Sukupolvenvaihdokseen valmistavat askeleet

Transkriptio

1 Sukupolvenvaihdokseen valmistavat askeleet Joe Gummerus Legal Counsel

2 Sukupolvenvaihdosstrategiat Tavoitteena ja strategiana voi olla esimerkiksi: Mahdollistaa ja sallia omistuksen siirtyminen seuraavalle sukupolvelle Säilyttää osa yrityksestä itsellä ja mahdollistaa ja sallia osan siirtyminen seuraavalle sukupolvelle Tehdä työntekijöistä osakkaita (avainhenkilöt tai jopa kaikki työntekijät) Myydä koko yritys yhdelle tai useammalle työntekijälle Myydä ulkopuoliselle (vähemmistöosakkuus vs. koko yritys) Sivu2

3 Sukupolvenvaihdosstrategiat Tehdä yhteistyötä tai ottaa mukaan pääomasijoittaja omistajaksi (esimerkiksi sijoitus- tai kehitysyhtiö, yksi tai useampi yksityishenkilö tai yritys, johon on olemassa olevia liikesuhteita) Myydä liiketoiminta tai sulautua toiseen yhtiöön Yrityksen pörssilistautuminen Lopettaa yrityksen toiminta kokonaan tai osittain Sivu3

4 Valmistelutoimet ennen sukupolvenvaihdosta Yrityksen arvo? Mikä luovutusmuoto? Miten kauppahinta maksetaan? Miten kauppahinta rahoitetaan? Oikeustoimet ja muut toimenpiteet luovutuksen yhteydessä? Minkälaista tukea liiketoiminnan jatkaja saa? Sivu4

5 Yrityksen valmistelut Onko yritysmuoto sopiva? Kuinka suuri on siirtyvän yrityksen varallisuus? Onko yrityksellä raskas taserakenne? Onko tarvetta mahdollisille apuyrityksille? Sivu5

6 Yrityksen valmistelut Yritysmuodon muuttaminen, esimerkiksi henkilöyhtiöstä osakeyhtiöksi Yrityksen omistamat kiinteistöt, muu omaisuus tai vanhat voittovarat Jakautuminen Liiketoiminnan siirto Omien osakkeiden hankkiminen Sivu6

7 Sukupolvenvaihdoksen eri muotoja Myynti/Kauppa Lahja Perintö/Testamentti Suunnattu osakeanti Omien osakkeiden hankkiminen Yritys- ja rahoitusjärjestelyt sukupolvenvaihdoksen yhteydessä Sivu7

8 Osakassopimus Osakassopimus voi olla tärkeä asiakirja sukupolvenvaihdoksen yhteydessä, mikäli yrityksessä aloittaa useita omistajia sukupolvenvaihdoksen seurauksena. Osakassopimuksessa osapuolet voivat säännellä muun muassa yhtiön omistuksesta, rahoituksesta sekä siitä, miten yhtiössä tehdään päätöksiä. Osakassopimuksen laatiminen on aina tapauskohtaista käsityötä. Omistajien aktiivinen osallistuminen osakassopimuksen laatimiseen on ensiarvoisen tärkeää. Osakassopimus ei ole julkinen asiakirja. Ei sido yhtiötä, jos yhtiö ei ole osapuoli osakassopimuksessa. Täydentää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräyksiä. Lähtökohtaisesti etusijalla, huom. kuitenkin pakottava lainsäädäntö. Sivu8

9 Tärkeimmät ja yleisimmät kohdat osakassopimuksessa sukupolvenvaihdoksen yhteydessä: Omistusrakenne Rahoitus Yhtiön varojen jako Päätöksenteko Tiedonsaanti ja tiedon jakaminen Yhtiön hallinto (sisältäen hallituspaikat) Osakkeiden omistus ja luovuttaminen Salassapito Sopimusrikkomus ja sopimuksen irtisanominen Työvelvollisuus Kilpailukielto Sopimuskausi Riidanratkaisu Sivu9

10 Avio-oikeus, perintö ja lahja Sivu 10

11 Avio-oikeus Avioliittoon vihkiminen ei suoraan vaikuta omistussuhteisiin puolisoiden välillä - avioliiton aikana kumpikin puoliso omistaa yksin omaisuutensa ja vastaa yksin veloistaan (nimiperiaate). Poikkeukset: Perheen yhteisen kodin luovuttaminen edellyttää toisen puolison suostumusta. Molemmat puolisot vastaavat velasta, jonka jompikumpi puoliso on tehnyt perheen elatusta varten. Sivu 11

12 Avio-oikeus Kummallakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Avio-oikeutta voidaan rajoittaa tai se voidaan sulkea pois kokonaan avioehtosopimuksin, testamentin ehdoin tai lahjakirjan ehdoin. Avio-oikeus tulee ajankohtaiseksi vasta osituksessa, jota puoliso voi vaatia avioeroasian vireille tulon tai toisen puolison kuoleman yhteydessä. Sivu 12

13 Ositus Osituksessa puolisoista se, jonka omaisuuden säästö velkojen jälkeen on suurempi, maksaa toiselle puolisolle tasinkona sen verran, että kumpikin saa yhtä paljon puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden säästöstä. Esimerkki: A:n omaisuus: B:n omaisuus: Yhteensä: Osituksen tulos: B:n tulee maksaa A:lle tasinkona jotta molempien puolisoiden osuus on Sivu 13

14 Ositus puolison kuoleman yhteydessä Mikäli kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä, perii eloonjäänyt puoliso kuolleen puolison omaisuuden kokonaisuudessaan. Molempien puolisoiden kuoltua on viimeksi kuolleelta puolisolta jäänyt omaisuus jaettava kummankin puolison perillisten kesken. Mikäli kuolleelta puolisolta jää rintaperillisiä, voivat eloonjäänyt puoliso tai rintaperilliset vaatia ositusta. Sivu 14

15 Ositus puolison kuoleman yhteydessä Omaisuus jaetaan kahteen yhtä suureen osaan eloonjääneen puolison ja rintaperillisten välillä, jos eloonjääneen puolison omaisuus on pienempi kuin kuolleen puolison omaisuus. Jos eloonjääneellä puolisolla on enemmän omaisuutta kuin kuolleella puolisolla, eloonjääneellä puolisolla on oikeus pitää kaikki oma omaisuutensa itsellään (toisin sanoen tasinkoa ei makseta). Eloonjääneellä puolisolla on lisäksi oikeus hallita jakamattomana perheen yhteistä kotia ja sen tavanomaista asuntoirtaimistoa. Sivu 15

16 Avopuolisoiden yhteistalouden purkaminen Lainsäädäntö tahdonvaltaista Avopuolisoilla tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia parisuhteen (avoliiton) osapuolia. Osapuolet asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai heillä on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Sivu 16

17 Avopuolisoiden yhteistalouden purkaminen Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella. Yhteistalouden hyväksi annetuksi panokseksi katsotaan: työ yhteisen talouden tai toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi; varojen käyttö yhteiseen talouteen; varojen sijoitus toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen; tai muu näihin verrattava toiminta. Sivu 17

18 Avioehtosopimus Avioehtosopimus= sopimus avio-oikeuden rajoittamisesta Muotovaatimus: Avioehtosopimus on tehtävä kirjallisesti, ja kummankin puolison ja kahden esteettömän todistajan allekirjoitettava sekä rekisteröitävä (maistraatti). Voidaan tehdä milloin tahansa avioliiton aikana tai ennen avioliittoa, jolloin avioehtosopimus tulee kuitenkin voimaan vasta avioliiton voimaan tullessa Voi olla yksipuolinen, molemminpuolinen tai rajoitettu tiettyyn omaisuuteen. Voidaan siis rajoittaa esimerkiksi yhtiön osakkeisiin. Sivu 18

19 Avioehtosopimus ja ositus Esimerkki tavanomaisesta molemminpuolisesta avioehtosopimuksesta: A:n omaisuus: B:n omaisuus: Osituksessa A saa pitää itsellään ja B Sivu 19

20 Avioehtosopimus ja ositus KKO:n päätöksen mukaan avioehto voi olla ehdollinen siten, että avio-oikeutta ei ole, jos avioliitto purkautuu toisen aviopuolison kuoleman johdosta. Esimerkki: A:n omaisuus: B:n omaisuus: Osituksessa A:n kuoleman jälkeen B saa (sisältäen tasinko ) ja loput jaetaan A:n perillisten kesken. Sivu 20

21 Avioehtosopimus ja ositus Esimerkki yksipuolisesta avioehtosopimuksesta, joka rajoittaa ainoastaan toisen osapuolen avio-oikeutta: A:n omaisuus: B:n omaisuus: Osituksessa A saa avioehtosopimuksen nojalla pitää itsellään ja saa sen lisäksi vielä tasinkona B:ltä, joka saa pitää itsellään vain Avioehtosopimusta voidaan sovitella, jos se muutoin johtaisi kohtuuttomuuteen. Sivu 21

22 Perintö Perinnönjaossa kuolinpesä jaetaan perimysjärjestystä noudattaen huomioiden mahdolliset testamenttimääräykset. Perillisen oikeutta lakiosaan (= puolet perintöosasta) ei voida rajoittaa testamenttimääräyksillä. Ennen perinnön jakoa on toimitettava omaisuuden ositus, mikäli kuolleelta puolisolta jää leski/leskimies (eloonjääneen puolison omaisuus ei kuulu jäämistöön). Sivu 22

23 Perintö Esimerkki: A:lla ja B:llä on kaksi poikaa X ja Y, B kuolee. A:n omaisuus: ja B:n omaisuus: Vaihe 1, ositus: A:lla oikeus pitää Jäämistöosuus on siis Vaihe 2, perinnönjako: X ja Y perivät molemmat mutta A:lla oikeus hallita jakamattomana yhteistä kotia ja tavanomaista asuntoirtaimistoa. Sivu 23

24 Perintö Esimerkki perimysjärjestyksestä: A:lla on kaksi poikaa X ja Y, joista molemmilla on kolme lasta. A:n omaisuus: A ja poika Y kuolee. X perii puolet :sta eli Kuolleen Y:n sijaan tulevat Y:n kolme poikaa, jotka jakavat tasan toisen puolen :sta. Y:n pojat perivät siis kukin Sivu 24

25 Perintö Esimerkki lakiosa vs. testamentti: A:lla on kaksi poikaa X ja Y. A:n omaisuus: A on testamentannut kaiken omaisuutensa Y:lle. X:llä on rintaperillisenä oikeus lakiosaansa testamentista huolimatta ja saa siten Y saa testamentin nojalla Sivu 25

26 Perintö Oikeudesta perintöön voi luopua. Mikäli haluaa luopua perinnöstä, on luovuttava kaikesta, eikä perinnöstä voi luopua osittain. Perinnöstä luovuttaessa perintö siirtyy perimysjärjestyksessä seuraavalle, eikä luopuja voi luopua perinnöstä toisen hyväksi eli ei voi määrätä kenelle perintö siirtyy. Sivu 26

27 Testamentti Muotosäännös: kirjallisesti, kaksi esteetöntä todistajaa todistaa testamentintekijän allekirjoituksen (poikkeuksia on olemassa). Annetaan tiedoksi perillisille testamentin tekijän kuoltua. Voidaan peruuttaa vapaamuotoisesti, mutta täydennys on tehtävä lain muotovaatimusten mukaisesti. Testamentin saajalla on oikeus pidättyä testamentin vastaanottamisesta. Keino hypätä esimerkiksi yhden sukupolven yli. Sivu 27

28 Testamenttityypit Yleisjälkisäädös Testamentintekijän omaisuus kokonaisuudessaan, osa siitä tai se, mitä muiden määräysten täyttämisen jälkeen on jäljellä. Testamentinsaaja (yleisjälkisäädös) on kuolinpesän osakas ja hänellä on siten velvollisuuksia perunkirjoitusta koskien. Sivu 28

29 Testamenttityypit Omistusoikeustestamentti Täysi omistusoikeus esineeseen, rahamäärään jne. Hallintaoikeustestamentti Oikeus hallita tiettyä omaisuutta tai testamentintekijän omaisuutta kokonaisuudessaan, käyttöoikeus omaisuuteen ja sen tuottoon. Ei voi antaa oikeutta luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Sivu 29

30 Testamenttityypit Rajoitettu omistusoikeustestamentti Rajoitettu oikeus: Testamentattu omaisuus siirtyy ensisijaiselta testamentinsaajalta toissijaiselle testamentinsaajalle, mutta ensisijaisella testamentinsaajalla on oikeus määrätä omaisuudesta (ei kuitenkaan testamentin kautta). Keskinäinen testamentti Puolisot testamenttaavat omaisuuden toisilleen. Toisen puolison kuollessa eloonjäänyt perii kuolleen puolison omaisuuden. Puolisoiden perilliset saavat omaisuuden vasta eloonjääneen puolison kuoltua. Veroseuraamusten vuoksi suositellaan, että hallintaoikeus testamentataan omistusoikeuden sijasta. Sivu 30

31 Lahja Muotosäännös: Mikäli lahja on annettu kiinteästä omaisuudesta tulee maakaaren muotosäännöstä kiinteän omaisuuden luovutuksesta noudattaa (huom. julkinen kaupanvahvistaja). Irtaimesta omaisuudesta annettu lahja ei ole määrämuotoinen, toisin sanoen suullisesti annettu lahja on sitova, tosin ei suositeltava. Lahjan antaminen on molemminpuolinen oikeustoimi, joka edellyttää tahtoa antaa lahja ja tahtoa ottaa lahja vastaan. Lahja on toteutettu, kun lahjansaaja on saanut lahjan hallintaansa Sivu 31

32 Kuolemanvaraislahja Lahjanlupaukset, joissa lahjan täyttäminen on kytketty lupauksen antajan kuolemaan, eivät ole sallittuja. Testamentti (sisältäen muotosäännökset) on ainoa tehokas tapa tehdä tämänkaltaisia oikeustoimia. Lahjanantajan kuolema ennen lahjan täyttämistä ei vaikuta suoraan lahjan sitovuuteen. Sivu 32

33 Lahja ja ennakkoperintö Lähtökohta: Rintaperilliselle annettu lahja katsotaan ennakkoperinnöksi, ellei muuta ilmene (oletus: lahjanantaja ei suosi tiettyä rintaperillistä muiden rintaperillisten kustannuksella). Jos lahjansaaja ei ole lahjanantajan rintaperillinen, oletus on päinvastainen. Lahjanantaja voi milloin tahansa eläessään vapaamuotoisesti päättää, että lahja ei ole ennakkoperintöä tai päinvastoin. Tavanomaisia lahjoja (syntymäpäivälahjat jne.) ei katsota ennakkoperinnöksi. Sivu 33

34 Ennakkoperintö Ennakkoperintö on lahja, jonka perittävä antaa eläessään rintaperilliselle Vaikutus perinnönjakoon: Mikäli ennakkoperintöä koskeva vaatimus tehdään, tulee sen arvo ottaa huomioon perinnönjaossa, toisin sanoen perinnönjaossa ennakkoperintö vähennetään ennakkoa saaneen perillisen jako-osasta. Lahjalle määritetään tavallisesti arvo, joka sillä oli lahjaa luovutettaessa. Ennen perinnönjakoa ennakkoperintöosuus lisätään laskennallisesti jäämistöpääomaan. Jos perillinen on saanut ennakkoperintönä enemmän kuin mitä lakimääräinen perintöosa olisi ollut, ennakkoperinnönsaajan ei tarvitse palauttaa ylimenevää osaa jäämistöön (jollei muuta ole määrätty lahjaa annettaessa). Sivu 34

35 Yhteystiedot Joe Gummerus Legal Counsel Legal Services Ernst & Young Oy Pitkäkatu Vasa GSM: Puhelin: Faksi: Sivu 35

36 EY Assurance Tax Transactions Advisory EY lyhyesti EY on globaali tilintarkastuksen, verotuksen ja yritysjärjestelyiden asiantuntija ja liikkeenjohdon konsultti. Näkemyksemme ja korkealaatuiset palvelumme vahvistavat luottamusta pääomamarkkinoiden ja talouden toimintaan kaikkialla maailmassa. Kasvatamme huippuosaajia, joiden yhteistyöllä lunastamme lupauksemme ja rakennamme parempaa työ- ja liike-elämää sekä toimivampaa maailmaa asiakkaillemme, omalle henkilöstöllemme ja yhteisöille, joissa toimimme Ernst & Young Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. ey.com/fi