Mitä eteläkarjalaisille kuuluu? - EKSOTEn alueellisen terveys- ja hyvinvointi (ATH) tutkimuksen tulokset

Lappeenranta 20.03.2013 Mitä eteläkarjalaisille kuuluu? - EKSOTEn alueellisen terveys- ja hyvinvointi (ATH) tutkimuksen tulokset Jukka Murto, tutkija Risto Kaikkonen, kehittämispäällikkö 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 1

Mihin Etelä-Karjalassa ja sen osa-alueilla tarvitaan tietoa väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä? Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä! Parhaiten tätä elinvoimaisuutta voidaan edistää, kun suunnittelun ja päätöksenteon pohjana on luotettavaa aluetasoista ja väestöryhmittäistä tietoa asukkaiden, ei vain palveluita käyttävien terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tietoa tarvitaan palvelutarpeen arviointia, toimien kohdentamista, resurssien ohjausta ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten. Uusi Terveydenhuoltolaki ( 12) velvoittaa kuntia seuraamaan väestönsä terveydentilaa väestöryhmittäin. 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 2

Tietoperustainen päätöksenteko Evidence based policy making Päätöksentekoa ohjaa halu monipuoliseen tiedon hyödyntämiseen Päätöksentekoa suunnataan toiminnalliset tavoitteet voidaan asettaa seuranta-, arviointi- ja tutkimustietoon perustuen Päätöksentekoon tarvitaan Useista tietolähteistä poimittuja koonnoksia, koosteita, selvityksiä, tilastoraportteja Tietojalosteita, joissa numeroille annettu merkitys ja tulkinta Päätöksissä tarvitaan Työkaluja ja keinoja kuvaamaan päätöstä koskevat skenaariot Päätöksenteon läpinäkyvyyttä niitä jälkikäteen arvioitaessa 22.3.2013 THL / Kaikkonen 6/2012 3

Mihin Etelä-Karjalassa ja sen osa-alueilla tarvitaan tietoa väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä? Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä! Parhaiten tätä elinvoimaisuutta voidaan edistää, kun suunnittelun ja päätöksenteon pohjana on luotettavaa aluetasoista ja väestöryhmittäistä tietoa asukkaiden, ei vain palveluita käyttävien terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tietoa tarvitaan palvelutarpeen arviointia, toimien kohdentamista, resurssien ohjausta ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten. Uusi Terveydenhuoltolaki ( 12) velvoittaa kuntia seuraamaan väestönsä terveydentilaa väestöryhmittäin. 22.3.2013 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 4

Tähän pitäisi vaikuuttaa kaiketi? 22.3.2013 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 5

Saappaat savessa kokemuksia kunta/alueyhteistyöstä TEROKA, INDI, ATH, LATE jne. alueyhteistyön pohjalta tiedämme: Aluekohtainen tieto puhuttelee päätöksentekijöitä Tiedolla herättely toimii Tietojen helppo lähestyttävyys tärkeää Muodostuu laajat ja monipuoliset verkostot, yli hallintorajojen Tavoitteet viedään strategioihin, sitoutuminen 22.3.2013 THL / Kaikkonen 6/2012 6

THL: kansallinen kehittämisnäkökulma aluetasoiseen terveyseroseurantaan Väestöön kohdistuvat kyselytiedot tulisi kerätä kansallisesti yhtenäisesti koordinoidulla tavalla Parhaat mahdolliset indikaattorit tärkeimmistä ilmiöistä Tällöin varmistetaan tietojen avoin saatavuus ja niiden hyvä vertailukelpoisuus keskenään ja kartutetaan lisäarvona myös kansallisen tason tietoja Lisäksi samalla tutkimuslaitosyhteistyö tuo ison laitoksen asiantuntijatulkinnan lähemmäksi alueita ja mahdollistaa vuorovaikutuksen Isomman haasteen muodostaa se, että mikäli alueilla kerätään itsenäisesti pieniltä alueilta tietoja, ei em. asioita saavuteta Näistä aluiden tietotarpeia koskevista syistä THL on käynnistänyt uuden tutkimusperinteen Toiminnan tulee olla kiinteässä vuorovaikutuksessa Alueiden kehittämistyö osana kansallista kehittämistyötä (KASTE) ja toisinpäin THL:ssä meneillään olevaan indikaattoriohjelmaan ns. INDI-ohjelmaan, missä on tarkoitus esittää keskeisimmät aluetasoiset indikaattorit ja identifioida tietoaukot. Tietoaukkojen kansallinen paikkaaminen alueita palvellen Moni keskeinen seurattava ilmiö saadaan jatkossa Alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH:sta 22.3.2013 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 7

Merkitys- ja tulkintatiedolla suuri rooli Ilmiön merkitys ja tulkinta Määritelmä Vaikutus väestön hyvinvointiin Taloudellinen merkitys Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä Katso myös seuraavat osoittimet Asiasanat Tekninen kuvaus ja lisätiedot Laskeminen Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään Päivitystiedot Lisätiedot ja käytön rajoitukset Tietoaineisto Viitteet Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus Yhteystiedot Tietoaineiston yhteystiedot Esimerkki: http://www.terveytemme.fi/ath/ennakkotulokset/notes/ath_alco_cr.htm 22.3.2013 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 8

Väestön terveys- ja hyvinvointiseuranta KANSALLISET REKISTERIT - väestö - elinolot ym. - esim. HILMO, AVOHILMO PALVELUJÄRJESTELMÄN PAIKALLISET TIETOJÄRJESTELMÄT - palvelujen käyttö ja sisältö - esim. Effican, Pegasoksen sisältämät tiedot TUTKIMUKSET - koettu terveys - koettu hyvinvointi - elintavat - palvelutarve - esim. ATH tutkimus HAVAINNOLLISET INDIKAATTORIT + metatiedot + tulkinta - esim. INDI -hanke AINEISTOJEN YHDISTELYT Tutkimushankkeet - esim. THL:n sairastavuusindeksi INDIKAATTORITIETOJEN RAPORTOINTI, JAKELU JA ESITTÄMINEN - esim. SOTKAnet, Terveytemme, TEAviisari, Hyvinvointikompassi ym. Koskinen 2008 (muokattu) 22.3.2013 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 9

THL:lla lakisääteinen rooli terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa Kansallisesti merkittävien THL:n väestötutkimusten esittely Riskitekijätutkimukset: Finriski-tutkimusperinne Laaja-alaiset kliinisiä mittauksia sisältävät tutkimukset: Terveys2000- tutkimusperinne Aikuis- ja eläkeikäisen väestön terveyskyselyt(avtk/evtk)- tutkimusperinne Hyvinvointi ja palvelut: HYPA-tutkimusperinne AvoHilmon mahdollisuudet tulevaisuudessa Hyvinvointikompassi: julkaistu (8.5.2012)! Lasten ja nuorten terveysseurannan kehittäminen LATE Kouluterveyskysely-perinne Uutena avauksena alueiden tietotarpeisiin: ATH-perinne 22.3.2013 THL / Kaikkonen 6/2012 10

Mistä hyvinvointi- ja terveys(ero)tietoa on saatavissa? SOTKAnet: Väestörakennetta, hyvinvointia ja terveyttä sekä palvelujärjestelmää koskevia tilastotietoja kaikista Suomen kunnista sekä muilta keskeisiltä aluetasoilta. -Ei sosiaaliryhmittäin +Sisältää merkittävän määrän terveyserorelevanttia tietoa mm. elinoloista työttömyydestä, pienituloisuudesta jne. Terveytemme: Tietoa väestöryhmien välisistä terveyseroista. Rajattu määrä kansanterveyden kannalta merkityksellisiä terveysosoittimia +liki kaikki tiedot alueittan sosiaaliryhmittäin (koulutuksen mukaan) -Rajallinen alueellinen kattavuus: ei kuntatasolle kuin suurimmissa kaupungeissa TEA-viisari: kertoo terveyden edistämisaktiivisuudestanne +Kattavasti tietoja eri alueilta -Tuottaja arvioi itseään ja vastaajissa variaatioita Hyvinvointikompassi: valitut indikaattorit alueille ATH-kytkös Muut tieto/raportointilähteet: Tilastokeskus, KELA, Findikaattori, TEHO.. +Kattavasti tietoja vertailtavassa muodossa -Ei väestöryhmittäin 22.3.2013 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 11

22.3.2013 THL / Kaikkonen 6/2012 12

THL:n sairastavuusindeksi: Tavoitteena kuntien välisten sairastavuuserojen kuvaaminen mahdollisimman kattavasti nimenomaan sairauksien yleisyyttä kuvaavien tietojen perusteella Kokoaa yhteen useiden kansallisten rekistereiden tietoa 7 keskeisen sairausryhmän yleisyydestä kunnissa 13

THL:n sairastavuusindeksi: Sairausryhmien painotus indeksissä perustuu niiden merkitykseen a) kuolleisuuden, b) työkyvyttömyyden, c) elämänlaadun vajeen ja d) terveydenhuollon suorien kustannusten näkökulmasta Yleisindeksin lisäksi myös sairausryhmittäiset indeksit sekä vain yhden näkökulman huomioon ottavat indeksit; sekä ikävakioidut että vakioimattomat luvut 24:n indeksin sarja (2*(1+7+4) lukua) 14

Muuta tärkeää THL:n teemapalvelut kokoavat aihepiirejä yhteen: www.thl.fi/kaventaja : terveyseroasiaa www.thl.fi/kasvunkumppanit : lasten asiaa Sähköinen hyvinvointikertomus, KASTE-työtä www.hyvinvointikertomus.fi : pohjautuu SotkaNetin tietoihin, PROSESSIn kuvaaminen! 3/22/2013 THL / Kaikkonen 10/2012 15

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä niissä havaittavien [sosiaaliryhmien välisten] erojen kaventaminen (kunnat, alueelliset sekä kansalliset toimijat) edellyttää toimenpiteitä kaikilla seuraavilla osa-alueilla: Tavoitteen asettelu: strategiat, ohjelmat, poliittinen sitoutuminen Yhteistyö: rakenteet, vastuut, työnjako Tieto, seuranta ja arviointi Tavoitteen asettelu: strategiat, ohjelmat, poliittinen sitoutuminen Tietoa, seuranta ja arviointi: tieto päätöksenteon, kehittämistyön, ja seurannan ja arvioinnin perustana Yhteistyötä (ylihallinnollista, monitoimijaista): rakenteet, vastuut, työnjako Toimenpiteitä: kehittämishankkeet, palvelut, kohdentaminen Tiedosta toimintaan: kehittäminen, palvelut, kohdentaminen 22.3.2013 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 16

Tieto keskiössä, jolloin sen pitää olla avointa eri tarpeisiin TUTKIMUS DATA 22.3.2013 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 17

Tietoperusteinen päätöksenteko 22.3.2013 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 18

Väestöryhmittäiset terveyserot Aiemmin niukasti, THL:n maamu-tutkimuksen osalta jo enemmän venäläis- somali- ja kurditaustaisista. 22.3.2013 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 19

Lähde: Sihvonen A-P ym. 2007. 22.3.2013 THL / Kaikkonen 6/2012 20

Nykyään meillä Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin alueellisia ja kunnallisia seurantatietoja tarvitaan Kunnat tarvitsevat väestöryhmittäistä tietoa vaikutettavissa olevista ilmiöistä palvelutarpeen arviointia, toimien kohdentamista, resurssien ohjausta ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten. Lainsäädäntö velvoittaa kunnat seuraamaan väestönsä terveydentilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. (Kansanterveyslaki, 2006, 14 1a; Terveydenhuoltolaki 12, HE 90/2010, voimaan 1.5.2011) SHP:n rooli korostunut kuntien suuntaan (Terveydenhuoltolaki 34-36) Nykyinen tilanne on huono Väestökyselytietoihin perustuvia tietoja esimerkiksi elintavoista ja kansalaisten omista kokemuksista ei useimmiten ole saatavissa kuntatasolla tai edes aluetasolla. (myös lasten 0-13-vuotiaiden terveysseurannassa merkittäviä puutteita) Saatavilla olevat lähinnä rekistereihin perustuvat seurantatiedot eivät yleensä kuvaa tilannetta väestöryhmittäin. Kansallisissa terveysohjelmissa seurattaviksi esitettyjä osoittimia on runsaasti, ja samaa ilmiötä koskevat seurantasuositukset ovat keskenään osin ristiriitaisia. Seurantaosoittimien tulkinnassa tarvittava asiantuntemus on monissa kunnissa riittämätön. Näistä syistä kunnat eivät nykyisin suoriudu lakisääteisestä velvoitteestaan seurata väestönsä terveyttä. Kunnat tarvitsevatkin tukea terveys- ja hyvinvointiseurannan järjestämisessä. 22.3.2013 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 21

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH 22.3.2013 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 22

Tavoitteet ja merkitys Alue- ja kuntatoimijoiden sekä muiden sidosryhmien hyvä yhteistyö THL:n terveyden ja hyvinvoinnin osaamisen kanssa on paras tapa vahvistaa niin paikallista kuin kansallista terveys- ja hyvinvointiseurantaa. Luotettavan väestöryhmittäisen tiedon ja seurannan avulla voidaan pätevästi suunnitella palveluja ja muita väestön terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimia ja arvioida niiden vaikuttavuutta, jatkossa myös aluetasolla. Aikuisväestöä koskien tätä varten on käynnistetty THL:ssä uusi tutkimusperinne Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, jonka keskeisin tehtävä on: 22.3.2013 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 23

Tavoitteet Toteuttaa kansallisesti koordinoidusti alue- ja kuntakentän sekä kansallisen tason toimijoita palveleva ja riittävän nopea monitorointi päätöksenteolla vaikutettavissa olevista ilmiöistä vuosina 2012 2014. tarkastellaan kokemuksellisia ja henkilöitä koskevia asioita ja ilmiöalueita, joista ei saada tietoja rekistereistä kehitetään väestötutkimusten raportointia edelleen huomioiden jo tehty kehittämistyö verkostoitua alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti Tuoda esille alueellisia eroja, joka palvelee keskeisesti myös kansallisen tason tietotarpeita ja mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymistä. alueellisia eroja vaikutettavissa olevista tekijöistä ei ole raportoitu luotettavalla tavalla aiemmin johtuen riittämättömästä otoskoosta, nyt niitä tuotetaan paikkatietojen hyödyntäminen keskeistä monitieteisessä yhteistyössä uusien aluerakenteiden huomioiminen mahdollistettava Raportoitavien tietojen tuottaminen aina myös väestöryhmittäin aineiston sallimissa rajoissa sukupuolittain, ikäryhmittäin, sosiaalisen aseman mukaan (koulutus ym.) muiden tärkeiksi identifioitavien taustamuuttujien mukaan (sosiodemografiset tekijät ym.) 22.3.2013 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 24

Näin toimien ATH-tutkimuksessa erityisesti: Kerätään seurantatietoa sellaisista terveyden edistämistoimien suuntaamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä Kehitetään samalla tutkimuksen eri vaiheiden teknistä toteutusta käsityötä minimoivalla ja nopeaan raportointiin tähtäävällä tavalla Luodaan kunnille/kuntayhtymille edellytykset: seurata väestönsä ja sen osaryhmien terveyttä ja hyvinvointia terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, verrata omia tietojaan muiden alueiden tietoihin koko maan tilanteeseen asetettuihin tavoitteisiin 22.3.2013 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 25

Tutkimme päätöksenteolla vaikutettavissa olevia asioita ja ilmiöitä Osallisuutta, hyvinvoinnin kokemista, onnellisuutta, palveluiden tarpeidenmukaista saatavuutta ei saada rekistereistä Elintapoja ei saada rekistereistä Monia keskeisiä hyvinvoinnin vajeita voidaan ennaltaehkäistä parhaiten edistämällä hyvinvoinnin keskeisiä osatekijöitä, eli riskitekijöitä Diabetestakaan ei vähennetä parantamalla, tehostamalla ja kehittämällä diabeteksen hoitoketjua Vaan pitää vähentää sen riskitekijöitä Niitä saadaan ATH:sta Palveluita ei siis tulisi niinkään kehittää prosessinäkökulmasta, vaan väestön tarpeesta 22.3.2013 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 26

ATH-organisaatiokaavio 2012 Eläketurvakeskus KELA 22.3.2013 THL / Kaikkonen 27 & Murto 03/2013

Keskeisiä prosessia koskevia haasteita HYVÄ HYVINVOINTIKERTOMUS Prosessin kehittäminen ja erilaisten perinteiden integroiminen projektien luvatussa maassa Kehittäjät ja tutkijat Tiedot, tietolähteet, verkkopalvelut, tutkimustiedot Hankkeet, projektit, hajanaiset resurssit ja vastuutahot Osoittimia, osoittimia, osoittimia niitä on niin kiva miettiä, että mitä valitaan Mitä ne oikeasti tarkoittavat? Miten niitä pitäisi tulkita? Paljon yleistä keskustelua, mutta vähän sisällöllistä pohdintaa ilmiöiden sisällä Tieto on liian spesifiä? Tieto ei puhuttele? Tietoa ei nähdä osana toiminnan kehittämistä? Kentän ääni riittää? 22.3.2013 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 28

Valmiit ATH-tulokset Mistä liikkeelle ja missä muodoissa tietoja saa suoraan käyttöönsä? 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 29

22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 30

3. Tee valinnat 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 31

Heti tietoa mihin porautua: valitsin siis pylväskuvan 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 32

Kun valmiit tulokset eivät riitä Turvaudunko tutkimukseen? 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 33

Taulukkoraportti kertoo jakaumatiedot kaikista aineiston muuttujista 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 34

ATH-tutkimussuunnitelman, aineistopyyntölomakkeen runko, 1-2s. Tutkimuksen otsikko Tarkoitus/tavoitteet Tutkimuksessa tarvittavan aineiston kuvaus Tekijät Aikataulu Julkaisumuoto ja- kieli Yhteistyötahot Rahoitus/resurssit Suunnitelma lähetetään sähköpostise osoitteeseen risto.kaikkonen@thl.fi 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 35

ATH-tutkimuksen tuloksia Etelä- Karjalassa 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 36

Tutkimuksen sisältö pääteemoittain Taustatiedot: sosiodemografisia ym. tietoja Elinolot, työolot ja hyvinvointi: tulojen riittävyys, köyhyys, asuinympäristö, asunto, kommunikaatiovälineet ja niiden hyödyntäminen, osallisuus ja yhteisöllisyys, avun antaminen avunsaanti ja avuntarve, työelämä, luottamus Terveys ja hyvinvointi: perustiedot: mm. pituus ja paino, koettu terveys, sairaudet, oireilut, lääkkeiden käyttö, seksuaaliterveys, mielenterveys, onnellisuus, elämänlaatu Toiminta- ja työkyky: fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky, työkyky Elintavat: ruoka, suuhygienia, liikunta, tupakka, alkoholi ja päihteet, elintapamuutokset, uni Tapaturmat ja väkivalta: liikennetapaturmat, muut tapaturmat, suojaimet ja turvavälineet, kaatumiset, väkivallan tekijätahot, osallisuus väkivaltatilanteisiin Palvelut: terveys- ja sosiaalipalvelut, muut palvelut WHO-QOL: elämänlaatua kuvaavan mittarin 11 osiota kokoavana lopussa 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 37

Vastausaktiivisuus EKSOTE EKSOTE 4000 Kaikki: 52% 75+v: 64% 55-74v: 68% 20-54v: 35% Lappeenranta Imatra Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Imatra 1000 Kaikki: 51% 75+v: 64% 55-74v: 70% 20-54v: 30% Imatra 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 38

Koko Suomea edustava otos 8 000 Satunnaisotos koko Suomesta Luo vertailupohjan tuloksille ATH syksy 2012 yhteensä 37 000 suomalaista Myös teidän alueeltanne Lisäksi vuoden 2012 lopussa THL käynnisti ATHtutkimuksen valtakunnalistamisen ensimmäinen vaiheen -> parhaillaan kentällä 38 000 kansallinen otos juuri nyt! Heistä noin 1200 on pohjalaisia! Kirkkonummi, 3000 lisäotos Pohjois-Karjala lähdössä mukaan vuonna 2013 täydentävällä otoksella! 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 39

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY 22.3.2013 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 40

Koettu terveys ikäryhmittäin. Etelä-Karjalassa koettu terveys samaa tasoa kuin keskimäärin koko Suomessa. 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 41

Matalasti koulutetut kokevat terveytensä huonommaksi kuin korkeasti koulutetut. 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 42

Masennusoireilu yleisintä nuorimmassa ikäryhmässä: noin joka kolmannella 20 54 - vuotiaalla esiintynyt masennusoireilua 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 43

Etelä-Karjalassa unettomuus samaa tasoa kuin keskimäärin koko Suomessa 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 44

Masennusoireilu yleisempää vähemmän koulutetuilla, unettomuudessa ei koulutusryhmien välisiä eroja. 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 45

Sepelvaltimotaudin osalta tilanne Etelä- Karjalassa samaa tasoa kuin keskimäärin koko Suomessa 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 46

Itse raportoitu kohonnut kolesteroli. Vanhemmissa ikäryhmissä selvästi yleisempää. 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 47

Suuhygienian osalta selviä koulutusryhmien välisiä eroja. Korkeammin koulutetut harjaavat useammin hampaitaan kuin vähemmän koulutetut 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 48

TOIMINTAKYKY 22.3.2013 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 49

Noin joka viides yli 75-vuotias eteläkarjalainen kokee vaikeuksia arkiaskareista selviämisessä. - matalasti koulutetuilla avun tarve yleisintä 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 50

Noin joka viides eteläkarjalainen arvioi työkykynsä heikentyneeksi 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 51

Matalasti koulutetut arvioivat työkykynsä heikentyneeksi selvästi yleisemmin kuin korkeammin koulutetut 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 52

Alemmissa koulutusryhmissä kokemukset työn fyysisestä rasittavuudesta yleisiä. 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 53

Korkeasti koulutuilla kokemukset työn henkisestä rasittavuudesta yleisempiä kuin matalasti koulutetuilla. 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 54

Peräti joka kolmas 20 54 -vuotiaista eteläkarjalaisista ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka. Koulutusryhmien välillä erittäin suuria eroja! 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 55

Vähän koulutetuilla työssä jaksaminen eläkeikään asti heikompaa kuin korkeimmin koulutetuilla 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 56

HYVINVOINTI, OSALLISUUS 22.3.2013 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 57

Hyvinvointi Having - Loving - Being (Allardt 1976) Elintaso (having): tulot, asumistaso, työllisyys, koulutus, terveys Ystävyyssuhteet (Loving): paikallisyhteisyys, perheyhteisyys, ystävävyyssuhteet Itsensä toteuttamisen muodot (Being): arvonanto (status), korvaamattomuus, poliittiset resurssit, mielenkiintoinen vapaaajan toiminta <tekeminen> Hyvinvoinnin käsite on riippuvainen ajasta Hyvinvointi on pysyvämpi tila kuin onnellisuus (Wright 1963) 1900-luvun alkupuolelta BKT 1960-luvulta sosiaali INDIkaattorit: koulutustaso jne. 1970-luvulta subjektiivinen hyvinvointi Nykyään myös objektiivisten ja subjektiivisten vuorovaikutus Elämänlaatu: neljä ulottuvuutta.. psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja ympäristöulottuvuus 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 58

22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 59

Menojen kattaminen tuloilla eri ikäryhmissä 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 60

Menojen kattaminen tuloilla ja sosiaalinen asema 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 61

Jopa lähes neljännes 20 54 -vuotiaista joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan takia 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 62

Useampi kuin joka kymmenes eteläkarjalainen 20 54 - vuotias on pelännyt ruoan loppuvan, ennen kuin saa rahaa ostaakseen lisää 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 63

Jos ei ikä, niin sosiaalinen asema vaikuttaa elämänlaadun kokemiseen. miksi? 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 64

Osallisuus Osallistumisaktiivisuudella voidaan kuvata yksilön tai yhteisön sosiaalista pääomaa. Sosiaalisessa pääomassa on keskeistä osallistuminen sosiaaliseen toimintaan sekä luottamus ja vastavuoroisuus. Sosiaalista pääomaa on myös kutsuttu yhteisöllisyydeksi ja me-hengeksi. Aktiivinen sosiaalinen osallistuminen on yhteydessä hyvään koettuun terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Sen on havaittu lisäävän terveyttä (parempi koettu terveys ja psyykkinen hyvinvointi sekä väestötasolla pidempi elinikä). Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä voi olla: masentuneisuus, leskeys, pessimistinen elämänasenne, tarpeettomuuden tunne, heikentynyt terveydentila tai toimintakyky. Muita yhteydessä olevia tekijöitä ovat heikko sosiaalinen asema, alhainen koulutustaso, merkittävän ihmissuhteen päättyminen, palvelutalossa, laitoshoidossa Yksinäisyys voi olla myös yksilön oma valinta. Hyvä yksinäisyys, toivottu yksin oleminen voi olla hyvää, rauhoittavaa ja luovaa. tiedetään johtavan muun muassa lisääntyneeseen kuolleisuuteen, lisääntyneeseen terveyspalveluiden käyttöön, laitoshoitoon ja muistitoimintojen heikkenemiseen. Harrastus- ja osallistumisedellytysten turvaaminen voi auttaa syrjäytymisen ehkäisyssä, terveysja hyvinvointierojen kaventamisessa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Alueiden väliset erot voivat liittyä esimerkiksi välimatkoihin ja kulkuyhteyksiin, harrastus-, järjestöym. toiminnan tarjontaan, muuttoliikkeen vilkkauteen sekä sosiaalisen kanssakäymisen ja osallistumisen perinteeseen. 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 65

Aktiivinen osallistuminen eri ikäryhmissä. Etelä- Karjalassa nuorilla osallistuminen erilaisiin yhdistys-, kerho ja harrastetoimintaan hieman alemmalla tasolla kuin keskimäärin koko Suomessa 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 66

Aktiivinen osallistuminen yhteiskunnassa ja sosiaalinen asema ovat yhteydessä toisiinsa 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 67

Yksinäisyys: ikääntyneillä yleisempää, mutta nuoremmillakin verrattain yleistä 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 68

Vanhemmissa ikäryhmissä luottamus julkiseen terveydenhuoltoon ja oman kunnan päätöksentekoon vahvempaa kuin nuorimmassa ikäryhmässä 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 69

PALVELUT 22.3.2013 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 70

Palveluiden tarve ja käyttö Pelkän käytön kuvaaminen kertoo vain rajallisen kuvan palveluista käyttäneet Rekistereistä saadaan kattavasti kuvaa mm. potilasväestöä koskien käyttäneistä Käytön lisäksi tulee tietää palveluiden tarpeesta Voidaan arvioida muiden tunnuslukujen perusteella Voidaan kysyä myös henkilöltä suoraan: saiko palvelua tarpeeseensa Tarpeen ja käytön välillä voi olla epäsuhtaa unmet needs Tarve voi kuitenkin olla pohjatonta Mitä paremmat palvelut sitä suuremmat tarpeet Internetin mahdollisuus tuoda julkisia palveluita lähemmäksi ihmistä luo mahdollisuuksia käyttää palveluita henkilölle sopivana aikana. Sähköiset palvelut helpottavat asiointia myös harvaan asutuilla aluiella, missä välimatkat paikallisiin toimistoihin tai palvelupisteisiin ovat pitkiä. Sähköiset palvelut parhaillaan mahdollistavat joustavan tarpeeseen ja elämäntilanteeseen sopivan asioinnin ajankohdan, mutta väärin suunniteltuna ja ainoana vaihtoehtona sulkevat käyttäjistä pois henkilöt, joilla ei ole materiaalisia resursseja tai osaamista käyttää sähköisiä palveluita. Sähköisen asioinnin vapauttamat resurssit tulisi kohdentaa mahdolliseen katveeseen jäävien (mm. ikääntyneiden, alempien sosiaaliryhmien, työttömien yms.) ryhmien palvelemiseen. 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 71

Kirjastopalveluiden riittävyys tarpeeseen nähden 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 72

Kulttuuripalveluiden riittävyys 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 73

Nuorimmassa ikäryhmässä koetaan eniten tarpeeseen nähden riittämättömyyttä terveyskeskuslääkäri palveluihin. 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 74

Liikuntapalveluiden riittävyys koetaan melko hyväksi kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä. 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 75

Lähiympäristöt Asuinalueella ja elinympäristöllä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Eri ikäisillä erilaisia perustarpeita: liikkuminen, aktiviteetit, esteettisyys Julkinen joukkoliikenne takaa asukkaiden pääsyn käyttämään julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluita. Huonot julkiset joukkoliikenteen yhteydet kohdistuvat usein jo muutoinkin haavoittuvammassa asemassa oleviin henkilöihin, kuten pienituloisiin, vanhuksiin jne. joiden liikkuminen on julkisten liikenneyhteyksien varassa: lapsiperheet, ikääntyneet Liikkuminen ja asiointi ovat yksilötasolla tärkeitä tapoja pitää yllä yhteyttä yhteiskuntaan ja sosiaalisiin verkostoihin. Asuinympäristön ja asuinalueen koetun viihtyisyyden tiedetään olevan jakautunut myös sosiaalisen aseman mukaan. Korkeammin koulututetut ja ylemmät tuloluokat asuvat yleisimmin alueilla, mitkä koetaan viihtyisiksi. Asuinalueen viihtyisyyteen ja esteettisyyteen voidaan vaikuttaa. Viihtyisän asuinympäristön takaaminen kaikille on kunnan elinvoimaisuuden kannalta tärkeää. Asuinalueiden kaavoituksella ja maisemoinnilla on keskeinen merkitys asuinalueen viihtyisyyden kannalta. Viihtyisyyteen liittyvät erilaiset asiat kaupunkimaisissa ja maaseutumaisissa kunnissa. 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 76

Elintavat ja riskitekijät 22.3.2013 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 77

Lihavien osuus ikäryhmittäin 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 78

Lihavuus yleisempää alemmissa sosiaaliryhmissä 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 79

Tupakoinnissa suuria koulutusryhmien välisiä eroja 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 80

Mitä vähemmän koulutusta sitä yleisempää tupakointi on 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 81

Humalahakuinen juominen ikä- ja koulutusryhmittäin 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 82

Niukasti kasviksia käyttävien osuus. Keskiikäisillä eteläkarjalaisilla tilanne hieman parempi kuin koko Suomessa keskimäärin. 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 83

Kasvisten käytössä suuria koulutusryhmien välisiä eroja 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 84

Tulospoimintoja suoraan tulospalvelusta www.thl.fi/ath -oikealla ylänurkassa linkki tuloksiin Lääkäripalvelut http://www.terveytemme.fi/ath/2012/raportti/atlas.html?select=7&data=ath_service_htenough_htdoc_cr Kulttuuripalvelut http://www.terveytemme.fi/ath/2012/raportti/atlas.html?select=7&data=ath_service_oth_culture_cr Julkiset liikenneyhteydet http://www.terveytemme.fi/ath/2012/raportti/atlas.html?select=7&data=ath_neighbourhood_ptransp_cr Tyytyväisyys ihmissuhteisiin http://www.terveytemme.fi/ath/2012/raportti/atlas.html?select=7&data=ath_qol_relationships_cr Onnellisuuden kokeminen http://www.terveytemme.fi/ath/2012/raportti/atlas.html?select=7&data=ath_mentalht_happiness_cr Sosiaalinen aktiivisuus http://www.terveytemme.fi/ath/2012/raportti/atlas.html?select=7&data=ath_involvement_attended_cr Tulojen riittävyys ja köyhyys http://www.terveytemme.fi/ath/2012/raportti/atlas.html?select=7&data=ath_absdeprivation_sum_cr 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 85

Tutkimusohjelmia ja vastaavia käynnissä ja käynnistymässä Turun yliopiston kaupunkitutkimusohjelma Kajaanin AMK opinnäytetyökokonaisuus Järjestökentälle suunnitellaan Pohjois-Karjalassa aktivoidutaan Pohjois-Pohjanmaan SHP:n artikkelit Pohjanmaalla suunnitellaan laajaa ohjelmaa 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 86

Vaasa mukana! Kirjana Terveytemme.fi/maamu TOIMIA.fi Asiaan palataan vuonna 2014 Osana ATH:ta 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 87

Eli juuri tätä integroiden: kukaan ei yksin selviä tästä tai elämästä ylipäätään hengissä ;) Kuvan tarkoituksena ei ole yllyttää tupakointiin tai piipunpolttoon 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 88

Tutkimuskysymyksiä Keskustelunavauksia tutkimukseen ja tiedon hyödyntämisen suuntaan 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 89

Alueelliset erot hyvinvoinnissa, mistä ne aiheutuvat? Hyvinvoinnin keskeiset outcome-muuttujat Alueiden väliset erot ja niitä selittävät tekijät Hyvinvoinnin osatekijöiden väestöryhmäerot ja niitä selittävät tekijät pohjalaisessa väestössä Palveluiden riittävä saanti eri riskitekijöillä kuormittuneissa ryhmissä 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 90

Väestöryhmien väliset hyvinvointierot Hyvinvoinnin epätasa-arvoinen jakautuminen Sukupuolittain Siviilisäädyittäin Sosioekonomisen aseman mukaan: koulutus, ammattiasema, tulotaso, työllisyys/työttömyys Kuolleisuus ja sen seuranta? Palveluiden käyttö ja sen seuranta? 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 91

Päätökset eri tasoilla, tarve seurantatiedolle ja sitäkin saadaan! Valtakunnalliset päätökset Maakunnaliset päätökset SHP:n toiminta Kaupungin/kunnan päätökset Yksilön tekemät valinnat Yhteiskunnan luomat mahdollisuudet Huomioitava eri tulosalueiden tekemät päätökset myös vaikutuksiltaan toisiinsa, esim. tarinat Vaikutukset, kustannukset, kustannusvaikutukset 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 92

Miten saada aineistoa käyttöön? www.thl.fi/ath Mukaan tutkimukseen Tutkijat Selkeät ohjeet aineiston tilaamiselle Valmis suunnitelman pohja Ohjeet datan tilaamiselle Ohjeet aineiston käyttöönotolle Tulossa myös videoita aiheesta THL järjestää tutkijoille seminaarin keväällä Helsingissä Miten analysoin dataa eri tilasto-ohjelmilla 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 93

Kiitos mielenkiinnostanne! Risto Kaikkonen Kehittämispäällikkö THL/ATH p. 020 610 8176 risto.kaikkonen@thl.fi Jukka Murto Seppo Koskinen Tutkija Tutkimusprofessori THL/TA1 THL/TA1 p. 020 610 8570 p. 020 610 8762 jukka.murto@thl.fi seppo.koskinen@thl.fi Erkki Vartiainen Ylijohtaja THL/TA2 p. 020 610 8622 erkki.vartiainen@thl.fi Marja Vaarama Ylijohtaja THL/TA1 p. 020 610 6004 marja.vaarama@thl.fi 22.3.2013 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013 94