IKKU-kurssit 25.11. koulutus Kysymykset ja vastaukset
Ilmoittautumisen yhteydessä tulleet kysymykset (diat 2-6) Lääkärin alustukset, jotka jatkuvat keskusteluilla? Standardissa ohjeistettu kyseiseen sairauteen liittyvinä alustuksina kohderyhmä monisairaita. Vastaus työmenetelmissä kuvataan keskustelut, joissa päävastuun kantavat työpari tai erityistyöntekijät lyhyet valmistellut alustukset, joihin valmistetaan myös lääkäri, jos hän osallistuu keskusteluihin Keskusteluaiheet voivat olla muutakin kuin sairauskeskeisestä ajattelusta lähteviä 2
Onko Kelan edustaja mukana, kun palveluntuottaja tekee esivalintaa? Vastaus esivalinnan tekee palveluntuottajan henkilöstö Kelan esivalintahenkilö tekee ratkaisun palveluntuottajan esivalinnan perusteella, arvioiden laajasti standardissa kuvattuja, kurssille hyväksymisen edellytyksiä 3
Kumpi on tärkeämpi valintakriteeri - alueellisuus vai kuntoutustarve ryhmää koottaessa? Vastaus asiakkaan kuntoutustarve on tärkein valintakriteeri jos mahdollista, voi palveluntuottajan henkilöstö esivalintaa tehdessään ottaa huomioon ryhmän kokonaisuuden ja valita mahdollisuuksien mukaan asiakkaat samalta paikkakunnalta 4
Haetaanko ensisijaisesti vertaistukea vai toimintakyvyn ylläpitämistä / parantamista? Vastaus Kurssin yleisissä tavoitteissa on toimintakyvyn turvaaminen ja parantaminen. Tämän on tarkoitus olla jatkumo myös kuntoutuksen jälkeen ikääntyneen arjessa Vertaistuen saaminen saa olla ikääntyneen yksilöllinen tavoite ja näitä kahta ei voi rinnastaa 5
Miten kuntoutusseloste saataisiin sellaiseen muotoon, josta vastaanottaja löytää helposti olennaisen ja jaksaisi lukea sen. Kuntoutusselosteet ovat nykyisessä muodossa pirstaleisia ja melko paljon palveluntuottajan aikaa vievä. Vastaus Standardin yleisessä osassa (3.2.6 Kuntoutuspalaute) kerrotaan tarkalla tasolla, mitä palautteeseen kirjataan IKKU-kurssien kuntoutuspalautteissa on mahdollista yhdistää työparin jäsenten huomiot, eli välttää asioiden toistaminen Palautteen kirjaamisessa kannatta pohtia lukijan asemaan asettumista ja kirjata asiat olennaisia asioita korostaen 6
Kysymykset koulutuspäivän aikana Työryhmän kokoonpano, toive olisi ollut neljä jäsentä työryhmässä kuten nykyisin Vastaus: Uudistettu standardi antaa uudella tavalla mahdollisuutta työryhmän ja erityistyötekijöiden joustavaan käyttöön kuntoutuksen toteuttamisessa. Työryhmän jäsenten määrää vähennettiin, koska kuntoutuksen toteuttaminen lähtee erilaisesta tavasta toteuttaa kuntoutusta. Lisäksi IKKU-kursseilla on työparitoiminta keskeisessä asemassa. Työparin jäseninä voivat toimia työryhmän jäsenet ja erityistyöntekijät. 7
Kysymykset koulutuspäivän aikana Standardin mukaan kurssille voidaan valita hakija, jonka MMSE tulos on yli 24. Kurssille ei valita jos MMSE tulos on alle 24. Miten toimitaan jos MMSE tulos on tasan 24? Vastaus: Palveluntuottaja tekee kurssille osallistuvien kuntoutujien esivalinnan. Jos MMSE testin tulos on tasan 24, arvioi palveluntuottaja hakijan muita toimintakyvyn osatekijöitä. Jos palveluntuottajan esivalintaa tekevä henkilö arvioi hakijan selviytyvän kurssilla, hän suosittelee esivalittavaksi. 8 Palveluntuottajan esivalintaa tekevä henkilö ei valitse hakijaa kurssille jos hän arvioi hakijan mahdollisia tulevia vaikeuksia kurssilla kun MMSE on tasan 24. Ja lisäksi muut toimintaedellytykset ovat puutteellisia jollakin ICF luokituksen osa-alueella.
Kysymykset koulutuspäivän aikana Kuittien säilyttäminen julkisen kulkuneuvon käytöstä? Kuntoutukseen tulomatka ja erityiskulkuneuvon käyttö kuka arvioi erityiskulkuneuvon käytön? Vastaus: Matkakorvaushakemukseen ei tarvita liitteitä, jos matka on tehty omalla autolla ja matkan pituus on alle 100 km tai matka on tehty julkisella kulkuneuvolla. Todistuksen matkakorvausta (SV67) varten voi kirjoittaa Valviran hyväksymä terveydenhuollon ammattihenkilö http://www.kela.fi/matkat_nain-haet 9
Seuraavana näkökohtia palveluntuottajien vastauksista, joita kirjasitte ilmoittautumisen yhteydessä
Mikä parantaa kuntoutujan mahdollisuuksia saada paras mahdollinen kuntoutus? Esivalinta mahdollistaa että kurssin ryhmän kuntoutujista voi saada vertaistuellisesti parhaan mahdollisen ryhmän. Tarkoituksenahan on saada toimintakykyä ylläpitävä/parantava vaikutus. Sekä tavoitteellisuus. Työparitoiminta/pienryhmät. Tulopäivän rakenteen muutos (mahdollisuus käyttää tulopäivä ryhmäytymiseen, eikä yksittäisiin y- aikoihin/tulohaastatteluihin). Kurssin osallistujat ikäihmisiä, tulopäivä hyvä saada rytmiltään rauhallisemmaksi. Kotikäynnit säilyivät, ovat tärkeitä. Mittareissa tapahtunut muutoksia -> käytetään myös jatkosuunnitelmien tekemiseen. Pidemmät kuntoutustilanteet, mahdollisuus rauhallisempaan tempoon. Kuntoutusohjelman toteuttaminen niin, että ryhmäytyminen mahdollista. Esivalinta on erittäin hyvä tässä kuntoutusmuodossa. Tämän avulla saamme mahdollisuuden koota kuntoutujat maantieteellisesti mahdollisimman läheltä toisiaan, joka helpottaa kuntoutujien verkostoitumista suhteessa toisiinsa. Työparityöskentely tuo mielestämme tähän kuntoutusmuotoon kaivattua eheyttä. Työparityöskentelyn aika on riittävän pitkä ja jatkuu prosessin omaisesti läpi koko kuntoutuksen. 11
Mikä parantaa kuntoutujan mahdollisuuksia saada paras mahdollinen kuntoutus? Uusi standardi mahdollistaa paremmin kiireettömämmän aloituksen kuntoutusjaksolle ja kuntoutujan kanssa pystytään entistä paremmin käymään läpi kuntoutuksen tarjoamia mahdollisuuksia ja toisaalta kuntoutujan motivaatiota ja tavoitteita. Ryhmän joustava jakaminen työparin ohjaamissa tilanteissa tuo myös lisää yksilöllisyyttä myös ryhmätilanteisiin. Konkreettiset tavoitteet ja välitehtävät. Kotikäynti ja verkostoyhteistyö. Ryhmien sisältöjen suunnitteleminen kuntoutujien kokemusten ja arjen tilanteiden mukaiseksi. (myös aiemmissa standardeissa huomioitu). Ryhmän jakaminen ryhmätilanteissa kuntoutujien tarpeiden mukaan tuo tehokkuutta esimerkiksi kotiharjoitteiden opetteluun ja kertaamiseen. Mahdollisesti myös kuntoutujien valinta samalta paikkakunnalta tms. jolloin kuntoutujilla paremmat mahdollisuuden yhteydenpitoon myös välijaksoilla ja kuntoutuksen päätyttyä. Kuntoutujien kanssa pyritään löytämään realistiset tavoitteet. Ryhmätilanteissa esimerkit, harjoitteet ym. sovelletaan arjen tilanteisiin. Työryhmänjäsenten keskinäinen ja kuntoutujan kanssa tapahtuva yhteistyö tuo eri näkökulmia esiin. 12
Mikä parantaa kuntoutujan mahdollisuuksia saada paras mahdollinen kuntoutus? Valintakriteerit, tavoitteet, työryhmä ja sisältö kohtaavat. Kurssi linkittyy kotiin ja arkeen, ei jää irralliseksi. Huomioitu hyvin kuntoutujaryhmä ja heidän toimintakyky ohjelman rakentamisessa. ryhmä on heterogeenisempi iän suhteen; helpottaa ryhmäytymistä ja todennäköistä toimintakykykin on samantasoisempi valinnaiset teemat mahdollistavat kohdentaa kuntoutusta ryhmän tarpeesta lähtöisin, voidaan keskittyä joihinkin teemoihin syvällisemmin ensimmäinen päivä ryhmäytymiselle on hyvä auttamaan ryhmäytymistä hyvää on se että kotikäynti ei ole pakko olla ens. jakson jälkeen, vaan se voi olla ensimmäisen tai toisen jakson jälkeen hyvä muutos: GAS voidaan tehdään haastattelun yhteydessä, tulee siinä luontevasti työparien joustava muodostaminen edistää yksilöllisten/ryhmien mukaista toimintaa/kuntoutusta 13
Mikä auttaa ikääntynyttä kuntoutujaa siirtämään kuntoutuksessa saatuja oppeja omaan arkeen? Toivoisimme, että kuntoutujat oikeasti löytäisivät vertaistukea lähiympäristöstä eikä sairaudet tai toimintakyky estäisi sitä. Uskon kotikäynnin olevan tässä avainasemassa sekä omaisten osallistumisen kurssin 2 viimeisenä päivänä. Tavoitteet ohjaavat kaikkia työntekijöitä kuntoutuksen toteutuksessa. Standardin painotus verkostotyöstä, ryhmävastaavan yhteydenotto jaksojen välillä sekä kotikäynti ja omaisen osallistuminen viimeisellä jaksolla kotikäynti ja omaisen mukana oleminen vahvistavat varmasti tavoitteiden saavuttamisen mahdollisuutta ja sitouttaa kuntoutujaa entistä paremmin omaisen mukana oloa voisi hyödyntää tavoitteiden arvioinnissa / laadinnassa ja näin ollen tehdä tavoitteista "julkiset" kuntoutuksen jatkon turvaaminen prosessin päätyttyä - entistä aktiivisempi ote verkostotyöhön paikallistuntemus parantaa mahdollisuuksia selvittää ja tarjota prosessia tukevaa, kotipaikkakunnalla tapahtuvaa toimintaa kuntoutujan tueksi 14
Mikä auttaa ikääntynyttä kuntoutujaa siirtämään kuntoutuksessa saatuja oppeja omaan arkeen? Kotikäynti, omaisten osuus, välitehtävät, verkosto ja konkreettinen tavoite tukevat oppien siirtämistä omaan arkeen. Edellä mainittuja asioita viemme käytäntöön, jokaisen kuntoutujan yksilöllinen tilanne, vointi ja tarve huomioiden. Kuntoutujan oma tarve ja tavoite yhdistetään asiantuntijoiden näkemykseen, jossa arjen tarpeet nousevat etusijalle. esivalinta antaa mahdollisuuden valita kuntoutukseen samalta paikkakunnalta, se auttaa verkostoitumista kuntoutuksen aikana ja sen jälkeen. Mahdollistaa mm. harrastuksiin osallistumisen/ aloittamisen yhdessä. toiminnalliset menetelmät: auttavat siirtämään kuntoutuksessa toteutettuja asioihin arkeen 15
Miten itse sovellatte yllä mainittuja näkemyksiänne kuntoutuksen toteutuksessa? Avainasemassa on kuntoutuja ja hänen lähiverkostonsa sekä aktiivinen kuntoutushenkilöstö (moniammatillinen työryhmä ja erityistyöntekijät). Kuntoutuksen aikana tapahtuvat yksilötapaamiset, pienryhmätyöskentely, keskustelut, toiminnalliset menetelmät ja verkostotyö. Panostamme erityisesti ryhmäytymiseen sekä verkostotyöhön heti I jaksolla. Kannustamme ja annamme kuntoutujille välitehtäväksi olemaan yhteydessä toisiinsa. Tavoitteiden asettamiseen käytetään aikaa kuntoutujan kanssa. Tavoite käsitteenä voi olla vieras iäkkäämme kuntoutujalle ja asiasta keskustellaan myös ryhmässä yleisemmällä tasolla. GAStavoite kulkee kuntoutujan mukana kaikissa yksilötapaamisissa ja työntekijät tarkentavat ja arvioivat sitä kuntoutujan kanssa koko kunt. prosessin ajan. standardi antaa nyt vapaammat kädet soveltaa kuntoutusohjelmaa ryhmän tarpeiden mukaisesti 16
Miten kuntoutuksen tavoitteellisuutta voi lisätä GAStavoitteiden asettamisen avulla toteuttamassanne kuntoutuspalvelussa? Tavoitteiden asettamisessa pitää huomioida vahvemmin myös kuntoutuksen jälkeinen aika. Välitehtävien avulla myös edistetään motivaatiota kuntoutukselle kirjatut tavoitteet hyvä, kja sitoutuu silloin tavoitteisiin/oman toimintakyvyn ylläpitämiseen/kohentamiseen kuntoutuspäiväkirjakin hyvä: kirjataan tuntemuksia 17