Maaseudun kehittäminen ohjelmakaudella

Transkriptio

1 Maaseudun kehittäminen ohjelmakaudella huhtikuu 2014 Terho Sirviö Pohjois-Karjalan ELY-keskus Sivu

2 Maaseudun kehittäminen ohjelmakaudella /ohjelmarakenne 1. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta 3. Leader-ryhmien paikalliset kehittämisohjelmat: - Vasiten vastavirtaan! / Vaara-Karjalan Leader ry - Väylä / Joensuun seudun Leader-yhdistys ry - Rivakasti eteenpäin / Keski-Karjalan Jetina ry Sivu

3 1. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (luonnos) maaliskuu 2014 Sivu 1

4 Eurooppa strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen ja alueiden käytön osalta ÄLYKÄS kasvu: Innovaatiot ja osaaminen, vihreä teknologia ja tutkimuksen käyttöönotto Sosiaaliset innovaatiot OSALLISTAVA kasvu: Paikallinen kehittäminen sekä maaseututalouden monipuolistaminen Vaihtoehdot maatalouden rakenneuudistuksen seurauksena MAASEUDUN KEHITTÄMINEN KESTÄVÄ kasvu: Luonnonvarojen käytön tehostaminen ja julkishyödykkeet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, hiilen sitomisen lisääminen ja bioenergian kehittäminen Kestävä maankäyttö ja luonnon monimuotoisuus Sivu 4

5 Ohjelman sisältö Nykytilan analyysi + SWOT Havaitut tarpeet - ohjelman läpäisevinä tavoitteina ympäristö, ilmasto, innovatiivisuus Strategia - tavoitteet, rahoituksen kohdentaminen ja painotukset Valitut toimenpiteet ja niiden laajuus Toimeenpano ja valvonta Seuranta Arviointi Mahdolliset ohjelman muutokset Tulokset ja vaikutukset Kaupunki-maaseutu luokitus Sivu 5

6 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit ja nuoren viljelijän tuki** Maaseudun yritystuet Leader Yhteistyö ja EIP Koulutus Palveluiden ja kylien kehitys Julkinen rahoitus yhteensä miljoonaa euroa kaudella * Sisältää miljoonaa euroa kansallista lisärahoitusta ** Sisältää 723 miljoonaa euroa kansallista lisärahoitusta Sivu 6

7 Valittujen toimenpiteiden kuvaus ja rahoitus: EU-osuus (42 %)* YHT. (julk.)** % 1. Koulutus ja tiedonvälitys (koodi 1) ,42 2. Neuvonta (koodi 2) ,61 3. Investoinnit fyysiseen omaisuuteen (koodi 4) ,75 4. Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen (koodi 6) ,96 5. Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen (koodi 7) ,42 6. Ympäristökorvaukset (koodi 10) ,23 7. Luonnonmukainen tuotanto (koodi 11) ,80 8. Luonnonhaittakorvaukset (koodi 13) ,22 9. Eläinten hyvinvointi (koodi 14) , Yhteistyö ja innovaatiot (koodi 16) , Leader (koodi 19) ,34 Yhteensä Tekninen apu ,25 YHTEENSÄ kokonaan kansallinen rahoitus (luonnonhaitta) *** YHTEENSÄ *** Sivu

8 Ohjelmavalmistelun aikataulu Kumppanuussopimuksen valmistelu Parlamentin ja neuvoston CAPasetusten julkaisu Parlamentin ja neuvoston yleisasetuksen julkaisu Komission toimeenpanosääntöjen hyväksyminen Maaseudun kehittämisohjelman hyväksyntä (viim.) Elokuu Marraskuu Toukokuu Syyskuu Lausuntojen käsittely Lait maaseudun kehittämisestä ja ohjelman hallinnoinnista eduskuntaan (muut myöhemmin) Sivu 8 Seuraava luonnos ohjelmasta Alueelliset suunnitelmat ja paikalliset strategiaesitykset Kumppanuussopimus komissioon Ohjelma TALPO komissioon Valtioneuvoston käsittely Neuvottelut ohjelmasta komission kanssa jatkuvat kunnes ohjelma on hyväksytty

9 Maaseutuohjelman tavoitteet 1. Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät. 2. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat. 3. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat. 4. Maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat. 5. Maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu. 6. Maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia. Tavoitteita toteuttavat seuraavat toimenpiteet Sivu 9

10 Ympäristökorvaukset - tavoitteet 1, 2, 3 ja 6 Nykyiseen nähden yksinkertaistamista ja tarkempaa kohdentamista - laajemmat toimenpidekokonaisuudet, toiminnallisesti samankaltaisten asioiden yhdistäminen ja sopimusmenettelyn vähentäminen Ympäristösitoumuksessa perustana tilatason ravinteiden tasapainoinen käyttö + valittavissa lohkokohtaiset toimenpiteet kolmesta linjasta: ravinteiden kierrätys, valumavesien hallinta, luonnon monimuotoisuus ja maisema Usealla toimenpiteillä on myös ilmastovaikutuksia Pellon ulkopuolisille alueille ja alkuperäisroduille tehdään erilliset ympäristösopimukset Geenipankkisäilytys Sivu 10

11 Luonnonmukainen tuotanto - tavoitteet 1, 2, 3 ja 6 Luomu omana toimenpiteenä - Luonnonmukainen tuotanto ja kotieläintuotanto Luomutiloilla on mahdollista sitoutua useimpiin ympäristökorvausten ja eläinten hyvinvointikorvausten ehtoihin - Samoista toimista ei kuitenkaan makseta kahta kertaa Sivu 11

12 Luonnonhaittakorvaukset (ANC) - tavoite 3 Edistää maanviljelysmaiseman säilymistä turvaamalla maataloustuotannon jatkumisen epäsuotuisassa ilmastossa. Uudistusta on tehty useita vuosia, poliittisesti erittäin herkkä asia Uutta: - Termit: LFA (less-favoured areas) muuttuu ANC:ksi (areas on natural constraints) - Uudet yhteiset ilmastoon ja maaperään liittyvät kriteerit rajaarvoineen - Alueet, joilla luonnonhaitta on voitettu, tulee rajata pois (niin sanottu hienosäätö) - Degressiivisyys (korvaustaso alenee tietyn rajan jälkeen) Sivu 12

13 Eläinten hyvinvointikorvaukset - tavoitteet 1, 3, 5 ja 6 Naudat ja siat - Ehtoja muokattu toimeenpanokokemusten perusteella Kokonaan uutta: Lampaiden, vuohien ja siipikarjan ehdot Nykyinen sitoumusten 5-vuotisuus muuttuu 1-vuotiseksi - Sitoumuksen vuosittainen jatkaminen Eläinsuojelulainsäädännön uudistaminen käynnissä Tukijärjestelmä auttaa viljelijää sopeutumaan kiristyviin vaatimuksiin Sivu 13

14 Neuvonta - tavoitteet 1, 2, 3 ja 6 Uutena toimenpiteenä ohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia erilaisista kansallisista neuvontahankkeista Neuvojat kilpailutetaan, viljelijä valitsee neuvojan listasta, tuki maksetaan neuvojalle Neuvontaa tarjotaan laajalta alalta: täydentävät ehdot, viherryttäminen, ympäristöasiat, kasvinsuojelu, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sopeutuminen, energiasuunnittelu, liiketoiminnan suunnittelu, eläinten hyvinvointi ja terveydenhoito sekä innovaatiot Neuvojien valinta ja koulutus käyntiin jo 2014 Sivu 14

15 Yhteistyö - tavoitteet 1 6 Tukee ja rakentaa maaseudun uudistuvia elinkeinoja Elinkeinojen kehittämistä alueilla, alueiden välisinä tai valtakunnallisina hankkeina. Tuotteet, markkinat, menetelmät, tekniikka jne. Erityistavoitteena biotalouden innovaatioiden ja uusien klustereiden rakentuminen Horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö maa- ja metsätalouden toimijaketjuissa. Hyödyn saajina yritykset, viljelijät, tutkimus ja alueelliset kehittäjäorganisaatiot - ilman erityisiä rajauksia Uusia tuen kohteita: Pilotti- ja demonstraatiohankkeet, uusien klustereiden tuki Kansainvälinen yhteistyö EU:n alueella Tutkimusyhteistyö erityisesti EIP-ryhmissä, jotka kehittävät jotain tiettyä uudistusta / innovaatiota maa- ja metsätalouden alalla Sivu Muiden 15 rahastojen kanssa yhteen sovitetut hankkeet

16 Maaseudun yritystuet - tavoitteet 4 ja 6 Tavoitteena on monipuolistaa maaseutualueiden elinkeinorakennetta, saada aikaan uutta markkinalähtöistä yritystoimintaa sekä parantaa yritysten liiketoimintaedellytyksiä ja kehittää niiden kilpailukykyä ja uudistumista ja saada sitä kautta aikaan kannattavaa kasvua, työpaikkoja ja toimeentuloa. Ensisijaisena kohteena mikroyritykset Maaseudun yritystukea suunnataan investointeihin, kehittämiseen, kokeiluihin ja uusien yritysten perustamiseen (Perustamistuki ei koske maataloustuotteiden jalostusta.) Yhteensovitus kansallisesti ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot) tuettaviin toimiin. Maaseudun yritystuen yksityiskohtia valmistellaan ja seurataan erityisesti EU:ssa kesken olevaa valtiontukisääntöjen uudistusta. Sivu 16

17 Maatalouden rakennetuet - tavoite 5 Maatalouden investointitukien tavoitteena on luoda edellytyksiä maataloustuotannon kehittämiselle, tuotannon nykyaikaistamiselle ja yrityskoon kasvattamiselle Toimenpiteissä huomioidaan muun muassa energiatehokkuus ja ilmasto sekä ympäristön ja eläinten hyvinvointi Aloitustuen tavoitteena on tuottajien ikärakenteen parantaminen ja tuotannon jatkuvuuden turvaaminen Ei suuria muutoksia nykyiseen järjestelmään verrattuna Tukitasot ja yksityiskohdat valmistelussa Sivu 17

18 Koulutus, viestintä, maaseudun palvelujen kehittäminen sekä elinkeinojen kehitys ja innovaatiot - tavoitteet 1 6 Hanketyypit: 1) kehittämishanke ja 2) yleishyödyllinen investointi Paikalliset, alueelliset, alueiden väliset, valtakunnalliset, kansainväliset hankkeet Koulutus ja tiedonvälitys: Järjestäminen, toteuttaminen, hankinnat Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen: Suunnittelu, pilotointi, toteutus, investoinnit Palveluiden uudistuminen Pieninfrastruktuuri ei laajakaistojen runkoverkkoja Elinkeinojen kehitys ja innovaatiot: Suunnittelu, pilotit, demot, toteutus, klusteriyhteistyön kustannukset, innovaatioiden tuottaminen Tutkimusyhteistyö erityisesti EIP-ryhmissä, jotka kehittävät jotain tiettyä uudistusta / innovaatiota maa- ja metsätalouden alalla Muiden rahastojen kanssa yhteen sovitetut hankkeet Sivu 18

19 Leader -toiminta: - tavoitteet 1 6 Tavoite: vahvistaa ja kehittää alhaalta ylös -periaatteen mukaisesti paikallisia yhteisöjä ja yrityksiä elämänlaadun ja hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä elinkeinojen parantamiseksi mahdollisuus toteuttaa suoraan prioriteetteja mahdollisuus teemahankkeisiin strategisuuden lisäämiseksi - pienten toimijoiden auttamiseksi toimintamallien uudistuminen, yhteisöjen ja yritysten tukeminen, kokeilujen mahdollistaminen aluemääritykset, kuntien sitoutuminen, hallituksen kolmikanta jne. virallinen Leader-ryhmähaku avataan, kun ohjelma on toimitettu komissioon. Leader-ryhmät valitaan esitettyjen strategioiden pohjalta. ryhmien hyväksyminen kun ohjelma hyväksytty kalatalouden paikallinen toiminta sovitetaan yhteen. Kaupunkien paikallinen toiminta lähinnä ESR-rahoituksella. Sivu 19

20 2. Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille (luonnos) Huhtikuu 2014 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Sivu

21 Maaseudun tulevaisuusriihen Kymmenen kärjessä - teemat: Ilmasto muuttuu muuttuuko Pohjois-Karjala? Luonnonvara Pohjois-Karjalan mahdollisuus Uusiutuvat ja kestävät energiaratkaisut Bioaktiiviset aineet ja biokaasu Ruokaa rajalta Ekorationaalinen elintarviketuotanto Uuteen palveluyhteiskuntaan Hyvä ikääntyminen Virtuaalinen ja verkottunut maaseutu Maaseudun imago Sivu

22 1. Tietämyksensiirron ja innovoinnin parantaminen maa- ja metsätaloudessa sekä yleisesti maaseutualueilla Koulutukseen osallistuneiden lukumäärä:2000 hlöä Yhteistyötoimien ja -hankkeiden lukumäärä:20 kpl Kansainvälisten yhteistyöhankkeiden ja niihin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä:10 kpl ja 200 hlöä Uusiin innovaatioprosesseihin ja foorumeihin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä: 200 hlöä Pilotti- ja demoinvestointien määrä: (kpl, ) 5 kpl Maaseutubarometri: Otetaan käyttöön ja paranee 20 % Sivu

23 2. Maatalouden kilpailukyvyn ja maatilojen elinkelpoisuuden parantaminen Investoineiden tilojen osuus (%) kaikista tiloista 20 % Investoineiden tilojen maataloustuotannon muutos vuosityöyksikköä kohti Investoinnit lehmäpaikkoihin: 100 uutta/uudistettua navettaa/ 720 lehmäpaikkaa/vuosi Aloitustukea saaneita tiloja 8 % 25 tilaa/vuosi Kannattavuuskerroin: paranee P-K:n osuus Suomen maidontuotannosta: 6-7 % 150 miljoonaa litraa/vuosi Lypsylehmien keskituotos: l/lehmä/vuosi P-K:n osuus Suomen naudanlihantuotannosta nykytasolla, osuus Suomen tuotannosta 7 % Viljelty peltoala säilyy nykytasolla: ha Marjanviljelyala: Kasvaa 20 % Sivu

24 3. Elintarvikeketjun organisoinnin ja riskienhallinnan edistäminen maataloudessa Luomutuotannon laajuus 30 % peltoalasta Maidontuotannosta 10 % luomua Naudanlihantuotannosta 20 % luomua Paikallinen jatkojalostus (maito ja luonnontuotteet) - 10 uutta hanketta Elintarvikealan kehitys: Liikevaihdon kasvu % Työpaikat elintarvikealalla: Kasvu % Eläinten hyvinvointitukeen sitoutuneet tilat: 50 % kotieläintiloista Sivu

25 4. Maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen Luonnon monimuotoisuutta edistävien sopimusten osuus (%) maatalousmaasta, sopimusten määrä, hehtaaria %, kpl, ha Vesienhoitoa edistävien sopimusten osuus (%) maatalousmaasta, sopimusten määrä, hehtaaria, % Lietelannan sijoittaminen peltoon sopimusala 2000 ha Suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito 200 ha Monivaikutteisten kosteikkojen perustaminen 70 kpl Kehitetyt uudet vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden edistämisen ratkaisut kpl Sivu

26 5. Luonnonvarojen käytön tehostaminen sekä vähähiiliseen ja ilmastonmuutosta kestävään talouteen siirtymisen tukeminen maataloudessa, elintarvikealalla ja metsätaloudessa Uusiutuvan energian käyttöaste 80 % (P-K:n ilmasto- ja energiaohjelma 2020) Energian säästöä ja energiatehokkuutta koskevien investointien kokonaismäärä 20 kpl Uusiutuvaa energiantuotantoa koskevien investointien kokonaismäärä 80 kpl Kansainvälisten yhteistyöhankkeiden määrä 5 kpl N2O ja metaani -päästöjen vähentämiseen tavoitteleviin eläinten hoitoon liittyviin investointeihin liittyvä eläinyksiköiden osuus, % Osuus maatalousmaasta, jolle on tehty N2O ja metaani -päästöjen vähentämistä tavoitteleva hoitosopimus (X %) Vähentyneet N2O ja metaani- päästöt maataloudessa tuetuissa hankkeissa (CO2-ekv.) Hiilen sitomista edistävien maa- ja metsätalousmaan hoitosopimusten osuus koko maa- ja metsätalousmaasta,% Sivu

27 6. Sosiaalisen osallisuuden edistäminen, köyhyyden vähentäminen ja talouden kehittäminen maaseutualueilla Tuetuista hankkeista syntyneet pysyvät työpaikat kpl Toimintaryhmien kattaman maaseutuväestön osuus100 % Parantuneista palveluista/infrastruktuurista hyötyvän maaseutuväestön määrä hlöä Tuetuissa (LEADER)hankkeissa syntyneet työpaikat 550 kpl Tuetuissa yrityshankkeissa syntyneet työpaikat 850 kpl Tuetuissa Leader-hankkeissa syntyneet uudet yritykset100 kpl Tuetuissa yrityshankkeissa syntyneet uudet yritykset 200 kpl Laajakaistainfrastruktuuria varten tarkoitetusta tuesta hyötyvän väestön määrä hlöä Sivu

28 Valittujen toimenpiteiden kuvaus ja rahoitus (P-K): Luonnos Valtak. (julk.) P-K P-K % valtak Koulutus ja tiedonvälitys (koodi 1) ,5 Neuvonta (koodi 2) ,0 Investoinnit fyysiseen omaisuuteen (koodi 4) ,7 Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen (koodi 6) ,0 Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen (koodi 7) ,5 Ympäristökorvaukset (koodi 10) ,2 Luonnonmukainen tuotanto (koodi 11) ,2 Luonnonhaittakorvaukset (koodi 13) ,5 Eläinten hyvinvointi (koodi 14) ,8 Yhteistyö ja innovaatiot (koodi 16) ,7 Leader (koodi 19) ,5 Yhteensä ,5 Tekninen apu **** YHTEENSÄ Sivu

29 Uutta alueellisissa ja paikallisissa toimissa kaudelle Sähköinen asiointi ja hakuprosessin etenemisen tarkastelu kauden alusta alkaen Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt - Kertakorvaus, kiinteämääräinen korvaus Toimenpiteet kattavat laajempia kokonaisuuksia Innovaatio-, kansainväliset ja muut yhteistyöhankkeet sekä tutkimusyhteistyö oleellisena osana ohjelmaa Maatalouden investoinnit nykyistä laajemmin ohjelmaan Täydentävyys muiden rahastojen kanssa alueilla ja valtakunnallisesti maaseudun kehittämiseksi Maaseutuverkosto ja -yksikkö jatkavat. Yksikkö osana Maaseutuvirastoa Seinäjoella Valtakunnallisilla hankkeilla koordinaatiovastuuta Sivu 29

30 Yritystukien aluemäärityskartta Sivu 30

31 Maaseutuohjelmiin liittyviä aineistoja: ohjelmakausi.html Valtakunnallisen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tämänhetkinen luonnos ja valmisteluun liittyvää aineistoa ohjelmakausi/valmistelu.html Pohjois-Karjalan alueellinen maaseudun kehittämisohjelma Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta _pohjo Maaseudun Tulevaisuusriihi- ja INNOriihi -koulutushankkeiden aineistot Pohjois-Karjalan maaseutuohjelman arviointi Sivu