Maaseudun kehittämisohjelma

Transkriptio

1 Maaseudun kehittämisohjelma Kari Kivikko, Hämeen ELY-keskus Sivu 1

2 Maaseutuohjelman tavoitteet 1. Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät. 2. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat. 3. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat. 4. Maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat. 5. Maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu. 6. Maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia. Tavoitteita toteuttavat alla esitellyt toimenpiteet. Sivu 2

3 Maaseutuohjelman rahoitus Varojen jako linjattu talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa Toimenpide milj. euroa Maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteet sekä neuvonta 1626 Luonnonmukainen maatalous 326 Eläinten hyvinvointi 458 Luonnonhaittakorvaukset yht., josta osarahoitettu (EU ja kansallinen) kokonaan kansallinen rahoitus* 1474 Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset 407 Leader 300 Yritys- ja hanketuet sekä tekninen apu 691 Yhteensä 7092 * Sisältää siirtoa maa- ja puutarhatalouden kansallisesta tuesta. Lopullinen siirrettävä määrä täsmentyy myöhemmin. Sivu 3

4 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit ja nuoren viljelijän tuki** Maaseudun yritystuet Leader Yhteistyö ja EIP Koulutus Palveluiden ja kylien kehitys Tekninen apu Julkinen rahoitus yhteensä miljoonaa euroa kaudella * Sisältää miljoonaa euroa kansallista lisärahoitusta ** Sisältää 723 miljoonaa euroa kansallista lisärahoitusta Sivu 4

5 Maaseudun kehittämishankkeet 1/2 tavoitteet 1 6 Hanketyypit: 1) kehittämishanke ja 2) yleishyödyllinen investointi Paikalliset, alueelliset, alueiden väliset, valtakunnalliset, kansainväliset hankkeet Koulutus ja tiedonvälitys Ammatillinen koulutus, maa- ja metsätalousala sekä pk-yrittäjät kohderyhmänä Järjestäminen, toteuttaminen, hankinnat Voi sisältää yrityksille räätälöityjä osia, tila- ja yritysvierailut Valtiontukisäännöt huomioitava Leader-toimenpiteenä voi olla laajempi sisältö Sivu 5

6 Maaseudun kehittämishankkeet 2/2 Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen Maaseudun palvelumallien kehittäminen, kokeilut, pilotoinnit Kylien kehittämishankkeet, monipuoliset mahdollisuudet Pieninfrastruktuuri pienimuotoiset investoinnit mm. tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi, mutta ei laajakaistojen runkoverkkoja Suunnittelu, toteutus, investoinnit Julkisen tuen enimmäistaso 100 prosenttia. Jos yrityksiä mukana hankkeessa, tukitaso alhaisempi Sivu 6

7 Yhteistyö 1/2 tavoitteet 1 6 Parantaa maaseudun elinkeinojen kilpailukykyä ja uudistumista sekä vauhdittaa biotalouden kehittymistä koko talouden kestävän kehityksen veturiksi. Toimenpide tukee ohjelman kaikkia prioriteetteja ja kaikkia maaseudun toimialoja. Tuettavalla hankkeella tulee olla hallinnosta vastaava koordinaatiotaho esim. koulutus- tutkimus- tai neuvontaorganisaatio tai tuottajien organisaatio. Tavoitteina mm. Parantaa markkinaviestintää, tuotteiden ja palveluiden kehitystä. Rakentaa uusia yhteyksiä maaseudun yrittäjien ja tutkimuksen välille sekä arvoketjussa ja kansainvälisten yhteyksien kehittymistä. Jos hankkeeseen liittyvällä tutkimuksella vähintään 3 kumppania eri maissa, voi hakea HORIZON rahoitusta. Synnyttää uusia klustereita mm. biotalousalalle, tuottajayhteistyön ja lyhyiden markkinaketjujen kehittyminen. Maaseudun uusien palvelutuotteiden kehitys. Parhaan käytettävissä olevan tiedon tuottaminen ja välittäminen elinkeinotoiminnan ja ympäristötoimenpiteiden tarpeisiin nopeasti ja tehokkaasti. Toteuttaa pilotteja ja demonstraatioita, joiden avulla uusia toimintatapoja voidaan testata ja esitellä. Synnyttää lisäarvoa tuottavia innovaatioita, tuotteita ja palveluita. Voi valmistella yhteishankkeena mm. innovaatiosuunnitelmaa > innovaatioryhmä. Sivu 7

8 Yhteistyö 2/2: EIP ja innovaatioryhmät Voidaan perustaa erityisiä maaseudun innovaatioryhmiä, jotka toteuttavat maatalouden** tuottavuutta ja kestävyyttä edistävää eurooppalaista innovaatiokumppanuutta (EIP). Ryhmän tulee koostua tutkimuksen, neuvonnan, asiantuntijoiden, viljelijöiden, metsänomistajien sekä ao. innovaation kehittämiseksi loogisten markkinatoimijoiden edustajista. Ryhmä toteuttaa alueellaan tai teemansa mukaisesti suunnittelemaansa innovaatioon tähtäävää hanketta enintään [3 v.] ajan. **maatalous tässä yhteydessä kattaa myös metsätalouden ja niiden tuotteiden jalostuksen. Valintaryhmä käsittelee hakemukset hyväksyttävyys-ja valintakriteereiden mukaisesti. Ryhmien valinta käsitellään ohjelman seurantakomiteassa. Mikäli suunnitelmaan sisältyy esim. demonstrointina investointi, tuen määrittelyt ao. toimenpiteen mukaisesti, mutta tuki korotettu Uutta edelliseen kauteen verrattuna: Yhteistyö-toimenpide kattaa laajemmin kaikki ohjelman tavoitteet Pilotti- ja demonstraatiohankkeet ja uusien klustereiden tuki Kansainvälinen yhteistyö EU:n alueella Tuottajayhteistyön, markkinoinnin jne. kehitys mahdollista Tutkimusyhteistyö mahdollista, kun kytkeytyy tiiviisti hankkeeseen Hankkeita saa kytkeä yhteen muiden rahastojen hankkeiden kanssa Sivu 8

9 Maatalouden investointituet - tavoite 5 Tarpeet Maatalouden investointitukien tavoitteena on parantaa maatalouden rakennetta ja luoda edellytyksiä maatilojen elinkelpoisuuden ja kilpailukyvyn kehittämiselle sekä tuotannon nykyaikaistamiselle Toimenpide Tukea myönnetään esimerkiksi tuotantorakennusten rakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen, tuotannossa tarvittavien, uusiutuvaa energiaa hyödyntävien energialaitosten rakentamiseen ja eräiden koneiden ja laitteiden hankintaan Nykyiseen järjestelmään verrattuna joitakin muutoksia tukikohteissa (liittyen mm. lannan varastointiin ja käsittelyyn, hyväksyttävissä kustannuksissa (mm. leasing koneet) sekä tukiehdoissa ja -tasoissa. Valintakriteerit ovat käytössä; taloudellisten vaikutusten ohella valinnassa painottuu investoinnin/rakentamisen muu elinkaariedullisuus, kuten energia ja ympäristövaikutukset sekä eläinten hyvinvointi Tukimuotoina avustus, lainan korkotuki sekä takaus. Sivu 9

10 Maatalouden aloitustuet Tarpeet - tavoite 5 Aloitustuen tavoitteena on maataloustuotannon jatkuvuuden turvaaminen edistämällä nuorten yrittäjien tilanpidon aloittamista Uutta Jatkossa tukiaika voi olla enintään viisi vuotta Nykyiseen järjestelmään verrattuna muutoksia tukitasoissa ja -ehdoissa Toimenpide Tilanpidon aloitustukea voi saada enintään 40-vuotias hakija, joka ryhtyy ensimmäistä kertaa tilanpidosta vastaavaksi maatalousyrittäjäksi Tukimuotoina avustus, lainan korkotuki ja varainsiirtoverovapaus Sivu 10

11 Maaseudun yritystuet 1/2 - tavoitteet 4 ja 6 Tavoitteena on monipuolistaa maaseutualueiden elinkeinorakennetta, saada aikaan uutta markkinalähtöistä yritystoimintaa sekä parantaa yritysten liiketoimintaedellytyksiä ja kehittää niiden kilpailukykyä ja uudistumista. Sitä kautta tavoitellaan kannattavaa kasvua, työpaikkoja ja toimeentuloa. Tuen saajia voivat olla mikroyritykset, pienet yritykset, keskisuuret yritykset mukaan lukien maatilat ( Annex I -maataloustuotteet). Uutta: tukea myös elintarvikkeiden jalostukseen ( Non-AnnexI ) mikroyrityksille ja pienille yrityksille sekä maatiloille, jolloin sovelletaan valtiontukisääntöjä. Myös maataloustuotteiden myyntikunnostukseen, kun tuotteet markkinoidaan suoraan asiakkaille (suoramyynti) tai toimitetaan paikalliseen vähittäismyyntiin (lyhyet jakeluketjut). Tavoitteena on vahvistaa paikallistuotantoa hallituksen luomu-ja lähiruokaohjelmien tavoitteiden mukaisesti. Sivu 11

12 Maaseudun yritystuet 2/2 Muu kuin annex I -yritys, pieni ja mikrokokoluokka: i) Uuden yrityksen perustaminen. Edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelma, jonka toteutumisen perusteella tuki maksetaan vähintään kahdessa erässä kertakorvauksena. (max euroa / yritys) Ei myönnetä hakijalle, joka saa nuoren viljelijän aloitustukea eikä hakijalle, joka saa tukea starttirahajärjestelmän kautta (TEM). ii) Toimivan yrityksen kehittäminen (yritystoiminnan uusiutuminen) Edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelma, jonka toteutumisen perusteella tuki maksetaan. iii) Innovatiiviset kokeilut (asiakas- ja markkinalähtöisyys) Edellytyksenä on liiketoimintasuunnitelma, jonka toteutumisen perusteella tuki maksetaan. Max / yritys /kausi Jäsenmaan määriteltävä maaseutualue, jolla tuki mahdollinen. Sivu 12

13 Leader tavoitteet 1 6 Tarpeet: paikallisen kehittämisen vahvistaminen, sosiaalisen pääoman vahvistaminen, paikallisen elinkeinoelämän edistäminen Tavoite: vahvistaa ja kehittää alhaalta ylös -periaatteen mukaisesti paikallisia yhteisöjä ja yrityksiä elämänlaadun ja hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä elinkeinojen parantamiseksi Toimintaryhmillä käytettävissä 300 miljoonaa euroa kaudella Mahdollisuus toteuttaa suoraan prioriteetteja Mahdollisuus teemahankkeisiin strategisuuden lisäämiseksi -pienten toimijoiden auttamiseksi Toimintamallien uudistuminen, yhteisöjen ja yritysten tukeminen, kokeilut Maaseutuväestön koulutuksesta Leader-ryhmillä kasvava vastuu Uusi Leader-brändi. Sivu 13

14 Leader : - tavoitteet 1 6 Toimintaryhmät valitaan esitettyjen strategioiden pohjalta. Aluemääritykset ja niiden yhteensovitus alueellisen suunnitelman kanssa, kuntien sitoutuminen, hallituksen kolmikanta jne. Kalatalouden paikallinen toiminta sovitetaan yhteen. Kaupunkien paikallinen toiminta lähinnä ESR-rahoituksella. Virallinen haku käynnistyy, kun ohjelma on toimitettu komissioon. MMM:n valintapäätös ryhmistä, sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt Suomen ohjelman. Sivu 14

15 Alueelliset maaseudun kehittämisen strategiat ja suunnitelmat ELY-keskukset valmisteluvastuussa Laaja alueellinen valmistelu 2012 ja 2013 Korostuneesti esillä alueen maaseudun potentiaali ja vahvuudet, mutta myös kehittämistarpeisiin etsitään keinoja. Kehittyvät yhteistyökuviot Keskeiset yhteistyön alueet: Älykäs erikoistuminen alueella, osaaminen Biotalouden kehitys yli sektorirajojen Yritysten kehitys ja yritysympäristö Saavutettavuus, palvelut, osallisuus ja hyvinvointi Sivu 15

16 Uutta alueellisissa ja paikallisissa toimissa kaudelle Sähköinen asiointi ja hakuprosessin etenemisen tarkastelu kauden alusta alkaen Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt Kertakorvaus, kiinteämääräinen korvaus (lump sum/flat rate) Toimenpiteet kattavat laajempia kokonaisuuksia Innovaatio-, kansainväliset ja muut yhteistyöhankkeet sekä tutkimusyhteistyö oleellisena osana ohjelmaa Maatalouden investoinnit nykyistä laajemmin ohjelmaan Täydentävyys muiden rahastojen kanssa alueilla ja valtakunnallisesti maaseudun kehittämiseksi Tekninen apu jatkuu kuluvan kauden reaalisella tasolla Maaseutuverkosto ja -yksikkö jatkavat. Yksikkö osana Maaseutuvirastoa Seinäjoella. Ensimmäisillä valtakunnallisilla hankkeilla koordinaatiovastuuta Sivu 16

17

18 Ruoka Metsä Matkailu Asuminen Biotalous Yrittäjyys

19 Lähde: Ramboll, Esiselvitys biotalouden verkostoista ja liiketoimintamahdollisuuksista Hämeessä, raporttiluonnos

20 HÄMEEN MAASEUTUSTRATEGIAN PAINOPISTEET RUOKAKETJU Hämäläinen ruokatuotanto ja osaamisverkosto vahvistuu Maatalouden kilpailukyky ja osaaminen paranee Lähi-ja luomuruuan tuotanto ja käyttö lisääntyy yksityisellä ja julkisella sektorilla Toiminnan eettisyys ja ekologisuus paranee Ruokaketjun yhteistyö ja liiketoimintaosaaminen paranee Järvikalan ja ravun tuotanto, jalostus ja kulutus lisääntyy

21 HÄMEEN MAASEUTUSTRATEGIAN PAINOPISTEET METSÄ Metsävarojen hyödyntäminen täysimääräisesti kestävän hakkuumäärän mukaisesti Edistetään puun jalostusasteen nostamista ja puun uusien käyttösovelluksien löytämistä Lisätään metsäenergian ja laajemminkin bioenergian tuotantoa ja paikallista käyttöä ja varaudutaan pääkaupunkiseudun energiatarpeen tyydyttämiseen kestävän energiaohjelman mukaisesti Metsänomistajien ja puun jatkojalostajien osaamisen lisääminen Metsän ekosysteemipalvelujen tuotteistaminen

22 HÄMEEN MAASEUTUSTRATEGIAN PAINOPISTEET MATKAILU Hämeessä hyödynnetään sijainti Suomen väestöllisessä keskipisteessä ja venäläisten matkailijoiden kiinnostus alueeseen Lisää hämäläisiin vahvuuksiin perustuvia matkailutuotteita Yritysten liiketoimintaosaaminen paranee Yritysten toimialarajat ylittävä yhteistyö lisääntyy Matkailuyritysten laatutietoisuus ja ympäristövastuullisuus kasvaa Alalle uusia matkailuyrittäjiä, toimivat yritykset vahvistuvat Reitistöjätukemaan matkailutoimintaa

23 HÄMEEN MAASEUTUSTRATEGIAN PAINOPISTEET ASUMINEN Toimiva maaseutu vakinaisen asumisen, vapaa-ajan asumisen ja elinkeinotoiminnan ympäristönä Sujuva ja turvallinen arki peruspalvelujenturvaaminen Työtä ja työvoimaa maaseudulle Vireä kansalaistoiminta ja vahvat paikallisen kehittämisen välineet

24 Kaupunki-maaseutu luokitus

25 Väestötiedot 2012 uuden paikkaperustaisen aluemäärityksen mukaisesti Sivu 25 Kaupungit Kaupunkien läheinen maaseutu ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu Yhteensä Maaseutu yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanma Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi YHTEENSÄ

26

27 Sisempi Ulompi kaupunkialue kaupunkialue Maaseudun paikalliskes kus Kaupungin kehysalue Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaa seutu Harvaan asuttu maaseutu Yhteensä Kanta-Häme / Kunta Forssa Hattula Hausjärvi Humppila Hämeenlinna Janakkala Jokioinen Loppi Riihimäki Tammela Ypäjä Kanta-Häme yhteensä Sisempi Ulompi kaupunkialue kaupunkialue Maaseudun paikalliskes kus Kaupungin kehysalue Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaa seutu Harvaan asuttu maaseutu Yhteensä Päijät-Häme / Kunta Asikkala Hartola Hollola Heinola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä Päijät-Häme yhteensä Hämeen maakunnat yht

28 Maaseutu.fi/maaseutu2020 Sivu 28