Uskallusta kasvuun kokemuksia Suomesta

Samankaltaiset tiedostot
Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Teollinen Internet. Tatu Lund

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Future Smart City. Tulevaisuuden kunta ekosysteemin ja alustatalouden keskiössä. Juha Ruokari. Huhtikuu 2018

WÄRTSILÄ KONEPAJASTA TEKNOLOGIAYHTIÖKSI

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Autokauppa kehittyy vauhdilla

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa

Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa

Tekesin kuulumiset Linkosuon Leipomo. Nuppu Rouhiainen

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

DOB-Datasta oivalluksia ja bisnestä valmennuskurssi. Palvelu- ja asiakaslogiikkaan perustuva liiketoimintamalli

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Etunimi Sukunimi

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo

Digitaloudesta kasvua 2015 tutkimus Palvelualojen työnantajat Palta ry. Pekka Vuorela Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Matti Paavonen 1

Venäjän-kaupan uusi normaali

Tekesin rahoituspalvelut yrityksille 2017 #

KONSERNIJOHTAJAN KATSAUS

Media- alan uusi strategia

Muokkaa perustyylejä naps. Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille

Kokemuksellisuus - mitä asiakaslähtöinen liiketoiminta tarkoittaa käytännössä. Fortune seminaari Marja Toivonen ja Anna Viljakainen, VTT

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Tiedolla johtaminen ja sähköiset palvelut. Sami Niskanen, Jari Uotila & Matti Koskivirta

Juha-Pekka Anttila VTT

10 askelta onnistumiseen

Korkean jalostusarvon materiaalit suljetussa raaka-ainekierrossa

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Energiatoimiala

Kasvun mahdollisuus. positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa. Esko Aho

Nostetta kuormankäsittelyyn

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

~,.//

Team Finland yritysten kansainvälistymisen tukena

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Kannattavasti kasvava YIT

Asiantuntijapalvelujen kansainvälistämisen keinot, mahdollisuudet ja haasteet - KIBS-selvityksen opit

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Krits. Kriminaalihuollon tukisäätiö Strategia

Takaisin tulevaisuuteen katse tulevaan

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Market Expander & QUUM analyysi

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

KÄLY Ideointi-iltapäivä

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

DIGIKYVYKKYYSKYSELYN TULOKSET POHJOIS-KARJALA

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta

Strateginen johtaminen edellyttää henkilöstöjohtamisen

Älyverkko sähköasiakkaiden palvelijana. Ympäristövaliokunta Tatu Pahkala

Parasta kasvua vuosille

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA

Sote-uudistus haastaa organisaatioiden liiketoimintaosaamisen. Heli Leskinen, lehtori, TAMK

TEOLLINEN YHTEISTYÖ JA YRITYKSEN STRATEGIA

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP,

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

MARKKINAVUOROPUHELUN ONNISTUMISEN AVAIMET Mitä markkinavuoropuhelu on ja miten sitä pitäisi toteuttaa?

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä Nuppu Rouhiainen

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

Tekesin (Business Finland) rahoituspalvelut yrityksille 2018 #

Ihmislähtöisiä innovaatioita

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Älykäs lipunmyyntiratkaisu älykästä tulevaisuutta varten YRITYS

Puuarkkitehtuurin ja rakentamisen edistäminen Suomessa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

HO sotehy palvelutuotannon ja uudistumisen näkökulmasta. alustavia pohdintoja

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Elinkeino-ohjelman painoalat

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Strateginen tavoite ilman odotettua tulosta ja sitä osaltaan mahdollistavaa toiminnan tavoitetilaa on vain ylevä toive.

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

DEEVA Using Data and Experiences in Novel Ecosystem Value Co-Creation

Toimintaympäristö: Yritykset

Yksi kumppani riittää

Transkriptio:

Uskallusta kasvuun kokemuksia Suomesta Northern Service Day 2.2.2017 Marja Toivonen marja.toivonen-noro@helsinki.fi gsm 040-533 4582

Palveluyhteiskunta - tässä ja nyt Palvelualat ovat jo neljänkymmenen vuoden ajan muodostaneet yli puolet taloudesta ja työllisyydestä niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Palveluyhteiskunta ei siis ole uusi asia, mutta sen merkitystä vähätellään. Nytkin kun Suomi on lähtenyt kasvuun, kuulee miltei päivittäin uutisista ettei tämä todellista kasvua ole kun elpyminen nojaa liiaksi palveluihin. Vallalla on vanha teollisuuden ja palvelujen vastakkainasettelu ja hyvin yksipuolinen näkemys teollisuustuotteiden viennin ensisijaisuudesta kehityksen moottorina. Kuitenkin myös palveluja voidaan viedä miksi siihen ei panosteta? Lisäksi teollisuuden menestys edellyttää palveluja miksi siitä ei puhuta vaan palvelut kuvataan paitojen pesemisenä toinen toisillemme?

Palveluviennin mahdollisuudet Suomalaiset palveluyritykset ovat olleet aktiivisia kansainvälisillä markkinoilla vuosikymmenien ajan. Ongelma on etteivät useimmat palvelujen kansainvälistymisen muodot näy tilastoissa ja siksi niitä ei huomioida. Suomalaiset asiantuntijayritykset (erityisesti insinööritoimistot) ovat harjoittaneet projektivientiä 1960-luvulta lähtien ja murtaneet käsitystä että palveluvienti alkaa aina naapurimaista (mm. Lähi-Itä oli varhaisia kohteita). Projektiviennin tärkeä ominaisuus on skaalautuvuus: samaa osaamista käytetään monissa eri maissa muokaten sitä kulloisiinkin olosuhteisiin. Hyvin traditionaalisiakin palveluja on kansainvälistetty konseptiviennin avulla. 160 vuotta vanha suomalaisyritys Lindström aloitti kansainvälistymisensä 1990-luvulla ja vuonna 2002 patentoi moduulipesula -konseptin. Se toimii nykyään useissa Euroopan maissa sekä Kiinassa ja Intiassa, joissa se on perustanut työvaatteita vuokraavia palvelukeskuksia useaan eri kaupunkiin.

Teollisuuden ja palvelujen vuorovaikutus Varsinaisten palvelualojen lisäksi yhä keskeisempään asemaan on nousemassa teollisuudessa tapahtuva palvelutoiminta. Syynä tähän on markkinoiden kypsyminen ja pienenevät katteet monien tuotteiden kohdalla, tasaisempi tulovirta monissa palveluissa ja palvelujen mahdollistamat läheisemmät ja pitkäaikaisemmat asiakassuhteet. Sen lisäksi että teollisuudessa tuotetaan palveluja, monia palveluja tuotetaan teollisuudelle tuotannon suunnittelua, prosessien hallintaa ja tuotteiden jakelua varten. Palvelut eivät ole vain kuluttajille suunnattuja. Nopein tapa lopettaa aikansa elänyt palvelujen vähättely onkin luultavasti se, että nostetaan esille kuinka paljon ja kuinka monenlaisia palveluja teolliset yritykset hankkivat ja tuottavat.

Teollisuudessa tuotettujen palvelujen moninainen luonne Palvelun tavoite Tuotetta tukevat palvelut Turvata tuotteen/ laitteiston asianmukainen toiminta Asiakkaan prosesseja tukevat palvelut Turvata tuotteen/ laitteiston optimaalinen käyttö asiakkaan toimintaympäristössä, minimoida käyttökatkot Asiakkaan liiketoimintaa tukevat palvelut Myötävaikuttaa asiakasyrityksen liiketoiminnan menestymiseen ja kasvuun Asiakassuhde Transaktiosuhde Suorituskumppani Strateginen kumppani Palvelun vaatima tietoperusta Esimerkkejä palveluista Perustieto tuotteesta ja asiakasyrityksistä Varaosapalvelu, korjaukset ja tilatut huollot Laajempaa tietoa eri tuotteista ja asiakkaista sekä tuotanto-prosesseista ja toimintaympäristöistä Ennakoiva huolto, määräaikaistarkastukset, jatkuva saatavilla olo ja päivystys, laitteiston modernisointi Laajaa tietoa asiakkaan arvoketjusta ja tavasta jolla palvelut siihen parhaiten kytkeytyvät; tietoa asiakkaan strategiasta Konsultointi, koulutus, taloudellinen neuvonta, liiketoiminnan optimointi ja integroidut ratkaisut

Ymmärrys asiakkaasta arvontuottajana koskee kaikkia aloja Lähtökohta: arvo ei ole sisällä tuotteissa ja palveluissa vaan se on mahdollisuus joka realisoituu kun tuotteita ja palveluja käytetään. Arvoa ei voi ensin tuottaa ja sitten toimittaa, vaan asiakas tuottaa osan arvosta kytkemällä yksittäisen palvelun muihin palveluihin. Siksi asiakkaat ovat kumppaneita, eivät tuotteen tai palvelun toimittamisen kohteita. Kumppanuus ei ole hyvän tahdon ele vaan välttämättömyys liiketoiminnan ja palvelun onnistumiselle. Asiakkaan osaaminen on kriittistä. Osaava asiakas on resurssi palveluntarjoajalle. Siksi on tukea asiakkaan omaa arvonluontia, ts. sitä miten asiakas tuotteita ja palveluja käyttäessään toimii. Lähde: Vargo ja Lusch, 2011

Digiaikakaudella palvelujen kehittäminen on ydinkysymys Tänä päivänä digitalisoituminen vaikuttaa kaikkeen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Se ei ole pelkkä teknologiaprojekti, vaan kysymys on palvelutalouden syvenemisestä: siitä miten ihminen ja teknologia kytketään toisiinsa tukemaan liiketoimintaa ja kansalaisten arkea. Digitalisaatio muuttaa syvällisesti tapaa jolla luodaan arvoa. Haasteena ei ole pelkästään yritysten ja toimintojen sisäinen tehokkuus, vaan tuotteiden ja palvelujen innovatiivinen yhdistäminen verkostojen avulla. Tietovarannot tulevat moninkertaistumaan kun digitaaliset laitteet tuottavat tietoa ja ovat vuorovaikutuksessa automaattisesti ilman ihmisen toimintaa. Tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia, joiden realisoituminen vaatii tietoa integroivia, analysoivia ja tulkitsevia palveluita. Älykkäät palvelut tulevat muodostamaan yhden yhteiskunnan merkittävimmistä infrastruktuureista.

Painopiste sekä kysynnän että tarjonnan kehittämisessä Palvelujen kehittämisen pullonkaulana ovat usein kysyntään liittyvät tekijät, mistä liike-elämän palvelut ovat havainnollinen esimerkki. Ulkoa ostetut asiantuntijapalvelut ovat yrityksille tärkeitä osaamisen kehittymisen takia, mutta heikosti järjestetty hankintatoimi saattaa tehdä yhteistyöstä satunnaista tai palvelujen ostamisesta pelkkään hintaan perustuvaa. Palvelutarjonnan puolella uusien ja heikosti kehittyneiden osa-alueiden tunnistaminen on tehtävä. Tällaisia alueita on mm. uusiin energiamuotoihin liittyvässä palvelutarjonnassa. Sitä mukaan kuin älykkäät sähköverkot ja hajautettu energia saavat jalansijaa, nousee kuluttajakäyttäytyminen kriittiseksi energiamarkkinoilla. Neuvontapalvelujen kehittämiseen olisi panostettava rinta rinnan teknologioiden kehittämisen kanssa.

Tietomassojen hyödyntäminen tulevaisuuteen suuntautumisessa Digitalisaatio lisää mahdollisuuksia arvioida sitä mitä on tapahtumassa. Taaksepäin katsomisen sijasta tulee uskaltaa ei vain puolustella jo tehtyä vaan ajantasaisen tiedon valossa arvioida tulevia vaihtoehtoja. Analysoitujen datamassojen saaminen päätöksenteon tueksi on olennaista, jotta pystytään huomioimaan monimutkaisten prosessien vaikutukset ja tarkastelemaan hyötyjä ja haittoja eri toimijoiden näkökulmasta. Tilastolliset mittarit tunnistavat tänä päivänä pääasiassa teollisella toiminnalla saavutettavia vaikutuksia. Ne mittaavat tuottavuutta ja kannattavuutta tuottajan kannalta. Yritysten pidemmän tähtäyksen kannattavuus riippuu kuitenkin ratkaisevasti asiakashyödystä, ja siksi tarvitaan asiakasarvoa kartoittavia indikaattoreita. Vaikuttavuus olisi nostettava tuottavuuden rinnalle keskeiseksi mittariksi.

Kiitos!