Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 1 / 1 3934/2016 02.05.01 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 182 26.10.2016 333 Valtuustokysymys kotihoidontuen ja Espoo-lisän vaikutuksista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Anne Peltonen, puh. 050 320 9753 Greta Hämäläinen, puh. 043 826 8011 Jaana Suihkonen, puh. 09 816 52353 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Henrik Vuornoksen ja valtuutettu Saara Hyrkön sekä 30 muun valtuutetun 12.9.2016 jättämään valtuustokysymykseen kotihoidontuen ja Espoo-lisän vaikutuksista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys 12.9.2016 - Lähdeluettelo Henrik Vuornos ja Saara Hyrkkö sekä 30 muuta allekirjoittajaa ovat 12.9.2016 jättäneet valtuustokysymyksen kotihoidontuen ja Espoo-lisän vaikutuksista. Vastaus on valmisteltu suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön ja ruotsinkielisten sivistyspalvelujen tulosyksikön sekä konsernihallinnon kaupunkikehityksen yhteistyönä. Valtuustokysymyksen sisältö Mitkä ovat kotihoidontuen Espoo-lisän vaikutukset työllisyyteen, sukupuolten tasa-arvoon ja maahanmuuttajien integroitumiseen? Millaisia vaikutuksia kotihoidontuella ja Espoo-lisällä arvioidaan olevan Espoon työllisyysasteeseen? Millä tavoin kotihoidontuen käyttö jakautuu sosioekonomisesti?
Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 2 / 2 Kuinka suuri osuus kotihoidon tuen käyttäjistä Espoossa on naisia? Vaikuttaako kotihoidontuki Espoossa sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen palkoissa ja eläkkeissä. Mikä on maahanmuuttajien osuus kotihoidon tuen käyttäjistä Espoossa? Onko kotihoidontuen käytön jakautumisessa eri sukupuolten kesken eroja maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä? Vastaus valtuustokysymykseen Valtuustokysymystä on käsitelty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa 26.10.2016 182 ja Svenska rum -lautakunnassa 27.10.2016 101. Lautakuntien päätökset ovat samansisältöiset. Lautakuntien päätösten mukaisia vastauksia on täydennetty kappaleella Kotihoidon tuen käyttäjät äidinkielen mukaan. Tarvittavat tiedot on saatu Kelalta vasta lautakuntien käsittelyn jälkeen. Yleistä Vastaus valtuustokysymykseen perustuu aiheeseen liittyviin tutkimuksiin ja artikkeleihin sekä Kansaneläkelaitoksen (Kela) toimittamiin tilastotietoihin lasten kotihoidon tuen käyttäjistä Espoossa. Kelasta säännöllisesti saatavat tilastot ovat kohtuullisen suppeat ja vain niiden pohjalta kysymyksiin vastaaminen ei ole kaikilta osin mahdollista. Espoon sivistystoimi oli pyytänyt valtuustokysymyksen vastausta varten Kansaneläkelaitokselta lisätietoa asiakkaista, jotta voidaan vastata tarkemmin etenkin maahanmuuttajia koskeviin kysymyksiin. Lasten kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tuki perustuu lakiin lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta (20.12.1996/1128). Lasten kotihoidon tuki on tarkoitettu alle kolmevuotiaan lapsen ja hänen sisarustensa hoidon järjestämiseksi vanhemmalle tai muulle huoltajalle. Edellytyksenä tuen saamiselle on, että lapsen vanhemmat tai muut huoltajat eivät valitse lapselle kunnan järjestämää varhaiskasvatuspaikkaa. Kotihoidon tukeen kuuluu lakisääteiset hoitoraha ja tulosidonnainen hoitolisä, joiden määriä voidaan korottaa kuntalisällä. Kotihoidon tuen rahoituksesta vastaa kunta ja Kelalla on lainmukainen velvollisuus jakaa kunnan rahat tuen käyttäjille. Lakisääteinen lasten kotihoidon tuen hoitoraha on 341,27 euroa/kk yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta ja muista perheen alle 3-vuotiaista kustakin 102,17 euroa/kk ja yli 3-vuotiaista, mutta alle kouluikäisistä lapsista, 65,65 euroa/kk. Kotihoidon tukea saavalle perheelle maksetaan nuorimmasta alle 3- vuotiaalle lapsesta kuntalisää, Espoo-lisää 200 euroa/kk ja hänestä voidaan lisäksi maksaa tulosidonnaista hoitolisää enintään 182,64 euroa/kk.
Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 3 / 3 Kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea voidaan maksaa perheelle samanaikaisesti niin, että vanhemmat voivat valita yksilöllisesti kunkin lapsen hoitomuodon (kotihoidon tuki, yksityinen tai kunnallinen varhaiskasvatus). Kotihoidon tuen Espoo-lisän maksamisen ehtona on, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Jos kotihoidon tuella olevan lapsen sisaruksella todetaan kasvun ja oppimisen tuen tarve ja siitä on asiantuntijalausunto sekä tuen toteutuminen varhaiskasvatuspaikassa on varmistettu, Espoo-lisää maksetaan, vaikka tukea tarvitseva lapsi olisi varhaiskasvatuksessa. Lasten kotihoidon tuen käyttäjät Suomessa kotihoidon tukea käyttää 89 prosenttia perheistä vanhempainvapaan jälkeen ainakin jonkin aikaa. Miesten osuus tuen käyttäjistä on noin seitsemän prosenttia. Miesten osuus on ollut viime vuosina hienoisessa nousussa. Kotihoidon tukea käytetään yli puolessa perheistä enintään 12 kuukautta. Täysimääräisesti eli yli 24 kuukautta kotihoidon tukea käyttää 16 prosenttia perheistä. Espoossa kotihoidon tuen käyttäjistä 95 prosenttia on naisia. Kotihoidon tukea käyttävistä perheistä 70 prosenttia on yhden lapsen perheitä. Kaksi lasta on joka neljännellä perheellä ja kolme tai enemmän lapsia noin viidellä prosentilla perheistä. Kotihoidon tukea käyttävistä vanhemmista noin 40 prosenttia saa tulosidonnaista hoitolisää. Tulosidonnainen hoitolisä on keskimäärin 140 euroa/kk saajaa kohden mikä merkitsee sitä, että perheiden bruttotulot ovat perhekoosta riippuen keskimäärin noin 1 500 (2 h perhe) - 2 200 euroa (4 h> perhe) kuukaudessa. (Lain mukaan tulosidonnaista hoitolisää ei makseta, kun perheen bruttotulot ovat 2 hengen perheellä 2 748,14 euroa/kk 3 hengen perheellä 3 372,93 euroa/kk 4 tai useamman henkilön perheellä 4 011,84 euroa/kk) Kotihoidon tuen Espoo-lisän maksamisen ehtona on, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Espoossa lähes puolet kotihoidon tuella olevista perheistä, joilla on kaksi tai useampia lapsia, on päätynyt ratkaisuun, että perheen nuorimman lapsen vanhempi sisarus tai sisarukset ovat varhaiskasvatuksessa, vaikka sisaruksella ei ole kasvun ja oppimisen tuen tarvetta. Espoossa ei ole selvitetty kotihoidon tuella olevien perheiden sosioekonomista taustaa tarkemmin. Muiden tutkimusten mukaan merkittävä osa kotihoidon tuen käyttäjistä on koulutettuja ja he ovat olleet työelämässä ennen vanhempainvapaan ja hoitovapaan alkamista. Korkeammin koulutetut perheet käyttävät lasten kotihoidon tukea muita lapsiperheitä yleisemmin, mutta lyhytkestoisesti.
Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 4 / 4 Espoon väestön korkean koulutusasteen ja käytettävissä olevien tietojen perusteella arvioidaan, että myös Espoossa kotihoidon tukea käytetään yleisesti lyhytkestoisesti alle 12 kuukauden ajan. Espoossa kotihoidon tuella on noin 65 prosenttia yksivuotiaiden lasten ikäluokasta ja alle 30 prosenttia kaksivuotiaiden lasten ikäluokasta. Voidaan olettaa, että pienituloisimmat perheet, joiksi voidaan laskea suurin osa tulosidonnaista hoitolisää saavista perheistä, käyttävät kotihoidon tukea pitkäkestoisemmin. Kotihoidon tuen käyttäjät äidinkielen mukaan Lautakuntien käsittelyn jälkeen Kelalta on saatu lisätietoja, joiden osalta todetaan seuraavaa: Pohjana tälle selvitykselle on Kansaneläkelaitoksen toimittama aineisto Espoon kotihoidon tuen käyttäjistä saajan äidinkielen mukaan tammisyyskuussa 2016. Osa vieraskielisistä käyttäjistä on syntyperäisiä suomen kansalaisia tai heillä voi olla suomen- tai ruotsinkielinen puoliso. Käyttäjien sukupuolijakaumaa ei pyydetty kiireellisen aikataulun vuoksi. Oletettavaa on, että myös muissa kuin suomen- tai ruotsinkielisissä perheissä kotihoidon tukea käyttävät pääsääntöisesti naiset. Tammi-syyskuussa 2016 kotihoidon tukea käyttävistä keskimäärin 23 prosenttia oli vieraskielisiä. Vieraskielisten lasten osuus kotihoidon tuella olevista oli 20 prosenttia, mikä on hieman suurempi kuin vieraskielisten varhaiskasvatusikäisten lasten osuus varhaiskasvatusikäisistä (18 %). Väestöön suhteutettuna alle 3-vuotiaiden lasten ero vieraskielisten ja suomen- ja ruotsinkielisten välillä oli merkittävä. Alle 3-vuotiaista vieraskielisistä espoolaislapsista 56 prosenttia oli kotihoidon tuella, kun osuus suomen- ja ruotsinkielisistä lapsista oli 46 prosenttia. Vieraskielisten perheiden nuorimman lapsen sisarukset olivat suomen- ja ruotsinkielisiä perheitä useammin varhaiskasvatuksessa. Espoossa kotihoidon tuen Espoo-lisää ei pääsääntöisesti makseta, jos perheen nuorimman lapsen sisaruksia on varhaiskasvatuksessa. Suomen- ja ruotsinkielisille kotihoidon tuen Espoo-lisä maksettiin noin 75 prosentille käyttäjistä, vieraskielisistä käyttäjistä Espoo-lisää saavien osuus oli 68 prosenttia. Kotihoidon tukea käyttävät vieraskieliset ovat pienituloisia. Käyttäjistä yli kaksi kolmasosaa sai tulosidonnaista hoitolisää, ja se oli hoitolisää saavaa kohden keskimäärin 150 euroa kuukaudessa. Suomen- ja ruotsinkielisistä kotihoidon tuen käyttäjistä neljäsosa sai hoitolisää. Se oli hoitolisää saavaa kohden keskimäärin 130 euroa kuukaudessa. Kotihoidon tuen hoitolisän enimmäismäärä on 182,64 euroa/kk. Suuresta hoitolisän euromäärästä sitä saavaa kohden voi päätellä, että kotihoidon tuki näyttää olevan osalle kaikista sitä käyttävistä perheistä lähes ainoa tulolähde.
Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 5 / 5 Lasten kotihoidon tuen ja siihen liittyvän Espoo-lisän vaikutukset Työllisyys Pääosa varhaiskasvatusikäisten lasten vanhemmista on 20-39-vuotiaita. Espoossa työllisten osuus 20-24-vuotiaasta väestöstä on naisilla korkeampi kuin miehillä. Tilanne kääntyy päinvastaiseksi 25-39-vuotiaalla väestöllä. Tämän voidaan arvioida johtuvan osittain vanhempainvapaista ja mahdollisesti myös kotihoidon tuen käytöstä. Työttömien työnhakijoiden osuudessa ei 25-39-vuotiaiden ikäluokissa ole merkittävää eroa naisten ja miesten välillä. 20-24-vuotiailla miesten työttömyys on naisia yleisempää. Eri tutkimusten perusteella tiedetään, että osa kotihoidon tukea saavista ei voi tehdä valintaa työhön menon ja tuen saajana olemisen välillä, koska heillä ei ole työtä, johon palata hoitojakson jälkeen. Espoossa tähän ryhmään kuulunee suurelta osin perheet, joille maksetaan kotihoidon tuen tulosidonnaista hoitolisää. Laura Peutereen ym. vuonna 2014 julkaiseman artikkelin mukaan äideillä, joilla ei ollut voimassa olevaa työsuhdetta ensimmäisen lapsen syntyessä, asuminen kuntalisää myöntävässä kunnassa ennusti heikompaa työmarkkinakiinnittymistä. Näin oli varsinkin, jos kuntalisää oli tarjolla rajoituksetta kaikille perheille. Työsuhteessa olevilla kuntalisän yhteys työmarkkinakiinnittymiseen ei ollut yhtä selkeä, eikä se näyttänyt heikentävän työmarkkinakiinnittymistä ainakaan lähivuosina lapsen syntymän jälkeen. Tuomas Kososen (2011) väitöskirjan tulosten mukaan kotihoidon tuen suuruudella on yllättävän suuri vaikutus vanhempien työllistymispäätöksiin. Kuukaudessa 100 euroa lisää tukea johtaa kolme prosenttia pienempään työllisyyteen pienten lasten äideillä työllisyysasteen ollessa 35 %. Kososen mukaan suhteellisen suuren työllisyysvaikutuksen johdosta yhteiskunnan näkökulmasta näitä tulonsiirtoja, jotka on kohdennettu vain pois töistä oleville, kannattaisi pienentää. Sukupuolten tasa-arvo toteutuminen Kuten aiemmin on todettu, suurin osa kotihoidon tuen käyttäjistä on naisia. Viivi Varjamon pro gradu-tutkielman mukaan äidit tunnistavat pitkien perhevapaiden negatiivisen vaikutuksen naisten tasa-arvolle työelämässä, mutta he itse korostavat sitä vähän. Varjamon tutkimusaineistosta on tunnistettavissa sekä sopeutuvien naisten joukko että koti- ja perhekeskeiset naiset, jotka kannattavat eniten hoitovapaan pidentämistä ja kotihoidon tuen korvaustason nostamista. Korkeakoulutettujen miesten joukossa jopa puolet ei nähnyt naisten pitkien perhevapaiden haittaavan naisten työmarkkina-asemaa. Aineistona tutkimuksessa oli Väestöliiton väestöntutkimuslaitokselta saatu Perhebarometri vuodelta 2014. Pertti Honkasen artikkelin mukaan lasten hoitovapaat eivät keskimäärin pysäytä äitien tulokehitystä, tulot alkavat nousta pian hoitovapaiden jälkeen. Äitien keskimääräiset tulot jäävät kuitenkin jälkeen puolisoiden
Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 6 / 6 keskimääräisistä tuloista. Lisäksi yksinhuoltajien tulot alittavat selvästi kaikkien äitien tulojen keskiarvon. Karoliina Koskenvuo on tutkinut perhevapaiden vaikutusta eläkkeeseen 1980-luvulta 2000-luvulle. Esimerkkilaskelmat osoittivat, että menetykset kuukausieläkkeissä kasvavat hoitovapaajaksojen pidentyessä. Vuosikymmenten aikana eläkekertymän kehitys on ollut kuitenkin myönteistä, menetetty eläke on vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen pienempi kuin 1990-luvulla. Eläkeuudistuksen jälkeen eläkettä karttuu myös siltä ajalta, jolta vanhempi saa kotihoidon tukea. Kun perheet tekevät ratkaisuja lasten hoidon suhteen, he eivät juurikaan pohdi niiden vaikutusta tulevaan eläkkeeseen. Ratkaisuilla on kuitenkin seurannaisvaikutuksia, jotka ulottuvat aina eläkkeeseen asti. Artikkelin esimerkkilaskelmat osoittavat, että mitä pidempään on hoitanut lapsia kotona, sitä pienemmäksi jää eläke. Suurin osa lapsia kotona pitkään hoitavista on naisia. Koskenvuon mukaan köyhyysriski eläkeiässä koskettaakin etenkin yksin asuvia iäkkäitä naisia. Maahanmuuttajien integroituminen Maahanmuuttajien integroitumisen kannalta useat tutkimukset pitävät kotihoidon tukijärjestelmää ongelmallisena. Sen lisäksi, että se heikentää työllistymistä, se saattaa vaikuttaa siten, että maahanmuuttajataustaisia ja muita vanhempia on useita vuosia kotona, koska kotihoidon tuki on ainoa vaihtoehto vanhemman työttömyysturvalle. Kotihoidon tuki ei siten ole perheen todellinen valinta eri vaihtoehtoisista lasten hoitoratkaisuista. Kansaneläkelaitoksen tutkija Jussi Tervola on tarkastellut lastenhoitovalintoja maahanmuuttajaperheissä (Vanhempi kotona, lapsi päivähoidossa?, 2016) Hän tutki muun muassa lasten kotihoidon tuen käytön kestoa eri väestöryhmissä. Alla olevasta kuviosta nähdään, että maahanmuuttajat käyttivät 2000-luvulla kotihoidon tukea selvästi pidempään kuin kantaväestö. Kantaväestön kaksivuotiaista lapsista yli kaksi viidestä oli kotihoidossa, kun maahanmuuttajaväestössä osuus oli keskimäärin puolet korkeampi. Pisimpään tukea käyttivät pakolaiset.
Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 7 / 7 Huom. Alle kolmevuotiaiden kohdalla osuus lapsista, joiden vanhemmat eivät ole vanhempainpäivärahalla. Yli kolmevuotiaiden kohdalla osuus lapsista, jotka oikeutettu sisaruksen hoitorahaan eli niistä, joiden alle kolmevuotiasta sisarusta hoidetaan kotihoidon tuella. Maahanmuuttajastatus määräytyy sen mukaan, onko äiti syntynyt Suomessa. Maahanmuuttajien integroitumisen kannalta on merkittävää, että sisaruksista maksettavaa hoitorahaa käytti eniten kantaväestö ja vähiten pakolaismaista muuttaneet vanhemmat. Tervolan mukaan todennäköisin selitys tälle on, että maahanmuuttajaperheet tuntevat päivähoidon positiiviset vaikutukset lapselle ja vievät yli kolmevuotiaan lapsen siksi päivähoitoon. Tätä selitystä tukevat havainnot asiaa käsitelleistä haastattelututkimuksista. Maahanmuuttajien integroitumiseen vaikuttaa myös, mitä muita palveluja lapsiperheille on tarjolla kotihoidon tuen maksamisen lisäksi. Espoossa on tarjolla suhteellisen kattavasti avointa varhaiskasvatusta asukaspuistoissa ja avoimissa päiväkodeissa ja kotihoidon tuella olevat lapset voivat osallistua varhaiskasvatuksen kerhotoimintaan. Vanhempainvapaalla ja kotihoidon tuella olevat vanhemmat käyttävät näitä palveluja aktiivisesti. Ei ole kuitenkaan tutkittu, miten suuri osa asukaspuistojen ja avointen päiväkotien kävijöistä on maahanmuuttajataustaisia. Kerhotoimintaan osallistuvista lapsista vieraskielisiä on noin viisi prosenttia, varhaiskasvatuksessa puolestaan vieraskielisten osuus on noin 18 prosenttia. Todennäköisempää on, että Espoossakin vieraskieliset
Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 8 / 8 kotihoidon tuella olevat vanhemmat valitsevat sisarukselle varhaiskasvatuksen vastaavalla tavalla kuin Jussi Tervolan tutkimuksessa esitetään. Päätöshistoria Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 26.10.2016 182 Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Henrik Vuornoksen ja valtuutettu Saara Hyrkön sekä 30 muun valtuutetun 14.9.2016 antamaan valtuustokysymykseen kotihoidontuen ja Espoo-lisän vaikutuksista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Svenska rum -lautakunta 27.10.2016 101 Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Svenska rum -lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Henrik Vuornoksen ja valtuutettu Saara Hyrkön sekä 30 muun valtuutetun 14.9.2016 antamaan valtuustokysymykseen kotihoidontuen ja Espoo-lisän vaikutuksista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Svenska rum -lautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 9 / 9