Maaseudun kehittämisohjelma

Samankaltaiset tiedostot
Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

VANHASTA KAUDESTA UUTEEN OHJELMAKAUTEEN. Valmistelun tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu

Maaseudun kehittämisohjelma

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseutuohjelman sisältö ja hallinnointi. Maatalousneuvos Taina Vesanto Maa- ja metsätalousministeriö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA HANKKEET UUDELLA OHJELMAKAUDELLA

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittäminen

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittäminen

Maaseudun kehittäminen ohjelmakaudella

Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella

Yleistä maaseutuohjelmasta

Uusi ohjelmakausi

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Miten kohdentaminen näkyy tulevassa ympäristökorvausjärjestelmässä

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla

Leader ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma: innovaatiot. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseudun kehittämisohjelma

Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Yhteistyöhankkeet. Frami Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , maaseuturahaston hanketuet Etelä-Pohjanmaalla

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013

Kumppanuus ja maaseutu

Maaseuturahaston mahdollisuudet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Lisätietoja:

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Varsinais-Suomen alueelliset painopisteet

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla

Ilmastonmuutos ja maaseutuohjelma Ilmase-hankkeen loppuseminaari

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Ympäristökorvaus ohjelmaluonnos

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma MMM/Viestintä

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus

EIP, Maaseudun innovaatioryhmät ja

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma nvm Sirpa Karjalainen MMM

Ajankohtainen maatalouspolitiikka. Juha Lappalainen

Maaseudun kehittämisohjelma

Voimassa oleva maaseutuohjelman. rahoitusosuus 1) EU:n. % kehyksestä

Maaseudun kehittämisohjelman muutosesitys

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?


Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

I. Mitä Leader on II. Maaseutuohjelma ja Leader. Leader-työn uusien työntekijöiden koulutus, Oulu Laura Jänis, MMM

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Pohjois-Karjalan maaseutusuunnitelma vuosille Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Maaseudun kehittämisen alueelliset ja paikalliset toimenpiteet

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma nvm Sirpa Karjalainen MMM

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämisohjelma : MAATILOJEN NEUVONTA

ALUEELLISET JA PAIKALLISET MAASEUDUN KEHITTÄMISSTRATEGIAT

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Varsin Hyvä ry LEADER

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Pohjois-Satakunta Ikaalinen

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina Tammikuu 2015

Transkriptio:

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 MTK- ja Leader-toiminnanjohtajien yhteistyöseminaari 29.1.2014 Taina Vesanto Sivu 1

Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen ja alueiden käytön osalta ÄLYKÄS kasvu: Innovaatiot ja osaaminen, vihreä teknologia ja tutkimuksen käyttöönotto Sosiaaliset innovaatiot OSALLISTAVA kasvu: Paikallinen kehittäminen sekä maaseututalouden monipuolistaminen Vaihtoehdot maatalouden rakenneuudistuksen seurauksena MAASEUDUN KEHITTÄMINEN KESTÄVÄ kasvu: Luonnonvarojen käytön tehostaminen ja julkishyödykkeet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, hiilen sitomisen lisääminen ja bioenergian kehittäminen Kestävä maankäyttö ja luonnon monimuotoisuus Sivu 2

Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla. monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista. lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa. Sivu 3

Maaseutuohjelman tavoitteet 1. Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät. 2. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat. 3. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat. 4. Maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat. 5. Maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu. 6. Maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia. Tavoitteita toteuttavat alla esitellyt toimenpiteet. Sivu 4

Ohjelmavalmistelun aikataulua Elokuu Kumppanuussopimuksen valmistelu Parlamentin ja neuvoston asetusten julkaisu 20.12.2013 2013 2014 Joulukuu Komission toimeenpanosääntöjen hyväksyminen Toukokuu Maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 hyväksyntä Syyskuu Lausuntojen käsittely Lait maaseudun kehittämisestä ja ohjelman hallinnoinnista eduskuntaan (muut myöhemmin) Talouspoliittinen ministerivaliokunta Alueelliset suunnitelmat ja paikalliset strategiaesitykset Kumppanuussopimus komissioon Ohjelmaluonnoksen toinen versio Ohjelman käsittely valtioneuvostossa 13.3.2014 Koulutukset käynnistyvät Ohjelma komissioon. Neuvottelut komission kanssa jatkuvat kunnes ohjelma on hyväksytty Sivu 5

Ohjelman sisältö Nykytilan analyysi + SWOT Tarpeet - ohjelman läpäisevinä tavoitteina ympäristö, ilmasto, innovatiivisuus Strategia - tavoitteet, valitut toimenpiteet, rahoituksen kohdentaminen ja painotukset Toimenpiteet Seuranta ja arviointi Rahoitussuunnitelma Indikaattorisuunnitelma Toimeenpanon järjestelyn kuvaukset Kansallinen maaseutuverkosto Todennettavuus ja valvottavuus Sivu 6

Maaseutuohjelman rahoitus Varojen jako linjattu talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 11.12.2013 Toimenpide milj. euroa Maatalouden ympäristö ja ilmastotoimenpiteet sekä neuvonta 1 626 Luonnonmukainen maatalous 326 Eläinten hyvinvointi 458 Luonnonhaittakorvaukset yht., josta 3 284 - osarahoitettu (EU ja kansallinen) 1 810 - kokonaan kansallinen rahoitus* 1 474 Maatalouden aloittamis ja investointiavustukset 407 Leader 300 Yritys ja hanketuet sekä tekninen apu 691 Yhteensä 7 092 * Sisältää siirtoa maa ja puutarhatalouden kansallisesta tuesta. Lopullinen siirrettävä määrä täsmentyy myöhemmin. Sivu 7

Kooste: Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys (art. 14) - hankkeet ympäristöosaamisen kehittämiseen Neuvonta (art. 15) - ympäristöneuvonta - ympäristösitoumukseen valittujen toimien mukauttaminen neuvonnan perusteella Luonnonmukainen tuotanto (art. 29) Luonnonhaittakorvaukset (art. 31-32) - tukikelpoisuus pysyville laitumille Leader (art. 41-44, 64) - paikallisten toimintaryhmien kautta toteutettavat ympäristöhankkeet Yhteistyö (art. 35) - eri tahoja yhdistävät yhteishankkeet: esim. verkostojen luominen, kehittämishankkeet - käytäntöön kytkeytyvä tutkimus, innovaatioiden ja uusien käytäntöjen tai tekniikoiden käyttöönotto, pilottihankkeet Investoinnit (art. 17) - lannan prosessointi, varastointi - säätösalaojitus - kosteikkojen perustaminen - luonnonlaitumien peruskunnostus Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen (art. 19) - tuote- ja palvelukehitys, innovaatiot, työmahdollisuudet: esim. lannan tuotteistamisen kehittäminen, ympäristöyrittäjyys Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen (art. 20) - esim. ympäristön tilaa parantavat yhteisölliset toimet, uusiutuva energia, virkistyspalvelut, luontoreitistöt, asuinympäristön parantaminen, maisemanhoitosuunnitelmat Sivu 8 Ympäristökorvaukset (art. 28) Ravinteiden kierrätys Vähennetty lannoitus yksivuotisilla puutarhakasveilla Lietelannan sijoittaminen peltoon Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen Ravinteiden tasapainoinen käyttö Valumavesien hallinta Kosteikkojen hoito Valumavesien hallinta Ympäristönhoitonurmet Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset Monimuotoisuuden ja maiseman edistäminen Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot Alkuperäisrotujen kasvattaminen Peltoluonnon monimuotoisuus Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu Sopimus Sitoumus Geenipankkisäilytys: (art. 29.9)

Luonnonmukainen tuotanto - tavoitteet 1, 2, 3 ja 6 Luomu omana toimenpiteenä - Luonnonmukainen tuotanto ja kotieläintuotanto - Sitoumus voidaan rajata koskemaan vain tilan avomaanvihannesviljelyä. Luomutiloilla on mahdollista sitoutua useimpiin ympäristökorvausten ja eläinten hyvinvointikorvausten ehtoihin - Samoista toimista ei kuitenkaan makseta kahta kertaa Yhteensovittaminen suorien tukien viherryttämistukeen Sivu 9

Eläinten hyvinvointikorvaukset 1/2 - tavoitteet 1, 3, 5 ja 6 Tarpeet: Suomalaisten tuotantoeläinten ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja hyvinvoinnin edistäminen Uutta: Naudat ja siat - Ehtoja muokattu toimeenpanokokemusten perusteella - Terveydenhuolto poistettu komission tulkintojen vuoksi Uutta lampaiden, vuohien ja siipikarjan ehdot Nykyinen sitoumusten 5-vuotisuus muuttuu 1-vuotiseksi - Sitoumuksen vuosittainen jatkaminen Sivu 10

Luonnonhaittakorvaukset 1/2 - tavoite 3 ja 5 Tarpeet: - Epäsuotuisilla alueilla toimivien tilojen toimintakyvyn turvaaminen ja kilpailukyvyn edistäminen - Maatalousalueiden lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen (perinnebiotoopit, luonnonlaitumet ja muut peltojen ulkopuoliset maatalousvaikutteiset kohteet) - Maaseutumaiseman ylläpitäminen ja edistäminen Uutta: - Uudet yhteiset ilmastoon ja maaperään liittyvät kriteerit raja-arvoineen. - Hienosäädöllä rajataan ulos ne alueet, jotka ovat voittaneet haitan taloudellisin tai investointien kautta. Koko Manner-Suomi epäsuotuista aluetta. - Yksivuotinen, viljelijämääritelmä yhtenäistyy suorien tukien kanssa. - Degressiivisyys eli tuen asteittainen aleneminen. Sivu 11

Neuvonta 1/2 - tavoitteet 1, 2, 3, 5 ja 6 Tarpeet: Osaamisen lisääminen Neuvonnalla edistetään useiden ohjelman tavoitteiden toteutumista Kaudella 2007 2013 hyviä kokemuksia erilaisista kansallisista neuvontahankkeista Uutta: Neuvonta on kokonaan uusi toimenpide ohjelmassa Sivu 12

Neuvonta 2/2 Toimenpiteen kuvaus: Neuvojat kilpailutetaan Viljelijä valitsee tarvitsemansa aihealueen neuvojan listasta - Neuvonta tilan tarpeiden perusteella, ei annettuina osioina, vrt. nykyinen tilaneuvonta Tuki maksetaan neuvojalle Neuvontaa tarjotaan laajasti: täydentävät ehdot, viherryttäminen, ympäristöasiat, kasvinsuojelu, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sopeutuminen, energiasuunnittelu, eläinten hyvinvointi ja terveydenhoito sekä innovaatiot Liiketoiminnan suunnittelun neuvonta rahoitetaan kansallisesti osana investointitoimenpidettä Sivu 13

Yhteistyö - tavoitteet 1 6 Tukee ja rakentaa maaseudun uudistuvia elinkeinoja. Elinkeinojen kehittämistä alueilla, alueiden välisinä tai valtakunnallisina hankkeina. Tuotteet, markkinat, menetelmät, tekniikka jne. Erityistavoitteena biotalouden innovaatioiden ja uusien klustereiden rakentuminen. Horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö maa- ja metsätalouden toimijaketjuissa. Hyödyn saajina yritykset, viljelijät, tutkimus ja alueelliset kehittäjäorganisaatiot - ilman erityisiä rajauksia. Uusia tuen kohteita: Pilotti- ja demonstraatiohankkeet, uusien klustereiden tuki. Kansainvälinen yhteistyö EU:n alueella. Tutkimusyhteistyö erityisesti EIP-ryhmissä, jotka kehittävät jotain tiettyä uudistusta tai innovaatiota maa- ja metsätalouden alalla. Muiden rahastojen kanssa yhteen sovitetut hankkeet. Sivu 14

Yhteistyö toimenpide 2014-2020 (Art 35) -Parantaa maaseudun elinkeinojen kilpailukykyä ja uudistumista sekä vauhdittaa biotalouden kehittymistä koko talouden kestävän kehityksen veturiksi. Toimenpide tukee ohjelman kaikkia prioriteetteja, eli kaikkia maaseudun toimialoja. -YHTEISTYÖHANKE esimerkkejä: Parantaa markkinaviestintää, tuotteiden ja palveluiden kehitystä. Rakentaa uusia yhteyksiä maaseudun yrittäjien ja tutkimuksen välille sekä arvoketjussa ja kansainvälisesti. Etusija on paikallisilla markkinoilla ja lyhyillä toimintaketjuilla. Synnyttää uusia klustereita ja tukee tuottajayhteistyötä. Maaseudun uudet palvelutuotteet myös mukana. -Parhaan käytettävissä olevan tiedon tuottaminen ja välittäminen elinkeinotoiminnan ja ympäristötoimenpiteiden tarpeisiin nopeasti ja tehokkaasti. Toteuttaa pilotteja ja demonstraatioita, joiden avulla uusia toimintatapoja voidaan testata ja esitellä. -Synnyttää lisäarvoa tuottavia innovaatioita, tuotteita ja palveluita. Voi valmistella yhteishankkeena mm. innovaatiokumppanuutta (EIP) toteuttavaa maaseudun innovaatioryhmää (OG). Hankkeella tulee olla hallinnosta vastaava koordinaatiotaho. Toimenpiteessä tuetaan toimialasta riippumatta maaseudun kehityksen kannalta merkittävien uusien klustereiden ja yhteistyöhankkeiden perustamista sekä näiden ryhmien kehittämishankkeiden toteuttamista. Yhteistyöllä voidaan toteuttaa yritysten (ml maatilat), metsän omistajien, markkinatoimijoiden, tutkimuslaitosten, asiantuntijoiden, yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden kehittäjäorganisaatioiden yhdessä toteuttamia hankkeita, joilla edistetään käytäntöön kytkeytyvää tutkimusta, tuotekehitystä, innovaatioiden tuottamista ja käyttöönottoa, laatua, logistiikkaa, kustannustehokkuutta sekä tehostetaan tuotantoprosesseja ja markkinoiden toimivuutta mm. lisäämällä asiantuntemusta ja yli erilaisten sektorirajojen tapahtuvaa yhteistyötä. Sivu 15

Yhteistyö toimenpide 2014-2020 EIP / maaseudun innovaatioryhmät (OG): Art 61 mukaiseksi maatalouden** tuottavuutta ja kestävyyttä edistäväksi eurooppalaista innovaatiokumppanuutta toteuttavaksi maaseudun innovaatioryhmäksi voidaan valita ryhmä, joka koostuu tutkimuksen, neuvonnan, asiantuntijoiden, viljelijöiden, metsänomistajien sekä ao. innovaation kehittämiseksi loogisten markkinatoimijoiden edustajista. [Sen tulisi toimia yhtä ELY -keskuksen aluetta laajemmalla alueella]. Sen tulee alueellaan tai teemansa mukaisesti toteuttaa suunnitelmassaan esittämäänsä innovaatioon tähtäävää hankekokonaisuutta. Maaseudun innovaatioryhmä voi toteuttaa innovaatioon tähtäävää hankettaan enintään kolmen- viiden vuoden ajan. Maaseudun innovaatioryhmille asetetaan valintakriteereitä, jotka käsitellään ohjelman ensimmäisessä seurantakomiteassa. Maaseudun innovaatioryhmän innovaation valmistelua koskeva suunnitelma ja hakemus. Innovaatioryhmän valinta tapahtuu ohjelmatasolla erillisellä hakumenettelyllä. Valinnasta vastaa valintaryhmä. Toimijaryhmien valinta käsitellään ohjelman seurantakomiteassa [puoli]vuosittain. **maatalous tässä yhteydessä kattaa myös metsätalouden ja niiden tuotteiden jalostuksen. Sivu 16

Maaseudun yritystuet - tavoitteet 4 ja 6 Tavoitteena on monipuolistaa maaseutualueiden elinkeinorakennetta, saada aikaan uutta markkinalähtöistä yritystoimintaa sekä parantaa yritysten liiketoimintaedellytyksiä ja kehittää niiden kilpailukykyä ja uudistumista ja saada sitä kautta aikaan kannattavaa kasvua, työpaikkoja ja toimeentuloa. Maaseudun yritystukea suunnataan investointeihin, kehittämiseen, kokeiluihin ja uusien yritysten perustamiseen (Perustamistuessa tiettyjä rajoituksia. Ei koske maataloustuotteiden jalostusta.) Yhteensovitus kansallisesti ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot) tuettaviin toimiin. Maaseudun yritystuen yksityiskohtia valmistellaan ja seurataan erityisesti EU:ssa kesken olevaa valtiontukisääntöjen uudistusta. Sivu 17

Maatalouden rakennetuet - tavoite 5 Maatalouden investointitukien tavoitteena on luoda edellytyksiä maataloustuotannon kehittämiselle, tuotannon nykyaikaistamiselle ja yrityskoon kasvattamiselle Tukea myönnetään mm. tuotantorakennusten rakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen, uusiutuvaa energiaa hyödyntävien energialaitosten rakentamiseen sekä lannan käsittelyä, varastointia ja käyttöä tehostaviin investointeihin. Osaa investointitukikohteista tuetaan ohjelman ulkopuolella kansallisin varoin. Toimenpiteissä huomioidaan muun muassa energiatehokkuus ja ilmasto sekä ympäristön ja eläinten hyvinvointi Aloitustuen tavoitteena on tuottajien ikärakenteen parantaminen ja tuotannon jatkuvuuden turvaaminen Ei suuria muutoksia nykyiseen järjestelmään verrattuna Tukitasot ja yksityiskohdat valmistelussa Sivu 18

Koulutus ja tiedonvälitys sekä maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen - tavoitteet 1 6 Hanketyypit: 1) kehittämishanke ja 2) yleishyödyllinen investointi Paikalliset, alueelliset, alueiden väliset, valtakunnalliset, kansainväliset hankkeet Koulutus ja tiedonvälitys Järjestäminen, toteuttaminen, hankinnat Voi sisältää yrityksille räätälöityjä osia Leader-toimenpiteenä voi olla laajempi sisältö Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen Pieninfrastruktuuri ei laajakaistojen runkoverkkoja Suunnittelu, pilotointi, toteutus, investoinnit Julkisen tuen enimmäistaso 100 prosenttia. Jos yrityksiä mukana hankkeessa, tukitaso alhaisempi Sivu 19

Alueelliset maaseudun kehittämisen strategiat ja suunnitelmat ELY-keskukset valmisteluvastuussa Laaja alueellinen valmistelu 2012 ja 2013 Korostuneesti esillä alueen maaseudun potentiaali ja vahvuudet, mutta myös kehittämistarpeisiin etsitään keinoja. Kehittyvät yhteistyökuviot Keskeiset yhteistyön alueet: - Älykäs erikoistuminen alueella, osaaminen - Biotalouden kehitys yli sektorirajojen - Yritysten kehitys ja yritysympäristö - Saavutettavuus, palvelut, osallisuus ja hyvinvointi Sivu 20

Leader 2014 2020: - tavoitteet 1 6 Tarpeet: paikallisen kehittämisen vahvistaminen, sosiaalisen pääoman vahvistaminen, paikallisen elinkeinoelämän edistäminen Tavoite: vahvistaa ja kehittää alhaalta ylös -periaatteen mukaisesti paikallisia yhteisöjä ja yrityksiä elämänlaadun ja hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä elinkeinojen parantamiseksi Leader-toimintatavan rahoitus vähintään 5 % maaseuturahaston kehyksestä Mahdollisuus toteuttaa suoraan prioriteetteja Mahdollisuus teemahankkeisiin strategisuuden lisäämiseksi - pienten toimijoiden auttamiseksi Toimintamallien uudistuminen, yhteisöjen ja yritysten tukeminen, kokeilut Maaseutuväestön koulutuksesta Leader-ryhmillä kasvava vastuu Uusi Leader-brändi. Sivu 21

Leader 2014 2020: - tavoitteet 1 6 MMM/valintakomitean ja ulkopuolisen arvioitsijan palaute hakijoille strategialuonnoksista 31.10.2013. Entistä enemmän panostetaan nuoriin, elinkeinojen kehittämiseen. Myös kansainvälisyys korostuu. Aluemääritykset ja niiden yhteensovitus alueellisen suunnitelman kanssa, kuntien sitoutuminen, hallituksen kolmikanta jne. Kalatalouden paikallinen toiminta sovitetaan yhteen. Kaupunkien paikallinen toiminta lähinnä ESR-rahoituksella. Virallinen haku käynnistyy, kun ohjelma on toimitettu komissioon. MMM:n valintapäätös ryhmistä, sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt Suomen ohjelman. Sivu 22

Uutta alueellisissa ja paikallisissa toimissa kaudelle 2014 2020 Sähköinen asiointi ja hakuprosessin etenemisen tarkastelu kauden alusta alkaen Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt - Kertakorvaus, kiinteämääräinen korvaus (lump sum/flat rate) Toimenpiteet kattavat laajempia kokonaisuuksia Innovaatio-, kansainväliset ja muut yhteistyöhankkeet sekä tutkimusyhteistyö oleellisena osana ohjelmaa Maatalouden investoinnit nykyistä laajemmin ohjelmaan Täydentävyys muiden rahastojen kanssa alueilla ja valtakunnallisesti maaseudun kehittämiseksi Tekninen apu jatkuu kuluvan kauden reaalisella tasolla Maaseutuverkosto ja -yksikkö jatkavat. Yksikkö osana Maaseutuvirastoa Seinäjoella. Valtakunnallisilla hankkeilla koordinaatiovastuuta Sivu 23

Maaseutu.fi/maaseutu2020 Muista myös uutiskirje Liiteri Sivu 24