynnistetyn 3. talouden tasapainottamisohjelman tarpeelliseksi. Suunnitelmakaudella 2016 2018 kunnan taseeseen kertyy alijäämää, ja talouden tervehdyttäminen vaatii tasapainottamisohjelman tiukkaa toteuttamista. Tuloksen käsittely Hallituksen ehdotukseen tilikauden tuloksen käsittelystä ei ole huomautettavaa. 4. YHTEENVETO Tarkastuslautakunta katsoo, että Vesilahden valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat pääsääntöisesti toteutuneet. Tilikautta 2015 leimasi