Painolastivedet hallintaan

Samankaltaiset tiedostot
Vieraslajit hallintaan

HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

Vieraslajit valtaavat Saaristomerta

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

HE 115/2004 vp. pöytäkirjan sekä Euroopan poliisiviraston

Tyrehtyykö vieraslajien virta?

Lausunto eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia.

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

HE 3/2017 vp Hallituksen esitys MARPOLyleissopimukseen

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta. Lolan Eriksson Hallitusneuvos

vjäs. Sari Palm /kd ( 1 3, 4 osittain) sihteeri Juha Perttula valiokuntaneuvos 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 15 jäsentä.

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä

Painolastivesiyleissopimus Yleissopimuksen keskeinen sisältö

Paapuuri Oy / Markku Saiha

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku Kuva: Esa Lehtonen

Laki. merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Ympäristöministeriön suunnitelma kevätistuntokaudella 2017 annettavista hallituksen esityksistä

Ympäristökysymykset veneiden

HE 122/2015 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle

Ympäristöministeriön suunnitelma kevätistuntokaudella 2017 annettavista hallituksen esityksistä

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella. Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

Merilogistiikka Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Särkikalaseminaari Klaus Berglund

ALUSTEN PAINOLASTIVESIEN JA SEDIMENTTIEN VALVONTAA JA KÄ- SITTELYÄ KOSKEVA KANSAINVÄ- LINEN YLEISSOPIMUS, 2004

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1995 N:o

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman

SISÄLLYS. N:o 236. Laki

(tiedoksiannettu numerolla C(2014) 4062)

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

Matkustaja-alusinfopäivä Juuso Halin

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen

Merimetsojen vaikutus kalakantoihin

Luonnos (laintarkastuskorjaukset tehty, varauma sisällytetty)

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä


Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Vieraslajien kulkeutuminen laivaliikenteen mukana. Markus Helavuori Vieraslajistrategian valmistelun aloitusseminaari

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Selvitys meriteitse Suomeen kulkeutuvien vieraslajien saapumisreiteistä. Outi Setälä ja Maiju Lehtiniemi

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

Itämeri tietopaketti Kasviplankton - sinilevät. SYKE päivitetty 10/2018 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen

Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi

Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR

Ympäristövaliokunta E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamisesta

VALTIONEUVOSTON ASETUS MERENKULUN YMPÄRISTÖNSUOJELUSTA ANNE- TUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN LUKUJEN 2-8 MUUTTAMISESTA

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Istutukset muuttavat kuhakantojen perimää

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Kalatalouden tulevaisuudennäkymät

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

EUROOPAN KOMISSIO YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO

ENNEN KALASTUSOPASKILTAA

TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

ALUSTEN PAINOLASTIVESIEN JA SEDIMENTTIEN VALVONTAA JA KÄ- SITTELYÄ KOSKEVA KANSAINVÄ- LINEN YLEISSOPIMUS, 2004

Oiva Kaltiokumpu /kesk Elsi Katainen /kesk Timo V. Korhonen /kesk (5 osittain, 6 14 ) vjäs. Veijo Puhjo /vas sihteeri Ossi Lantto valiokuntaneuvos

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

1992 vp - HE 214. Hallituksen esitys Eduskunnalle kalastusvakuutusyhdistyksistä annetun lain 2 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Nostetta järvikalasta Särkikalat Itä-Suomen kalastuksessa Pekka Sahama ja Eetu Karhunen

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt. Sisältö. Mitä vieraslajit ovat?

Laivapolttoaineen rikkipitoisuus vuonna IMO:n uusien määräysten arvioidut vaikutukset kuljetuskustannuksiin

Tuotamme vuosittain myös yli 90 miljardia kiloa muovia, josta arviolta kymmenesosa päätyy meriin.

Pohjanlahden lohikantojen tila

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

A8-0381/320

Transkriptio:

Ympäristövaliokunta Eduskunta 8.12.2015 HE 122/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, merenkulun ympäristönsuojelulain sekä alusturvallisuuslain muuttamisesta Painolastivedet hallintaan Luonnonvarakeskus pitää tärkeänä alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymistä mahdollisimman pian ja sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisen haitallisten akvaattisten vieraslajien leviämisen ehkäisemiseksi. Lauri Urho Luonnonvarakeskus

Vieraslajien määrä kasvaa yhä 30 25 Rannikollemme asettuneiden vieraslajien kumulatiivinen määrä 20 15 10 5 0 1800 1850 1900 1950 2000 Itämerellä eliöiden saapuminen alusten mukana näyttää yhä kiihtyvän ja riski yhä haitallisempien organismien saapumisesta kasvaa laivaliikenteen kasvun myötä. Myös uudet kanavayhteydet ovat edesauttaneet vieraslajien määrän runsastumista 2 7.12.2015

Riskit eliöstä ja alueesta riippuvaisia Useimmat vieraslajit ovat harmittomia, mutta uudessa ympäristössä jotkut niistä voivat aiheuttaa merkittävääkin haittaa Myrkyllinen paholaissiipisimppu on Karibianmerellä ja Pohjois-Amerikan rannikolla yleistynyt haitaksi asti, onneksi meidän rannikolla se ei ainakaan vielä tulisi toimeen. Haitallisten vieraslajien aiheuttamat ongelmat perustuvat usein niiden voimakkaaseen runsastumiseen, sillä taudit, loiset ja pedot eivät rajoita kannan kasvua uudella alueella. Vaarassa saattavat olla alkuperäislajien ohella myös esim. voimalaitosten 3 7.12.2015 tai alusten vedenottojärjestelmät, jotka voivat tukkiutua vieraslajin runsaudesta.

Suomessa on vielä päästy vähällä Painolastivesissä kulkeutuu erilaisia organismeja, joista suuri osa on haitattomia, mutta joukossa esiintyy myös taudinaiheuttajia, myrkyllisiä leviä, selkärangattomia, simpukoita jopa kaloja, joiden on todettu aiheuttaneen merkittäviä taloudellisia haittoja tai huomattavia muutoksia. Merirokkoa lukuun ottamatta olemme toistaiseksi välttyneet suurilta haitoilta. merialueella veneiden pohjaan kiinnittyvää, ja niiden vauhtia hidastavaa sekä puhdistuskustannuksia aiheuttava äyriäinen 4 7.12.2015

Mustatäplätokko saapui rannikollemme kymmenisen vuotta sitten laivojen mukana Mustanmeren ja Kaspianmeren alueelta Tiheiksi esiintymiksi lisääntyvät mustatäplätokot vaikuttavat simpukoiden ja muiden pohjaeläinten määriin ja syövät myös kalojen mätiä ja poikasia. Mustatäplätokko Mustatokko 5 7.12.2015

Laivaliikenteen määrä Mustatäplätokko siirtyy laivojen mukana Ei esiinny Esiintyy Tilanne vuonna 2013 Tutkimuksissamme vuonna 2013 mustatäplätokkoja havaittiin rannikolla jo 12 vilkkaasti liikennöidyn sataman lähellä. 6 7.12.2015

CPUE Saaliit ja yksikkösaaliit ovat nousussa Johtaa levittäytymiseen Leviämisnopeus tulee kiihtymään? 25,0 20,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2009 2010 2011 2012 2013 Koekalastus CPUE Keskimääräinen saalis tunnisssa onkikilpailussa nousussa goby/h 4,3 6,5 2011 2012 2013 8,4 15,0 10,0 5,0 0,0 Es Kn Rl Hn/Hl Alueet ja vuodet

Miten leviäminen jatkuu? Established round goby populations in the southern Finland Mustatäplätokon eteneminen laivojen mukana olisi hyvä pysäyttää ennen kuin se havaitaan Vuoksen vesistössä. Nyt vilkas laivaliikenne ainolastivesineen Saimaan kanavan kautta on uhka Vuoksen vesistön kalakannoille.

Mitä pitäisi tehdä? Saada seuranta jatkuvaksi Merialueella käynnistää kalastus; kalastajien tukeminen siinä Puolassa, Tanskassa, Latviassa ja Liettuassa onkisaalis voi olla useita kiloja henkeä kohti ammattikalastajien saalis voi olla 500-800 kg/vrk, vuodessa 60-80 tonnia!! kalastetaan rehuksi ja ihmisravinnoksi, viedään jopa ulkomaille. Saada painolastivesiyleissopimus pian voimaan; Saimaan kanava ratkaisevassa asemassa Luonnonvarakeskus näkeekin päätöksen varaumasta luopumisesta oikeaksi, ja hallituksen esitys alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä toteutuessaan auttaa luontomme monimuotoisuuden säilyttämistä ja meren hyvän tilan tavoitteen saavuttamista. Tutkimuslaitos pitää esitettyjä lakimuutoksia tarpeellisina painolastivesiyleissopimuksen toimeenpanon kannalta ja suosittelee sopimuksen pikaista voimaansaattamista tärkeänä uusien vieraslajien saapumisen vähentämiseksi. Ennaltaehkäisyllä säästetään, sillä poistaminen on taloudellisesti erittäin kallista ja usein teknisesti mahdotonta. 9 7.12.2015

Kiitos! 10 7.12.2015