Tarkoituksena on siis kertoa, miksi kaava laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa.

Transkriptio

1 VESILAHDEN KUNTA RAHOISTEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: "Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä." Tarkoituksena on siis kertoa, miksi kaava laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. RAHOINEN Suunnittelualueen, Rahoinen, sijainti merkittynä Vesilahden osoitekarttaan. 1

2 1 Perustiedot kaavahankkeesta 1.1 Kaava-alue ja sen sijainti Kaava-alue sijaitsee Vesilahden keskustasta, Kirkonkylästä, n.2 km lounaaseen. Kaavoitettava alue muodostuu osasta tilaa Rahoinen (RN:o 1:2, kiinteistötunnus ) ja se on yksityisen maanomistajan omistuksessa. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 20 hehtaaria. Suunnittelualue on rakentamatonta metsätalouskäytössä ollutta maa-aluetta. Maasto on voimakkaasti kumpuilevaa; alavimmat kohdat sijaitsevat n. 98 m merenpinnan yläpuolella (m mpy) ja korkeimmat kohdat, Ketunkalliot,n. 119 m mpy. Alueella on Perkainaron korpi ja siihen liittyvät ojat jotka sijaitsevat Ämmänhaudanmäen kaava-alueeseen rajautuen. Suunnittelualueen sijainti merkittynä sinisellä aluerajauksella maanmittauslaitoksen ilmakuvaan. tilarajat kuvassa punaisella. Alueen tarkempi rajaus saattaa vielä muuttua suunnittelutyön kuluessa. 1.2 Aloite Kaavoitustyöhön on ryhdytty alueen kokoojakadun, Suomelantien, osalta kunnan aloitteesta ja maanomistaja on ollut aloitteellinen omistamiensa AP-alueiden asemakaavoittamisesta. Maanomistaja on saattanut kunnan tietoon teettämänsä hankesuunnitelman. 1.3 Kaavoituksen tavoitteet Alustavana tavoitteena on kaavoittaa voimassaolevan Kirkonkylän osayleiskaavan mukaisesti alueelle noin pientalotonttia (erillispientalotonttien, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueita), virkistys- ja leikkialueita ja alueen tiestö. Tavoitteena on liittää alue nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen huomioimalla kevyenliikenteen tarpeet ja kokoojakatu, Suomelantie. 2

3 1.4 Yleispiirteisten kaavojen antamat lähtökohdat Maakuntakaava Vesilahdella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja jonka valtioneuvosto on vahvistanut Kuvaote maakuntakaavasta on esitetty alla. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A) sekä taajamatoimintojen vaihtoehtoiseksi tai tarvittaessa myöhemmin käyttöön otettavaksi reservialueeksi (Ar). Alue kuuluu kokonaisuudessaan valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen MAv021 ( Vesilahden kulttuurimaisema ). Maisema-alue on merkitty vaalean sinisellä vaakaraidoituksella ja sitä koskee suunnittelumääräys: alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee vaalia maisema-alueen tai maisemanähtävyyden kokonaisuuden, erityispiirteiden ja luonnon- ja kulttuuriperinnön säilymistä. Alueiden käytön on sovelluttava arvokkaiden maisema-alueiden historialliseen kerrokselliseen kehitykseen. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Kaava käsittelee turvetuotantoa, eikä siinä ole esitetty Vesilahdelle varauksia tai merkintöjä. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Kaava käsittelee liikennettä ja logistiikkaa, eikä siinä ole esitetty Vesilahdelle varauksia tai merkintöjä. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on vireillä ja edennyt ehdotusvaiheen kuulemiseen. Viereinen kuvaote kaavaehdotuksesta. Suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Kirkonkylä on luettu kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeeseen. Luoteispuolelle on merkitty virkistysalue (V) ja siitä johdettu viheryhteys Vesilahdentielle. 3

4 Asemakaavan tavoitteet eivät ole ristiriidassa maakuntakaavan antamien lähtökohtien kanssa. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Vesilahden kunnan oikeusvaikutteinen Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus, jonka Vesilahden kunnanvaltuusto on hyväksynyt Ote osayleiskaavasta sekä suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus sinisellä on esitetty oheisessa kuvassa. Osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alueen reunaosia on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Alueen Rautialantiehen ja Vesilahdentiehen yhdistävä uusi tieliikenteen yhteystarve on osoitettu suunnittelualueen läpi. Uuden tieyhteyden, joka on alueen kokoojakatu, rinnalle on osoitettu kevyen liikenteen reitti/yhteystarve. Suunnittelualueelle on osoitettu myös Ämmänhaudanmäen asemakaava-alueelta, kohti Kirkonkylää, kevyenliikenteen yhteystarve/reitti. Suunnittelualueen itäkulmaan on osoitettu maa-ja metsätalousalueelle ulkoilureitti. Asemakaavan tavoitteet eivät ole ristiriidassa yleiskaavan antamien lähtökohtien kanssa. Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavaa. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Savelanmetsänhelmen asemakaavaan, idässä Ammänhaudanmäen ja etelässä Suomelan asemakaavaan. Näissä asemakaavoissa rajautuvilla alueilla käyttötarkoitus on merkitty maa- ja metsätalousalueiksi(m) sekä lähivirkistysalueiksi (VL). Ämmänhaudanmäen ja Suomelan korttelialueet on osoitettu erillispientalojen (AO) käyttötarkoitukseen ja Savelanmetsänhelmen kaava-alueen korttelialueet asuinpientalojen (AP-1) käyttötarkoitukseen. 4

5 Kuvassa suunnittelualueen sijoittuminen kuvattuna sinisellä asemakaavayhdistelmään. 2 Vuorovaikutusmenettelyt 2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla tulee olla mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Keskeisinä osallisina voidaan pitää seuraavia: Suunnittelualueen maanomistajat Suunnittelualueeseen rajautuvien sekä lähialueiden kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Vesilahden kunnan lautakunnat ja tekninen jaos Vesilahden ympäristönsuojelu Tampereen aluepelastuslaitos Verkkoyhtiöt kuten Eltel Networks OY/Elisa Oyj, Telia Sonera Oyj,LNI Verkko Oy/Vattenfall Verkko Oy Pirteva alueella toimivat yhdistykset esim. Vesilahden Luonto ja Latu ry 5

6 2.2 Tiedotustavat Kaavoitustyön eri vaiheista ja nähtävillä olosta ilmoitetaan Lempäälän-Vesilahden Sanomissa, kunnan internet-sivuilla ( sekä kunnan virallisella ilmoitustaululla. Lisäksi suunnittelualueen ja siihen rajoittuvia osallisia sekä viranomaistahoja tiedotetaan kirjeitse. (MRL6 ) Kaava-aineisto erivaiheissa julkaistaan kunnan internet-sivuilla. 2.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaavasta pyydetään lausunnot viranomaisilta valmisteluvaiheessa ja myös ehdotusvaiheessa. Viranomaisneuvotteluja järjestetään tarvittaessa kaavan valmisteluvaiheessa ennen luonnosvaiheen nähtävilläoloa ja kaavaehdotuksen nähtävilläolon ja palautteen saamisen jälkeen.(mrl 66 MRA 26 ) 3 Asemakaavan pohjaselvitykset 3.1 Laaditut selvitykset Alueelta on laadittu luontoselvitys, Kari Laamanen, v Alueelta on laadittu liito-orava selvitys, Kari Laamanen, v Aiemmin Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus kaavahankkeen yhteydessä on laadittu koko osayleiskaava-aluetta koskevia selvityksiä ja näitä voidaan hyödynnetään soveltuvin osin asemakaavoituksessa. Näitä ovat mm. luontoselvitys (Mira Ranta) ja liikenneselvitys (A-Insinöörit Oy) sekä Vesilahden Kirkonkylän ympäristöstä on laadittu rakennusinventointi ja maisemahistorian selvitys 2004 (Jari Heiskanen). 3.2 Uusien selvityksien laadita Luontoselvitystä täydennetään tarvittaessa kasvillisuuden osalta kesän 2016 aikana. Tarvittaessa laaditaan muinaisjäännösinventointi. Muita lisäselvityksiä voidaan laatia, mikäli kaavan valmistelun aikana ilmenee siihen tarvetta. 4 Vaikutusten arviointi 4.1 Arvioitavat vaikutukset Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Suunnitelmalla voi olla merkittäviä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa-ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvi-ja eläinlajeihin, luonnonmonimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue-ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta-ja nergiatalouteen sekä liikenteeseen, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. (MRL 9, MRA 1 ) Todennäköisesti merkittävimmät tämän asemakaavan vaikutukset liittyvät: alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan/taajamakuvaan 6

7 liikenteeseen maisemaan Vaikutusarvioinnin laajuutta tarkennetaan tarpeen mukaan suunnittelun kuluessa. 4.2 Vaikutusalue ja arviointimenetelmät Asemakaavan vaikutusalue on suunnittelualueen lisäksi lähiympäristö. Liikenteen kannalta vaikutukset ulottuvat aluetta palvelevan liikenneverkoston alueelle ja kunnan keskustan, Kirkonkylän alueelle. Asemakaavan vaikutusten arviointia tehdään kaavoitushankkeen aikana lähtötietoihin, maastokäynteihin ja tehtyihin selvityksiin perustuen. Apuna käytetään lisäksi kartta- ja valokuva-aineistoa. 4.4 Osallistuminen vaikutusten arviointiin Osallisilla on mahdollisuus arvioida kaavan vaikutuksia jättämällä mielipiteitä kaavoitushankkeen eri vaiheissa. Osallisilta saatu palaute huomioidaan suunnittelutyössä ja sitä hyödynnetään vaikutusten arvioinnissa. 5 Kaavaprosessin eteneminen 5.1 Suunnittelun vaiheet ja päätöksenteon aikataulu Sivulla 9. olevassa kaaviossa on esitetty kaavoituksen kulun yleisperiaate ja kaavoituksen vaiheet Vesilahden kunnassa. Osallisilla on mahdollisuus antaa palautetta kaavoituksen eri vaiheissa. Kaavoituksen aloittaminen, vireilletulo Kunnan ja maanomistajan välillä on solmittu sopimus kaavoituksen aloittamisesta. Myöhemmin, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä, laaditaan maanomistajan ja kunnan välinen maankäyttösopimus (MRL 91b 2mom.) Kunnanhallitus päättää kaavan vireille tulosta ja siitä tiedotetaan julkaisemalla kuulutus. Vireille tulosta tiedotetaan suunnittelualueeseen rajautuvia maanomistajia ja asukkaita sekä julkishallinnon osallisia kirjeitse. (MRL 63 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyy kunnanhallitus ja suunnitelma pidetään nähtävänä kunnan teknisessä toimistossa koko suunnittelutyön ajan. Suunnitelma julkaistaan kunnan internet-sivulla ja se on saatavissa teknisessä toimistossa. Suunnitelma lähetetään myös kirjeitse tiedoksi kaava-alueeseen rajoittuville maanomistajille ja asukkaille sekä osallisille viranomaistahoille. Suunnitelmaa täydennetään tarpeen mukaan kaavahankkeen aikana. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista nähtäville mahdollisuus esittää ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, ELYkeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. (MRL 64,, MRA 31 ) Asemakaavaluonnos Kaavaluonnos käsitellään kaavatoimikunnassa ja kunnanhallituksessa. Kunnanhallituksen päätöksellä luonnos asetetaan julkisesti nähtäville ja nähtäville 7

8 asettamisesta tiedotetaan. Asemakaavaluonnos ja valmisteluaineisto pidetään nähtävillä kunnan teknisessä toimistossa 30 pv ajan sekä julkaistaan kunnan internet-sivulla. Nahtavilläolon aikana järjestetään avoin yleisötilaisuus. Kuntalaisilla ja osallisilla on mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteitä mieluiten kirjallisesti mutta myös suullisesti (MRA 30 ). Julkishallinnon osallisilta pyydetään lausunnot. Mielipiteet ja lausunnot sekä kaavan laatijan vastineet käsitellään kunnanhallituksessa. Asemakaavaehdotus Kaavaehdotus käsitellään kaavatoimikunnassa, jonka jälkeen kunnanhallitus päättää kaavan julkisesti nähtäville asettamisesta 30 päivän ajaksi. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan. Asemakaavaehdotus ja liiteaineisto pidetään nähtävillä kunnan teknisessä toimistossa sekä julkaistaan kunnan internet-sivulla. Kuntalaisilla ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kunnanhallitukselle ennen nähtävänäoloajan päättymistä. (MRL 65, MRA 27 ) Asemakaavasta pyydetään lausunnot julkishallinnon edustajilta (MRA 28 ). Palautteen saamisen jälkeen järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Hyväksyminen Kaavaehdotuksesta saadun palautteen käsittelyn jälkeen tavoitteena on, että kaava etenee hyväksymiskäsittelyyn kunnanhallitukseen ja kunnanvaltuustoon Osallisilla on 30 päivän valitusoikeus kunnanvaltuuston päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Muistutuksen tehneitä tiedotetaan hyväksymispäätöksestä. Yhteystiedot Kirjalliset mielipiteet/muistutukset/lausunnot osoitetaan: kunnanhallitus, Vesilahden kunta, Lindinkuja 1, Vesilahti Aikataulu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville kesällä Tavoitteena on laatia asemakaavaluonnos keväällä Tavoitteena on laatia asemakaavaehdotus syksyllä Asemakaavan hyväksymiskäsittely ajoittunee alkuvuoteen Kaavoituksesta lisätietoja antavat tahot Asemakaavan laatija: xxx, osoite, yhteyshenkilö, puh, s-posti Vesilahden kunnassa: Aluearkkitehti Leena Lahtinen puh , leena.lahtinen(at)urjala.fi Tekninen toimisto Kestintie 3, Narva puh /palvelusihteeri Lisäksi kaavoituksen internet-sivuilta: Vesilahdella Leena Lahtinen 8

9 1 KAAVOITUKSEN KULKU OSALLISET VOIVAT OSALLISTUA KAAVAN VALMISTELUUN KUNTA LAATII KAAVAN JA PÄÄTTÄÄ HYVÄKSYMISESTÄ VALTION VIRAN- OMAISET OHJAAVAT HALLINTOTUOMIO- ISTUIMET RATKAI- SEVAT RIIDAT VIREILLETULO Kuulutetaan lehdessä (LVS), kunnan Internetsivuilla ja ilmoitustaululla (voidaan kuuluttaa myös kaavoituskatsauksessa). MIELIPIDE Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi jättää suullisen tai kirjallisen mielipiteen. OAS:n riittävyydestä voi tehdä neuvotteluesityksen Pirkanmaan ELYkeskukselle. MIELIPIDE Kaavaluonnoksesta voi jättää suullisen tai kirjallisen mielipiteen. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) OAS:ssa kerrotaan, mistä kaavoituksessa on kyse ja miten siihen voi vaikuttaa. Nähtävillä suunnittelutyön ajan, ilmoitetaan lehdessä, Internetissä ja kunnan ilmoitustaululla yleensä kaavan vireilletulon yhteydessä. Tehdään erilaisia selvityksiä, neuvotellaan maanomistajien ja muiden osallisten kanssa. KAAVALUONNOS Nähtävillä päivää; nähtävilläolosta ilmoitetaan lehdessä, Internetissä ja kunnan ilmoitustaululla. VIRANOMAISNEUVOTTELU Merkittäviin kaavahankkeisiin ryhdyttäessä järjestetään viranomaisneuvottelu Pirkanmaan ELY-keskuksen ja kunnan kesken. Neuvotteluun kutsutaan myös muut asianosaiset viranomaistahot. MUISTUTUS Kaavaehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen. KAAVAEHDOTUS Nähtävillä 30 päivää; nähtävilläolosta kuulutetaan lehdessä, Internetissä ja kunnan ilmoitustaululla. Pyydetään lausunnot viranomaisilta. VIRANOMAISNEUVOTTELU Kun kaavaehdotus on ollut nähtävillä, voi olla tarpeen järjestää uusi viranomaisneuvottelu Pirkanmaan ELY-keskuksen ja kunnan kesken. VALITUS Kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen 30 päivän kuluessa. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KUNNANVALTUUSTO PÄÄTTÄÄ HYVÄKSY- MISESTÄ. VOIMAANTULO Kaava tulee voimaan, kun kaavaa koskeva lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS KORKEIN HALLINTO- OIKEUS Mikäli tuomioistuimet kumoavat hyväksymispäätöksen, kaava palautuu uudelleen valmisteltavaksi tai hankkeesta luovutaan.