Lähtökohtia kehitysvammaisten henkilöiden lähipalvelujen järjestämiseen 21.1.2013 Susanna Hintsala Mikkeli Kuva: Tommi Kivimäki, 2012
Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä (YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista) Itsemäärääminen, valinnanmahdollisuudet Inkluusio Voin kertoa, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä ja miten haluan elämääni elää Olen osallisena yhteisössäni ja käytän samoja palveluja kuin muutkin (David Towell 2012) Yksilölliset palvelukokonaisuudet Saan tarvitsemani tuen voidakseni elää haluamallani tavalla ja tyylillä
OIKEUS Oman elämäni suunta TAVALLISEEN ELÄMÄÄN Vahvuuteni Omat päätökseni KANSALAISUUS Tarpeeni Omat rahat Oma koti Lähde: Simon Duffy, luento 21.3. 2012
OLEN JÄSEN LÄHIYHTEISÖSSÄNI JA YHTEISKUNNASSA Tommi Kivimäki, 2012
KÄYTÄN MUIDEN KUNTALAISTEN TAVOIN YLEISIÄ PALVELUJA, Tommi Kivimäki 2012 Valintatalo Nordea
KÄYTÄN YLEISIÄ VAPAA-AIKA- JA HARRASTUSPALVELUJA, Tommi Kivimäki, 2012
SAAN TAVATA YSTÄVIÄNI JA SAAN TARVITTAESSA TUKEA, Tommi Kivimäki
SAAN APUA TERVEYDENTILANI JA TURVALLISUUTENI YLLÄPITÄMISESSÄ, Tommi Kivimäki
PALVELUNI TURVAAVAT IHMISOIKEUTENI, Tommi Kivimäki
RIITTÄVÄT JA OMIA VALINTOJA TUKEVAT PALVELUT, Tommi Kivimäki
Kehitysvammapalvelujen rakennemuutos siirtyminen laitoshoidosta avohuollon palveluihin valtakunnallisina sosiaali- ja terveyspoliittisina tavoitteina asiakaskeskeisyyden vahvistaminen, hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen hallitusohjelman mukaisesti: jatketaan meneillään olevaa kehitysvammahuollon rakennemuutosta ja kehitetään palveluja, jotka mahdollistavat myös vaikeimmin vammaisten henkilöiden asumisen lähiyhteisössä; jatketaan ja kiirehditään kehitysvammaisen henkilöiden asumisen ohjelman toteutusta; kehitysvammalaitosten osuutta pitkäaikaisena asumisympäristönä vähennetään edelleen
Valtakunnallisen suunnitelman lähtökohtia Palvelujen käyttäjiä ja heidän läheisiään kuullaan kaikissa prosessin vaiheissa eikä palveluiden käyttäjiä tarpeettomasti siirretä paikasta toiseen - > tietoisuuden lisääminen, oikeuksien ja itsemääräämisen kunnioittaminen Muuttaminen laitoksista lähiyhteisöön edellyttää, että laitoshoitoa korvaavia palveluja on saatavilla & erityisosaamisen siirtyminen, vahvistuminen ja kehittyminen varmistetaan -> palvelujen ja lähiyhteisöjen kehittäminen Asumisen vaihtoehtojen kehittäminen; laitosten korvaajiksi ei kehitetä laitosmaisia vaihtoehtoja, erityisryhmien asunto- ja palvelukeskittymiä tai suuria yksiköitä, huomioidaan myös yksittäiset asunnot ryhmäasumisen rinnalla -> laitosasumisen lakkauttaminen; asumisen vaihtoehdot ja monimuotoisuus Henkilöstön käyttöä ja osaamista monipuolistetaan & yhteiseen päämäärään sitoutumista edistetään (henkilöstö, virkamies- ja luottamushenkilöjohto) -> johtaminen; osaamisen varmistaminen; hallinnonalojen yhteistyö
Suunnitelman pohjalta valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteet ohjaa ja tukee kuntia ja kuntayhtymiä lakkauttamaan asteittain vammaisten ihmisten laitosasumisen/laitoshoidon sekä kehittämään asumisen tukemiseksi tarvittavia palveluja ja asuinympäristöjä vuoden 2020 jälkeen kukaan vammainen henkilö ei asu laitoksessa -> perustuslaki ja YK:n vammaissopimus -> yhdenvertaisuus, osallisuus, riittävät palvelut ja tuki laitoshoitoa korvaavia yksilöllisiä palveluja on olemassa sekä laitoksista että lapsuudenkodeista muuttaville erityispalvelujen järjestämis- ja kehittämisvastuut selkeytetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoittamista, kehittämistä ja valvontaa koskevassa lainsäädännössä rakennemuutoksen tavoitteet ja aikataulut asetetaan kunnissa ja kuntayhtymissä siten, että samaan aikaan varmistetaan palvelujen saatavuus ja soveltuminen asiakkaiden tarpeisiin, jotta vältytään uusilta laitossijoituksilta vahvistetaan henkilöstön osaamista ja uudistetaan toimintatapoja asiakaskeskeisyyden toteutumiseksi
Valtioneuvoston periaatepäätöksen toimenpidealueet (STM 2012:15) Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen osallisuus ja oikeudet muutosprosessissa -> suunnittelu Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen riittävä tuki perheelle: lähipalvelut, tarvittavat erityispalvelut; ei laitosratkaisuja, järjestämisvastuu laajemmalla pohjalla Palvelujen kehittäminen kuntakohtaiset kehitysvammaisten henkilöiden tarveselvitykset ja suunnitelmat tarpeisiin vastaamisesta hallinnonalojen laaja-alainen vastuu kunnissa erityispalvelujen järjestämisvastuut laajemmalle tai valtakunnalliselle tasolle Laitosasumisen lakkauttaminen hallittu, ihmisten oikeuksia kunnioittava muutos vaatimukset asunnoille; tarpeet tiedossa asuntojen suunnittelussa Osaamisen varmistaminen ja hallinnonalojen välinen yhteistyö työvoima- ja osaamistarpeiden selvittäminen tiedonkeruu, tilastoseuranta
Toimeenpanon jatkaminen Periaatepäätös ( KEHAS II ) työväline kunnille ja kuntayhtymille rakennemuutoksen eteenpäin viemisessä -> valtion tahtotila Alueellisten suunnitelmien (2010) tarkentaminen ja täydentäminen laitoshoitoa korvaavien ratkaisujen osalta; työpajat syksyllä 2012; yhteenveto alkuvuodesta 2013 THL:n kuntakysely kehitysvammaisten kuntalaisten asumisen ja palvelujen tilanteesta sekä kuntien kehittämissuunnitelmista; syksy 2012, raportointi alkukeväästä 2013 Jatkotoimeenpano ja seuranta henkilöstön osaaminen ja riittävyys monialaiset ja vaativat tuen tarpeet opetuksen järjestämiseen ja siinä tarvittavaan tukeen liittyvät kysymykset seurantaryhmä
Lähiyhteisöön liittymisen tukeminen 5. Avusta 2. Luo mahdollisuuksia Erillään muusta yhteisöstä 4. Turvaa Eristyksissä palvelujen maailmassa 1. Tunnista vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet 3. Luo yhteyksiä ihmisten välille Kuva: http://www.centreforwelfarereform.org/innovations/five-basic-tasks.html Lähde: O Brien Framework for Accomplishment Workshops 1986
Aktiivisen tuen positiivinen kehä Vaikeuksien vähentäminen Mieltymysten ja henkilölle tärkeiden rutiinien kunnioittaminen. Vahvuuksien ja voimavarojen hyödyntäminen. Uusien kokemusten mahdollistaminen. Enemmän mahdollisuuksia osallistua Enemmän kunnioitusta Onnistumisen varmistaminen Annetaan juuri riittävä määrä apua onnistumisen varmistamiseksi Seuraukset Lisääntynyt henkilön valtaistuminen Kyvykkyyden osoittaminen
Yksilökeskeisen suunnittelun viisi tärkeintä ideaa: 1.)IHMINEN ON KESKIÖSSÄ, MUIDEN TUKEMANA, EI PIIRITTÄMÄNÄ 2.)HÄNELLE TÄRKEÄT IHMISET OVAT MUKANA 3.)SUUNNITELMA KERTOO MIKÄ ON HÄNELLE TÄRKEÄÄ NYT JA TULEVAISUUDESSA. SE KERTOO MYÖS HÄNEN VAHVUUTENSA JA MILLAISTA TUKEA HÄN TARVITSEE 4.)SUUNNITELMA AUTTAA HÄNTÄ OLEMAAN OSA LÄHIYHTEISÖÄ JA LÄHIYHTEISÖÄ OTTAMAAN HÄNET VASTAAN 5.)SUUNNITTELU ON JATKUVAA. KAIKKI KUUNTELEVAT JA OTTAVAT OPIKSI, JOTTA VOIVAT MUUTTAA ASIOITA. SUUNNITELMA AUTTAA TEKEMÄÄN ASIOITA JOITA HENKILÖ HALUAA ELÄMÄLTÄÄN.
Kaikki vapaus, ei vastuuta. Huoli terveydestä ja turvallisuudesta hallitsee elämää. Tasapaino
Tärkeää henkilön mielestä (omat valinnat) Tärkeää henkilön kannalta (turvallisuus, terveys) elvitettäviä asioita:
Tärkeää Maijan mielestä (omat valinnat) OMA ASUNTO SAAN KÄYDÄ SIIDERILLÄ HALUAN POIKAYSTÄVÄN SAAN TEHDÄ MITÄ HALUAN Tärkeää Maijan kannalta (turvallisuus, terveys) DIABETEKSEN HYVÄ HOITO MAIJALLE MIELUISAN JA TURVALLISEN ASUMISMUODON LÖYTÄMINEN Selvitettäviä asioita: 1.)MITEN MAIJA MIELTÄÄ OMAN DB:N HOIDON, MILLAISEN VASTUUN HÄNELLE ITSELLEEN SIITÄ VOI ANTAA? 2.) MINKÄLAISTA TUKEA MAIJA TARVITSISI ITSENÄISEMMÄSSÄ ELÄMÄSSÄ?
Yksilöllisen tukiprofiilin avulla tuesta tulee ennustettavaa ja johdonmukaista INFORMAATIO Henkilön kanssa toimiville Henkilölle yhteneväinen tuki ja ennustettava elämä TOIMINTATAVAT jotka sovittu henkilön kanssa YKSILÖLLINEN TUKIPROFIILI PERUSTEELLINEN TARKASTELU mihin tukea, milloin ja kuinka paljon PÄIVITTYY JATKUVASTI ei tukea yli eikä ali
MITÄ ASIOITA YKSILÖLLISEEN TUKIPROFIILIIN? Tukiprofiili TARVITTAVA VALMISTAUTUMINEN toiminnan eteneminen, järjestys, tuen muoto, miten esitellä tehtävä IHMISSUHTEET, VUOROVAIKUTUS JA KOMMUNIKAATIO Miten annetaan ohjeet, millainen vuorovaikutus toimii parhaiten, tärkeiden ihmissuhteiden ylläpito TUEN ANTAMISESSA HUOMIOITAVAA Millaisesta tuesta hyötyy, mitä erityistä pitää tietää Tätä haluan tehdä. Tähän haluan osallistua. Näin haluan, että minua tuetaan! Toimi kanssani näin! Näin onnistumme! OSALLISTUMINEN Mistä pitää, mistä ei, milloin paras aika tehdä, mihin mieluisaan toimintaa voi linkittää HAASTAVAT TILANTEET Mikä niitä mahdollisesti laukaisee, miten niihin on paras vastata TAUSTATIEDOT Historia, kokemukset, mitä pitää välttää, missä olla sensitiivinen HYVÄ TUKIPROFIILI MOTIVOINTI JA KANNUSTAMINEN Mitkä asiat motivoivat ja kannustavat ja miten ne on paras esittää
Huolien ja ongelmien huolellinen analysointi Miten autan?
Esitä ainakin nämä kysymykset: Kuka on huolestuttavan tilanteen keskushenkilö? Mikä on ongelma ja kenen mielestä? Mikä on ongelman historia ja miksi se on nostettu esiin? Mitä laukaisevia tekijöitä on voitu nostaa esiin? Mitä se palvelee, mikä on sen viesti? Miten keskushenkilö itse määrittelee tilanteensa ja sen mistä on kyse? Miten muut näkevät tilanteen ja mitä muita näkökulmia tähän liittyy?
somaattinen sairaus tai lääkityksen vaikutukset o Yhteistyö terveydenhuollon ammattilaisten kanssa o Kivun ja sairauksien hyvä hoito
neurologinen toiminnan häiriö, vaikeus ymmärtämisessä ja oppimisessa o Ohjaa, mallinna o Selitä o Auta ymmärtämään o Konkreettinen auttaminen asioiden tekemisessä
Tilanteeseen sopiva tuki Kuinka paljon tukea? Paljon Siltä väliltä Vähän Millaista tukea? Luonnolliset vihjeet Lisää vihjeitä Osoita vihjeitä Vihjeet itsessään Sanalliset vihjeet Askel-askeleelta sanoittaminen Sanoittaminen tarvittaessa Vihjeiden & vinkkien antaminen tarvittaessa Visuaaliset vihjeet Näyttäminen konkreettisesti Mallintaminen esim. kuvien avulla Osoittaminen ja ehdottaminen Fyysiset vihjeet Fyysinen avustaminen Esineen avulla opastaminen Pieni kosketus
negatiivinen selviytymisstrategia, opittu kommunikointikeino o Pitkäjänteinen toisin tekemisen opettelu omassa yhteisössä o Opeta (auta) onnistumista o Opeta (auta) vastusten voittamista
verkostoristiriidat o Verkostoterapeuttine n työote jolla etsitään keinoja järjestää henkilölle työrauha elää omaa elämäänsä
traumaperäinen stressireaktio o Jos trauman seurauksena on pelko- ja ahdistusreaktioita, on konsultointiapu tarpeen
mielenterveysongelma (jatkuvat, toistuvat oireet) o Hoidon ja kuntoutuksen huolellinen arviointi o Riittävä emotionaalinen tuki o Panostus jaksavaan tukiverkostoon
Käytännön vinkkejä kehitysvammaisen ihmisen kohtaamiseen terveyspalveluissa
Miksi vastaanottotilanne ei aina suju? Asiakkaalla voi olla puutteellinen käsitys siitä, mitä tapaamisen aikana tapahtuu Asiakkaalla voi olla erilaisia pelkoja Asiakas ei saa tarvitsemaansa tukea Kommunikointi, vuorovaikutus Emotionaalinen tuki Tilanteen hallitseminen, ennakointi jne. Työntekijöillä ei ole riittäviä valmiuksia kohdata kehitysvammaista ihmistä Asenteet, ennakkoluulot, aiemmat kokemukset Vuorovaikutustaidot Toimintatavat Tieto kehitysvammaisuudesta Kiire
Vastaanottotilanteessa tarvitaan aikaa Vastaanottotilanteeseen tulee varata riittävästi aikaa (esim. tupla-aika) kommunikointi ja asioiden selvittäminen vie aikaa. Asiakas tarvitsee myös enemmän aikaa tiedon vastaanottamiseen ja tilanteessa etenemiseen Myös työntekijät tarvitsevat aikaa tässä tilanteessa oman ilmaisunsa mukauttamiseen jne. Saatetaan toimia useamman henkilön kanssa, jos mukana on tukihenkilö, heidän vuorovaikutuksensa tarvitsee aikaa.
Vastaanottotilanteeseen valmistautumien Asiakkaasta tehtyihin aikaisempiin merkintöihin kannattaa tutustua huolella etukäteen ja käyntiin valmistautua Tutustutaan henkilön yksilöllisiin tarpeisiin (vuorovaikutus, tunteet jne. sopiva aika vastaanotolle) Tarvittaessa yhteydenotto tukihenkilöön Sopiva aika: asiakkaan arkeen, vireystilaan jne. sopiva aika Kerrotaan asiakkaalle ennalta mistä on kyse (puhelu, sähköposti, kirje, yhteys tukihenkilöön) Ylimääräiset häiriötekijät minimoidaan
Tilanteen eteneminen 1. Haetaan asiakas odotustilasta ja saatetaan hänet vastaanottohuoneeseen Tervehtiminen ja esittäytyminen (Aina tervehditään asiakas ensin) Kontaktin ottaminen, kiinnostuksen osoittaminen: nimen kysyminen, kuulumisten kysyminen, tunnelmien kysyminen Annetaan aikaa vastaamiseen ja kontaktiin tulemiseen. Yksilöllisyys (katsekontakti, tarvittava aika) 2. Orientoidaan asiakas paikkaan ja tilanteeseen: Luodaan turvallisuuden tunnetta Tiedätkö, mikä huone tämä on? Tiedätkö, kuka minä olen ja mitä minä teen? Oletko aikaisemmin ollut täällä? Jännittääkö yhtään? Selitetään asiakkaan kannalta tärkeimmät asiat yksinkertaisesti, vähin sanoin, näyttämällä. Yksi asia kerrallaan Yksinkertaisia kysymyksiä Hyvin konkreettista puhetta Odotetaan vastausta Anna asiakkaalle mahdollisuus ohjata vuorovaikutustilannetta
3. Toimenpiteet Aloitetaan kysymällä asiakkaan omaa käsitystä, jatketaan siitä Ensin kerrotaan, varmistetaan että on ymmärtänyt, sitten kosketaan, jotta pelko- ja paniikkireaktioilta vältytään. 4. Ohjeiden antaminen (kotihoito / jatko) Paperilla, selkokielellä Ohjeissa yksi asia kerrallaan (rivillä) Konkreettisia sanoja ja ohjeita Yhteystieto, josta kysyä lisää Kerrotaan suullisesti, varmistetaan, että on ymmärtänyt 5. Tilanteen päättäminen Yhteenveto tärkeimmistä asioista Haluaako kysyä vielä jotain? Miltä tuntui? Millainen tunne jäi? Milloin tapaamme seuraavan kerran. Saatetaan ulos (ja kerrotaan mitä voi seuraavaksi tehdä) (esim. kotiin, töihin) Jos tilanteessa kaikki ei ole sujunut, on hyvä varmistaa tarvitseeko apua tilanteen jälkeen.
Kipua aiheuttavat toimenpiteet valmisteltava huolella Esilääkitys joskus tarpeen Asiakkaalla voi olla poikkeava kipukynnys tai kosketustunto (erityisesti autismikirjon häiriöihin liittyy usein tällainen) Osattava lopettaa ajoissa! Sovitaan merkistä, jonka asiakas antaa, kun häntä alkaa hermostuttaa. Sovitaan uusi aika silloin, kun vielä menee ihan ok.
Pähkinänkuoressa Varaa aikaa Valmistaudu Panosta kontaktin luomiseen Puhu lyhyesti, konkreettisesti ja suoraan asiakkaalle Anna aikaa, varmista, että ymmärsi (LOVIT) Pyydä lupa, jos haluat käsitellä asiaa jonkun toisen henkilön kanssa Kohtele hyvin ja hienotunteisesti Tarkkaile, miten asiakkaan jännite kestää Pysy asiassa ja jos asiakas alkaa viihtyä liian hyvin, voit myös ohjata hänet ulos Auta henkilöä ymmärtämään, että tilanne on päättynyt.