PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 7.5.2009 LSU-2008-Y-722 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojien toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Terho Korpela Patamanperäntie 116 63880 Kukonkylä ELÄINSUOJIEN SIJAINTI JA TOIMINTA Tilalla on pihattonavetta, jonka toiminnalla on ympäristölupa 50 lypsylehmän, 25 hiehon, 22 lihanaudan ja 50 vasikan (alle 12 kk) pitämiselle. Toimintaa laajennetaan ottamalla pihatto kokonaan lypsylehmien käyttöön, jolloin sinne mahtuu 74 lypsylehmää sekä 15 pikkuvasikkaa. Vanha parsinavetta remontoidaan nuorkarjan kasvatukseen ja sinne tulee tilat yhteensä 52 hieholle tai vasikalle. Lisäksi tilalla on kylmäkasvattamo, jossa on tilat 26 hieholle. Tilan eläinmäärää lisätään eläinsuojien sisäisillä järjestelyillä. Uusia eläinsuojia ei rakenneta. Laajennuksen jälkeen tilalla on tilat yhteensä 74 lypsylehmälle, 56 hieholle ja 37 vasikalle (alle 6 kk). Eläinsuojat sijaitsevat tilalla Korpela RN:o 2:25. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 29.12.2008. Hakemusta on 22.1.2009 täydennetty tilavuudeltaan 850 ja 512 m³:n kokoisten lietesäiliöiden pohjapiirroksilla sekä kuivalantalan, kylmäkasvattamon ja jaloittelutarhan pohjapiirroksilla. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a mukaan, jos kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. Hakemuksen mukainen toiminta vastaa eläinyksiköiksi muutettuna yli 75 lypsylehmää. Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilalla on Soinin kunnan 22.1.2007 myöntämä ympäristölupa. Tila sijaitsee haja-asutusalueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Soinin kunnan Kukonkylässä maatalousvaltaisella haja-asutusalueella noin 11,5 kilometriä kuntakeskuksesta lounaaseen. Tilalla on vuonna 2008 valmistunut pihattonavetta, vanha navettarakennus ja kylmäkasvattamo. Kaikki tilan eläimet ovat tällä hetkellä pihattonavetassa. Tilan eläinmäärä on tällä hetkellä 40 lypsylehmää, 24 hiehoa ja 25 vasikkaa (alle 6 kk) Laajennuksen jälkeen eläinmääräksi tulee 74 lypsylehmää, 56 hiehoa ja 37 vasikkaa. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat pihattorakennuksesta noin 160 ja 220 metrin etäisyydellä lännessä ja 280 metrin etäisyydellä idässä. Vanhasta navettarakennuksesta on etäisyyttä lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin noin 200, 225 ja 225 metriä ja kylmäpihatosta noin 225 ja 225 metriä. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue, Korpisenjärven toisen luokan pohjavesialue sijaitsee noin 4,3 kilometrin etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on vuonna 2008 valmistunut pihattonavetta, jossa on tällä hetkellä 40 lypsylehmää, 24 hiehoa ja 25 vasikkaa (alle 6 kk). Pihattonavettaa muutetaan niin, että sinne saadaan tilat 74 lypsylehmälle ja 15 pikkuvasikalle. Tilan vanha navetta remontoidaan nuorkarjan käyttöön. Vanhaan navettaan tulee tilat yhteensä 52 vasikalle ja hieholle. Lisäksi tilalla on kylmäkasvattamo, johon mahtuu 26 hiehoa tai vasikkaa. Pihattonavetassa on 2 8 paikkainen kalanruotolypsyasema. Ilmanvaihto toimii luonnollisesti. Tilalla tuotetaan tällä hetkellä noin 300 000 kiloa maitoa ja 9 000 kiloa naudanlihaa vuodessa. Laajennuksen jälkeen tuotanto tulee olemaan noin 660 000 kiloa maitoa ja 5 550 kiloa naudanlihaa vuodessa Lannan ja jätevesien varastointi Tilan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla lukuun ottamatta kylmäkasvattamoa, jossa on osakuivikepohja sekä pihatossa olevia pikkuvasikoita, joiden lannankäsittely tapahtuu puolittain lietelannalla ja puolittain kuivalannalla. Tilalla käytetään kuivikkeena turvetta, olkea ja kutteria. Tilalla on kolme kattamatonta lietesäiliötä, joiden tilavuudet ovat noin 2 021 m³, 850 m³ ja 512 m³. Lietesäiliöt täytetään alta päin. Lietekuiluissa on lietetilavuutta noin 86 m³. Yhteensä tilalla on lietteen varastotilavuutta noin 3 457 m³. Kylmäkasvattamon toisessa päädyssä on katettu kuivalantala. Lantalan pohjan ala on noin 100 m² ja betonisten seinäelementtien korkeus noin 3 m. Kuivalantalan varastotilavuus on noin 350 m³. Kuivikepohjan varastotilavuus on lisäksi noin 90 m³. Laajennuksen yhteydessä ei rakenneta uusia lannan varastotiloja.

3 Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 71,16 hehtaaria, josta omaa on 46,58 ja vuokrapeltoa 24,58 hehtaaria. Lannanlevityspellosta 2,27 hehtaaria sijaitsee pohjavesialueella. Lannasta 60 % levitetään viikoilla 18-20, 20 % viikoilla 26-27 ja 20 % viikoilla 39-40. Tilalla ei laidunneta eläimiä. Tilalla on pinta-alaltaan 620 m²:n kokoinen betonipohjainen jaloittelualue vanhan navettarakennuksen ja kylmäkasvattamon välisellä alueella. Alueella on järjestetty sadevesien keräily. Sadevedet johdetaan kaivon kautta ojaan. Alueella on betonireunat. Jaloittelualuetta ei käytetä tällä hetkellä eläinten jaloitteluun. Tarvittaessa jaloittelualuetta voidaan kuitenkin käyttää muutaman kerran vuodessa. Jaloittelualueella vanhan navettarakennuksen seinustalla voidaan ajoittain säilyttää eläimille vietävää rehua. Maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet, joita syntyy yhteensä noin 150 m 3 vuodessa, johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan wc-vedet johdetaan lietesäiliöön. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua laakasiiloihin noin 1 900 tonnia vuodessa. Tarvittaessa rehua voidaan tehdä myös pyöröpaaleihin. Säilörehun varastoinnissa syntyvä puristeneste johdetaan tilavuudeltaan 5 m³:n kokoiseen umpikaivoon, mistä se siirretään lietesäiliöön ja käytetään lietelannan seassa lannoitteena pellolla. Muut varastot Tilalla on kolme polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on noin 7 000 litraa. Säiliöt on varustettu katoksella. Voiteluaineet, joita tilalla on kerrallaan enintään 500 litraa, varastoidaan tynnyreissä betonipohjaisessa konevarastossa. Toiminnassa käytettävät kasvinsuojeluaineet varastoidaan asuinrakennuksen kellarissa lukitussa arkussa. Säilörehun valmistuksessa käytettävä säilöntäliuos varastoidaan asiaankuuluvissa säilytysastioissa konehallin läheisyydessä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden varastointi Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet (noin 5 kpl vuodessa), rehujätteet (noin 30 m³ vuodessa), siilomuovit, apulantapussit, metallit, puu-, pahvi- ja paperijätteet, ongelmajätteet ja kiinteistöjäte. Kuolleet eläimet toimitetaan raatokeräilyn kautta Honkajoki Oy:lle. Rehujätteet kompostoidaan tilalla ja levitetään lannoitteeksi pellolle. Siilomuovit ja apulantapussit toimitetaan keräilyyn ja ongelmajätteet vastaanottopisteeseen. Puu-, pahvi- ja paperijätteet, kuten rehusäkit hyödynnetään lämmöntuotannossa. Keräyspaperi toimitetaan paperinkeräykseen. Kiinteistöjäte keräillään järjestetyn jätehuollon kautta. Toiminnasta aiheutuva liikenne Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Eläinkuljetuksia on kerran kuussa ja ostorehukuljetuksia keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa. Omaa liikennettä on tarpeen mukaan. Merkittävin ja vilkkain traktoriliikenne tilalla on rehunteon ja lannanlevityksen aikoina.

4 Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista ja parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Toiminnasta voi aiheutua lyhytaikaisia hajuhaittoja. Luonnollinen ilmanvaihto kuitenkin vähentää hajun syntymistä. Muut päästöt on mahdollista estää huolehtimalla tuotantotilojen asianmukaisesta kunnosta, hoidosta ja huollosta. Toiminta-alueella ei ole tärkeitä pohjavesialueita eikä arvokkaita luontokohteita, luonnonsuojelualueita tai maisema-alueita. Tiedossa olevien seikkojen perusteella toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa eikä merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminta on ympäristövaikutuksiltaan yhdenvertaisessa asemassa muiden vastaavien maatalousalueilla toimivien karjataloustilojen kanssa. Tuotantotilojen sijaintipaikka ja sen ympäristöolosuhteet soveltuvat hyvin kyseisen toiminnan harjoittamiseen. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ, ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMI- SEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Merkittävimpiä riskejä ovat vuodot tuotantotiloissa sekä lanta-, säilörehu-, polttoneste- ja kemikaalivarastoissa sekä vakavat eläintaudit, onnettomuudet ja tulipalot. Äkilliset vuodot ympäristöön ovat epätodennäköisiä, koska tuotanto- ja varastotilojen pohjarakenteet ovat vesitiiviitä. Vuotojen on arvioitu voivan tapahtua näistä tiloista vain ajan myötä. Vesistöjen pilaantumisriski on pieni myös, koska toiminnot eivät sijoitu tärkeälle pohjavesialueelle tai vesistöjen varsille. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemus on kuulutettu ajalla 2.2.-3.3.2009. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi- Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan sekä Soinin kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Soinin kunnanvirastossa. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Soinin kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on 19.2.2009 tehty tarkastuskäynti. Tarkastuksesta on laadittu muistio ympäristöhallinnon Vahti-järjestelmään. Lausunnot Järvi-Pohjanmaan ympäristölautakunta on 6.3.2009 ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut, että mikäli eläinten jaloittelutarhaa käytetään, tulee virtsa ja sadevedet kerätä niin, etteivät ne pääse valumaan ympäristöön. Pohjavesialueella lantaa tai pesuvesiä ei tule levittää pohjaveden pilaantumisvaaran vuoksi. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole annettu muistutuksia tai mielipiteitä Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalta ei ole pyydetty vastinetta annetun lausunnon johdosta, koska lausunto oli puoltava.

5 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetut lausunnot sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Terho Korpelalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotantotoiminnan laajentamiseen Soinin kunnan Kukon kylässä tilalla Korpela RN:o 2:25. Ympäristölupa myönnetään enintään 74 lypsylehmän 56 hiehon ja 37 alle kuuden kuukauden ikäisen vasikan pitämiselle lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Järvi-Pohjanmaan ympäristölautakunnan lausunto Ratkaisussa on otettu huomioon ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt asiat ja annettu määräykset jaloittelutarhan virtsan ja lannan keräämisestä sekä lannan levittämisestä pohjavesialueella. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Lypsykarjapihatossa voidaan laajennuksen jälkeen pitää yhteensä enintään 74 lypsylehmää ja 15 vasikkaa (alle 6 kk). Vanhassa navettarakennuksessa voidaan pitää enintään 52 hiehoa tai vasikkaa ja kylmäpihatossa enintään 26 hiehoa tai vasikkaa. Eläinsuojien eläinmäärä saa olla yhteensä enintään 74 lypsylehmää, 56 hiehoa ja 37 vasikkaa (alle 6 kk). 2. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä pesu- ja jätevesien varastointi Toiminnassa muodostuva lietelanta, kuivalanta, maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan muut pesuvedet sekä sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliöissä ja kuivalantalassa. Säilörehun puristenesteet tulee kerätä talteen ja varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa umpisäiliöissä tai lietesäiliöissä. Lietelannan, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien 12 kuukauden varastotilavuutta tulee olla käytettävissä vähintään 2 995 m³. Varastotilavuuteen voidaan laskea mukaan lietteen kokoomakuilujen tilavuus. Kuivalannan varastotilavuuden tulee olla vähintään 420 m³. Lietesäiliöt tulee pitää aidattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesta (MMM-RMO-C4). Kuivalantalassa tulee olla vähintään 500 mm korkea ajoluiska ja reunukset. Lantalan edessä tulee olla kuormauslaatta. Lietesäiliöt ja kuivalantala tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Lietteen ja jätevesien levitys Liete ja kuivalanta tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannanluovutussopimus. Lannanlevityspinta-alaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 68 hehtaaria.

6 Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi- ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Lietteen- ja lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen- ja lannanlevitys on kielletty 15.10-15.4 välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11 saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10-15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, sakokaivolietettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittu peltolohkojen pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Maitohuoneen pesuvesien, eläinsuojan pesuvesien sekä sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös, mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. 4. Tilapäinen jaloittelualue ja rehun varastointi Jaloittelualuetta voidaan käyttää eläinten jaloitteluun viitenä päivänä vuodessa. Talvella lumet on ajettava alueelta pois ennen eläinten päästämistä alueelle. Alueen kuivikkeena tulee käyttää turvetta ja alueelle kertynyt lanta tulee kerätä pois heti jaloitteluajan päätyttyä ja toimitettava kuivalantalaan. Jos jaloittelualueella varastoidaan väliaikaisesti rehua tulee mahdolliset valumat imeyttää turpeeseen ja toimittaa kuivalantalaan. Mikäli jaloittelualuetta käytetään useammin kuin viitenä päivänä vuodessa jaloittelualueena, tulee jaloittelualueen valumavedet ohjata lietesäiliöön tai umpikaivoon ja niitä varten tulee olla tiivistä lietetilavuutta vähintään 124 m³. 5. Hajuhaittojen vähentäminen Tilalla olevat lietesäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella kuten 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella, esim. turpeella, leca-soralla tai muulla vastaavalla materiaalilla. Puristenesteiden umpikaivo ja kuivalantala tulee pitää katettuna kiinteällä katteella.

7 Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan siten, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan, lietelantaloiden ja kuivalantalan ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket ja vanhentuneet torjuntaaineet on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Tuotantoon kelpaamaton maito tulee johtaa lietesäiliöön, mikäli sitä ei voida eläinlääkärin luvalla juottaa eläimille. Pilaantunut rehu tulee varastoida tiiviillä alustalla ja käyttää pellolla lannoitteena. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina. Mikäli polttoneste- ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, tulee säiliöt varustaa suoja-altaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella, joka estää sadevesien kertymisen suojaaltaisiin. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Toimenpiteet tulee olla tehtynä 31.10.2010 mennessä. Öljy- ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. Öljyvuodon, muun kemikaalivuodon, lietelantavuodon tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan tapahtuman sattuessa on välittömästi ryhdyttävä puhdistustoimenpiteisiin ja ilmoitettava tapahtuneesta palo- ja pelastusviranomaisille. 7. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet ja eläinjäte tulee mahdollisimman pian toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaiseenkin varastointiin tulee tilalla olla tarkoitukseen sopiva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringonpaisteelta ja tuhoeläimiltä. Raadot tulee lyhytaikaistakin varastointia varten peittää esim. muovipeitteellä. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliön, öljysäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava.

8 Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä lannan toimituspaikat ja -ajankohdat kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja -ajankohdat tiedot uusista ja muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannanlevityssopimuksista tiedot häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. 9. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vanhan navettarakennuksen käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Tilalle ei rakenneta lisää eläinsuojia vaan eläinmäärän lisäys suoritetaan remontoimalla nuorkarjalle tilaa vanhaan navettarakennukseen.

9 Tilan eläinyksikkömäärä nousee laajennuksen myötä vanhan ympäristöluvan mukaisesta noin 493 eläinyksiköstä noin 630 eläinyksikköön. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Ympäristöluvan eläinmäärä on myönnetty hakemuksen mukaisena. (määräys 1) Eläinsuojien pohjarakenteiden, lantaloiden ja lannan siirtämiseen tarkoitettujen rakenteiden tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM-RMO-C4) ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 2 410 m³ vuodessa ja kuivalantaa noin 420 m³ vuodessa. Lietesäiliöihin kulkeutuvat lisäksi maitohuoneen ja eläinsuojien pesuvedet, sosiaalitilojen jätevedet ja sadevedet. Esitetyt lantalatilavuudet (3 457 ja 440 m³) ovat 12 kuukauden liete- ja kuivalantamäärälle riittävät varastotilavuudet. Lantaloiden ja säiliöiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 2) Lietteen/lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete/lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen/lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta-alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Lietteen/lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete/lanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä/lantaa, säilörehun puristenesteitä, maitohuoneen pesuvesiä, eläinsuojan pesuvesiä ja sosiaalitilojen jätevesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys lietelannan, säilörehun puristenesteiden, maitohuoneen pesuvesien, eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla on annettu pohjave-

10 den pilaantumisen estämiseksi. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. (määräys 3) Suppean jaloittelualueen likavedet tulisi johtaa keräilykaivoon, jonka tilavuus on vähintään 0,2 m³ jaloittelupihan neliömetriä kohti (MMM-RMO-C4). Ympäristökeskus on kuitenkin harkinnut, että jaloittelualueenvähäinen käyttö (enintään 5 pv/vuosi) ei edellytä likavesien keruusäiliötä, mikäli lanta kerätään välittömästi jaloittelualueen käytön jälkeen talteen. (määräys 4) Kattamalla lietesäiliöt kelluvalla katteella vähennetään niistä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös ylläpitämällä umpisäiliön ja kuivalantalan kiinteää katetta ja pitämällä lantaloiden sekä eläinsuojien ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Myös eläinten ruokinnan optimoinnilla, tehokkaalla eläinsuojan lannan poistolla ja lannan nopealla multauksella vähennetään toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. (määräys 5) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (määräys 6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinjätteen varastointia koskeva määräys tilalla ennen laitoskäsittelyä on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 7) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojien toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (määräys 8) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallisista syistä. (määräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia.

11 Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 10) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.5.2019 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden ja kuivalantalan tilavuudet sekä lannan levitykseen käytettävissä oleva peltopinta-ala PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-59, 96-97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8-11, 15-19, 21-23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 17, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002)

12 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 570 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Soinin kunnanhallitus Järvi-Pohjanmaan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä --- Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan, Vimpelin ja Soinin kuntien virallisilla ilmoitustauluilla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä.

13 Lupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Minna Myllykoski Liitteet Valitusosoitus Pihaton asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.