PERINTÖ- JA LAHJAVEROTUS OIKEUSTIETEIDEN LAITOS 22. 24.02.2011 Jari Kosonen PERINTÖ- JA LAHJAVEROTUKSEN TAVOITTEET * FISKAALISET TAVOITTEET - VARAINHANKINTA VALTIOLLE - VERONMAKSUKYKYÄ LISÄÄVÄ VAIKUTUS -VERON TUOTTO N. 1,0 1,5 % VALTION KAIKISTA VEROTULOISTA *JAKOPOLIITTISET TAVOITTEET - TULO- JA VARALLISUUSEROJEN KAVENTAMINEN - TULOJEN JA VARALLISUUDEN KESKITTYMISEN ESTÄMINEN * LAHJAVERO PERINTÖVERON TÄYDENTÄJÄNÄ - LAHJAVERO ON VÄLTTÄMÄTÖN PERINTÖVERON KIERTÄMISEN EHKÄISEMISEKSI PERINTÖ- JA LAHJAVEROJÄRJESTELMÄT PERINTÖOSUUSVEROJÄRJESTELMÄ * VEROTUS KOHDISTETAAN ERIKSEEN KUNKIN PERILLISEN TAI TESTAMENTINSAAJAN PERINTÖ- TAI TESTAMENTTIOSUUTEEN JA VERO MÄÄRÄTÄÄN JOKAISESTA SAANNOSTA ERIKSEEN * PERINTÖOSUUKSIEN SELVITTÄMINEN EDELLYTTÄÄ OLETETUN OSITUKSEN JA PERINNÖNJAON SUORITTAMISTA * JÄRJESTELMÄ ON KÄYTÖSSÄ USEIMMISSA OECD- MAISSA, MM. SUOMESSA 1
JÄÄMISTÖOSUUSVEROJÄRJESTELMÄ * VEROTUS KOHDISTETAAN KUOLEMAN JOHDOSTA SIIRTYVÄÄN JÄÄMISTÖÖN YHTENÄ KOKONAISUUTENA * VERON MÄÄRÄ ON PERIAATTEESSA AINA YHTÄ SUURI RIIPPUMATTA PERILLISTEN JA TESTAMENTINSAAJIEN LUKUMÄÄRÄSTÄ JA HEIDÄN SUKULAISUUSSUHTEISTAAN PERINNNÖNJÄTTÄJÄÄN - KÄYTÖSSÄ MM. USA, ISO-BRITANNIA JA UUSI SEELANTI VERONALAISET SAANNOT ( PerVL 1 ) PERINTÖ * PERILLISPIIRI I PARENTEELI - rintaperillisten perillisryhmä - aviolapsi - isyyden vahvistaminen - ottolapsi - puolison perintöoikeus II ja III PARENTEELI * VALTIONPERINTÖ * PERILLISEN OIKEUDEN VANHENTUMINEN * LAKI VIRALLISTETUSTA PARISUHTEESTA - PARISUHTEEN IRALLISTUTTAMISELLA JOITAKIN POIKKEKSIA LUKUUNOTTAMATTA SAMAT OIKEUSVAIKUTUKSET KUIN AVIOLIITON SOLMISELLA TESTAMENTTI * TESTAMENTIN TUNNUSMERKIT: KUOLEMANVARAISUUS, VASTIKKEETTOMUUS, YKSIPUOLISUUS * TESTAMENTIN TIUKKA MUOTOSIDONNAISUUS * TESTAMENTTILUOKITUKSIA - YLEIS-/ERITYISTESTAMENTTI - OMISTUSOIKEUSTESTAMENTTI - RAJOITETTU OMISTUSOIKEUSTESTAMENTTI - HALLINTAOIKEUSTESTAMENTTI - TUOTTO-OIKEUSTESTAMENTTI 2
LAHJA * PerVL:SSA EI OLE LAHJAN KÄSITETTÄ KOSKEVAA VARSINAISTA NORMIA; LAHJAKÄSITTEEN SISÄLLÖN SELVITTÄMISEKSI ON RATKAISUA ETSITTÄVÄ SIVIILIOIKEUDESTA - varallisuutta siirtyy vastikkeetta henkilöltä toiselle - luovutuksen seurauksena antajan varallisuus vähenee ja vastaanottajan lisääntyy - luovutustoimi on vapaaehtoinen - luovutukseen sisältyy lahjoittamistahto * ENNAKKOPERINTÖ ON LUONTEELTAAN LAHJA * LAHJA/LAINA PROBLEMATIIKKA * RAJOITETUN OMISTUSOIKEUDEN LUOVUTUS LAHJAVEROTUKSEN KOHTEENA * PK 8 LUVUN TARKOITTAMA AVUSTUS JA TYÖHYVITYS * ELATUSAVUN PIIRIIN KUULUVAT SUORITUKSET * VERON TUOTTO KOKONAAN VALTIOLLE - SIVUPERINNÖN JA LAHJAN KUNNALLISVERO POISTETTIIN 01.01.1996 LUKIEN - PERINTÖ- JA LAHJAVERON MÄÄRÄÄMINEN JA KANTO TAPAHTUU TULOVEROTUKSESTA ERILLÄÄN - PERINTÖ- JA LAHJAVERON TUOTTO NOIN 1,0-1,5 % VALTION KAIKISTA VEROTULOISTA PERINTÖ- JA LAHJAVEROSTA VAPAAT SAANNOT (2 ) * VALTIONPERINTÖ * YHDISTYKSEN LAKATESSA TOISELLE YHDISTYKSELLE SIIRTYVÄT VARAT * JULKISYHTEISÖJEN SAAMAT PERINNÖT JA LAHJAT - VALTIO, KUNTA, SEURAKUNTA USKONNOLLISET YHDYSKUNNAT * YKSITYISOIKEUDELLISTEN YLEISHYÖDYLLISTEN YHTEISÖJEN SAAMAT PERINNÖT JA LAHJAT * TOISTUVAISLUONTEISEN EDUN TESTAMENTTAAMINEN TAI LAHJOITTAMINEN - ELINIÄKSI TAI MÄÄRÄVUOSIKSI - EDUN ENNENAIKAINEN LAKKAMINEN 3
PERINTÖ- JA LAHJAVEROTUSTA KOSKEVAT VEROSOPIMUKSET (3 ) * SOPIMUKSESSA VOIDAAN SOPIA VAIN VELVOLLISUUDESTA SUORITTAA VEROA IRTAIMESTA OMAISUUDESTA, JONKA VASTIKKEETON SAANTO ON PERINTÖ- JA LAHJAVERON ALAINEN - ESIM. JOS PERINNÖNJÄTTÄJÄ ASUU TOISESSA SOPIMUSVALTIOSSA JA SAAJA SUOMESSA * SUOMELLA PERINTÖVEROSOPIMUKSET ALANKOMAIDEN, YHDYSVALTOJEN, RANSKAN JA SVEITSIN SEKÄ POHJOISMAIDEN KESKEN PERINTÖVERON SUORITTAMISVELVOLLISUUS (4 ) *PERVL:IA SOVELLETAAN, KUN PERINNÖNJÄTTÄJÄ TAI SAAJA TAI VASTAAVASTI LAHJANANTAJA TAI SAAJA ASUU LAIN TARKOITTAMALLA TAVALLA SUOMESSA (PerVL 4 ja 18 ) * LISÄKSI SUOMESSA OLEVASTA KIINTEÄSTÄ OMAISUUDESTA JA ERÄISTÄ OSAKKEISTA ON VEROA SUORITETTAVA, VAIKKA PERINNÖNANTAJA TAI -SAAJA TAIKKA LAHJANANTAJA TAI SAAJA EIVÄT ASUISIKAAN SUOMESSA * ERITYINEN HYVITYSSÄÄNNÖS: SUOMESSA ASUVAN HENKILÖN SAAMASTA IRTAIMEN OMAISUUDEN VEROSTA VÄHENNETÄÄN SAMASTA OMAISUUDESTA VIERAALLE VALTIOLLE SUORITETTU VERO * DIPLOMAATTIEN VEROTUSTA VARTEN ON ERITYISSÄÄNNÖS PERINTÖVEROVELKASUHTEEN SYNTYHETKI (5 ) * PERINTÖVEROVELVOLLISUUDEN SYNTYMINEN - VEROVELVOLLISUUS ALKAA PERINNÖNJÄTTÄJÄN KUOLEMASTA - EDELLYTTÄÄ AKTIIVISTA TOIMINTAA (PERINTÖÖN RYHTYMINEN) * PERINNÖSTÄ LUOPUMINEN - TEHOKAS LUOPUMINEN / TEHOTON LUOPUMINEN (=PERINTÖOSUUDEN LUOVUTTAMINEN) - PERINNÖSTÄ LUOPUMINEN EDELLYTTÄÄ PERILLISASEMASSA OLEVAN AKTIIVISIN TOIMIN TAPAHTUVAA LUOPUMISTOINTA - JOKO ENNEN KUOLEMAA TAI KUOLEMAN JÄLKEEN; AINA KIRJALLISESTI - NS. PESÄÄN RYHTYMINEN 4
- TEHOKAS LUOPUMINEN VOI TAPAHTUA VAIN SIJAANTULOPERILLISEN HYVÄKSI - TEHOTTOMAN LUOVUTUKSEN SEURAUKSENA LUOVUTTAJALLE PERINTÖVERO JA SAAJALLE LAHJAVERO - OSITTAINEN LUOPUMINEN: LUOPUJALLE VERO KOKO PERINTÖOSUUDESTA - VAKUUTUSKORVAUKSESTA LUOPUMINEN * TESTAMENTISTA LUOPUMINEN - SAMA TEHOKKUUSVAATIMUS KUIN PERINNÖNKIN OSALTA - TEHTÄVÄ KIRJALLISESTI - PERUSLÄHTÖKOHTANA ON AINA TULKITA TESTAMENTTIA TEKIJÄNSÄ TAHDON MUKAISESTI - LUOPUMINEN SIJAANTULOPERILLISTEN HYVÄKSI ON MAHDOLLISTA - OSITTAINEN LUOPUMINEN MAHDOLLISTA, ESIM. LESKI VOI TYYTYÄ OMISTUSOIKEUDEN SIJASTA VAIN HALLINTAOIKEUTEEN * PERINTÖVERON VANHENTUMINEN - ABSTRAKSTINEN PERINTÖVEROVELKA VANHENEE 10 VUODESSA VEROVELKASUHTEEN SYNTYHETKESTÄ - KONKREETTINEN VEROVELKA VANHENEE VIIDESSÄ VUODESSA VERON MÄÄRÄÄMISTÄ TAI MAKSUUNPANOA SEURANNEEN KALENTERIVUODEN ALUSTA ESIMERKKI A kuoli jättäen 80 000 euron omaisuuden. A:n perillisiä olivat hänen lapsensa B ja C, joista C:llä oli omat rintaperilliset D ja E. C luopui perinnöstään omien rintaperillistensä hyväksi (tehokas luopuminen). Perintövero määrättiin seuraavasti: B.n perintöosuus 40 000 euroa, josta perintövero 1 500 euroa. D:n perintöosuus 20 000 euroa, josta perintövero 100 euroa. E:n perintöosuus 20 000 euroa, josta perintövero 100 euroa. Veroja määrättiin yhteensä 1 700 euroa. Siinä tapauksessa, että C olisi ilmoittanut luopuvansa perinnöstä yksin lapsensa E:n hyväksi, olisi kyseessä tehoton luopuminen. Tällöin C:lle määrättäisiin perintöveroa 40 000 euron perinnöstä 1 500 euroa ja tämän lisäksi E:lle määrättäisiin lahjaveroa samasta omaisuudesta (kyseessä itse asiassa perintöosuuden luovutus) 3 310 euroa. B maksaisi 40 000 euron perintöosuudestaan veroa normaalisti 1 500 euroa. Veroja määrättäisiin siten yhteensä 6 310 euroa. 5
TESTAMENTIN VAIKUTUS PERINTÖVEROTUKSEEN (6 ) * PERILLISILLE VERO SIITÄ OMAISUUDESTA, JOSTA EI OLE ESITETTY TESTAMENTTIA * TESTAMENTILLA VOIDAAN MUUTTAA TAI TÄYDENTÄÄ LAKIMÄÄRÄISTÄ PERIMYSJÄRJESTYSTÄ * TESTAMENTTI ON MÄÄRÄMUOTOINEN OIKEUSTOIMI - PÄÄSÄÄNTÖISESTI KIRJALLINEN - VAPAAEHTOINEN, VOIDAAN PERUUTTAA - YKSIPUOLINEN - TEKIJÄN OIKEUSTOIMIKELPOISUUS - KAKSI TODISTAJAA, SAMANAIKAISUUSVAATIMUS * HÄTÄTILATESTAMENTTI - MYÖS SUULLINEN MUOTO MAHDOLLINEN - NORMAALIMUODON SIVUUTTAMISEEN VAADITAAN PAKOTTAVA ESTE * TESTAMENTIN SAATTAMINEN LAINVOIMAISEKSI * VEROTTAJA EI VOI OTTAA KANTAA TESTAMENTIN PÄTEVYYTEEN, MUTTA SEN ON KUITENKIN RATKAISTAVA, ONKO TESTAMENTIKSI SANOTTU MÄÄRÄYS KATSOTTAVA TESTAMENTIKSI VAIKO EI * TESTAMENTTI ON TEHOTON SILTÄ OSIN KUIN SE LOUKKAA PERILLISEN OIKEUTTA LAKIOSAAN - LAKIOSAAN OIKEUTETTUJA OVAT RINTAPERILLISET, OTTOLAPSET JA NÄIDEN JÄLKELÄISET - LAKIOSAILMOITUS * LESKEN HALLINTAETUOIKEUS (PK 3:1a 2 mom) * YHTEISTESTAMENTTI PERINTÖVEROVELKASUHTEEN POIKKEUKSELLINEN SYNTYHETKI (7 ) * MIKÄLI OMAISUUS TULEE OMISTUS- TAI MUUNLAISELLA OIKEUDELLA PERILLISELLE TAI TESTAMENTINSAAJALLE MÄÄRÄTTYJEN EHTOJEN TÄYTTYESSÄ TAI MUUTEN MYÖHEMMIN KUIN PERINNÖNJÄTTÄJÄN KUOLLESSA, ON PERINTÖVERO SUORITETTAVA VASTA SITTEN, KUN OMAISUUS ON SAATU (PerVL 7 ) - KYSE USEIN LYKKÄÄVÄSTÄ EHDOSTA, ESIM TESTAMENTISSA MÄÄRÄYS, ETTÄ TESTAMENTINSAAJA SAA OMAISUUDEN VASTA TULTUAAN TÄYSI- IKÄISEKSI - KONKURSSI VOI SIIRTÄÄ VEROVELVOLLISUUDEN SYNTYMISTÄ: RATKAISEVA ON AJANKOHTA, JOLLOIN PESÄ KONKURSSIMENETTELYN PÄÄTYTTYÄ PALAUTUU PERILLISILLE 6
* TESTAMENTIN MÄÄRÄYS (HALLINTAOIKEUSTESTAMENTTI): ESIM. TOINEN HENKILÖ VOI SAADA KÄYTTÖOIKEUDEN KOKO JÄÄMISTÖÖN TAI SEN OSAAN, TOISEN SAADESSA SIIHEN OMISTUSOIKEUDEN JOKO TESTAMENTINTEKIJÄN KUOLLESSA TAI MYÖHEMMIN - mikäli testamentintekijä A on määrännyt testamentissaan hallintaoikeuden B:lle ja tämän oikeuden lakattua omistusoikeuden C:lle, eikä B ole testamentintekijän perillinen, vero määrätään omaisuudesta C:lle vasta B:n kuoltua; B puolestaan ei ole hallintaoikeudestaan verovelvollinen - jos testamentintekijällä taas on perillisiä, mutta hän testamenttaa omaisuutensa hallintaoikeuden esim. puolisolleen, vero määrätään omaisuudesta perillisille jo testamentintekijän kuollessa; veronalaisen omaisuuden arvosta vähennetään hallintaoikeuden pääomitettu arvo, leski ei ole oikeudestaan verovelvollinen - mikäli testamenttiin perustuvan hallintaoikeuden saajana on rintaperillisittä kuolleen henkilön puoliso, voi hän tällöin valita testamentin ja perintöoikeuden välillä * PUOLISOIDEN KESKINÄINEN OMISTUSOIKEUSTESTAMENTTI: PERILLISET SAAVAT OMAISUUDEN VASTA LESKENKIN KUOLTUA - mikäli perilliset eivät vaadi lakiosiaan, vero määrätään koko omaisuuden osalta leskelle; mikäli lakiosia maksetaan, maksavat perilliset perintöveron saamistaan lakiosista - mikäli testamentissa on toissijaismääräys perillisten hyväksi, katsotaan perillisten saaneen omaisuutta erikseen kummaltakin vanhemmaltaan (yleensä puoliksi); mikäli toissijaismääräys puuttuu, katsotaan omaisuuden tulleen yksin myöhemmin kuolleelta vanhemmalta * OMISTAJATTOMAN TILAN TESTAMENTTI: TESTAMENTISSA EI ANNETA KENELLEKÄÄN VÄLITTÖMÄSTI TESTAMENTINTEKIJÄN KUOLEMAN JÄLKEEN OMISTUSOIKEUTTA OMAISUUTEEN - usein hallintaoikeus on määrätty esim. puolisolle - lesken hallintaoikeustestamentti on joskus verottajan toimesta tulkittu omistusoikeustestamentiksi - tehokkain verosäästö avopareilla, kun kuolleella avopuolisolla ei ole elossa olevaa rintaperillistä * LESKEN PERINTÖOIKEUS: ENSIN KUOLLEEN PUOLISON NS. TOISSIJAISET PERILLISET SAAVAT HEILLE TULEVAN OMAISUUDEN VASTA LESKEN KUOLTUA * LESKI KÄYTTÄÄ TASINKOETUOIKEUTTAAN: LESKI VETOAA AL 103.2 :N MUKAISEEN OIKEUTEENSA OLLA LUOVUTTAMATTA OMAISUUTTAAN TASINKONA ENSIN KUOLLEEN PUOLISON PERILLISILLE 7
ERÄÄT VAKUUTUSKORVAUKSET PESÄN VERONALAISINA VAROINA (7a ) * PERINTÖVEROA ON MAKSETTAVA PERITTÄVÄN KUOLEMAN JOHDOSTA KUO- LINPESÄLLE TAI EDUNSAAJALLE MAKSETTAVASTA HENKILÖVAKUUTUKSEN NOJALLA SAADUSTA VAKUUTUSKORVAUKSESTA (JA NIIHIN VERRATTA- VASTA TALOUDELLISESTA TUESTA); HUOM. MUUTOKSET ELÄKEVAKUUTUKSIIN * SILTÄ OSIN KUIN EDELLÄ MAINITTU VAKUUTUSKORVAUS ON TULOVEROTUK- SESSA VERONALAISTA TULOA, ON SE PERINTÖVEROSTA VAPAATA * MIKÄLI VAKUUTETUN KUOLEMAN JOHDOSTA MAKSETTAVA VAKUUTUSKOR- VAUS MAKSETAAN PUOLISOLLE, SUORAAN YLENEVÄSSÄ TAI ALENEVASSA POLVESSA OLEVALLE PERILLISELLE, OTTOLAPSELLE, KASVATTILAPSELLE, PUOLISON LAPSELLE TAI KUOLINPESÄLLE, ON SE TVL 36 :N MUKAAN TULOVEROSTA VAPAATA * PerVL 7a 2 MOMENTIN MUKAAN EM. VAKUUTUSKORVAUS TAAS ON PERINTÖVEROSTA VAPAATA SILTÄ OSIN KUIN KUNKIN EDUNSAAJAN TAI PERILLISEN SAAMA SAMASTA KUOLEMANTAPAUKSESTA JOHTUVA VAKUU- TUSKORVAUS ON ENINTÄÄN 35 000 EUROA;POIKKEUKSENA ELÄKEVAKUUTUKSET ELÄKEVAKUUTUKSIIN LIITTYVÄT KUOLINTAPAUSKORVAUKSET * 17.09.2009 MENNESSÄ OTETUT ELÄKEVAKUUTUKSET - KOKO MÄÄRÄSTÄ ON 01.01.2010 ALKAEN MAKSETTAVA PERINTÖVEROA SÄÄSTÖSUMMAAN SAAKKA; EI ENÄÄ LÄHIOMAISILLE VEROVAPAATA OSUUTTA * 18.09.2009 TAI SEN JÄLKEEN OTETUT ELÄKEVAKUUTUKSET - KUOLINTAPAUSKORVAUS VEROTETAAN PÄÄOMATULONA JA OTETAAN LISÄKSI HUOMIOON PERINTÖVEROTUKSESSA PERINTÖNÄ, JONKA ARVOSTA VÄHENNETÄÄN SIITÄ SUORITETTU PÄÄOMATULOVERO * MUUTOS PERUSTUU LAKIIN SIDOTUSTA PITKÄAIKAISSÄÄSTÄMISESTÄ (1183/09) * MUUTOS EI KOSKE MUISTA HENKIVAKUUTUKSISTA MAKSETTAVIA KUOLINTAPAUSKORVAUKSIA * JOS EDUNSAAJANA ON LESKI, VEROSTA VAPAAKSI OSAKSI KATSOTAAN PUOLET TAI KUITENKIN VÄHINTÄÄN 35 000 EUROA LESKEN EDUNSAAJA- MÄÄRÄYKSEN NOJALLA SAAMIEN VAKUUSKORVAUSTEN YHTEISMÄÄRÄSTÄ * JOS VAKUUTUSKORVAUKSEN SAAJA ON YKSILÖITY, LISÄTÄÄN KORVAUS, SILTÄ OSIN KUIN SE ON VEROLLINEN SAAJAN PERINTÖOSUUTEEN; JOS TAAS KORVAUKSEN SAAJANA ON KUOLINPESÄ, LISÄTÄÄN KORVAUS VAINAJAN PESÄN BRUTTOVAROIHIN * VAPAAOSA (ALLE 35 000 EUROA) ON SAAJAKOHTAINEN ELI SAANTO VOI MUODOSTUA USEASTA ERI VAKUUTUKSESTA * VAPAAOSA KOSKEE ERIKSEEN JOKAISEN KUOLINPESÄN OSAKKUUTTA ELI VAKUUTUSKORVAUSTEN YHTEENLASKEMINEN ERI PESIEN KESKEN EI TULE KYSEESEEN * VAKUUTUSKORVAUKSET ON ILMOITETTAVA PERUKIRJASSA 8
TAVANOMAISEN KOTI-IRTAIMISTO VEROVAPAUS (7b ) * PERINTÖVEROA EI OLE SUORITETTAVA PERINNÖNJÄTTÄJÄN OMASSA TAI HÄNEN PERHEENSÄ KÄYTÖSSÄ OLLEESTA TAVANOMAISESTA KOTI-IRTAI- MISTOSTA SILTÄ OSIN KUIN SEN ARVO ON ENINTÄÄN 4 000 EUROA * VEROVAPAUS KOSKEE VAIN VAINAJALTA JÄÄNYTTÄ KOTI-IRTAIMISTOA; SITEN LESKEN KOTI-IRTAIMISTO(YLEENSÄ PUOLET) EI OLE VEROVAPAATA * YLEENSÄ PERINTÖVEROTUS EI KÄYTÄNNÖSSÄ KOHDISTU LAINKAAN KOTI- IRTAIMISTOON * VEROVAPAUS KOHDISTUU VAIN TAVANOMAISEEN KOTI-IRTAIMISTOON; SITEN ESIM. ARVOESINEET, TAULUT JA MUUT TAIDE-ESINEET EIVÄT KUULU SÄÄDÖKSEN PIIRIIN * HUOJENNUS TEHDÄÄN VIRAN PUOLESTA KESKINÄISEEN TESTAMENTTIIN JA PK 3:1a:ään PERUSTUVAN HALLINTAOIKEUDEN VEROVAPAUS (8 ) * ERITYINEN SÄÄNNÖS NIMENOMAISESTI NIITÄ TAPAUKSIA VARTEN, JOLLOIN HALLINTAOIKEUDESTA ON MÄÄRÄTTY AVIOPUOLISOIDEN KESKEN KESKINÄI- SELLÄ TESTAMENTILLA; VRT. PerRVL 2.2 (YLEINEN SÄÄNNÖS) * VEROTTAJA VOI MÄÄRÄTYISSÄ TILANTEISSA TULKITA TESTAMENTIN OMISTUSOIKEUSTESTAMENTIKSI JA VEROTTAA SILTÄ POHJALTA * ERITYISESTI OIKEUS LUOVUTTAA KIINTEÄÄ OMAISUUTTA VOI AIHEUTTAA TESTAMENTIN TULKITSEMISEN OMISTUSOIKEUSTESTAMENTIKSI * LESKI VOI TYYTYÄ OMISTUSOIKEUSTESTAMENTIN SAATUAAN VAIN PELKKÄÄN HALLINTAOIKEUTEEN * LESKEN PK 3:1a:N TARKOITTAMA OIKEUS ON PESÄN VAROISTA VÄHENNYS- KELPOINEN VAIN SILTÄ OSIN KUIN ON KYSE KO. LAINKOHDAN 2 MOMENTIN TARKOITTAMASTA ASUNTOON JA KOTI-IRTAIMISTOON RAJOITTUVASTA HALLINTAOIKEUDESTA OMAISUUDEN ARVOSTAMINEN (9 ) *PERINTÖ- JA LAHJAVEROTUKSESSA OMAISUUS ARVOSTETAAN KÄYPÄÄN ARVOON ( VAROVAISEEN KÄYPÄÄN ARVOON ) * VUODEN 2010 ALUSTA LUKIEN VOIMAAN VALTAKUNNALLINEN ARVOSTAMISOHJE; NOUDATETAAN SITOVANA, MIKÄLI KUOLIN- PÄIVÄ TAI LAHJAN HALTUUNSAANTI 01.01.2010 TAI SEN JÄLKEEN. * ARVOSTAMISESSA KÄYTETÄÄN KAUPPA, -TUOTTO- TAI KUSTANNUS- ARVOMENETELMÄÄ. * OHJE VIRALLISTAA JO ENNESTÄÄN NOUDATETUN KÄYTÄNNÖN MM. VERTAILULUOVUTUSTEN KÄYTÖN OSALTA. 9
VELVOITTEEN PÄÄOMA-ARVON MÄÄRÄÄMINEN (10 ) VEROVELVOLLISEN IKÄ VUOSITULON MÄÄRÄ KERROTAAN LUVULLA ALLE 44 VUOTTA 12 44 52 VUOTTA 11 52 58 VUOTTA 10 59 63 VUOTTA 9 64 68 VUOTTA 8 69 72 VUOTTA 7 73 76 VUOTTA 6 77 81 VUOTTA 5 82 86 VUOTTA 4 87 91 VUOTTA 3 92 TAI ENEMMÄN 2 ESIMERKKI A kuoli ja häneltä jäi leski B sekä lapset C ja D. A oli tehnyt yhdessä puolisonsa B:n kanssa keskinäisen hallintaoikeustestamentin, joka koski puolisoiden yhdessä omistamaa asunto-osaketta. Kyseisen asunto-osakkeen arvoksi perintöverotuksessa vahvistettiin 100 000 euroa. Perillisten C:n ja D:n perintöverotuksessa kyseisen asunto-osakkeen puolikkaan (eli vainajan A:n osuuden) hallintaoikeuden vuotuisarvoksi vahvistettiin 50 000 x 5 % = 2 500 euroa, ja lesken ollessa 65-vuotias, kerrottiin kyseinen vuotuisarvo PerVL 10 :n mukaisesti kahdeksalla eli hallintaoikeuden pääomitettu arvo oli 2 500 x 8 = 20 000 euroa, mikä vähennettiin asunto-osakkeen arvosta 100 000 eurosta ennen perillisten perintöosuuksien määräämistä. VEROLUOKAT JA VERON MÄÄRÄ ( 11 ) * KUOLINPESÄSTÄ TULEVIEN OSUUKSIEN SAAJAT LUETAAN KAHTEEN VEROLUOKKAAN * VEROLUOKKAJAON POHJANA ON PERINNÖNJÄTTÄJÄTTÄJÄN JA PERILLISEN TAI TESTAMENTINSAAJAN - SUKULAISUUSSUHDE - ADOPTIOSUHDE - AVIOLIITTO - REKISTERÖITY PARISUHDE * LAHJAVERO MÄÄRÄYTYI VUODEN 2007 LOPPUUN SAAAKKA SAMALTA VEROASTEIKOLTA KUIN PERINTÖVEROTUKSESSAKIN; VUODEN 2008 ALUSTA LÄHTIEN PERINTÖ- JA LAHJAVEROASTEIKOT ERIYTETTIIN TOISISTAAN 10
VEROLUOKAT I VEROLUOKKA * AVIOPUOLISO - AVIOLIITON OLTAVA VOIMASSA KUOLINHETKELLÄ(ENTINEN AVIOPUOLISO KUULUU II VEROLUOKKAAN) - LESKI PERII, JOS VAINAJALLA EI OLE RINTAPERILLISIÄ - LESKI VOI SAADA OMAISUUTTA TESTAMENTILLA JA LAHJANA * AVOPUOLISO - NS. VEROTUKSELLINEN AVIOPUOLISO, KUN 1) ELÄVÄT AVIOLIITONOMAISISSA OLOSUHTEISSA JA 2) OVAT OLLEET AVIOLIITOSSA TAI 3) JOILLA ON TAI ON OLLUT YHTEINEN LAPSI - MIKÄLI EM. EDELLYTYKSET EIVÄT TÄYTY, AVOPUOLISO KUULUU II VEROLUOKKAAN - AVOPUOLISO VOI SAADA OMAISUUTTA VAIN TESTAMENTILLA TAI LAHJANA * LAPSI - MYÖS AVIOLIITON ULKOPUOLELLA SYNTYNYT LAPSI, KUN a) TUNNUSTETTU LAPSI(SYNTYNYT ENNEN 01.10.1976), b) LAPSI, JONKA OSALTA TUOMIOISTUIN ON VAHVISTANUT PERITTÄVÄN ISYYDEN (01.10.1976 JÄLKEEN SYNTYNYT LAPSI) TAI c) LAPSI, JOTA EI OLE TUNNUSTETTU LAILLISESSA JÄRJESTYKSESSÄ TAI JONKA ISYYTTÄ EI OLE VAHVISTETTU, MUTTA MUUTEN ON VOITU LUOTETTAVASTI SELVITTÄÄ, ETTÄ LAPSI ON PERINNÖNJÄTTÄJÄN BIOLOGINEN LAPSI * AVIOPUOLISON SUORAAN ALENEVASSA POLVESSA OLEVA PERILLINEN - VOI SAADA OMAISUUTTA TESTAMENTILLA TAI LAHJANA * OTTOLAPSI - 11.4 :N MUKAAN KAIKKI OTTOLAPSET VEROTUKSESSA RINNASTETAAN BIOLOGISIIN LAPSIIN; EI AIHEUTA MUUTOSTA PERIMYSJÄRJESTYKSEEN - SIVIILIOIKEUDESSA: A) VAHVA ADOPTIO(01.01.1980 JÄLKEEN): VERRATTAVISSA OMAAN LAPSEEN; EI PERI BIOLOGISIA VANHEMPIAAN B) HEIKKO ADOPTIO(ENNEN 01.01.1980): PERINTÖOIKEUS MYÖS BIOLOGISIIN VANHEMPIIN SÄILYY - PerVL 11 2 MOMENTIN TARKOITTAMA KASVATTILAPSI * SUORAAN YLENEVÄSSÄ POLVESSA OLEVAT SUKULAISET (MM. ISÄ, ÄITI, ISOVANHMMAT - ISÄ- JA ÄITIPUOLI LUETAAN II VEROLUOKKAAN * OTTOVANHEMMAT * LAPSEN TAI OTTOLAPSEN SUORAAN ALENEVASSA POLVESSA OLEVAT PERILLISET * PERINNÖNJÄTTÄJÄN KIHLAKUMPPANI, MIKÄLI TÄLLE ANNETAAN PESÄSTÄ PK 8:2:N MUKAISTA TOIMEENTULOAVUSTUSTA II VEROLUOKKA * MUUT SUKULAISET JA VIERAAT - VELI, SISAR, VELI- TAI SISARPUOLI TAI NÄIDEN JÄLKELÄINEN - SEDÄT, TÄDIT, SERKUT - JURIDISET HENKILÖT 11
PERINTÖOSUUDESTA TEHTÄVÄT VÄHENNYKSET (12 ) * PUOLISOVÄHENNYS -PUOLISO TAI VEROTUKSELLINEN AVOPUOLISO -VÄHENNYS PERINTÖSUUDESTA 60 000 EUROA -SEKÄ LESKEN OLLESSA PERILLISENÄ ETTÄ TESTAMENTINSAAJANA * ALAIKÄISYYSVÄHENNYS - ALLE 18 VUOTIAS LAPSI TAI OTTOLAPSI TAI NÄIDEN RINTAPERILLINEN, KUITENKIN VAIN LÄHIN PERILLINEN -VÄHENNYS PERINTÖOSUUDESTA 40 000 EUROA * VÄHENNYKSET TEHDÄÄN VIRAN PUOLESTA * ERITYISET VÄHENNYKSET OVAT HENKILÖKOHTAISIA PERINTÖVEROASTEIKKO (14 ) (01.01.2009 alkaen) PERINTÖVEROA MAKSETAAN I VEROLUOKASSA verotettavan osuuden arvo veron vakioerä osuuden veroprosentti alarajan kohdalla ylimenevästä osasta 20 000 40 000 100 7 40 000 60 000 1 500 10 60 000 3 500 13 PERINTÖVEROA MAKSETAAN II VEROLUOKASSA verotettavan osuuden arvo veron vakioerä osuuden veroprosentti alarajan kohdalla ylimenevästä osasta 20 000 40 000 100 20 40 000 60 000 4 100 26 60 000 9 300 32 * KUN PERINTÖOSUUS EI VÄHENNYSTEN JÄLKEEN NOUSE 20 000 EUROON, ON SE PERINTÖVEROSTA VAPAA PERINTÖVEROASTEIKKO (14 ) (01.01.2008 31.12.2008) PERINTÖVEROA MAKSETAAN I VEROLUOKASSA verotettavan osuuden arvo veron vakioerä osuuden veroprosentti alarajan kohdalla ylimenevästä osasta 20 000 40 000 100 10 40 000 60 000 2 100 13 60 000 4 700 16 II VEROLUOKASSA ASTEIKON MUKAINEN VERO KAKSINKERTAISENA * KUN PERINTÖOSUUS EI VÄHENNYSTEN JÄLKEEN NOUSE 20 000 EUROON, ON SE PERINTÖVEROSTA VAPAA 12
LAHJAVEROASTEIKKO (19a ) (01.01.2009 alkaen) LAHJAVEROA MAKSETAAN I VEROLUOKASSA verotettavan osuuden arvo veron vakioerä osuuden veroprosentti alarajan kohdalla ylimenevästä osasta 4 000 17 000 100 7 17 000 50 000 1 010 10 50 000 4 310 13 LAHJAVEROA MAKSETAAN II VEROLUOKASSA verotettavan osuuden arvo veron vakioerä osuuden veroprosentti alarajan kohdalla ylimenevästä osasta 4 000 17 000 100 20 17 000 50 000 2 700 26 50 000 11 280 32 * KUN LAHJAN ARVO EI NOUSE 4 000 EUROON, ON SE LAHJAVEROSTA VAPAA LAHJAVEROASTEIKKO (19a ) (01.01.2008 31.12.2008) LAHJAVEROA MAKSETAAN I VEROLUOKASSA verotettavan osuuden arvo veron vakioerä osuuden veroprosentti alarajan kohdalla ylimenevästä osasta 4 000 17 000 100 10 17 000 50 000 1 400 13 50 000 5 690 16 II VEROLUOKASSA ASTEIKON MUKAINEN VERO KAKSINKERTAISENA * KUN LAHJAN ARVO EI NOUSE 4 000 EUROON, ON SE LAHJAVEROSTA VAPAA UUDEN (01.01.2008) PERINTÖVEROASTEIKON VAIKUTUS PERINTÖOSUUS VERO UUDEN ASTEIKON MUKAAN ERO ENTISEEN ASTEIKKOON % 20 000 100 1 735 94 50 000 3 400 2 335 41 100 000 11 100 2 635 19 500 000 75 100 2 635 3,4 13
UUDEN (01.01.2009) PERINTÖVEROASTEIKON VAIKUTUS PERINTÖOSUUS VERO UUDEN ASTEIKON MUKAAN ERO ENTISEEN ASTEIKKOON % 25 000 450 150 25,0 40 000 1 500 600 28,6 100 000 11 100 2 400 21,6 500 000 60 700 14 400 19,2 YHTEISEKSI TESTAMENTATTU OMAISUUS (15 ) * KYSYMYS SIITÄ, ONKO OMAISUUS TESTAMENTATTU SAAJILLEEN YHTEISESTI, RATKAISTAAN AINA ENSISIJAISESTI TESTAMENTIN (TESTAMENTINTEKIJÄN OLETETUN TAHDON) PERUSTEELLA * OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ ON KIINNITETTY HUOMIOTA MYÖS SIIHEN, KUMPI RATKAISU ON VEROVELVOLLISILLE EDULLISEMPI * MIKÄLI KYSEESSÄ YHTEISTESTAMENTTI, MÄÄRÄTÄÄN VAIN YKSI VERO, JONKA VEROLUOKKA MÄÄRÄTÄÄN SEN SAAJAN SUKULAISUUSSUHTEEN MUKAAN, JONKA SUHDE TESTAMENTINJÄTTÄJÄÄN ON KAUKAISIN; JOS OMAISUUS ON TULLUT YHTEISESTI AVIOPUOLISOILLE, VEROLUOKKA MÄÄ- RÄYTYY KUITENKIN SEN PUOLISON MUKAAN, JOKA ON LÄHEISEMPÄÄ SUKUA TESTAMENTINTEKIJÄLLE ENNAKKOPERINNÖN, LAHJAN JA PERINNÖN YHTEENLASKEMINEN PERINTÖVEROTUKSESSA (16 ) ENNAKKOPERINTÖ * KÄSITTEELLINEN PERUSTA ON SAANNON LAHJANLUONTEISUUS * MIKÄ SAANTO HYVÄNSÄ VOI OSOITTAUTUA ENNAKKOPERINNÖKSI; TAVALLI- SESTI ON KYSE LAHJASTA TAI LAHJANLUONTEISESTA KAUPASTA; TAVANOMAINEN LAHJA EI KUITENKAAN OLE ENNAKKOPERINTÖÄ * LAPSEN ELÄTTÄMISESTÄ, KOULUTTAMISESTA JA KASVATTAMISESTA AIHEUTUNEITA KUSTANNUKSIA EI PIDETÄ LAPSEN SAAMANA ENNAKKO- PERINTÖNÄ, ELLEIVÄT NE OLE PERHEEN OLOT HUOMIOIDEN MUODOSTUNEET ERITYISEN SUURIKSI 14
* PK 6:1 :N OLETTAMA - PERITTÄVÄN ELÄESSÄÄN RINTAPERILLISELLE ANTAMAA, HÄNEN OLOIHINSA NÄHDEN TAVANOMAISTA ARVOKKAAMPAA LAHJAA, PIDETÄÄN ENNAKKOPERINTÖNÄ, JOLLEI PERITTÄVÄ OLE ILMAISSUT PÄINVASTAISTA TARKOITUSTA - MUULLE PERILLISELLE ANNETTU LAHJA ON ENNAKKOPERINTÖÄ VAIN, JOS OMAISUUTTA ANNETTAESSA NIIN ON MÄÄRÄTTY TAI OLOSUHTEIDEN PERUSTEELLA ON KATSOTTAVA NIIN TARKOITETUN * NYKYISIN OIKEUSKÄYTÄNNÖN KANTA ON KUITENKIN LIEVENTYNYT: - JOS PERILLISIÄ ON OLLUT VAIN YKSI TAI JOS KAIKKI OVAT SAANEET PERINNÖNJÄTTÄJÄN ELINAIKANA YHTÄ PALJON, ON OLETETTU, ETTEI LUOVUTUKSIA OLE OLLUT TARKOITETTU PITÄÄ ENNAKKOPERINTÖINÄ VAAN TAVALLISINA LAHJOINA * VARMINTA ON KUITENKIN AINA TEHDÄ LAHJAKIRJAAN SELKEÄ MERKINTÄ SIITÄ MITÄ TARKOITETAAN(VOIDAAN KIRJATA MYÖS MYÖHEMMIN LAHJAN ANTAJAN ELÄESSÄ) * ENNAKKOPERINTÖ LISÄTÄÄN PESÄN SÄÄSTÖÖN ENNEN PERINNÖNJAKOA * MYÖS LESKEN ANTAMAT ENNAKKOPERINNÖT ON MERKITTÄVÄ PERU- JAAN JOHTUEN PK 6:1.2:N SÄÄNNÖKSESTÄ, JONKA MUKAAN AVIOLIITOSSA OLLEEN HENKILÖN LAPSELLEEN ANTAMA ENNAKKOPERINTÖ ON AINA ENSI- SIJAISESTI VÄHENNETTÄVÄ ENSIN KUOLLEEN PUOLISON JÄLKEEN SAATA- VASTA PERINNÖSTÄ (YHTEINEN LAPSI JA AVIO-OIKEUS) * ENNAKKOPERINTÖ VÄHENNETÄÄN SAAJAN PERINTÖOSUUDESTA * ELLEI KAIKKEA VOIDA VÄHENTÄÄ SAAJAN PERINTÖOSASTA, EI YLITTÄVÄÄ OSAA TARVITSE PALAUTTAA, ELLEI ENNAKKOPERINTÖÄ ANNETTAESSA OLE NIIN MÄÄRÄTTY * ENNAKKOPERINTÖ OTETAAN PERINTÖVEROTUKSESSA HUOMIOON ANTAMISAJASTAAN RIIPPUMATTA MUU LAHJA * MUU LAHJA OTETAAN PERINTÖVEROTUKSESSA HUOMIOON, JOS PERIN- NÖN- TAI TESTAMENTINSAAJA ON SEN PERINNÖNJÄTTÄJÄLTÄ SAANUT KOLMEN VIIMEISEN VUODEN KULUESSA ENNEN TÄMÄN KUOLEMAA * YHTEENLASKEMINEN EI KOSKE YLI KOLMEA VUOTTA ENNEN KUOLEMAA ANNETTUJEN LAHJOJEN LISÄKSI ALLE 4 000 EURON KOTI-IRTAIMISTOLAHJAA EIKÄ KASVATUS- KOULUTUS- JA ELATUSAVUSTUKSENA ANNETTUJA LAHJOJA * MUUN LAHJAN ARVOA EI LISÄTÄ PESÄN SÄÄSTÖÖN VAAN SUORAAN SAAJANSA LASKENNALLISEEN PERINTÖOSUUTEEN 15
ESIMERKKI A:n kuoltua 10.02.2010 jäi häneltä puoliso B ja kolme täysi-ikäistä lasta C, D ja E. Puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen. A:n omaisuuden säästö oli 280 000 ja puoliso B:n 50 000 euroa. B oli aikanaan antanut kaikille lapsilleen rahalahjan, C:lle ja D:lle 5.10.2000 30 000 euroa ja E:lle 15.02.2007 25 000 euroa. D:n ja E:n lahjakirjoissa oli maininta, että lahja ei ollut ennakkoperintöä. Miten perintöverot määrätään? Pesän säästö 330 000 Ennakkoperintö 30 000 360 000 Lesken avio-oikeus (1/2) 180 000 Lasten laskennallinen osuus 180 000 Yhden lapsen laskennallinen perintöosuus 60 000 C:n saama lahja katsotaan ennakkoperinnöksi, koska lahjakirjassa ei ole mainintaa, että kyseessä ei ole ennakkoperintö ja lisäksi lapset ovat saaneet eri suuruiset lahjat. E:n osalta hänen saamansa lahja lisätään hänen perintöosaansa, mutta D:n lahjaa ei, koska rajana on kolme vuotta kuolinpäivästä taaksepäin. Reaalinen jako ja perintöverotus muodostuvat siten seuraavanlaisiksi: jako-osuus vero B saa avio-oikeuden perusteella 180 000 ei veroa C:n perintöosuuteen sisältyy ep 30 000, josta C maksanut jo aiemmin lahjaveron 3 135 30 000 365 D saa perintöosuutenaan 60 000 3 500 E saa perintöosuutenaan 60 000, johon lisätään hänen saamansa lahja 25 000; aiemmin maksettu lahjavero 2 485 vähennetään 60 000 6 750 C:lle siis määrätään vero laskennallisesta 60 000 eurosta, vaikka hän saa reaalisessa jaossa jako-osuutenaan vain 30 000 euroa. Hänelle määrätystä verosta vähennetään aiemmin ennakkoperinnöstä määrätty lahjavero, joten maksettavaksi jää tässä vaiheessa 365 euroa. C:lle määrätään siis yhteensä PerVL:n perusteella veroa 3 135 + 365 = 3 500 euroa (on kuitenkin huomattava, että C saa reaalisessa jaossa "vain" 30 000 muiden saadessa 60 000 euroa, mikäli jaossa noudatetaan PK:n säännöksiä). D saamaa lahjaa ei huomioida reaalisessa perinnönjaossa eikä myöskään perintöverotuksessa. D maksaa siten nyt veron vain jaossa saamastaan 60 000 eurosta; aiemmin hän on maksanut lahjaveroa 30 000 eurosta 3 135 euroa. D:n verot yhteensä 3 135 + 3 500 = 6 635 euroa. E:n saama lahja lisätään hänen perintöosuutensa päälle ja perintövero määrätään yhteissummasta 85 000 eurosta, jonka verosta vähennetään aiemmin määrätty lahjavero. E:n verot siis yhteensä 2 485 + 6 750 = 9 235 euroa. 16
ESIMERKKI A:n kuoltua 10.02.2009 jäi häneltä puoliso B ja kaksi lasta C ja D. Puolisoilla oli aviooikeus toistensa omaisuuteen. A:n omaisuuden säästö oli 280 000 ja puoliso B:n 40 000 euroa. A oli aikanaan 5.10.2000 antanut lapselleen C:lle 20 000 ja D:lle 20 000 euroa. Lahjakirjoissa oli maininta siitä, että lahja on ennakkoperintöä. B kuoli vuoden kuluttua eikä hän ollut antanut ennakkoperintöjä tai lahjoja. Miten perintöverot määrätään? Pesän säästö 320 000 Ennakkoperinnöt 40 000 360 000 Lesken avio-oikeus (1/2) 180 000 Lasten laskennallinen osuus 180 000 Yhden lapsen laskennallinen perintöosuus 90 000 Tällöin C:n ja D:n kokonaisverotus muodostuu ennakkoperinnöstä maksetusta lahjaverosta 1 835 + A:n jälkeen määrätystä perintöverosta 5 565 (vähennetty aiemmin maksettu lahjavero) + B:n jälkeen määrätystä perintöverosta 7 400 = 14 800 euroa. Mikäli lahjoja ei käsiteltäisi ennakkoperintöinä, muodostuisi verotus seuraavaksi: lahjavero 1 835 + A:n jälkeen määrätty perintövero 80 000 eurosta 6 100 + B:n jälkeen määrätty perintövero 80 000 eurosta 6 100 = 14 035 euroa eli tavallinen lahja tulisi tässä tapauksessa 765 euroa verotuksellisesti edullisemmaksi. PerVL 17 :N MUKAINEN HUOJENNUS * SAMASTA OMAISUUDESTA MAKSETAAN KAHDEN TAI USEAMMAN, KAHDEN VUODEN KULUESSA SATTUNEEN KUOLEMANTAPAUKSEN JOHDOSTA PERIN- TÖVEROA VAIN KERRAN, SEN SUKULAISUUSSUHTEEN MUKAAN, MIKÄ NÄISSÄ TAPAUKSISSA ON KAUKAISIN * MÄÄRÄTÄÄN SIIS VAIN YKSI VERO(ENSIMMÄISESTÄ SAANNOSTA) - JOS SUKULAISUUSSUHDE ON SAMA TAI LÄHEISEMPI, JÄLKIMMÄISESTÄ SAANNOSTA EI MÄÄRÄTÄ PERINTÖVEROA LAINKAAN - JOS SUKULAISUUSSUHDE ON MYÖHEMMÄSSÄ PERIMYKSESSÄ KAUKAISEMPI, LUETAAN KO. OMAISUUS JÄLKIMMÄISEN PESÄN JÄÄMISTÖÖN JA KOKO PESÄN JÄÄMISTÖSTÄ MÄÄRÄTÄÄN VERO SUKULAISUUDEN EDELLYTTÄMÄN VEROLUOKAN MUKAAN; TÄSTÄ VEROSTA KUITENKIN VÄHENNETÄÄN AIEMMASTA PERIMYKSESTÄ MÄÄRÄTTY VERO (VRT. VOIMAANTULOSÄÄNNÖS) PERUNKIRJOITUS (9, 10 ja 28 ) PERUNKIRJOITUSTA KOSKEVIA SÄÄNNÖKSIÄ LÖYTYY MM. PerVL:STA JA PK:N 20 LUVUSTA PERUKIRJAN TEHTÄVÄT * PESÄNSELVITYSTÄ JA PERINNÖNJAKOA PALVELEVA OMAISUUSLUETTELO, JOLLA ON MERKITYSTÄ SEKÄ PESÄN OSAKKAILLE ETTÄ VELKOJILLE * OSAKASLUETTELO; VOIDAAN VAHVISTAA MAISTRAATISSA ILMAISEE NE HENKILÖT, JOILLA ON OIKEUS SAADA OSALLEEN JÄÄMISTÖSTÄ JOTAKIN - ESIM. LEGAATINSAAJA, JOKA EI OLE PESÄN OSAKAS * DOKUMENTTIASIAKIRJA, JOHON ON KOOTTU TIETO KAIKISTA OIKEUDELLISESTI TÄRKEISTÄ ASIAKIRJOISTA, JOTKA VAIKUTTAVAT MYÖHEMMIN TOIMITETTAVAN OSITUKSEN JA JAON SISÄLTÖÖN * VEROILMOITUS 17
* SELVITYS VARALLISUUDEN SIIRROSTA * LIITEASIAKIRJA - LAINHUUTOA HAETTAESSA, VEROTUKSESSA, RAHALAITOKSISSA - HAETTAESSA PESÄNSELVITTÄJÄÄ JA JAKAJAA, MAISTRAATIN LUPAA TAI KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖSTÄ * PERUNKIRJOITUKSESTA ALKAA KULUA ERÄITÄ PERINTÖPROSESSUAALISIA MÄÄRÄAIKOJA PERUNKIRJOITUKSEN AIKA JA PAIKKA * VARSINAINEN PERUNKIRJOITUSAIKA ON KOLME KUUKAUTTA KUOLEMASTA *VEROTOIMISTO VOI SILLE ESITETYSTÄ KIRJALLISESTA HAKEMUKSESTA PIDENTÄÄ PERUNKIRJOITUSAIKAA - PESÄN LAATUUN KATSOEN TAI MUUSTA ERITYISESTÄ SYYSTÄ TARPEEN - HAKEMUS JÄTETTÄVÄ VARSINAISEN AJAN KULUESSA - PIDENNYKSEN PITUUS VEROTOIMISTON HARKINNASSA - PÄÄTÖKSEEN EI SAA HAKEA VALITTAMALLA MUUTOSTA * PERUNKIRJOITUS SAATETTAVA LOPPUUN PERUNKIRJOITUSAJAN KULUESSA * PERUKIRJA ON TOIMITETTAVA VEROTTAJALLE YHDEN KUUKAUDEN KULUESSA PERUNKIRJOITUKSEN PÄÄTTYMISESTÄ * ULKOMAILLA ASUNEEN JÄÄMISTÖSTÄ ON LAADITTAVA VEROILMOITUS (3 KK) * TÄYDENNYSPERUKIRJA - PESÄÄN ILMAANTUU PERUNKIRJOITUKSEN JÄLKEEN UUSIA VAROJA TAI VELKOJA(1 KK) * PERUNKIRJOITUSPAIKKA ON SUHTEELLISEN VAPAASTI SOVITTAVISSA; NORMAALISTI PIDETÄÄN JOKO VAINAJAN KOTONA TAI ESIM. ASIANAJO- TOIMISTON TAI PANKIN TILOISSA * MIKÄLI OMAISUUTTA ON USEALLA ERI PAIKKAKUNNALLA, VOIDAAN TOIMITTAA ERI PERUNKIRJOITUKSET, TÄLLÖIN YKSI PERUKIRJA ON YHDISTELMÄPERUKIRJA 18
PERUKIRJAN SISÄLTÖ JA RAKENNE * PERUKIRJA KOOSTUU KOLMESTA OSASTA - JOHDANTO(AIKA, PAIKKA, VAINAJAA JA OSAKKAITA KOSKEVAT TIEDOT YM.) - SISÄLTÖ(PESÄN ILMOITTAJAN ANTAMA VARALLISUUSINFORMAATIO) - USKOTTUJEN MIESTEN VAKUUTUS * PERUKIRJASTA TULEE ILMETÄ LAISSA MAINITUT ASIAT, EI MUITA MUOTO- VAATIMUKSIA OMAISUUDEN MERKITSEMINEN PERUKIRJAAN * PESÄN VARAT JA VELAT ON MERKITTÄVÄ JA ARVOSTETTAVA SELLAISINA KUIN NE OLIVAT VAINAJAN KUOLINHETKELLÄ * OMISTAJAOLETTAMA PERINTÖVEROTUKSESSA: OMISTAJANA PIDETÄÄN SITÄ, JONKA NIMIIN OMAISUUS ON TULLUT LAILLISELLA SAANNOLLA - KIINTEISTÖT: KENELLÄ ON LAINHUUTO - IRTAIN OMAISUUS: KENEN HALLUSSA OMAISUUS ON * OMAISUUS VOI OLLA JOKO AINEELLISTA TAI AINEETONTA TAI KÄSITTÄÄ ERILAISIA OIKEUKSIA; MERKITYSTÄ VAIN, JOS RAHASSA MITATTAVAA ARVOA OMAISUUS PYRITÄÄN ARVOSTAMAAN KÄYPÄÄN ARVOONSA (VUODEN 2010 ALUSTA VOIMAAN SITOVA VALTAKUNNALLINEN ARVOSTAMISOHJE) LAHJAVERON SUORITTAMISVELVOLLISUUS JA MÄÄRÄ (18 ) * ALUEELLINEN ULOTTUVUUS SAMA KUIN PERINTÖVEROLLA * JOS LUOVUTUSKIRJASSA SOVITTU VASTIKE ON ENINTÄÄN KOLME NELJÄNNESTÄ KÄYVÄSTÄ HINNASTA, KATSOTAAN KÄYVÄN HINNAN JA VASTIKKEEN VÄLINEN ERO LAHJAKSI (LAHJANLUONTEINEN LUOVUTUS) * LAHJAVEROTUS EI KUITENKAAN TULE KYSEESEEN, JOS LAHJAKSI KATSOT- TAVAN EROTUKSEN ARVO ALITTAA 4 000 EUROA * MAATILOJEN SUKUPOLVENVAIHDOSLUOVUTUKSISSA KANSSAPERILLISILLE MAKSETUT NS. SISAROSUUDET OVAT OSA KAUPPAHINTAA, MUTTA SAMALLA MYÖS VEROTETTAVA LAHJA SAAJILLEEN * REMUNERATORINEN LAHJA ELI TYÖSTÄ TAI PALVELUKSESTA VAPAAEHTOI- SESTI MAKSETTU KORVAUS ON YLEENSÄ KOKONAAN LAHJAA * TYÖN TAI PALVELUKSEN SUORITTAMINEN ILMAN KORVAUSTA (TALKOOTYÖ) EI OLE LAHJAVERONALAISTA, MUTTA SIIHEN SAATTAA JOISSAKIN TAPAUK- SISSA KOHDISTUA TULOVEROTUS 19
* TYÖSUHTEESSA ANNETUT MERKKIPÄIVÄLAHJAT (TVL 69.1 3 KOHTA) - TULOKSI EI KATSOTA KOKO HENKILÖKUNNAN TAI TYÖNANTAJAN PALVELUKSESTA ELÄKKEELLÄ OLEVIEN TYÖNANTAJALTA SAAMAA TAVANOMAISTA JA KOHTUULLISTA MERKKIPÄIVÄLAHJAA TAI VÄHÄISTÄ MUUTA LAHJAA, JOKA ON SAATU MUUNA KUIN RAHANA TAI SIIHEN VERRATTAVANA SUORITUKSENA - JOS JOKIN ETU SÄÄDETÄÄN TULOVEROTUKSESSA VEROVAPAAKSI, EI SIIHEN VOIDA ILMAN ERITYISEN SÄÄNNÖKSEN TUKEA KOHDISTAA LAHJAVEROTUSTAKAAN; TULOVEROTUS ON LAHJAVEROTUKSEEN NÄHDEN ENSISIJAINEN VEROTUKSEN MUOTO * YRITYSVARALLISUUDEN SIIRTOON VOI LIITTYÄ LAHJAVEROSEURAAMUS * AVIOPUOLISOT VOIVAT NYKYISIN TEHDÄ LAHJOITUKSIA KESKENÄÄN JA NIITÄ ARVOSTELLAAN YLEISTEN SÄÄNTÖJEN MUKAAN - IRTAIMEN OMAISUUDEN LAHJASTA ON TEHTÄVÄ KIRJALLINEN ILMOITUS ALIOIKEUDELLE; LAHJAVEROVELVOLLISUUS KUITENKIN ALKAA NORMAALISTI ILMOITUKSESTA RIIPPUMATTA * JOS LESKI OSITUKSESSA SAA ENEMMÄN OMAISUUTTA KUIN HÄNELLE AVIO- LIITTOLAIN SÄÄNNÖSTEN MUKAAN KUULUISI, VOI SIITÄ SEURATA LAHJA- VEROVELVOLLISUUS * JOS TAAS LESKI OSITUKSESSA LUOPUU TASINKO-OIKEUDESTAAN, EI SIIHEN OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ OLE KOHDISTETTU LAHJAVEROTUSTA; LUOPUMISEN ON KUITENKIN TAPAHDUTTAVA TIETYN AJAN KULUESSA PUOLISON KUOLE- MASTA(EI ENÄÄ VUOSIEN KULUTTUA) * JOS LESKI JÄTTÄÄ VETOAMATTA AL 103.2 :N SUOJASÄÄNNÖKSEEN TAI LUOPUU PK 3:1a:N MUKAISESTA HALLINTAETUOIKEUDESTA, EI KYSEESSÄ OLE LAHJA * LAHJAVEROTUS VOI TULLA KYSEESEEN PERINNÖNJAON YHTEYDESSÄ, JOS TASAJAON PERIAATTEESTA POIKETAAN * VOIKO MUU KUIN NIMIPERIAATTEEN MUKAINEN OMISTAJA OLLA LAHJAN- ANTAJANA? - KYSEESEEN TULEVAT TÄLTÄ OSIN MÄÄRÄTYIN EDELLYTYKSIN AVIOPUOLISOT SILLOIN, KUN LAHJOITETTAVA OMAISUUS ON KIRJATTU VAIN TOISEN PUOLISON NIMIIN - MUIDEN KUIN AVIOPUOLISOIDEN OSALTA ON LAHJOITETTAVAN OMAISUUDEN HALLINNALLE ANNETTU ENEMMÄN MERKITYSTÄ - LAHJANANTAJAKSI VOIDAAN KATSOA NIMIPERIAATTEEN VASTAISESTI MYÖS TOINEN PUOLISO, JOS VOIDAAN OSOITTAA, ETTÄ PUOLISOT TOSIASIALLISESTI OMISTAVAT LAHJOITETTAVAN OMAISUUDEN YHDESSÄ (NÄYTTÖÄ ESIM. RAHOITUKSESTA 20
LAHJANA SAADUT VAKUUTUSKORVAUKSET (18a ) * HENKIVAKUUTUSKORVAUSTEN VERONALAISUUTTA KOSKEVAT TULOVERO- SÄÄNNÖKSET OVAT TVL 34 :SSÄ - PERUSPERIAATTEENA, ETTÄ VERONALAISTA ON VAIN VAKUUTUKSEN TUOTTO (PÄÄOMATULOA) - LISÄEDELLYTYKSENÄ, ETTÄ SUORITUS TULEE VAKUUTUKSENOTTAJAN SUORAAN YLENEVÄSSÄ TAI ALENEVASSA POLVESSA OLEVALLE PERILLISELLE, OTTOLAPSELLE, KASVATTILAPSELLE TAI PUOLISON LAPSELLE * LAHJAVEROA ON SUORITETTAVA, JOS EDUNSAAJA SAA EDUNSAAJAMÄÄ- RÄYKSEN NOJALLA VAKUUTUKSEEN KUULUVAN PÄÄOMAN TAI SEN OSAN - SAANTO ON KUITENKIN LAHJAVEROSTA VAPAA, JOS SE VEROTETAAN SAAJANSA TULONA * LAHJAVEROTUKSESSA VEROSTA VAPAA OSA KORVAUKSESTA ON 8 500 EUROA KOLMEN VUODEN AIKANA - VAPAAOSA ON SAAJAKOHTAINEN ELI ESIM. MOLEMMILTA VANHEMMILTA ERIKSEEN SAATUJA VAKUUTUSETUJA KOSKEE VAIN YKSI VAPAAOSA - USEIDEN LAHJOJEN TAPAUKSESSA VAPAAOSAT JA LAHJAT LASKETAAN ALKUPERÄISTEN VAKUUTUSKORVAUSTEN MÄÄRIEN SUHTEESSA - VASTA 8 500 EURON YLITTÄVÄ OSA VAKUUTUSKORVAUKSESTA OTETAAN LUKUUN LAHJOJEN KUMULOINNISSA; YLITTÄVÄÄN OSAAN SOVELLETAAN NORMAALEJA YHTEENLASKUSÄÄNTÖJÄ - YLIMENEVÄ OSA TULEE VERONALAISEKSI VASTA, JOS SEN ARVO ON VÄHINTÄÄN 4 000 EUROA; TÄSTÄ SEURAA, ETTÄ ESIM. TOINEN VANHEMMISTA VOI SÄÄNNÖLLISESTI KOLMEN VUODEN VÄLEIN SIIRTÄÄ JOKAISELLE LAPSELLEEN VAKUUTUKSELLA VARALLISUUTTA HIEMAN VAILLE 12 500 EUROA VEROVAPAASTI - LAHJAVEROILMOITUS ON JÄTETTÄVÄ VASTA VERONALAISESTA SAANNOSTA (12 500 EUROA TAI YLI) - VAKUUTUSYHTIÖN ON TOIMITETTAVA MAKSAMISTAAN PerVL 18a :N MUKAISISTA SUORITUKSISTA ILMOITUS VEROTTAJALLE VEROVAPAAT LAHJAT (19 ) * LAHJANSAAJAN JA HÄNEN PERHEENSÄ KÄYTTÖÖN TARKOITETTU TAVAN- OMAINEN KOTI-IRTAIMISTO ELLEI SEN ARVO YLITÄ 4 000 EUROA - KUMULOINTISÄÄNNÖS EI KOSKE NÄITÄ LAHJOJA * KOULUTUS- KASVATUS- JA ELATUSLAHJAT - SÄÄNNÖKSEN SOVELTAMISALUE RAJAUTUU LAKISÄÄTEISEN HUOLTOVELVOLLISUUDEN ULKOPUOLELLE JÄÄVIIN TAPAUKSIIN - RAJOITTUU TAPAUKSIIN, JOISSA ON KYSYMYS KERTASUORITTEENA KASVATUSTA, KOULUTUSTA TAI ELATUSTA VARTEN ANNETUSTA TAVANOMAISTA SUUREMMASTA RAHAMÄÄRÄSTÄ - VEROVAPAUDELLE ON KÄYTÄNNÖSSÄ ASETETTU ANKARAT VAATIMUKSET; PELKKÄ LAUSUMA VAROJEN KÄYTTÖTARKOITUKSESTA EI YKSIN RIITÄ 21
* MYÖS KAIKKI MUUT ALLE 4 000 EURON ARVOISET LAHJAT VEROVAPAITA - KUMULOINNIN VUOKSI NE KUITENKIN MUUTTUVAT VERONALAISIKSI, JOS KOLMEN VUODEN AIKANA ANNETTUJEN LAHJOJEN YHTEISARVO ON VÄHINTÄÄN 4 000 EUROA * ELINKAUTINEN TAI MÄÄRÄVUOSIKSI TULEVA ELÄKE TAI ETUUS, JOKA ON SAATU LAHJANA(TAI TESTAMENTILLA, PerVL 2 ) LAHJAVEROVELKASUHTEEN SYNTYMINEN (20 ) * PÄÄSÄÄNTÖISESTI LAHJAVEROVELKASUHDE SYNTYY, KUN LAHJANSAAJA SAA LAHJAN HALTUUNSA - HALTUUNOTTO EDELLYTTÄÄ, ETTÄ LAHJANSAJALLA ON TIETO HÄNEN HYVÄKSEEN TULEVASTA LAHJASTA JA ETTÄ HÄN EI KÄYTÄ LAHJAAN TORJUMISOIKEUTTAAN * NS. NOTARIAATTILAHJASSA VEROVELKASUHDE SYNTYY, KUN RAHALAITOS OTTAA VASTAAN LAHJOITETUN OMAISUUDEN LAHJANSAAJAN LUKUUN * RAHA- JA ESINELAHJOJEN OSALTA RATKAISEVAA ON NIIDEN LUOVUTTA- MINEN, KIINTEÄN OMAISUUDEN OSALTA OMISTUSOIKEUDEN SIIRTYMINEN * RAHALAHJOJEN SUORITTAMINEN USEASSA ERÄSSÄ - YHDESTÄ LAHJASTA TULEE ERIEN LUKUMÄÄRÄSTÄ, SUURUUDESTA JA SUORITUSJÄRJESTYKSESTÄ RIIPPUMATTA MÄÄRÄTÄ VAIN YKSI VERO * LYKKÄÄVÄ EHTO SIIRTÄÄ LAHJAVEROVELKASUHTEEN ALKAMISEN SIIHEN, KUN EHTO TÄYTTYY JA OMISTUSOIKEUS SIIRTYY LAHJANSAAJALLE; PURKA- VAN EHDON OSALTA LAHJAVEROVELKASUHDE SYNTYY HETI * VAJAAVALTAISEN LAHJANSAAJAN OSALTA VEROVELKASUHDE SYNTYY, KUN EDUNVALVOJA OTTAA VAJAAVALTAISEN NIMISSÄ LAHJAN VASTAAN - LAHJOITUKSEN TULEE OLLA SIVIILIOIKEUDELLISESTI PÄTEVÄ - MIKÄLI VAJAAVALTAISEN PUOLESTA LAHJAA EI OTA VASTAAN HÄNEN LAKIMÄÄRÄINEN EDUNVALVOJANSA, LAHJANANTAJA ON SIDOTTU PÄTEVÄSTI ANTAMAANSA LAHJANLUPAUKSEEN SIIHEN SAAKKA, KUNNES VAJAAVALTAINEN KYKENEE RATKAISEMAAN, OTTAAKO HÄN LAHJAN VASTAAN * VANHEMPIEN LAHJOITTAESSA IRTAINTA OMAISUUTTA OMILLE ALAIKÄISILLE LAPSILLEEN, VEROVELKASUHDE SYNTYY JO HETKELLÄ, JOLLOIN LAHJOITUS ON TEHTY 22
LAHJAVEROVELKASUHTEEN SAMMUMINEN * NORMAALISTI, KUN VEROVELVOLLINEN ON SUORITTANUT HÄNELLE MAKSUUNPANNUN LAHJAVERON * LAHJAVEROVELKASUHTEEN VANHENTUMINEN - ABSTRAKTINEN VANHENTUMINEN: LAHJAVEROASIA ON KÄSITELTÄVÄ LOPPUUN 10 VUODEN KULUESSA VELAN SYNTYHETKESTÄ LUKIEN - MÄÄRÄAIKA VOIDAAN KATKAISTA ESIM. KEHOTTAMALLA VEROVELVOLLISTA JÄTTÄMÄÄN LAHJAVEROILMOITUS, JOLLOIN ALKAA KULUA UUSI 10 VUODEN VANHENTUMISAIKA - KONKREETTINEN VANHENTUMINEN: MÄÄRÄTTY VERO VANHENEE VIIDESSÄ VUODESSA - VANHENTUMISEN KATKAISEE VAIN VEROSAAMISEN PERIMISEKSI TOIMITETTU ULOSMITTAUS SEKÄ VALVONTA KONKURSSISSA TAI KIINTEISTÖN PAKKOHUUTOKAUPAN YHTEYDESSÄ * LAHJAN PERUUNTUMINEN JA PURKAMINEN - VAPAAEHTOINEN PERUUTTAMINEN TAI PURKAMINEN EI LÄHTÖKOHTAISESTI VAPAUTA LAHJAVEROSTA - TUOMIOISTUIMEN PÄÄTÖKSEN PERUSTEELLA TAPAHTUVA TAI OSAPUOLTEN VASTAAVISSA OLOSUHTEISSA KESKINÄISIN SOPIMUKSIN AIKAANSAAMA PURKAMINEN ON YLEENSÄ VEROTUKSELLISESTI TEHOKAS ELI VEROSEURAAMUKSIA EI AIHEUDU - LÄHTÖKOHTANA LAISSA SÄÄTELEMÄTÖN PERIAATE, ETTÄ LAHJOITUKSEN PURKAMINEN ILMAN YLIMÄÄRÄISIÄ VEROSEURAAMUKSIA EI OLE YLEENSÄ MAHDOLLISTA SEN JÄLKEEN, KUN LAHJOITUS ON TÄYTTYNYT JA LAHJAVEROVELKASUHDE ON SYNTYNYT - EREHDYS OIKEUSTOIMEN VEROSEURAAMUKSISTA EI VAPAUTA VEROVELVOLLISTA LAHJAVEROSTA LAHJOJEN YHTEENLASKEMINEN * YHTEENLASKEMISELLA PYRITÄÄN ESTÄMÄÄN SELLAISTEN PERUSTEETTO- MIEN VEROETUJEN SYNTY, JOTKA VOITAISIIN MUUTOIN SAADA JAKAMALLA LAHJA USEAMPIIN ALLE 4 000 EURON ARVOISIIN OSIIN * YHTEENLASKU KOSKEE VAIN LAHJANSAAJAN SAMALTA LAHJANANTAJALTA KOLMEN VUODEN AIKANA SAAMIA LAHJOJA EIKÄ SE TULE KYSEESEEN ERIKSEEN VEROVAPAIKSI SÄÄDETTYJEN ALLE 4 000 EURON KOTI- IRTAIMISTOLAHJOJEN (PerVL 19.1) TAI KOULUTUSLAHJOJEN (PerVL 19.2) OSALTA - YHTEISLAHJOJEN OSALTA KÄYTÄNTÖ EPÄSELVÄ 23
* ERITYISSÄÄNNÖKSET TAULUKKOMUUTOKSIIN JA KUMULOINTIIN LIITTYEN - LAHJAVEROSTA VÄHENNETÄÄN MÄÄRÄ, JOKA AIKAISEMMISTA LAHJOISTA MENISI VOIMASSA OLEVAN ASTEIKON MUKAAN, JOS SE OLISI MAKSETTUA LAHJAVEROA SUUREMPI - VAIKKA ENNEN 1.1.2008 ANNETUSTA LAHJASTA SUORITETUN LAHJAVERON MÄÄRÄ YLITTÄÄ TUOSTA LAHJASTA JA 1.1.2008 JÄLKEEN ANNETUSTA LAHJASTA 20 :N NOJALLA (KUMULOINTI) SUORITETTAVAN VERON MÄÄRÄN, VEROA EI PALAUTETA * YHTEENLASKUA EI SUORITETA, JOS LAHJA ON ANNETTU PÄIVÄLLEEN KOLME VUOTTA ENNEN JÄLKIMMÄISTÄ LAHJOITUSTA(ESIM. 15.02.2005 JA 15.02.2008 EI YHTEENLASKUA) LAHJAN ARVOSTAMINEN, VEROLUOKAT JA YHTEISLAHJAT (21 ) * YHTEISET SÄÄNNÖKSET ARVOSTAMISEN JA VEROLUOKKIEN OSALTA PERINTÖVEROTUKSEN KANSSA; LAHJAVEROASTEIKKO ON SEN SIJAAN ERIYTETTY PERINTÖVEROASTEIKOSTA * LAHJAVEROTUS KOHDISTETAAN SAAJAN NETTOVARALLISUUDEN KASVUUN * LAHJAVEROTUKSESSA SOVELLETAAN KÄYVÄN ARVON PERIAATETTA * MIKÄLI LAHJOITTAJAN TARKOITUS EI KÄY YKSISELITTEISESTI ILMI SAANTO- KIRJASTA, TULKITAAN AVIOPUOLISOILLE ANNETUT LAHJAT YLEENSÄ YHTEISLAHJAKSI JA MUILLE ANNETUT TAAS ERI LAHJOIKSI PIILEVÄN TULOVEROVELAN HUOMIOIMINEN (21a ) *JOS TULOVEROTUKSESSA ON SOVELLETTU TVL 47.1 :N SÄÄNNÖSTÄ, JONKA PERUSTEELLA OMAISUUDEN HANKINTA- MENO ON LASKETTU LAHJOITTAJAN HANKINTAMENOSTA, OMAISUUDEN ARVOSTA VÄHENNETÄÄN TULOVEROTUKSESSA MAKSUUNPANTU VERO. OMAISUUDEN ARVOSTA VÄHENNETÄÄN KUITENKIN ENINTÄÄN SE VERON MÄÄRÄ, JOKA LUOVUTUS- VOITOSTA OLISI MÄÄRÄTTY, JOS LUOVUTUSHINTANA OLISI OLLUT LAHJAVEROTUKSESSA KÄYTETTY VEROTUSARVO. * NS. PIILEVÄN VEROVELAN HUOMIOON OTTAMINEN MUISSA TILANTEISSA EI OLE TÄYSIN SELVÄÄ; OIKEUSKÄYTÄNTÖ VAIHTELEE 24
ESIMERKKI Isä lahjoittaa 1.2.2009 pojalleen 150 000 euron arvoisen metsäkiinteistön, jonka hän ostanut 60 000 eurolla vuonna 2000. Poika maksaa lahjasta lahjaveroa 17 310 euroa. Kun poika myy kiinteistön edelleen 180 000 euron kauppahinnalla 1.8.2009, hänen hankintamenokseen lasketaan 60 000 euroa. Pojalle syntyy kaupasta siten 120 000 euron suuruinen luovutusvoitto, josta vero on 28 prosentin verokannan mukaan 33 600 euroa. Pojan maksamaan lahjaveroon sisältyy piilevää verovelkaa. Poika voi vaatia luovutusvoitosta maksamaansa veroa otettavaksi huomioon lahjaverotuksessa. Omaisuuden arvonnousu otetaan kuitenkin huomioon vain lahjoitushetkeen saakka (150 000 60 000 = 90 000 euroa, josta 28 % on 25 200 euroa). Lahjaverotusta oikaistaan vaatimuksesta siten, että lahjan arvoksi katsotaan 124 800 euroa, josta määrättävän lahjaveron määräksi jää 14 034 euroa. Lahjaveron määrä pienenisi siten 3 276 euroa Mikäli poika myy kiinteistön 19.2.2010 eli yli vuoden kuluttua lahjoituksesta, hankintamenona käytetään lahjaverotuksessa vahvistettua arvoa eli 150 000 euroa. Luovutusvoiton määräksi muodostuu silloin 180 000 150 000 = 30 000 euroa, josta vero on 8 400 euroa. VEROTUKSEN TOIMITTAVA VIRANOMAINEN (22-24 ) * LAHJA- JA PERINTÖVEROTUKSEN TOIMIVALTA ON NYKYISIN KOKONAI- SUUDESSAAN VEROVIRASTOILLA, JOITA ON MAASSA KAIKKIAAN YHDEKSÄN KAPPALETTA - TOSIASIALLINEN ASIOINTI TAPAHTUU KUITENKIN EDELLEEN VEROTOIMISTOISSA VEROTUSPAIKKA PERINTÖ JA TESTAMENTTI - VERO MÄÄRÄTÄÄN SIINÄ VEROVIRASTOSSA(VEROTOIMISTOSSA), JONKA ALUEESEEN KUULUVASSA KUNNASSA PERINNÖNJÄTTÄJÄ KUOLLESSAAN TOSIASIALLISESTI VAKITUISESTI ASUI ELI MISSÄ HÄNELLÄ ON OLLUT KOTIKUNTALAIN MUKAINEN KOTIPAIKKA - TOISSIJAISSAAJAN VEROTUKSEN TOIMITTAA SE VEROVIRASTO, JONKA ALUEELLA EDELLINEN HALTIJA OIKEUTENSA LAKATESSA ASUI; JOS ENSISAAJAN OIKEUS KUITENKIN OLI ELINIKÄINEN, VEROTUS TOIMITETAAN SIINÄ VEROVIRASTOSSA, JONKA ALUEELLA ENSISAAJAN LAILLINEN KOTIPAIKKA OLI HÄNEN KUOLLESSAAN - MIKÄLI PERITTÄVÄ ASUI KUOLLESSAAN VAKITUISESTI ULKOMAILLA, SUOMESSA VERONALAISEN OMAISUUDEN OSALTA ON ANNETTAVA PERINTÖVEROILMOITUS PÄÄKAUPNKISEUDUN VEROTOIMISTOON 25
LAHJA - VERO MÄÄRÄTÄÄN SIINÄ VEROVIRASTOSSA, JONKA ALUEELLA LAHJANANTAJA ASUI VEROVELVOLLISUUDEN ALKAESSA - JOS SUOMESSA OLEVAA VERONALAISTA OMAISUUTTA KUULUU ULKOMAILLA VAKITUISESTI ASUNEEN HENKILÖN KUOLINPESÄÄN, VEROTUKSEN TOIMITTAA PÄÄKAUPUNKISEUDUN VEROTOIMISTO * PERINTÖ- JA LAHJAVEROTUS ON NYKYISIN(01.07.1994 JÄLKEEN) LÄHES KOKONAISUUDESSAAN VIRKAMIESVEROTUSTA, POIKKEUKSENA VAIN VEROTUKSEN OIKAISULAUTAKUNTA * VEROTUS ON MUUTTUNUT NS. JUOKSEVAKSI VEROTUKSEKSI ELI VEROTUS KATSOTAAN TOIMITETUKSI SINÄ PÄIVÄNÄ, JOLLOIN VEROVIRASTO ON KÄSITELLYT ASIAN; TOIMITTAMISPÄIVÄ MERKITÄÄN VEROTUSASIAKIRJOIHIN * VEROTUSTA TOIMITETTAESSA OTETAAN HUOMIOON MYÖS MUUT VERO- VIRASTON KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT TIEDOT JA ASIAKIRJAT, ESIM. TULO-, VARALLISUUS JA KIINTEISTÖVEROTUSTIEDOT * PERINTÖOSUUDEN JA LAHJAN ARVO VAHVISTETAAN TÄYSIN SADOIN EUROIN SITEN, ETTÄ YLIMENEVÄT EUROT JÄTETÄÄN HUOMIOON OTTAMATTA VEROTUKSEN TOIMITTAMINEN (33 ) * VEROTUS ON TOIMITETTAVA HUOLELLISESTI JA OTTAEN HUOMIOON SEKÄ VALTION ETTÄ VEROVELVOLLISEN EDUN (PerVL 33 ) - SÄÄNNÖKSESTÄ KÄY ILMI VEROTUKSESSA KESKEINEN PUOLUEETTOMUUSPERIAATE - VALTION EDUNVALVOJANA TOIMII ERIKSEEN TEHTÄVÄÄN VALITTU VEROASIAMIES - VEROVELVOLISEN LUOTTAMUKSEN SUOJAA PYRITÄÄN LISÄÄMÄÄN VML 26.2 :N SÄÄNNÖKSELLÄ PERINTÖVEROTUS * PERINTÖVEROTUKSESSA KUNKIN PERILLISEN VERO MÄÄRÄYTYY HÄNEN PERINTÖOSUUTENSA PERUSTEELLA; JOS PERINNÖNJAKO ON TOIMITETTU, KÄYTETÄÄN SITÄ PERUKIRJAN OHELLA VEROTUKSEN POHJANA * MIKÄLI OSITUSTA TAI PERINNÖNJAKOA EI OLE VEROTUSTA TOIMITETTAESSA SUORITETTU, PERINTÖVEROTUS TOIMITETAAN VEROTTAJAN SUORITTAMAN LASKENNALLISEN JAON PERUSTEELLA * LASKENNALLISESSA JAOSSA NOUDATETAAN OSITUKSESSA PUOLITTAMISPERIAATETTA JA PERINNÖNJAOSSA TASAJAON PERIAATETTA * JOS VAINAJA OLI AVIOLIITOSSA, EIKÄ AVIOEHTOA OLLUT, LESKEN OLETETAAN SAAVAN PUOLISOIDEN YHTEENLASKETUN PESÄN SÄÄSTÖSTÄ PUOLET * JOS PUOLISOILLA EI OLLUT RINTAPERILLISIÄ, LESKI SAA VAINAJAN OMAI- SUUDEN PERINTÖNÄ; LESKI EI JOUDU MAKSAMAAN VEROA OMASTA OMAISUUDESTAAN * LESKEN SUOJASÄÄNNÖSTEN (AL 103.2 ja PK 3:1a ) TAKIA JOUDUTAAN PUOLITTAMIS- JA TASAJAON PERIAATTEISTA JOSKUS POIKKEAMAAN 26
TASINKOETUOIKEUS (AL 103.2 ) - JOS LESKEN OMAISUUS ON SUUREMPI KUIN VAINAJAN, EI LESKI OLE VELVOLLINEN LUOVUTTAMAAN OMAA OMAISUUTTAAN ENSIKSI KUOLLEEN PUOLISON PERILLISILLE - VEROHALLITUKSEN PÄÄTÖKSEN MUKAAN PERUKIRJASSA TAI SEN LIITTEESSÄ TULEE ANTAA SELVITYS VETOAAKO LESKI KYSEISEEN TASINKOETUOIKEUTEENSA - TASINKOETUOIKEUTTA EI OTETA HUOMIOON VIRAN PUOLESTA VAAN SITÄ ON VAADITTAVA - OTETAAN HUOMIOON LAKIOSIEN SUURUUTTA LASKETTAESSA HALLINTAETUOIKEUS(PK 3:1a ) - LESKELLÄ ON OIKEUS PITÄÄ KUOLLEEN PUOLISON JÄÄMISTÖ JAKAMATTOMANA HALLINNASSAAN; HALLINTAOIKEUDEN KOHTEENA ON KOKO JÄÄMISTÖ, MUTTA OIKEUTTA VOI RAJOITTAA RINTAPERILLISEN JAKOVAATIMUS TAI TESTAMENTTI - LESKELLÄ ON KUITENKIN AINA OIKEUS PITÄÄ JAKAMATTOMANA HALLINNASSAAN PUOLISOIDEN YHTEISENÄ KOTINA KÄYTETTY TAI MUU JÄÄMISTÖÖN KUULUVA ELOONJÄÄNEEN PUOLISON KODIKSI SOPIVA ASUNTO; EI KUITENKAAN SILLOIN, JOS LESKEN OMAAN VARALLISUUTEEN SISÄLTYY VASTAAVAN TASOINEN ASUNTO - LESKEN HALLINTAOIKEUDEN PÄÄOMITETTU ARVO VÄHENNETÄÄN PERILLISTEN OSUUDESTA PERINTÖVEROTUSTA TOIMITETTAESSA; VÄHENTÄÄ VOIDAAN KUITENKIN ENINTÄÄN 2 MOMENTIN MUKAISEN HALLINTAOIKEUDEN ARVO * PERINTÖVEROTUKSEN TOIMITTAMISEN LYKKÄÄMINEN (PerVL 25.3 ) - PERINTÖVEROTUKSEN TOIMITTAMISTA VOIDAAN ERITYISEN PAINAVISTA SYISTÄ LYKÄTÄ ENINTÄÄN VUODEKSI SIITÄ, KUN PERUKIRJA OLISI OLLUT TOIMITETTAVA VEROVIRASTOLLE - SYYNÄ VOI ESIM. PERINNÖNJAON TOIMITTAMINEN PESÄSSÄ, JOHON SISÄLTYVÄN MAATILAN TAI MUUN YRITYKSEN TOIMINTAA JATKETAAN KUOLINPESÄN TAI SEN OSAKKAIDEN LUKUUN - LYKKÄYSHAKEMUS ON TOIMITETTAVA VEROVIRASTOLLE ENNEN SÄÄNNÖNMUKAISEN VEROTUKSEN TOIMITTAMISTA LAHJAVEROTUS - VERO MÄÄRÄTÄÄN LAHJANSAAJAN SAAMAN NETTOVARALLISUUDEN ARVON MUKAAN OTTAEN HUOMIOON MAHDOLLISET AIKAISEMMAT LAHJAT KUMULOINTISÄÄNTÖJEN MUKAISESTI 27
ESIMERKKI A kuoli 01.02.2009. Hänen jälkeensä 15.05.2009 pidetyssä perunkirjoituksessa todettin hänen oikeudenomistajiaan olevan lesken B sekä lapset C1, C2 ja C3, joista viimeksi mainittu oli vielä alaikäinen. Perukirjasta ilmeni, että vainajalla oli avio-oikeuden alaisia varoja 380 000 euroa ja velkoja 80 000 euroa sekä aviooikeudesta vapaita varoja 100 000 euroa. Lesken B avio-oikeuden alaiset varat olivat 620 000 euroa ja velat 20 000 euroa sekä aviooikeudesta vapaat varat 60 000 euroa. Lisäksi puolisoilla oli yhteisinä varoina 200 000 euron arvoinen sijoitusasunto; yhteisiä velkoja ei ollut. a) Miten perintöverotus toimitetaan, kun leski B vetoaa AL 103.2 :n mukaiseen tasinkoetuoikeuteensa? b) Miten tilanne muuttuu, jos hän ei niin tee? A B ao vo yo vo ao 300 000 100 000 200 000 60 000 600 000 300 000 + 100 000 + 100 000 100 000 + 60 000 + 600 000 Leski vetoaa AL 103.2 : Lesken ao-omaisuus kaikkiaan 600 000 + 100 000 = 700 000 + 60 000 (vo) = 760 000 Vainajan ao-omaisuus kaikkiaan 300 000 + 100 000 = 400 000 + 100 000 (vo) = 500 000 Leski pitää oman omaisuutensa, lapset jakavat A:n omaisuuden 500 000/3 = 166 666,66 Leski: ei veroa C1 ja C2: 3 500 + 106 600 x 13 % = 17 358 C3: 3 500 + 66 600 x 13 % = 12 158 b) Leski ei vetoa AL 103.2 : Lesken ja vainajan yhteenlaskettu ao-omaisuus 700 000 + 400 000 = 1 100 000/2 = 550 000 (vainaja saa tasinkona leskeltä 150 000) Vainajan koko jaettava omaisuus 550 000 + 100 000 (vo) = 650 000, jonka lapset jakavat keskenään, osuudet 216 666,66 Leski: ei veroa C1 Ja C2: 3 500 + 156 600 x 13 % = 23 858 C3: 3 500 + 116 600 x 13 % = 18 658 28
VERON KIERTÄMISTÄ ESTÄVÄ SÄÄNNÖS (PerVL 33a ) * MITÄ ON VERON KIERTÄMINEN? NÄKEMYKSET KÄSITTEEN SISÄLLÖSTÄ VARSIN YHTENÄISET: SE ON MENETTELYÄ, JOKA EI OLE SUORAAN VASTOIN LAIN SANAMUOTOA, MUTTA TEKEE TYHJÄKSI LAIN TARKOITUKSEN * ENNEN VARSINAISEN NORMIN SÄÄTÄMISTÄ AINAKIN OSAAN KO. TAPAUKSISTA VOITIIN PUUTTUA NS. NÄENNÄISTOIMIOPIN PERUSTEELLA - SIMULOITU OIKEUSTOIMI: ESIM. PUOLISOIDEN VÄLINEN LAINAN MUOTOON PUETTU LAHJA - DISSIMULOITU OIKEUSTOIMI: ESIM. VANHEMMAN LAPSELLEEN LAHJOITTAMAT VARAT, JOIHIN ANTAJA PIDÄTTÄÄ KAIKKI KÄYTTÖ- JA TUOTTO-OIKEUDET * ENNEN VERON MÄÄRÄÄMISTÄ PYRITÄÄN SELVITTÄMÄÄN OIKEUSTOIMEN TOSIASIALLINEN LUONNE * KÄYTÄNNÖN SOVELTAMISTILANTEISSA KOROSTUVAT NÄYTTÖKYSYMYKSET JA TODISTUSTAAKAN JAKO - YLEISENÄ PERIAATTEENA VEROTUSKÄYTÄNNÖSSÄ ON OLLUT, ETTÄ SEN OSAPUOLEN, JOLLA ON SIIHEN PAREMMAT EDELLYTYKSET, TULEE ESITTÄÄ ASIASSA NÄYTTÖÄ PERINTÖVEROTUS * VERONKIERTOSÄÄNNÖSTÄ EI VOIDA SOVELTAA ESIM. SIIHEN TILANTEESEEN, ETTÄ PERINNÖNJÄTTÄJÄ TESTAMENTTAA OSAN VAROISTAAN LASTENLAP- SILLEEN JA MAKSETTAVAN PERINTÖVERON KOKONAISMÄÄRÄ PROGRES- SION TAKIA ALENEE * ENNAKKOPERINTÖ VAI LAHJA? - ONKO MYÖS JÄLKIKÄTEINEN ENNAKKOPERINTÖOMINAISUUDEN POISTAVA TAHDONILMAISU SALLITTU * PERINNÖSTÄ JA TESTAMENTISTA LUOPUMINEN - AINAKIN KOKONAISLUOPUMINEN ON KATSOTTU SALLITUKSI - NS. KVALIFIOIDUN PILKKOMISEN OSALTA NORMIN SOVELTAMINEN SAATTAA TULLA KYSEESEEN * LESKEN SUOJASÄÄNNÖKSIIN PERUSTUVASTA EDUSTA JA TASINKO-OIKEU- DESTA LUOPUMINEN - SIMULOITUJEN OIKEUSTOIMIEN OSALTA SOVELTAMINEN MAHDOLLISTA * OMISTAJATTOMAN TILAN TESTAMENTIT LAHJAVEROTUS * LAHJAN PILKKOMINEN - TULEEKO VEROVELVOLLISEN OSOITTAA OIKEUSTOIMELLE OLOSUHTEISIIN NÄHDEN JOKU MUU SELKEÄ KOKONAISTARKOITUS KUIN VERON VÄLTTÄMISPYRKIMYS? * HALLINTAOIKEUDEN VÄHENTÄMINEN - SILLOIN KUN HALLINTAOIKEUDEN PIDÄTTÄNYT LAHJANANTAJA EI TODENNÄKÖISESTI KOSKAAN VOI KÄYTTÄÄ OIKEUTTAAN, TULEE NORMIN SOVELTAMINEN HARKITTAVAKSI * HUOMATTAVIEN VELVOITTEIDEN PIDÄTTÄMINEN LAHJOITETTAVAAN ESINEESEEN - MITEN LAAJAT OIKEUDET LAHJANANTAJA VOI ITSELLEEN PIDÄTTÄÄ? 29
ESIMERKKI A:n kuollessa vuonna 2006 häneltä jäi leski B sekä kolme lasta C, D ja E. A:n jälkeen toimitetussa perunkirjoituksessa hänen varojensa nettomääräksi todettiin 9 000 euroa ja lesken B varoiksi 200 000 euroa. Leski B ilmoitti perunkirjoitustilaisuudessa vetoavansa AL 103.2 :n mukaiseen tasinkoetuoikeuteensa olla luovuttamatta omaa omaisuuttaan vainajan perillisille. Näin ollen perintöverotus kohdistuu vain vainajan varoihin eikä perillisten perintöosuuksista (3 000) määrätä lainkaan perintöveroa. Kolme vuotta myöhemmin leski ja perilliset toimittavat kuolinpesässä osituksen ja perinnönjaon noudattaen normaaleja puolittamis- ja tasajaonperiaatteita. Tällöin pesässä on edelleen vainajan A nimissä olevina varoina 9 000 euroa; lesken varat ovat samoin edelleen 200 000 euroa. A B 9 000 200 000 209 000 Osituksessa leski B saa puolet eli eli 104 500 euroa ja perilliset samoin 104 500 euroa. Perinnönjaossa perilliset saavat kukin 34 833,33 euroa. Perillisille tulee viime kädessä PerVL 33a :n nojalla määrätä jokaiselle erikseen lahjavero 34 833,33 euron osalta (2 790 euroa/perillinen). ARVIOVEROTUS (34 ) * ARVIOVEROTUKSEN TARKOITUKSENA ON PYRKIÄ TOIMITTAMAAN VEROTUS OIKEIN, VAIKKA VEROVELVOLLINEN EI SIIHEN ITSE MYÖTÄVAIKUTAKAAN * EDELLYTYKSENÄ, ETTÄ - PERUKIRJAA TAI VEROILMOITUSTA EI OLE ANNETTU TAI - SITÄ EI VOIDA OIKAISTUNAKAAN PANNA VEROTUKSEN PERUSTEEKSI * ARVIOVEROTUKSEN TOIMITTAMINEN EDELLYTTÄÄ, ETTÄ VEROVELVOLLISTA TAI TÄMÄN EDUSTAJAA ON TODISTETTAVASTI AINAKIN YRITETTY KUULLA * ARVIOVEROTUKSEN VANHENTUMISTA KOSKEVAT YLEISET VEROJEN VANHENTUMISEN PERIAATTEET - ABSTRAKTINEN VEROVELKASUHDE VANHENEE 10 VUODESSA SIITÄ, KUN SE ON SYNTYNYT; KOSKEE TÄSSÄ YHTEYDESSÄ TAPAUKSIA, JOISSA PERUKIRJAA TAI ILMOITUSTA EI OLE ANNETTU LAINKAAN - JOS TAAS ILMOITUSVELVOLLISUUS ON TÄYTETTY EDES PUUTTEELLISENA, ON SEN KATSOTTAVA YLEENSÄ SYNNYTTÄVÄN KONKREETTISEN VEROVELKASUHTEEN, JOKA VANHENTUU VIIDESSÄ VUODESSA VERONKOROTUS (36 ) * MYÖHÄSTYMISTAPAUKSISSA VEROVIRASTON ON MÄÄRÄTTÄVÄ VERON- KOROTUS, JONKA MAKSIMI ON 20 % (MINIMI 1 %) - KOROTUSTA EI TULE MÄÄRÄTÄ, JOS MYÖHÄSTYMISELLE ESITETÄÄN HYVÄKSYTTÄVÄ SYY - LAHJANLUONTEISISSA KAUPOISSA VERONKOROTUS MÄÄRÄTÄÄN, MIKÄLI KAUPPAHINTA ON TIETOISESTI SOVITTU OLENNAISESTI KÄYPÄÄ ALHAISEMMAKSI EIKÄ LUOVUTUKSESTA OLE ANNETTU LAHJAVERO- ILMOITUSTA 30