Liite 3. Keskuspuisto. Osa-alue- ja kuviokohtaiset kommentit Laakso-Ruskeasuon, Pasilan, Maunulan, Paloheinän ja Haltialan osalta

Liite 3. Keskuspuisto. Osa-alue- ja kuviokohtaiset kommentit Laakso-Ruskeasuon, Pasilan, Maunulan, Paloheinän ja Haltialan osalta LAAKSO-RUSKEASUO Osa-aluetta koskevat yleiset huomiot Osa-alueella on useita, lähinnä kallioalueisiin tukeutuvia luonnontilaisen kaltaisien kangas- ja kalliometsien kokonaisuuksia, joita on säästetty aikaisemmissa metsänhoitotoimissa. Tärkeimmät tällaiset alueet ovat Laakson laaja kallioalue, Ruskeasuon hevosaitausten itäpuolen kalliomäki rinnemetsineen, jousiampumaradan etelä- ja itäpuolinen metsäalue, jousiampumaradan pohjoispuolinen kallioinen metsäalue sekä viljelypalstan itäpuolinen kallioita, kangasmetsiä, lehtoja ja korpia sisältävä monipuolinen metsäalue. Laakson laaja kallioalue ja sen sisällä olevat kangas- ja lehtometsäkuviot on kiitettävällä tavalla jätetty pääosin hoidon ulkopuolelle. Muualla lähinnä vain kallioalueet sekä yksittäisiä lehto- tai kangasmetsäkuvioita on jätetty hoidon ulkopuolelle. Virkistyskäytön ja luontoarvojen säilyttämisen ja kehittämisen kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että myös muut pääulkoilureittien ulkopuolella sijaitsevat varsinaiselta metsänhoidolta viime suunnitelmakaudella säästetyt alueet huomioitaisiin nykyistä paremmin niin hoitoluokituksessa (=lisää arvometsiä) kuin tarpeettomien hakkuiden välttämisessä. Esimerkiksi Ruskeasuon tallin länsi- ja pohjoispuolinen metsä sekä jousiampumaradan pohjoispuolella sijaitseva kallioalue ovat alueita, joille tällainen maltillinen hoitolinja olisi täysiin mahdollinen. Jos näiden alueiden reunametsät harvennetaan, uudistetaan ja väljennetään esitetyn mukaisesti, se lisää näkyvyyttä ympäröiville reiteille ja heikentää näiden alueiden metsäistä luonnetta olennaisesti. Suunnitelman hoitotoimenpiteistä merkittävä osa kohdistuu kuvioille, jotka rajoittuvat ulkoilu- ja/tai ratsastusreitteihin. Jonkinlaiset hoitotoimenpiteet näillä kuvioilla ovat suunnitelmakaudella usein perusteltuja, mutta monessa tapauksessa toimenpidetarve (pienpuuston hoito, mahdollisten kaatumavaarallisten puiden alas otto) rajoittuu vain reitin lähialueeseen. Monet hoitokuviot ulottuvat kuitenkin useita kymmeniä metriä reiteiltä, ja suunnitelman ylimalkaisuus mahdollistaa sen takia että reitin varressa järkeviä toimenpiteitä tehdään myös kuvion sellaisissa osissa, joissa toimenpidetarvetta ei ole ja se heikentää luonto-, virkistys- tai maisema-arvoja. Harvennushakkuita on suunnitelmassa esitetty suhteellisen isolle joukolle luonteeltaan hyvin erilaisia kuvioita. Osa esitetyistä harvennuskuvioista on METSO-kriteerien mukaisia arvokkaita metsiä (osa jopa puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltaisia), osa puulajisuhteiltaan yksipuolisia nuoria tai varttuneita kasvatusmänniköitä tai -kuusikoita. Jälkimmäiset ovat toimenpiteinä perusteltuja, mutta edelliset yleensä eivät. Hakkuusuunnitelmista tulisi karsia luontoarvoiltaan merkittäville alueille, kuten arvoluokka I ja II kääpäalueille sekä METSO-kriteerien mukaisiin luokkien I, II ja III kuvioille (näistä kaikkia ei tunnistettu vuoden 2011 METSO-selvityksessä) osoitettuja hakkuita. Niillä kuvioilla, joilla luontoarvoja omaavat kuviot rajoittuvat reitteihin, on tarvetta tarkemmalla ohjeistuksella rajoittaa toimenpiteitä tai varmistaa edes se, että kuvion elävän puuston tilaan kohdistuvat heikennykset kompensoidaan jättämällä kuviolle hoitotoimien yhteydessä maalahopuuta. Edellä esitetystä kritiikistä huolimatta osa-alueen hakkuuesityksissä on mukana myös melko paljon perusteltavissa olevia toimenpiteitä. Muun muassa suunnitelma-alueen kaakkoisosaan, Laakson

ratsastuskentän ja Pasilan koirapuiston väliselle alueelle esitetyt voimakkaat hakkuut ovat merkittävältä osin perusteltuja puuston kunnon ja reittien sijainnin takia, osaa tämänkin osa-alueen hakkuista on syytä tarkastella uudestaan. Kuviokohtaiset kommentit Tummennetulla on nostettu esille ne kuviot, joiden esitetyt käsittelyt ovat nähdäksemme luonto- ja virkistysarvojen kannalta ongelmallisimpia. Kuvio 1: Kuvio sopii sijaintinsa ja luonteensa (vanhaa, melko luonnontilaisen kaltaista havumetsää) puolesta säilytettäväksi ilman hoitotoimenpiteitä (esitetty näkymän avausta tai muuta erikoishakkuuta sekä pienpuuston harvennusta). Toimenpiteet on syytä poistaa. Kuvio 4.1: Esitetty taimikonhoito on tarpeen. Kuvio 5: Esitetty pienpuuston harvennus koko kallioalueella vaikuttaa melko ylimitoitetulta. Toimenpide on syytä rajata reittien varsiin ja kuvion länsireunaan. Kuvio 6: Puusto on jo melko harva ja uudistumista on alkanut tapahtumaan. Kuvion itäosassa on tehty melko mittavaa tuulenkaatojen korjuuta ja huonokuntoisten kuusten poistoa, jonka seurauksena on syntynyt latvusaukko. Etenkään kuvion länsiosan puuston väljentämistä ei ole syytä toteuttaa. Toimenpiteeksi suunnitelmakaudella riittää yksittäisten puiden poistaminen reitin varrelta. Esitetty toimenpide on syytä kokonaan poistaa tai korvata yksittäisten puiden poiminnalla. Kuvio 7: Esitettyä toimenpidettä (uudistaminen luontaisesti latvusaukolla) voidaan pitää perusteltuna. Reittien ja ratsastusreitin turvallisuuden kannalta puusto on järkevää uudistaa, koska kuviolla esiintyy yleisesti pihkavuotoisia kuusia. Kuvio 9: Iso kuvio, jolla kasvaa vanhapuustoista (valtapuusto 80-100-vuotiasta, mänty runsain puu) sekapuustoa. Puustoa on aikaisemmin harvennettu. Kuviolla on jonkin verran pystyyn kuolleita kuusia ja keloja ja se on erinomaista virkistysmetsää. Esitetyn toimenpiteen (metsän uudistaminen väljentämällä) tuloksena olisi nykyistä yksitoikkoisempi metsänrakenne, jossa vain pihlajavesakko sekä hitaasti kuusi uudistuu. Kuviolle sopisi väljentämistä paremmin harkittu ja pienimuotoinen latvusaukoilla uudistaminen. Puuston kunnon takia se kannattaisi kuitenkin jättää vasta seuraavalle suunnitelmakaudelle. Tulevalla kaudella riittänee muutaman ulkoilureittien varren huonokuntoisemman puun kaato maalahopuuksi sekä pihlajaan kohdistuva pienpuuston harvennus. Kuvio 11: Viihtyisä kolmen pääpuulajin muodostama vanha havusekametsä. Esitetty kuusen "hävityshakkuu" ("männyn ja koivun luontainen uudistaminen") merkitsisi luonto- ja virkistysarvojen olennaista heikentämistä. Kuvio on syytä jättää ilman hakkuutoimenpidettä. Kuviolla ei suunnitelmakaudella ole muuta tarvetta kuin ratsastusreitin reunan pienpuuston poisto. Kuvio 14: Lehtipuuvaltainen, erirakenteinen ja puustoltaan monipuolinen lehtokuvio, joka suunnitelman mukaan on 40-60-vuotiasta. Esitetty toimenpide on uudistaminen latvusaukolla, joka vaikuttaa hieman ylimitoitetulta. Puuston uudistuminen etenee myös, mikäli toimenpiteeksi muutetaan kuvion luonteeseen paremmin sopiva yksittäisten puiden poiminta. Lisätoimenpiteenä esitetään vieraslajien poistoa (jättipalsami, jättitatar). Kuvio 15: Kuviolle ei ole esitetty toimenpiteitä. Jättipalsami on vallannut alikasvillisuutta, ja sen leviäminen naapurikuvioille olisi syytä estää. Esitetään lisätoimenpiteenä vieraslajin poistoa. Kuvio 18: Rinnekuviolla on todettuja METSO-arvoja ja lisäksi se sisältyy Ilmalan alueen

arvoluokka I:n kääpäalueeseen. Kuviolle on esitetty toimenpiteinä "näkymän avausta tai muuta erikoistoimenpidettä sekä pienpuuston harvennusta. Kallioalue on jo riittävästi näkyvillä, joten toimenpide on syytä poistaa. Pienpuuston harvennus on tarpeen lähinnä reitin varressa. Varsinaisen hakkuutoimenpiteen poistaminen kuviolta ei estä sitä, etteikö mahdollisia reitin kannalta ongelmallisia puita voisi suunnitelmakaudella kuviolta maltillisesti kaataa. Kuvio 19: Hieno kalliomäki, joka ansaitsisi tulla huomioiduksi arvometsänä (C5). Kuvio 20: Esitetyn hakkuun ("Näkymän avaus tai muu erikoistoimenpide") mielekkyyttä ja tarvetta ei voi asiapohjalta arvioida ilman tietoa hakkuun tavoitteesta ja toteutustavasta. Kuvion sijainti ulkoilureitin ja talojen välissä ei ainakaan lisää perusteita näkymien avaamiseen. Kuvio 22: Osin soistunut koivuvaltainen kuvio, joka kuuluu osana arvoluokka I:n kääpäalueeseen. Esitetty harvennushakkuu mahdollista toteuttaa kevyenä, mikäli merkittävä osa kaadettavista rungoista jätetään maalahopuuksi. Kuvion harventamatta jättäminen toki ratkaisuna luontoarvojen kehittymisen kannalta paras. Kuvio 24: METSO I-luokan runsaslahopuustoinen kangasmetsä, joka on myös osa arvoluokka I:n kääpäaluetta. Kuvio tulisi luokitella arvometsäksi (C5) ja poistaa sille esitetyt toimenpiteet (yksittäisten puiden poisto ja pienpuuston harvennus). Toimenpiteiden poistosta huolimatta suunnitelmakaudella on perusteita kaataa reittien lähimmät kuolleet ja huonokuntoisimmat kuuset maalahopuuksi kuviolle. Kuvio 25: METSO-selvityksessä arvokkaaksi todettu luonnontilaisen kaltainen kangasmetsäkuvio etäällä reiteistä kahden kallionyppylän välissä, kuuluu myös arvoluokka I:n kääpäalueeseen. Esitetty harvennus on poikkeuksellisen huonosti harkittu ja luonto- ja virkistysarvoille erityisen haitallinen. Toimenpide (kuten myös tarpeeton pienpuuston harvennus) tulee poistaa ja merkitä kuvio arvometsäksi (C5). Kuvio 28: Arvometsäkuviolle ei ole esitetty toimenpiteitä. Jättipalsami on levinnyt arvokkaaseen saniaiskorpeen, ja se olisi syytä poistaa. Esitetään lisätoimenpiteenä akuuttia vieraslajin poistoa (jättipalsami). Kuvio 29: Arvokas kalliometsäkuvio (todetut METSO-arvot, osa arvoluokka I:n kääpäaluetta) tulisi osoittaa arvometsäksi (C5). Kuvio 30: Melko tiheällä tilarakenteella kasvava istutusmännikkö lehtopohjalla. Itseharvenemisen seurauksena kuviolle on muodostunut melko paljon ohutta mäntylahopuuta, joka vuoden 2011 kääpäselvityksessä osoittautui lajistollisesti melko monipuoliseksi. Esitetty harvennus on mahdollista toteuttaa (vaikka kuvio onkin osa arvoluokka I:n kääpäaluetta), pääosa kaadettavista rungoista kannattaisi jättää kuviolle maalahopuuksi. Kuvio 31: Kuviolle ei ole esitetty toimenpidettä. Lehtokuviolle on kehittymässä vieraslajiongelma (jättipalsami). Esitetään lisätoimenpiteenä vieraslajin poistoa. Kuvio 32: Arvokas lehtokuvio (todetut METSO-arvot, osa arvoluokka I:n kääpäaluetta), jossa kasvaa monipuolisella tilarakenteella 40-60-vuotiasta haapaa, vaahteraa ja kuusta. Esitetyt toimenpiteet (harvennukset ja pienpuuston harvennukset) on syytä poistaa ja osoittaa kuvio arvometsäksi (C5). Kuvio 36: Kuviolla kasvaa vanhapuustoista (valtapuusto 80-100-vuotiasta, mänty runsain puu) sekapuustoa. Puustoa on aikaisemmin harvennettu. Esitetyn toimenpiteen (metsän uudistaminen

väljentämällä) tuloksena olisi nykyistä yksitoikkoisempi metsänrakenne, jossa vain pihlajavesakko sekä hitaasti kuusi uudistuu. Kuviolle sopisi väljentämistä paremmin harkittu ja pienimuotoinen latvusaukoilla uudistaminen. Puuston hyvän kunnon takia se kannattaisi kuitenkin jättää vasta seuraavalle suunnitelmakaudelle. Tulevalla kaudella riittänee muutaman ulkoilureittien varren huonokuntoisemman puun kaato maalahopuuksi sekä pihlajaan kohdistuva pienpuuston harvennus. Kuvio 37: Kuvio on laajempaa luonnontilaisen kaltaisten kallio- ja kangasmetsien kokonaisuutta, joka sijaitsee ulkoilureittien ulkopuolella, ratsastusreitti halkaisee kuitenkin tämän kuvion. Kuvion puusto on luonnontilaisen kaltaista ja se täyttää METSO-kriteerit (luokka I-II, arvo todettu myös vuoden 2011 METSO-selvityksessä). Kuviolle esitetään näkymän avausta tai muuta erikoistoimenpidettä. Toimenpidettä ei voida hyväksyä ilman tarkempia perusteluja. Kuvion sijainti ja luontoarvot antaa hyvät perusteet kuvion pitämiselle hoidon ulkopuolella. Reitin varren yksittäisiä, aitoja ongelmapuita voidaan joka tapauksessa kaataa maalahopuiksi, mikäli tällaisia suunnitelmakaudella aidosti kehittyy. Tällä hetkellä reitin lähialueiden puuston tila on käyttöasteeseen ja luontoarvoihin suhteutettuna riittävän turvallinen. Kuvio 38: Melko väljäpuustoinen ja osin jo uudistumassa oleva kapea reitinvarsikuvio. Todennäköisesti yksittäisten puiden poistaminen ja pienpuuston harvennus suunnitelmakaudella riittäisi (nyt esitetty latvusaukoilla uudistamista). Mahdollisissa hakkuissa syytä säilyttää järeät haavat (=liito-oravapotentiaali). Kaadettuja puita on syytä jättää kuviolle maalahopuuksi. Kuvio 39: Ulkoilureittien halkoma, maisemallisesti kaunis mäntyvaltainen metsikkökuvio, johon on esitetty harvennushakkuuta sekä pienpuuston harvennusta. Esitetty valtapuuston harvennus on toimenpiteenä tarpeettoman raju eli toimenpiteeksi riittää yksittäisten puiden poisto. Kuvion pihlajavesakkoon kohdistuva pienpuuston harvennus perusteltua. Kuvio 40: Puustoltaan luonnontilaisen kaltainen kalliomäki, joka tulisi osoittaa arvometsäksi (C5). Kuvio 42: Mäntyvaltainen, kapea reunametsäkuvio reitin ja koulun välissä. Harkittu yksittäisten puiden poiminta ja pienpuuston hoito perusharvennusta järkevämpi toimenpide. Kuvio 43: Kallioalue on jo riittävässä määrin näkyvissä länsipuoliselta ulkoilureitiltä, joten esitetty toimenpide ("Näkymän avaus tai muu erikoistoimenpide) vaikuttaa tarpeettomalta puustorakenteeltaan luonnonmukaisen kuvion heikentämiseltä. Kuvio on arvioitu arvokkaaksi myös METSO-selvityksessä. Kuviolla ei tarvetta ja perustetta varsinaisiin hakkuutoimenpiteisiin, joten toimenpide on syytä poistaa. Tämä ei estä kaatamasta ulkoilureitin varresta yksittäisiä ongelmapuita, mikäli näitä suunnitelmakaudella kehittyy. Kuvio 45: Puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltainen METSO II-luokan havusekametsä kallioalueiden välissä. Osa laajempaa arvokasta luonnontilaisen kaltaisten metsiköiden kokonaisuutta. Esitetty pienpuuston harvennus toimenpiteenä turha, kuvio syytä osoittaa arvometsäksi (C5). Kuvio 46: Puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltainen METSO I-II -luokan kalliometsä. Osa laajempaa arvokasta luonnontilaisen kaltaisten metsiköiden kokonaisuutta. Kuvio on syytä osoittaa arvometsäksi (C5). Kuvio 47: Luonnontilaisen kaltainen kuivahkon kankaan havusekametsä, joka täyttää paremmanpuoleisen METSO II-luokan kangasmetsän kriteerit, mukavasti myös maa- ja pystylahopuuta. Kuvio on keskeinen osa laajempaa, luonnontilaisen kaltaisten kangas- ja kalliometsien kokonaisuutta, joka sijaitsee pääulkoilureittien ulkopuolella. Kuviolle esitetyt toimenpiteet ("Näkymän avaus tai muu erikoistoimenpide, pienpuuston harvennus") kuvion luonto-

ja virkistysarvoille haitallisia. Toimenpiteet on syytä poistaa ja osoittaa kuvio arvometsäksi (C5). Tämä ei estä suunnitelmakaudella mahdollisesti ongelmapuiksi kehittyvien yksittäisten puiden kaatoa maalahopuuksi kuvion eteläreunan ulkoilureitin tai kuvion halki kulkevan metsäpolun varsilta. Kuvio 51: Luonnontilaisen kaltainen sekametsäkuvio tien kupeessa. Esitetty taimikon vapauttaminen eli ylispuiden laajempi poistaminen toimenpiteenä turhan raju ja luonto- ja virkistysarvoille haitallinen. Tarvetta suunnitelmakaudella on mahdollisesti lähinnä joidenkin yksittäisten huonokuntoisempien puiden poimintaan, nämä sopivat kuviolle hyvin lahopuuksi. Pienpuuston hoito kuvion etelärajalla, tien varressa sen sijaan hyvin perusteltavissa. Kuvio 52: 80-100-vuotias tasaikäinen männikkö, puusto hyväkuntoista eikä liian tiheää. Esitetty harvennushakkuu on toimenpiteenä turha. Kuvio 53: Kuviolla kookkaita haapoja, koivuja ja näiden aluspuina kuusta. Esitetty toimenpide (uudistaminen latvusaukolla) syytä toteuttaa kevyesti ja haavat säästäen. Kuvion kaikissa toimenpiteissä on syytä tiedostaa kuvion suojametsäluonne tien ja urheilukentän välillä. Kuvio 54: Hieno vanhojen raitojen vallitsema metsikkö paikalla (pysäköintialueen vierus), jossa huonokuntoisia raitoja ei kauhean paljon tulisi olla. Esitetty avohakkuu ("uudistaminen pienaukolla istuttaen") on tästä syystä perusteltavissa, vaikka se harvinaisen raitametsikön tuhoaakin. Jonkun vähiten huonokuntoisen raidan voisi silti ehkä säästää ja osaa järeimmistä raitojen rungoista siirtää maalahopuuksi vaikka itäkaakkoispuoleiselle naapurikuviolle 68. Kuvio 57: Valta- ja pienpuustoon kohdistuvan harvennuksen sijasta kuviolle riittäisi toimenpiteeksi pienpuuston hoito ja yksittäisten huonokuntoisempien koivujen ja aluskuusten poisto. Etenkin kuvion länsipuoli kannattaisi säilyttää mahdollisimman tiheänä, jotta länsipuolen rakennukset eivät näkyisi liikaa ulkoilureitille. Kuvio 58: Vanhapuustoinen mäntyvaltainen metsikkö, johon on esitetty toimenpiteenä näkymän avausta tai muuta erikoistoimenpidettä sekä pienpuuston harvennusta. Pienpuuston harvennus etenkin reitin varressa on perusteltua, mutta mitään järkevää perustetta näkymien avaamiseen ei kuviolla ole. Päinvastoin, reitin käytön kannalta on tärkeää säilyttää kuvion keski- ja länsiosa mahdollisimman metsäisenä, jotta länsipuolen rakennukset eivät näy liiaksi reitille. Kuvio 65: Hyväkuntoinen vanhapuustoinen (100-120 v) havusekametsä (mänty runsain puu), jonka rakenne luonnontilaisen kaltainen. Kuvio on keskeinen osa jousiampumakentän itä- ja eteläpuolella pitkään säästettyä luonnontilaisen kaltaisten kallio- ja kangasmetsien kokonaisuutta. Kuvion (kuten myös muun kokonaisuuden) arvo on todettu vuoden 2011 METSO-selvityksessä, kuvio itse on hyvä arvoluokan II kohde. Esitetty harvennushakkuu olisi luonto-, virkistys- ja maisema-arvoille hyvin haitallinen ja siitä tulee luopua. Kuvio on syytä osoittaa arvometsäksi (C5). Mikäli suunnitelmakaudella kuvion halkaisevan ratsastusreitin varteen kehittyy aidosti kaatumavaarallisia puita, niin nämä voidaan hyvin kaataa kuviolle maalahopuuksi. Kuvio 66: Puustoltaan hyväkuntoinen ja kestävä, luonnontilaisen kaltainen METSO II-luokan havusekametsä. Kuvion arvoa lisää sen liittyminen muihin vastaaviin luonnontilaisen kaltaisiin kangas- ja kalliometsiin kentän itä- ja eteläpuolella. Kuvio on syrjässä ulkoilureiteiltä (ja länsipuolinen jousiampumakenttä vallin suojaama), mikä antaa perusteet jatkaa kuvion kasvattamista ilman hoitohakkuita. Kuvion halki kulkee polku, joka on myös maastopyöräilijöiden käytössä. Esitetty yksittäisten puiden poiminta on koko kuviolle osoitettuna liioiteltu toimenpide, perustetta suunnitelmakaudella on korkeintaan muutaman huonokuntoisen polunvieruspuun maalahopuuksi kaatamiselle. Tilanne ei muutu, vaikka polku ohjattaisiinkin vahvemmin

maastopyöräilijöiden käyttöön. Kuvio 68: Vanhapuustoinen, rakenteeltaan luonnontilaisen kaltainen havusekametsä (METSO IIluokan kangasmetsä). Kuvion arvoa lisää sen sijainti keskellä eteläpohjoissuuntaista luonnontilaisen kaltaisten metsien kokonaisuutta. Luonnontilaisen kaltaiseen metsään kuuluva melko tiheä aluspuusto peittää liiat näkymät metsän sisäosan ja ulkoilureittien välillä. Esitetty metsän harventaminen olisi toimenpiteenä erittäin haitallinen luonto- ja virkistysarvoille, joten toimenpide on syytä poistaa. Tämä ei estä kuvion pohjoisosan mahdollisten kaatumavaarallisten puiden kaatoa suunnitelmakaudella. Myös pienpuuston hoitotarve rajoittuu kuvion pohjoisosaan. Kuvio 69: Esitetty "kuusenhävityshakkuu"(männyn ja kuusen luontainen uudistaminen) perusteltua juuri tässä neljän ulkoilureitin risteyksessä puuston kunnon takia. Kuvio 70: Esitetty taimikonhoito on perusteltua. Kuvio 73: Varttunut haapavaltainen metsikkö. Esitetyn toimenpiteen ("Näkymän avaus tai muu erikoistoimenpide") järkevyyden arviointi vaatisi täsmällisempää tietoa toimenpiteestä ja sen tavoitteista. Perustellulta vaikuttaisi ainoastaan huolehtiminen siitä, että kuvion läpi kulkevan polun ja eteläpuolisen pääulkoilureitin risteys on näkyvyydeltään riittävä. Kuvio 77: Esitetty yksittäisten puiden poisto on suunnitelmakaudella perusteltavissa vain kuvion pohjoispään halkaisevan ulkoilureitin varrella. Kuvio 78: Arvometsäksi osoitetulta kuviolta on sijainnin takia mahdollisesti tarpeen kaataa joitakin puita (esitetty toimenpiteenä yksittäisten puiden poistoa). Nämä kannattaisi jättää kuviolle maalahopuuksi (etenkin haavat). Kuvio 79: Varttunut mäntyvaltainen kasvatusmetsikkö, jossa kivasti muuta sekapuuta. Esitetty harvennus toimenpiteenä perusteltu, kannattaa kohdentaa harvennus lähinnä mäntyyn. Kuvio 80: Puustorakenteeltaan hyvin vaihteleva eli kuviolla paikoin (etenkin pohjoisosassa) vanhoja ylismäntyjä, joiden alla vaihtelevat nuorta mäntyvaltaista puustoa kasvavat laikut sekä laikut, joissa kuusen, männyn ja koivun muodostamaa nuorta sekapuustoa. Esitetty harvennus on toimenpiteenä kuvion puuston tiheyden takia perusteltu, mutta se kannattaa ohjeistaa toteutettavaksi siten, että kuvion sisäinen vaihtelevuus entisestään kasvaa. Kaikki ylismännyt tulee säästää, osa sekapuustoisimmista laikuista jättää käsittelemättä ja varsinainen harvennus kohdentaa tiheimpiin mäntyvaltaisiin osiin. Kuvio 83: Ulkoilureittiin laskeva rinnekuvio, johon on esitetty suunnitelmakaudella yksittäisten puiden poistoa. Sijainnin ja puuston iän takia toimenpide on perusteltavissa, ainakin jokunen runko tulisi jättää maalahopuuksi. Kuvio 85: Melko tiheä kasvatusmännikkö. Esitetty harvennus on hyvin perusteltu. Toimenpide kannattaa kohdentaa vain mäntyyn. Kuvio 86: Iso kuvio, joka rajautuu lyhyeltä matkalla ulkoilureitti ja jonka läpi kulkee ratsastusreitti. Kuviolla kasvaa vanhapuustoista, hyväkuntoista männikköä. Esitetty yksittäisten puiden poistotoimenpide on puuston tilan takia turha ja toimenpide tulee poistaa (reittien varren hoito-optio säilyy lisäksi edelleen, jolloin suunnitelmakaudella epätodennäköisesti kehittyvät ongelmapuut voidaan silti kaataa). Kuvio 89: Kuviolla kasvaa vanhapuustoinen (80-100-vuotias) kuusivaltainen metsä, jossa kasvaa

sekapuuna mäntyä ja koivua. Kuvion läpi kulkee ulkoilureitti. Puustoa voidaan iästään huolimatta luonnehtia kestäväksi, koska kuviolla on 2000-luvulla tapahtunut hyvin vähän tuulenkaatoja. Reitin läheisyydessä on kuitenkin jonkin verran lahovikaisia koivuja. Maisemallisesti kuvion vanha ja osin hyvin järeä puusto on tärkeä, koska lähistön metsät koostuvat nuoremmista kuvioista, männiköistä ja kalliometsistä. Esitetty toimenpide (uudistaminen luontaisesti latvusaukolla) voi toteutustavasta riippuen - olla maiseman ja virkistyskäytön kannalta liian raju ja altistaa kuvion puustosta myrskytuhoille. Siksi on perusteltua, että suunnitelmakaudella kuvio pidetään vain yksittäisten puiden poiston ja reitin varteen keskittyvän pienpuuston piirissä. Kuvio 91: Kuviolla kasvaa vanhaa mäntyvaltaista puustoa, jonka melko tiheä aluspuusto toimii onnistuneesti metsän tunnun säilyttävänä näkymäsuojana metsän sisäosan metsäpolun ja länsipuolen ulkoilureitin välillä. Kuvion valtapuusto on kestävää ja hyväkuntoista. Esitetty toimenpide (uudistaminen luontaisesti latvusaukolla) olisi maiseman ja virkistyskäytön kannalta liian raju. Toimenpide kannattaa poistaa. Tarvetta ja perustetta on lähinnä reitin varren pienpuuston hoidolle. Kuvio 98: Kahden ratsastusreitin halkaisema kuvio, jossa kasvaa melko vanhaa kuusivaltaista puustoa. Ratsastusreittien toimivuus hyötynee kuvion sisäisestä hyvästä näkyvyydestä, joten esitetty väljennyshakkuu (jonka tavoitteena nuoren puuston uudistuminen) voisi olla hyvin perusteltavissa. Jos itäpuolisella kuviolla 99 tehdään esitettyjä latvusaukkoja ja tämä kuvio väljennysharvennetaan melko lailla samaan aikaan, niin lisätään olennaisesti myrskytuhojen riskiä. Toimenpiteestä kannattaa joko luopua (tai siirtää sitä seuraavalle kaudelle), jolloin toimenpiteeksi sopisi paremmin näkymän avaus tai muu erikoistoimenpide. Kuvio 99: Myrskytuhoille altis vanhaa kuusivaltaista puustoa kasvava reitinvieruskuvio, jossa on perusteita laajentaa jo syntyneitä latvusaukon alkuja (kuviolle on esitetty toimenpiteeksi latvusaukoilla uudistamista). Jatkossa myös lahopuuta saisi jättää. Kuvio 101: Esitetty nuoren mäntyvaltaisen kasvatusmetsän ensiharvennus on perusteltua. Kuvio 102: Esitetty nuorehkon mäntyvaltaisen kasvatusmetsän harvennus on perusteltua. Kuvio 104: Vanhaa ja hyväkuntoista mäntyvaltaista puustoa kasvava kuvio, joka vain vähäiseltä osin sivuaa ulkoilureittiä. Ei perusteta esitetylle toimenpiteelle (yksittäisten puiden poisto). Kuvio 107: Vanhaa sekapuustoa kasvava kuvio Ruskeasuon tallien luoteispuolisen ulkoilureitin ympäristössä. Kuviolle esitetty toimenpide (näkymän avaus tai muu erikoistoimenpide) vaatisi avaamista, jotta esityksen maisema-, virkistys- ja luontovaikutuksia voisi jotenkin arvioida. Esitetty pienpuuston hoito sekä joidenkin vanhempien koivujen kaato kuviolta suunnitelmakaudella joka tapauksessa perusteltavissa. Kuvio 118: Varttunutta haapavaltaista puustoa kasvava kuvio Ruskasuon tallin luoteispuolella. Kuviolle esitetty toimenpide (näkymän avaus tai muu erikoistoimenpide) vaatisi avaamista, jotta esityksen maisema-, virkistys- ja luontovaikutuksia voisi jotenkin arvioida. Kuvio 124: Maisemallisesti erittäin hieno vanhapuustoinen mäntyvaltainen kangasmetsäkuvio ulkoilureitin ja tonttien välissä. Suunnitelmakaudella on perusteita joidenkin huonokuntoisten puiden kaatamiselle, mutta esitettyä laajempaa yksittäisten puiden poimintahakkuuta kuviolla ei kannata toteuttaa. Toimenpide voidaan siksi poistaa (ja silti reitin varsi ja tontin reuna jäävät yleisperiaatteen perusteella mahdollisiksi hoitokohteiksi, mikäli aitoja ongelmapuita havaitaan) Kuvio 128: Kuvio, jolla liito-orava vietti aikaansa vuonna 2014. Kuvion useat järeät haavat (joista

parissa koloja) sekä suojaavat aluspuukuuset tekevät kuviosta Ruskeasuon alueen parhaan liitooravakuvion. Kuviolle esitetty toimenpide (Näkymän avaus tai muu erikoistoimenpide) sisältää mahdollisesti elementtejä, jotka heikentävät kuvion sopivuutta liito-oravalle (alikasvoskuusten raivausta, haapojen kaatoa). Kuvio 129: Ulkoilureittien määrän takia tällä arvometsäksi osoitetulla kuviolla on esitetyn mukaisesti järkevää tehdä suunnitelmakaudella yksittäisten huonokuntoisempien puiden kaatoa, mutta nämä sopisivat hyvin lehtokuviolle lahopuuksi (jo nyt kuviolla poikkeuksellisen näyttävä ja kaunis raitamaapuu). Kuvio 132: Vanhapuustoinen kuusivaltainen metsikkökuvio pienten kallionyppylöiden välissä. Kuvion luonnontilaisuutta ja lahopuustoisuutta on vaalittu jo edellisellä suunnitelmakaudella, minkä seurauksena se on kehittynyt METSO I-luokan runsaslahopuustoiseksi kangasmetsäksi. Kuviolle muodostunut melko runsas kuusilahopuusto näkyy myös alueelta 2010-luvulla havaitusta lahottajasienilajistossa. Kuviolta on havaittu (Keijo Savola & Birthe Weijola) pohjanrypykän (RT) ja rusokantokäävän (RT) Keskuspuiston eteläosan ainoat tunnetut esiintymät sekä niin ikään vanhojen arvometsien indikaattorilajia rusokääpää. Kuvion soisi jatkossakin olevan vastaavanlaisen vaalimisen kohteena. Nyt esitetty yksittäisten puiden poiminta on syytä joko poistaa tai vähintäänkin ohjeistaa siten, että toiminta on kuvion sisäosissa hyvin vähäistä ja sellaista, että mahdollisesti kaadettavat järeät puut jätetään systemaattisesti kuviolle maalahopuuksi täydentämään hyväksi jo nyt kehittynyttä lahopuujatkumoa. Lajisto- ja lahopuuarvojen takia kuvio tulisi osoittaa arvometsäksi (C5). Kuvio 138: Puuston iän ja reittien takia esitetty latvusaukoilla uudistaminen lienee tällä kuviolla perusteltavissa, vaikka se luontoarvojen hyvään suuntaan edennyttä kehitystä haittaakin. Kuviota on tästä huolimatta perusteltua kehittää jatkossakin runsaslahopuustoisena. Latvusaukot kannattanee alkuvaiheessa sijoittaa kuvion etelä- ja keskiosaan, jolloin kuvion koillisosan voisi jättää kehittymään suunnitelmakauden ajan ilman isompia hoitotoimia. Kuvio 140: Vanhapuustoinen, hyväkuntoinen mäntyvaltainen kangasmetsäkuvio kallioalueen rinteellä. Esitetty harvennushakkuu on täysin vailla perustetta ja siitä on syytä luopua. Kuvio 141: Esitetyn väljennyshakkuun sijaan kuviolla kannattaa toteuttaa suunnitelmakaudella korkeintaan yksittäisten puiden poiminta (ja sekin vain länsiosan ulkoilureitin varressa). Kuvio 142: Hieno havusekapuustoinen mäki varsinaisten ulkoilureittien ulkopuolella, runsain puulaji mänty. Esitetty yksittäisten puiden poisto ei puuston luonteen takia vaikuta perustellulta. Kuvio 144: Melko lailla puhtaassa vanhassa kuusivaltaisessa metsässä toteutettuna esitetty toimenpide (männyn ja koivun luontainen uudistaminen) merkitsee tosiasiassa avohakkuuta. Kuviolla on jo nyt myrskytuhojen synnyttämiä latvusaukkoja, joita kannattaisi laajentaa hallitusti eli toimenpiteeksi kannattaisi muuttaa latvusaukkojen kautta uudistaminen. Mikäli avohakkuusuunnitelma halutaan ehdottomasti säilyttää, niin sen alaa on syytä pienentää (= kuvioida kuvio uusiksi). Lisäksi olisi asiallista kuvata toimenpide sinä mikä se todellisuudessa on (= uudistaminen pienaukolla istuttaen). Esitetyt uudistustoimet eivät ole este kuvion kehittämiselle runsaslahopuustoisena jatkossakin eli kuvion olemassa oleva runsas lahopuu tulee vähintäänkin säilyttää. Kuvio 145: Arvometsäkuvio, jolla kasvaa 40-60-vuotiasta lehtimetsää. Pääpuulajina on vaahtera, jonka kasvaa muun monipuolisen lehtipuun joukossa hyvällä kasvutilalla. Kuviolla esitetään tehtäväksi harvennushakkuu sekä pienpuuston harvennusta. Toimenpiteet vaikuttavat tarpeettomilta

ja ne esitetään poistettaviksi. Kuviota kannattaisi kehittää monipuolisena lehtimetsälehtona, jossa on myös lahopuuta. Suunnitelmakaudella on perusteita joidenkin huonokuntoisten lehtipuiden kaadolle asutuksen ja reitin varrelta sekä samojen alueiden pienpuuston hoidolle. Mikäli myöhemmillä suunnitelmakausilla havaitaan nuorten vaahteroiden (=puolivarjopuu) tarvitsevan lisätilaa, niin tämä asia voidaan silloin korjata. Kuvio 146: Esitetty yksittäisten puiden poisto suunnitelmakaudella perusteltavissa. Kaadettavat puut sopivat hyvin maalahopuuksi kuviolle. Kuvio 148: Esitetty yksittäisten puiden poisto suunnitelmakaudella on epäilemättä tarpeen. Osa kaadettavista puista on syytä jättää kuviolle maalahopuuksi, rungoilla voisi myös vähentää kuvion kasvillisuuden kulutusta. Kuvio 150: Hyvä eri-ikäisrakenteinen metsikkö koirapuiston itäpuolella. Kuviolle esitetty väljennyshakkuu merkitsisi luonto- ja maisema-arvojen olennaista heikennystä tilanteessa, jossa käytännössä valtaosaan koirapuiston ympäristön metsistä suunnitellaan kymmenvuotiskaudella osin hyvinkin rajuja hakkuita. Juuri tämä metsikkö soveltuu parhaiten jätettäväksi rauhaan kauden ajaksi. Mikäli reitin varressa kehittyy ongelmapuita, niin nämä voidaan toki kaataa maalahopuuksi kuviolle. Kuvion luonne ja käyttö tekee siitä sellaisen, että maalahopuu sopii sen maisemakuvaan oikein hyvin. Kuvio 156: Arvometsäksi osoitettu jyhkeä kuusivaltainen lehtokuvio ulkoilureittien välissä. Tulevalla suunnitelmakaudella osa iäkkäistä kuusista syytä kaataa, jolloin vaikutus vastannee (näin pienellä kuviolle) kevyttä harvennusta. Kuvio 157: Runsaslahopuustoinen METSO I-luokan kallioinen mäki. Kuvio ansaitsisi tulla huomioitua arvometsänä (C5). Kuvio 160: Puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltainen rinnemetsä, joka on osa luonnontilaisen kaltaisena säilytettyä kalliomäkeä. Kuviolle esitetty harvennushakkuu on tarpeettoman voimakas toimenpide ja se on syytä korvata yksittäisten puiden poiminnalla. Kaadetut puut sopivat hyvin maalahopuuksi kuviolle. Kuvio 162: Hieno havusekametsä luonnontilaisen kaltaisen kallion rinteessä. Koko kuviolle esitetty harvennushakkuu on toimenpiteenä huonosti perusteltu eli suunnitelmakaudella on järkevää lähinnä poimia yksittäisiä huonokuntoisia kuusia kuvion länsiosasta (ulkoilureitin varsi) ja jättää kuvion itäosa rauhaan. Esitetty harvennushakkuu syytä muuttaa yksittäisten puiden poistoksi. Jatkossa kuvion kuusia kaadettaessa ainakin osa tulisi jättää kuviolle maalahopuuna. Kuvio 163: Puustoltaan luonnontilaisen kaltainen kangasmetsä, joka on osa laajempaa arvokasta ilman hakkuita säilytettyä kalliomäkeä. Kuvio tulisi osoittaa arvometsäksi (C5). Kuvio 164: Puustoltaan luonnontilaisen kaltainen kalliometsä, joka on osa laajempaa arvokasta ilman hakkuita säilytettyä kalliomäkeä. Kuvio tulisi osoittaa arvometsäksi (C5). Kuvio 165: Puustoltaan luonnontilaisen kaltainen kangasmetsä, joka on osa laajempaa arvokasta ilman hakkuita säilytettyä kalliomäkeä. Kuvio tulisi osoittaa arvometsäksi (C5). Kuvio 166: Puustoltaan luonnontilaisen kaltainen kangasmetsä, joka on osa laajempaa arvokasta ilman hakkuita säilytettyä kalliomäkeä. Kuvio tulisi osoittaa arvometsäksi (C5). Kuvio 167: Puustoltaan luonnontilaisen kaltainen kangasmetsä, joka on osa laajempaa arvokasta

ilman hakkuita säilytettyä kalliomäkeä. Kuvio tulisi osoittaa arvometsäksi (C5) ja poistaa sille esitetyt toimenpiteet (Yksittäisten puiden poisto ja pienpuuston harvennus) Tämä ei estä ratsastusreitin ympäristön mahdollisten ongelmapuiden kaatoa maalahopuuksi sekä reitin varren pienpuuston käsittelyä. Kuvio 168: Iso METSO I-luokankangasmetsän kriteerit täyttävä kuvio, joka rajautuu idässä ulkoilureittiin ja jonka läpi kulkee ratsastusreitti. Puusto on 80-100-vuotiasta ja kuusivaltaista ja eriikäistä kuusilahopuuta on kuviolla sangen runsaasti (hyvä kuusilahopuujatkumo). Esitetty harvennushakkuu heikentäisi kuvion luonto- ja virkistysarvoja olennaisesti ja altistaisi metsää myrskytuhoille, joten se tulee poistaa. Kuvion huomattavien luontoarvojen takia se tulisi osoittaa arvometsäksi (C5). Tämä ei estä harkittua yksittäisten puiden poimintaa ulkoilureitin ja ratsastusreitin varrelta muutaman kerran suunnitelmakauden aikana (osa rungoista syytä jättää maalahopuuksi). Kuvio 172: Puustoltaan luonnontilaisen kaltainen kangasmetsä, joka on osa laajempaa arvokasta ilman hakkuita säilytettyä kalliomäkeä. Kuvio tulisi osoittaa arvometsäksi (C5). Kuvio 173: Puustoltaan luonnontilaisen kaltainen kalliometsä, joka on osa laajempaa arvokasta ilman hakkuita säilytettyä kalliomäkeä. Kuvio tulisi osoittaa arvometsäksi (C5). Kuvio 174: Ulkoilureitin varren vanha kuusivaltainen metsä, jonka puusto on osin huonokuntoista. Suunnitelmakaudella on syytä poimia sen verran monta puuta, että lopputulos vastannee kevyttä harvennushakkuuta. Siksi suunnitelmassa esitetty harvennushakkuu on toimenpiteenä perusteltavissa, joskin ainakin reitin eteläpuolella riittäisi myös poimintatyyppinen kevyempi käsittely. Osa puista on syytä jättää maastoon maalahopuuna (mieluiten kokonaisina runkoina). Kuvio 178: Puustoltaan luonnontilaisen kaltainen kangasmetsä, joka on osa laajempaa arvokasta ilman hakkuita säilytettyä kalliomäkeä. Kuvio tulisi osoittaa arvometsäksi (C5). Esitetyt toimenpiteet (yksittäisten puiden poisto sekä pienpuuston harvennus) on syytä poistaa koko kuviolle osoitettuna. Toimenpiteet voidaan kuitenkin suunnitelmakaudella toteuttaa reitin varressa, yksittäisten puiden poisto vain, mikäli kaatumavaarallisia puita kehittyy. Lahopuu on jo pitkään kuulunut kuvion maisemakuvaan, joten kaadetut rungot on syytä jättää maastoon. Kuvio 179: Iäkästä mäntyvaltaista puustoa kasvava kangasmetsäkuvio, jolla on erityisiä luonto-, virkistys- ja maisema-arvoja. Kuviolla kasvaa myös vanhoja lehtikuusia. Kuvion puustorakenne on kestävä ja turvallinen. Useita vuosia erittäin hyvällä poikastuotannolla toiminut kanahaukan pesä sijaitsee tämän kuvion ja kuvion 181 rajalla. Esitetty harvennushakkuu on kaikin puolin haitallinen ja se tulee toimenpiteenä poistaa. Kuvio sopii hyvin arvometsäksi (C5), koska se liittyy välittömästi luoteispuolelta laajempaan arvokkaiden kallio- ja kangasmetsien kokonaisuuteen. Kuvio 181: Iso kuvio, joka on ainakin osittain lehtoa. Valtapuuston muodostavat isot männyt, kuuset ja lehtikuuset, aluspuuna mm. vaahteraa. Kuviolla on myös merkittävästi lahopuuta, vaikka viimeisten myrskytuhojen kaatamat puut onkin pääosin korjattu pois. Kuviolla on iäkkään ja monipuolisen puuston takia huomattavaa maisema-arvot. Esitetty toimenpide (harvennus) olisi haitallinen kuvion arvoille ja erityisluonteelle. Toimenpide on syytä korvata yksittäisten puiden poiminnalla, jonka yhteydessä kaadettavat puut jätetään kuviolle maalahopuuksi. Kuvio 183: Lehtopohjainen sekametsä, jonka esitetty harvennushakkuu on kaikin puolin tarpeeton ja luontoarvoille haitallinen. Kuvio 185: Esitetty ensiharvennus on perusteltu.

Kuvio 186: Esitetty ensiharvennus on perusteltu. Kuvio 187: Esitetty ensiharvennus on perusteltu. Kuvio 188: Iso kuvio Laakson kallion itärinteellä. Kannattaisi jakaa kahteen kuvioon eli eteläosan reitinvarteen ja keski- ja pohjoisosan "syrjäosaan". Kuvion puusto on jo nyt melko harvaa, joten esitetty harvennushakkuu tuntuu liioittelulta. Perustetta on lähinnä kuvion eteläosan reitin varren yksittäisten puiden poistoon sekä pienpuuston harvennukseen, kuvion pohjoisosa on syytä jättää rauhaan. Kuvio 189: Tiheä istutuskuusikko. Esitetty toimenpide (harvennus) on perusteltu. Kuvio 190: Varttunutta kuusivaltaista puustoa lehtopohjalla, kuusen joukossa sekapuuna lehtipuuta. Kuviolle on esitetty toimenpiteenä harvennusta. Toimenpide on luontoarvojen kannalta perusteltavissa (kuusen osuutta vähentävänä), mutta se tulee toteuttaa niin kevyenä ja harkittuna, että kuvion keskeinen rooli kahden rinnakkaisen ulkoilureitin välisenä näkymäsuojana ei heikkene. Kuvio 197 (?): Kuviokartoilla numeroimaton kuvio kuvioiden 196 ja 198 välissä. Runsaslahopuustoinen, puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltainen METSO I-luokan kangasmetsä, joka tulee osoittaa arvometsäksi. Kuvio 198: Puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltainen, melko lahopuustoinen METSO II-luokan kangasmetsä. Tulisi osoittaa arvometsäksi (C5). Esitetty pienpuuston harvennus koko kuviolla toteutettuna haitallinen (kannot) kuvion päävirkistyskäytön (koiran ulkoiluttaminen) kannalta. Pienpuuston käsittely tarpeen vain reitin varressa, koko kuvion osalta se tulee poistaa. Kuvio 199. Esitetty taimikonhoito on toimenpiteenä perusteltu. Kuvio 200: Hieno jykeväpuustoinen kuusivaltainen metsikkö rinteessä ja rinteen alla. Esitetty toimenpide (latvusaukoilla uudistaminen) on perusteltavissa ainoastaan kuvion pohjoisosassa, kuvion luontoarvoiltaan hyvä eteläosa (METSO I-luokan kangasmetsää) on syytä rajata toimenpiteiden ulkopuolelle. Kuvio on syytä kuvioida uudestaan. Kuvio 201: Luonnontilaisen kaltainen METSO I-luokan kangasmetsä, joka on syytä osoittaa arvometsäksi (C5). Kuvio 202: Luonnontilaisen kaltainen METSO II-luokan kalliometsä, joka on syytä osoittaa arvometsäksi (C5). Kuvio 204: Esitetty pienpuuston harvennus koko kuviolla toteutettuna haitallinen (kannot) kuvion päävirkistyskäytön (koiran ulkoiluttaminen) kannalta. Pienpuuston käsittely tarpeen vain reittien lähivyöhykkeellä (Max. 3 m), koko kuvion alueella toteutettuna haitallinen. Kuvio 205: Esitetty ensiharvennus on toimenpiteenä perusteltu. Kuvio 206: Esitetty nuoren kasvatusmännikön harvennus on toimenpiteenä perusteltu. Kuvio 209: Esitetty nuoren kasvatusmännikön harvennus on toimenpiteenä perusteltu. Kuvio 210: Monipuolinen eri-ikäisrakenteinen metsikkö, joka ainakin ulkoilureitin länsipuolella on tuoreen kankaan sijasta lehtoa, joka ulottuu etelässä hieman myös nykykuvion 221 puolelle. Kuviorajoilla on vanha talonpaikka. Kuviolla kasvaa vanhojen ylispuumäntyjen ja -koivujen alle

luontaisesti kehittynyttä nuorta ja varttunutta lehtipuustoa. Myös lahopuuta on etenkin kuvion eteläosassa runsaasti (raita- ja koivulahopuuta). Kuvio täyttää runsaslahopuustoisena METSO I- luokan lehdon kriteerit ainakin ulkoilureitin länsipuolella. Kuvioiden 210 ja 221 rajalta havaittiin syksyllä 2015 (Keijo Savola) maalla kasvavaa hyvin harvinaista kalkkilehtojen suosijaa karitsankääpää. Itiöemiä kasvoi aarin alueella poikkeuksellisena keskittymänä (satoja itiöemiä). Laji on luokiteltu uhanalaistarkastelussa puutteellisesti tunnetuksi (DD) ja sillä on koko Suomessa vain puolen tusinaa kautta aikojen havaittua esiintymispaikkaa. Lisäksi yhden vanhan kilpikaarnamännyn juurella kasvoi karhunkääpää, joka metsäalueilla ilmentää iäkkäiden mäntyjen esiintymistä. Kuviointia tulisi täsmentää ja osoittaa arvokas lehtoalue arvometsäksi (C5). Esitetyt toimenpiteet (ensiharvennus, pienpuuston harvennus) on syytä poistaa. Kuvio 213: Kuviolle on esitetty näkymän avausta tai muuta erikoistoimenpidettä sekä pienpuuston harvennusta. Pienpuuston käsittely kuviolla (etenkin reittien varsi) on perusteltua, mutta muuten toimenpiteen mielekkyyden arviointi vaatisi tietoa siitä mitä tavoitellaan ja mitä on tarkoitus tehdä. Kuvio 220: Eri-ikäisrakenteinen, runsaslahopuustoinen METSO I-luokan kangasmetsä, jonka alueella mm. runsaasti haapalahopuuta sekä hienoja mäntylahopuita. Kuviolle on esitetty toimenpiteenä yksittäisten puiden poistoa ja pienpuuston harvennusta. Pienpuuston harvennus reitin varressa on perusteltu (ei kovin laajalla vyöhykkeellä), mutta yksittäisten puiden poistotoimenpide koko kuvion osalta on syytä poistaa. Mikäli reitin varresta katsotaan välttämättömäksi kaataa isompaa puustoa, nämä tulee jättää kuviolle maalahopuuksi. Kuvio tulisi osoittaa arvometsäksi (C5). Kuvio 221:Nykykuvion etelä- ja keskiosa on puustoltaan luonnontilaisen kaltaista METSO I-IIluokan tuoreen kankaan havusekametsää, pohjoisosa samaa arvolehtoa kuin kuvio 210 ja kuvio 222 ulkoilureitin itäpuolella. Kuvion pohjoisosa olisi perustellumpaa liittää osaksi kuvion 210 arvokasta lehtoa. Molemmat osakuviot tulisi metsäisten luontoarvojen takia osoittaa arvometsäksi (C5). Kuvio 222: Runsaasti raitalahopuuta sisältävä lehtokuvio, joka tulisi osoittaa arvometsäksi. Kuvio 233: Laakson alueen runsaslahopuustoisin kallioalue (jossa myös kilpikaarnamäntyjä) ansaitsisi tulla osoitetuksi arvometsäksi (C5). Vanhasta maankäytöstä ja kuluneisuudesta huolimatta kallioalue täyttää METSO I-luokan kalliometsän kriteerit. Kuvion 226 pohjoispuolinen kuviokartalla numeroimaton kuvio: Viihtyisä, vähemmällä metsänhoidolla pitkään ollut notko, jota myöten kulkee viihtyisä, lähinnä koiranulkoiluttajien käyttämä metsäpolku. Kuviolla on myös lahopuuta. Kuviolle on esitetty sekä pienpuuston harvennusta että näkymien avausta tai muuta erikoistoimenpidettä. Varsinainen toimenpide (mikä se sitten onkaan) on syytä poistaa eli kuviolla riittää hyvin polun varren kevyt pienpuuston hoito. Koirien turvallisuuden kannalta (pienpuiden sahaamisen synnyttämät terävät kannot vaarallisia) toimenpiteen voisi hyvin jättää toteuttamattakin. Jos tehdään, niin on syytä toimia siten, että teräviä ja pidempiä kantoja ei törrötä alueella. Kuvio 240: Laakso-Ruskeasuon alueen runsaiten haapalahopuuta sisältävä metsikkökuvio, joka ansaitsisi yksin tämän perusteella tulla osoitettua arvometsäksi. Kuviolle esitetty pienpuuston harvennus melko lailla tarpeeton, koska kulkeminen tapahtuu nyt ja myös jälkeen mahdollisen toimenpiteen kuvion poikki kulkevaa pientä metsäpolkua pitkin.

Kuvio 246: Puustorakenteeltaan hyvin vaihteleva kuvio. Kuvion itäosa mäntyvaltaista melko tiheää kasvatusmetsää, länsiosassa koivun ja männyn vallitsemaa sekapuustoa lehtopohjalla. Paikoin ylismäntyjä ja muuta sekapuustoa. Itseharvenemisen takia jo nyt runsaslahopuustoinen. Esitetty harvennus perusteltu mäntyvaltaisella osalla (melko kevyenä ja mäntyyn kohdistuvana), kuvion lehtipuuvaltaisempi länsiosa kannattaa jättää harventamatta. Kuvio 247: Monipuolinen lehtokuvio, jonka puusto eri-ikäisrakenteista ja myös lahopuuta muodostunut. Kuvio sijaitsee arvometsäkuvion 243 kupeessa ja myös se olisi perusteltua osoittaa arvometsäksi. Esitetty harvennushakkuu on luontoarvoille haitallinen (eikä tuo muita hyötyjä), joten se tulee toimenpiteenä poistaa. Yksittäisten ongelmapuiden kaato maalahopuiksi reitin varresta sekä kuvion eteläosasta on suunnitelmakaudella tästä huolimatta mahdollista. Kuvio 253: Lahopuustoinen METSO I-luokan kangasmetsän kriteerit täyttävä kuvio tulisi osoittaa arvometsäksi (C5). Esitetty pienpuuston harvennus on koko kuviolla toteutettuna turha eli toimenpide kannattaa rajata ulkoilureitin reunaan sekä kuvion poikki kulkevan pienen metsäpolun lähivyöhykkeeseen. Kuvio 254: METSO I-luokan komea kelokkoinen kalliomäki olisi perusteltua osoittaa arvometsäksi (C5). PASILAN METSÄ Osa-aluetta koskevat yleiset huomiot Osa-alueella tulisi antaa huomattavasti enemmän painoarvoa edellisellä suunnitelmakaudella pääosin hoidon ulkopuolella olleiden, merkittäviä METSO-arvoja sisältävien kangas- ja kalliometsien parempaan huomiointiin (=lisää arvometsähoitoluokkaa, vähemmän hakkuita), lehtokuvioiden osalta huomiointi on jo nyt melko hyvällä tasolla. Tämä palvelisi myös alueen metsäistä virkistyskäyttöä. Hyvä puoli suunnitelmassa on se, että sen arvometsämäärittelyissä sekä valkoisten alueiden jättämisessä on jo nyt tunnistettu muun osa-alueen lounaisosan hieno kallioalue pikkusoineen sekä rehevin osa suunnitelma-alueen keskiosan laajasta metsäalueesta. Huonoiten ovat jääneet tunnistamatta osa-alueen koillisosan laaja-alainen kallio- ja kangasmetsien kokonaisuus, keskiosan lehtoalueeseen liittyvät arvokkaat kangas- ja kalliometsät sekä kaakkoisosan syrjäinen metsäalue. Kaikki nämä alueet sopisivat nykyistä laajemmin hallittuun luonnontilaan sekä osin myös arvometsiksi. Suunnitelmaluonnoksen isoin luonto-ongelma ovat useisiin luonnontilaisen kaltaisiin tai muuten luontoarvoja omaaviin metsiin esitetyt perustelemattomat tai liian laaja-alaiset toimenpiteet (harvennukset, yksittäisten puiden poistot). Näiden lisäksi alueelta löytyy istutettuja kasvatusmetsiä, joiden harventaminen on perusteltua. Osa-alueella ei ole missään vaiheessa tehty varsinaisia kääpäselvityksiä. Alueella on kuitenkin monia osa-alueita, joissa lahoaa monipuolisesti ja paikoin melko runsaastikin erilaista lahopuuta. Yksittäisillä maastokäynneillä alueelta on tehty havaintoja mm. peikonnahan (RT), pohjanrypykän (RT) ja ruostekäävän (RT) kaltaisista vaatelista kääväkäslajeista, joiden esiintyminen indikoi yleensä muutenkin monipuolista lahottajalajistoa. Osa-alueella on myös lahokaviosammalelle potentiaalisesti sopivia lahopuita. Alueen lahopuustoisempien metsien merkitys kääville sekä

lahokaviosammalelle olisi perusteltua selvittää. Kuviokohtaiset kommentit Tummennetulla on nostettu esille ne kuviot, joiden esitetyt käsittelyt ovat nähdäksemme luonto- ja virkistysarvojen kannalta ongelmallisimpia. Kuvio 1: Rakenteeltaan luonnontilaisen kaltainen kuusivaltainen metsä, jossa on myös jonkin verran lahopuuta. Yhdeltä kuusimaapuulta havaittiin marraskuussa 2015 hemiboreaalisella vyöhykkeellä alueellisesti uhanalaiseksi luokiteltu ruostekääpä. Ei mitään perustetta esitetylle yksittäisten puiden poistolle. Toimenpide on syytä poistaa ja osoittaa kuvio arvometsäksi (C5). Kuvio 2: Rakenteeltaan kestävä koivua ja kuusta kasvava varttunut sekametsikkö. Suojavaikutus vahvistumassa alikasvoskuusen luontaisen lisääntymisen myötä. Ei perustetta esitetylle harvennukselle. Toimenpide esitetään korvattavaksi yksittäisten puiden poistolla kuvion pohjoisosasta. Kuvio 4: Puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltainen kuvio, jonka ulkoilureitit halkaisevat. Kuvio on osa Pasilan metsän koillisosan arvokasta, luonnontilaisen kaltaisten metsien kokonaisuutta, mistä syystä se tulisi säilyttää jatkossakin mahdollisimman luonnontilaisena. Esitetylle yksittäisten puiden poistolle ei maastokäynnin perusteella vaikuttaisi olevan erityistä perustetta edes ulkoilureittien varrella. Toimenpide tulisi poistaa, koska yksittäisten puiden kaato reittien varsilta ei vaadi toimenpiteen määrittelyä luonnonhoidon yleissuunnitelmassa. Kuvio 5: Keskuspuistossa melko harvinainen, rakenteeltaan luonnonmukainen haapavaltainen (sekapuuna merkittävästi koivua, kuusta ja mäntyä) metsikkökuvio laajemman, arvokkaan metsäalueen keskellä. Kuviolle on muodostunut jo merkittävästi haapalahopuuta. Esitetty harvennushakkuu on luontoarvoille haitallinen eikä siitä ole muutakaan selvää hyötyä, joten toimenpiteestä tulisi luopua. Kuvio 7: Puustorakenteeltaan luonnonmukaista (lähenee luonnontilaisen kaltaista) varttunutta sekapuustoa kasvava kuvio arvokkaan laajemman luontoalueen reunassa. Kuviolla on myös näkyvästi lahopuuta. Kuviolle on esitetty harvennushakkuuta, mille ei ole mitään perustetta. Kuvio 10: Puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltainen kuvio, jonka poikki kulkee ulkoilureitti. Esitetty harvennus on toimenpiteenä liian raju, sen sijaan tarvetta lähinnä reitille tunkevien alikasvoskuusten poistamiselle sekä mahdollisesti muutaman huonokuntoisen isomman kuusen kaadolle maalahopuuksi. Kuvio 11: Lehdoksi kuivahtanut entinen lehtokorpi, joka on määritetty suunnitelmassa tuoreeksi kankaaksi. Rakenteeltaan kuusikoituvaa koivu- ja haapametsää. Kuvio toimii hyvänä näkymäsuojana itäpuolisen alueen ja Keskuspuiston välissä, mistä syystä sen säilyttäminen mahdollisimman tiheäpuustoisena on perusteltua. Kuvion lehtoarvojen kannalta alikasvoskuusen määrän vähentäminen jossakin vaiheessa on ehkä perusteltua. Esitetyn harvennuksen sijasta kuvion hoitotoimenpiteeksi riittää suunnitelmakaudella pienpuuston hoito, jossa tiheintä alikasvoskuusikkoa hieman vähennettäisiin. Kuvio 12: Vanhempaa kuusivaltaista puustoa kasvava kuvio arvokkaan luontokokonaisuuden länsireunassa. Äskettäin kaadettu useampia kuusia reitin varresta, ainoatakaan ei jätetty maalahopuuksi kuviolle. Kuviolla on hyvä kuusilahopuujatkumo, josta on syytä jatkossa huomioida nykykäytäntöä paremmin. Esitetty yksittäisten puiden poisto puuston kunnon ja ulkoilureitin takia perusteltua, mutta toimenpide syytä rajata vain reitin varteen ja sillä ohjeistuksella, että kaadettavia

puita myös jätetään kuviolle maalahopuuksi. Kuvio 13: Puustoltaan luonnontilaisen kaltainen kalliomäki, joka tulisi osoittaa arvometsäksi (C5). Kuvio 14: Luonnontilaisen kaltainen mäntyvaltainen metsä, sekapuustona kuusta ja koivua. Osa arvokasta laajempaa luonnontilaisen kaltaisten metsien rypästä. Ulkoilureitin varresta on äskettäin kaadettu muutama kuollut pystykuusi ja viety ne pois. Kuviolle on esitetty yksittäisten puiden poistoa. Tarvetta on vain muutaman kuusen kaadolle maalahopuuksi reitin varrelta, joten koko kuviolle esitetty toimenpide on syytä poistaa. Kuvio on syytä osoittaa arvometsäksi (C5). Kuvio 19: Nuoripuustoinen istutusmännikkö, jonka harvennushakkuu on perusteltua. Kuvio 21: Vanhojen ylispuumäntyjen ja -koivujen alle luontaisesti kehittynyt nuorempi kuusi- ja koivupuustoinen kuvio arvokkaiden kallio- ja kangasmetsäkuvioiden keskellä. Kuviolla on näkyvästi kelolahopuuta sekä jonkin verran ohuempaa lahopuuta (METSO II). Esitetty harvennushakkuu merkitsisi hyvän luonnontilaisen kaltaisen metsikkörakenteen heikentämistä ilman mitään hyötyjä. Toimenpide on syytä poistaa ja nostaa kuvio arvometsien (C5) hoitoluokkaan (=Keskuspuistossa harvinainen, omassa sarjassaan edustava metsikkörakenne). Kuvio 22: Melko väljään asentoon aikanaan harvennettu kuusta, koivua, mäntyä ja haapaa kasvava vanhapuustoinen metsikkö luonnontilaisen kaltaisten kallio- ja kangasmetsien kokonaisuuden keskellä. Kuvion sijainti antaa perusteita jättää se kehittymään ilman hakkuita. Nyt esitetty harvennushakkuu on kaikin puolin turha ja toimenpide on syytä poistaa, Kuvio 25: Kuusta ja koivua kasvava hyvä varttunut virkistysmetsä arvometsäksi osoitetun metsikkökuvion kupeessa. Esitetylle harvennushakkuulle ei ole mitään järkiperustetta. Toimenpide on syytä poistaa. Kuvio 30: Varttunutta kuusta ja koivua kasvava, rakenteeltaan luonnonmukainen lehtomaisen kankaan sekametsä. Ei perustetta esitetylle harvennushakkuulle. Kuvio 31: Monipuolinen, haapavaltainen sekametsäkuvio, joka rajautuu vähäiseltä osin ulkoilureitteihin. Esitetylle yksittäisten puiden poistolle koko kuvion osalta ei ole perustetta, joten toimenpide on syytä poistaa. Ulkoilureittien varret olivat syksyllä 2015 vailla ongelmapuita, mutta mahdolliset ongelmapuut voi suunnitelmakaudella kaataa maalahopuuksi, mikäli niitä kehittyy reittien läheisyyteen. Kuvio 35: Melko tiheä nuori kasvatusmännikkö. Esitetty harvennus on perusteltu, syytä kohdentaa toimenpide vain mäntyyn. Kuvio 36: Aika heterogeeninen kuvio, jonka voisi jakaa kahtia (etelä- ja keskiosan sekapuustoinen reitinvarsi, pohjoisosan koivu- ja mäntymetsä). Pohjoisosaan voisi sopia jopa männyn osuutta vähentävä harvennus, ulkoilureitin varressa riittänee muutaman yksittäisen puun kaato suunnitelmakaudella. Jos reitin varren haapoja kaadetaan, niin etenkin nämä tulisi jättää maalahopuuksi. Kuvio 38: Melko tiheä nuori kasvatusmännikkö. Esitetty harvennus perusteltu, kannattaa kohdistaa harvennus pelkästään mäntyyn, jotta muiden puulajien suhteellista osuutta saadaan kasvatettua. Kuvio 39: Hyvä sekapuustoinen kuvio, joka on kehittymässä luontoarvoiltaan hyväksi. Yksittäisten puiden poisto syytä rajata vain reittien varteen. Kuviolle sopii myös lisää maalahopuuta. Mikäli reittien varsien järeitä haapoja katsotaan tarpeelliseksi kaataa, niin nämä erityisesti syytä jättää