ID- numero 1 5 4 2 270 Hulevesiselvitys, luonnos 29.02.2016
2 (11) SISÄLLYSLUETTELO 1 Työn lähtökohdat...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...3 1.2 Hulevesiin liittyvää sanastoa...3 2 Nykyinen ja tuleva maankäyttö...4 2.1 Sijainti ja nykyinen maankäyttö...4 2.2 Maaperä ja korkeussuhteet...6 2.3 Pinta- ja pohjavedet...6 2.4 Uusi tontinkäyttösuunnitelma...7 3 Hulevesilaskelmat...8 3.1 Mitoitussade...8 3.2 Hulevesien määrät...8 4 Hulevesien hallinta...8 4.1 Tarve ja tavoitteet...8 4.2 Hulevesien hallinta...9 4.3 Hulevesien laatu... 10 4.4 Tulvimisriski... 10 4.5 Rakennusaikainen hulevesien hallinta... 11 5 Lähdeaineisto... 11 Kannen ja raportin kuvat: Katri Saarelainen / ESPOO Bertel Jungin aukio 9 02600 Espoo Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 779 TAMPERE Satakunnankatu 23 A 33210 Tampere Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 778 E-mail: etunimi.sukunimi@ains.fi Internet: www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6 Kotipaikka Tampere
3 (11) ID-numero 1 542 270 Hulevesiselvitys, luonnos 1 Työn lähtökohdat 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät Tämä hulevesiselvitys on tehty SRV Rakennus Oy:n toimeksiannosta Tampereen keskustan länsipuolella, Pyynikin alueella sijaitsevan korttelin 8561 asemakaavamuutoksen liiteaineistoksi. Hulevesiselvityksessä on käytetty lähtökohtana arkkitehtitoimisto Aihio Arkkitehdit Oy:n 2.12.2015 tekemää luonnos versiota A-13. Työssä arvioidaan korttelin 491 tontille 2 tulevan uuden maankäytön vaikutuksia alueella syntyvien hulevesien määrään ja laatuun sekä annetaan suositus hulevesien hallinnasta. 1.2 Hulevesiin liittyvää sanastoa Hulevedet Mitoitussade Pintavalunta Valuma-alue Valuntakerroin Virtaama, Q Rakennetuilla alueilla sade- ja sulamisvesien muodostama pintavalunta. Hulevesilaskelmissa käytetyn sateen rankkuus [l/s*ha], joka valitaan taulukoista valuma-alueen suuruuden ja tulvimisesta aiheutuvien haittojen perusteella. Mitoitussateena käytetään myös kaupungin tai kunnan esimerkiksi hulevesistrategiassa päättämää arvoa. Tyypillisesti käytetty mitoitussateen rankkuus on 100 180 l/s*ha eli noin 10 25 mm. Se osuus sade- ja sulamisvesistä, joka ei imeydy maaperään tai haihdu ilmaan, vaan pyrkii virtaamaan maan pintaa pitkin vesistöä kohden. Määrään vaikuttaa mm. pinnan laatu, vuodenaika, lämpötila ja aikaisemmat sateet. Vedenjakajien rajaama alue, jolta vedet kertyvät tiettyyn paikkaan tai vesistöön. Valuma-alueelta pintavaluntana poistuvan veden osuus alueelle satavasta kokonaisvesimäärästä. Kerroin 0-1 riippuu mm. pinnan läpäisevyydestä ja maaperän kapasiteetista varastoida vettä. Esimerkiksi kattopintojen kerroin on 1 ja tasaisen metsämaan 0,1. Tietyltä alueelta syntyvän pintavalunnan määrä aikayksikköä kohti, yksikkö litraa tai kuutiometriä sekunnissa [l/s, m 3 /s]. Hulevesivirtaama lasketaan mitoitussadetta, valuma-alueen pinta-alaa ja valuntakerrointa käyttäen.
4 (11) 2 Nykyinen ja tuleva maankäyttö 2.1 Sijainti ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue sijaitsee Tampereella Pyynikin alueen lounaisosassa noin kolmen kilometrin päässä Tampereen ydinkeskustasta. Asemakaavamuutoksen kohteena oleva tätä hulevesiselvitystä koskeva tontti sijaitsee oheisessa kuvassa 1 rajatun alueen länsiosassa osoitteessa Pyhäranta 4. Pohjois-, länsi- ja eteläpuolella tontti rajautuu viheralueisiin ja itäpuolella on kerrostaloalueeseen. Pyhäjärven ja tontin välissä on kapea puistoalue. Kuva 1. Kaavamuutos-alueen sijainti merkitty sinisellä. (Lähde: Tampereen kaupungin vireillä olevat asemakaavat-palvelu, Maanmittauslaitos karttapalvelu). Pirkanmaan 1. Maakuntakaavassa (2007) alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Pyynikin osayleiskaavassa (1991) tontti on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Tontilla on voimassa vuonna 1991 vahvistettu asemakaava, jossa se on osoitettu teleteknisten rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET-9). Tontin eteläpäässä on varattu alue puistoalueeksi. Suunnittelualueelle ja tontin pohjoispuolelle, vuonna 1993 vahvistetussa asemakaavassa lähivirkistysalueeksi (VL-7) osoitetulle alueelle sijoittuu maanalaisen ajotunnelin osa. Muut suunnittelualueen osat ovat vuonna 2006 vahvistetun asemakaavan mukaan puistoaluetta (VP-4), katualuetta (Pyhäranta, Nahkakuja) ja yleistä pysäköintialuetta (LP-2). Nykyään tontilla 2 sijaitsee vuonna 1985 valmistunut kolmikerroksinen toimistorakennus, telemasto sekä ajoyhteys Pyynikintien pohjoispuolella sijaitseviin maanalaisiin laitetiloihin. Kiinteistölle on ajo tontin kaakkoiskulmaan päättyvästä Pyhärannan kadulta. Piha-alueesta on
5 (11) noin neljäsosa asfaltoitua. Tontilla sijaitsee toimistorakennus. Yli puolet piha-alueesta on viheraluetta. Kuva 2. Tontilla 2 sijaitsevan nykyisen rakennuksen pohjoisen puoleinen piha. Kuva 3. Tontilla 2 sijaitsevan nykyisen rakennuksen etelän puoleinen piha.
6 (11) 2.2 Maaperä ja korkeussuhteet Tontille on tehty pohjatutkimuksia tammikuussa 2014 (A-Insinöörit Geotesti Oy). Tutkimukset on tehty N2000 korkeusjärjestelmässä. Tutkitulla alueella on noin 1 2 m paksun täytemaakerroksen alla 0...3 metriä paksu savi-/silttimaakerros, jonka alla on moreenia. Savi-/silttimaakerrosta on tontin eteläosalla. Kairaukset ovat päättyneet 4 12 metrin syvyydessä maanpinnasta tiiviiseen moreeniin, kiviin, lohkareisiin tai kallioon. Kalliopinnan korkeusasemaa ei tutkimuksessa ole selvitetty. Maaperäkartan mukaan tontin 2 pohjoisosalla maaperä on kalliota ja eteläosalla hiekkaa. Alueen pohjoispuolella on noin 1:2 kalteva luiska, joka nousee kohti pohjoista tasolta +92,5 päättyen Pyhäjärventien reunassa umpinaiseen kiviseen kulkevaan aitaan. Tukimuurin takana kulkeva Pyhäjärventie tie on tontin kohdalla noin tasolta +104 +108 laskien lännestä itään päin. Tontilla maanpinta nousee jyrkästi eteläosasta pohjoiseen tasolta +81 tasolle +92,5. Nykyisen rakennuksen itäpuolella maanpinta on tukimuurirakenteiden vuoksi tasaisempaa ollen noin tasolla +83,5. 2.3 Pinta- ja pohjavedet Tampereen kaupungin hulevesiohjelman valuma-alueselvityksessä (2012) alue kuuluu Pyhäjärven valuma-alueeseen, kuva 4. Kuva 4. Kuvassa on ote Tampereen kantakaupungin valuma-alueselvityksen liitteestä 9, Pyhäjärven lähivaluma-alue. Suunnittelukohteen sijainti on merkitty ympyrällä ja nuolella. Selvityksessä olevat Hulevesien ongelma-alueet on kuvassa merkitty punaisella viiva-rasterilla kohdat 3 ja 8.
7 (11) Nykyiset tontin hulevedet rakennuksen ympärillä olevalta viheralueelta ja päällystetyltä etupihalta sekä katolta valuvat maastoa pitkin kohti Pyhäjärveä imeytyen osaltaan pintamaana olevaan kasvukerrokseen. Tontin pohjoisosalla maaluiskaa pitkin valuvat hulevedet kerätään luiskan alareunassa olevaan painanteeseen sekä hulevesiviemäriin. Tontin sadevesiviemäröinnin purkupaikasta ei ollut tietoa tätä raporttia kirjoitettaessa. Tontin kaakkoiskumassa olevalla Pyhätielle ei ole rakennettu sadevesiviemäröintiä. Suunnittelukohde kuuluu Pyhäjärven lähivaluma-alueeseen. Tampereen kantakaupungin valuma-alueselvityksen perusteella Pyynikin alueelle ei ole määritelty erityisiä hulevesiin liittyviä toimenpidesuosituksia. Suunnittelukohde ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Epilänharju-Villilän pohjavesialue. Tontille eteläosalle asennetun pohjavesiputken mukaan vesipinta oli 9.1.2014 tasolla +79 noin 4 metrin syvyydessä maanpinnasta. Vesipinta on mitattu olevan alimpana olevan moreenikerroksen yläpinnassa. Pohjavedenpinnan vaihtelua ei ole tutkittu. Pyhäjärven vedenpinta on keskimäärin noin tasolla +77 (N2000). 2.4 Uusi tontinkäyttösuunnitelma Muutoksen tavoitteena on kiinteistön käyttötarkoituksen muuttaminen korvaamalla tontilla sijaitseva toimistorakennus ja telemasto uudella asuinkerrostalolla. Suunnittelussa on huomioitava kiinteistöllä säilyvä ajoyhteys maanalaisiin laitetiloihin sekä rakentamisen yhteydessä uusittavien teknisten verkostojen kuten kaukolämpöverkoston ja laitesuojien lauhdutusvesijohtojen tilavaraukset. Kaavamuutoksen tuomista mahdollisuuksista on tehty maankäyttösuunnitelma (Aihio Arkkitehdit Oy), jonka 2.12.2015 päivättyä versiota A-13 (kuva 6) on käytetty hulevesilaskentojen pohjana. Kuva 5. Tontin 2 maankäyttösuunnitelma 2.12.2014, Aihio Arkkitehdit Oy.
8 (11) 3 Hulevesilaskelmat 3.1 Mitoitussade Virtaamalaskelmien mitoitussateen määrittelyssä on ehdotettu lähtökohtaisesti käytettävän Tampereen hulevesiohjelman mukaista mitoitusta. Mitoitus vastaa noin kerran kolmessa vuodessa toistuvaa 10 min sadetta, jonka rankkuus on 160 l/s/ha. 3.2 Hulevesien määrät Hulevesien määrät on laskettu alueelle tehdyn kartoituksen sekä Aihio Arkkitehdit Oy:n toimesta 2.12.2015 laaditun viitesuunnitelman (Asema A-13 luonnos) perusteella tontin alueella. Laskentaa varten on arvioitu, miten kaavamuutos tulee vaikuttamaan tontin pintoihin, mm. läpäisemättömän katto- ja asfalttipintojen pinta-alojen muutoksiin. Hulevesivirtaamat on laskettu mitoitussateen ja eri maankäyttötyyppien valuntakertoimien avulla. Laskelmia tulee tarkentaa, kun tontin lopullinen maankäyttö on selvillä ja tarkempaa suunnittelua tehdään. Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty kaavamuutosalueen nykyinen ja tuleva maankäyttö pintaaloina, syntyvinä hulevesivirtaamina ja valuntakertoimina. Virtaamat eli alueelta mitoitussateen vaikutuksesta poisvirtaavat vesimäärät tulevat kasvamaan tontilla noin 32 %. Taulukko 1. Nykyisen ja tulevan maankäytön pinta-alat, virtaamat ja valuntakertoimet tontilla. Maankäyttö Valuntakerroin Pinta-ala [ha] nykyinen Pinta-ala [ha] tuleva Katot 1,0 0,055 0,086 Asfaltti 0,8 0,050 0,070 Piha-alue 0,2 0,135 0,084 Yhteensä 0,24 0,24 nykyinen tuleva Virtaama [l/s] 20 26 Keskimääräinen valuntakerroin 0,51 0,68 4 Hulevesien hallinta 4.1 Tarve ja tavoitteet Hulevesien hallinnan suunnittelulla etsitään sellaisia ratkaisuja, joilla rakentamisen negatiiviset vaikutukset hulevesien laatuun ja määrän kasvuun pystyttäisiin minimoimaan. Lisäksi kaavoitusta varten pyritään määrittämään riittävät ja oikein sijoitetut varaukset, jotta hulevesien käsittely olisi sekä teknisesti, taloudellisesti että ympäristön kannalta mahdollisimman edullista.
9 (11) Nykyisten suositusten mukaan hulevedet tulisi ensisijaisesti imeyttää tai hyödyntää syntysijoillaan ja vasta toissijaisesti johtaa alueelta pois. 4.2 Hulevesien hallinta Tontille ei ole esitetty voimassa olevassa kaavassa hulevesien osalta kaavamääräyksiä. Tontilta tulevat hulevesimäärät kasvavat uuden tontinkäyttösuunnitelman perusteella noin 30 35 %, kun vettä läpäisemättömien pintamateriaalien (katot, asfaltti) määrä kasvaa noin 55 60 %. Pinta-alojen ja hulevesien määrän laskelmissa ei ole huomioitu tontin pohjoisosalla olevan puistoalueen hulevesiä. Puistoalueen hulevesien käsittely on oletettu hoidettavan Tampereen kaupungin puistosuunnitelmissa. Uuden tontinkäyttösuunnitelman mukaan noin puolet tontista on rakennusalaa. Huomioiden riittävät etäisyydet rakennuksiin (5 m) ja kellaritiloihin (6 7 m), on maanalaisen hulevesialtaan sijoittamiselle vain rajoitetusti tilaa tontin itä- ja eteläreunalla. Altaan sijoittelua rajoittaa lisäksi tontin itäosalla maanpinnan jyrkkä nousu kohti tontin pohjoisosaa sekä eteläosalla laitesuojien lauhdutusvesijohdot. Tontin eteläosalla maaperä on huonosti vettäläpäisevää, jolloin hulevesien imeytystä ei näillä alueilla voida toteuttaa. Tontille esitetään kattovesien johtamista erillisellä hulevesiviemäröinnillä kokoojakaivoon, josta hulevedet johdetaan tarkastuskaivon kautta avouomaan tai viemäröintiä pitkin Pyhäjärveen kaupungin antamien ohjeiden mukaan. Autohallin kannen ja piha-alueen vedet johdetaan erillisviemäröinnillä hiekanerotus- ja öljynerotuskaivojen kautta em. kokoojakaivoon. Johdettaessa vedet avouomaan on putken purkukohta eroosiosuojattava. Tontin viheralueille tulevat sadevedet pyritään muotoilemalla imeyttämään pintamaana olevaan kasvualustaan. Hulevesien hallinnan periaate on esitetty kuvassa 6. Kuva 6. Tontin hulevesien hallinnan periaate.
10 (11) 4.3 Hulevesien laatu Kaavamuutoksen seurauksena tontille 2 tuleva kerrostaloasutus ei aiheuta merkittäviä riskejä huleveden pilaantumiselle. Hulevesien laadun oletetaan parantuvan, kun tontin toimintojen luonne muuttuu toimisto-/ telerakennuksesta asuinrakennukseksi. Tuleva toiminta on ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta, eikä tontti sijaitse pohjavesialueella, joten tulevalla toiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia hulevesien laatuun. 4.4 Tulvimisriski Nykyinen maankäyttö ei tietojen perusteella ole aiheuttanut tulvimisongelmia. Tontin kaavamuutos lisää vettä läpäisemättömien pintojen määrää, mikä aiheuttaa kasvavan tulvariskin. Tulvariskin aiheuttamat haitat poistuvat hyvin suunnitellulla hulevesien tulvareitillä, joka säilytetään avoimena ja esteettömänä ympäristöään alempana olevana painanteena ja joka johtaa rakennuksen itä- ja länsipuolelta hulevedet puiston läpi Pyhä-järveen. Oheisessa kuvassa on esitetty uuden maankäyttösuunnitelman mukainen tulvareitti tontilla 2. Kuva 7. Tulvareitti esitetty kuvassa punasin nuolin.
11 (11) 4.5 Rakennusaikainen hulevesien hallinta Ensisijaisesti rakennusaikaiset hulevedet pyritään imeyttämään tontilla mahdollisuuksien mukaan. Toissijaisena rakennusaikaiset hulevedet johdetaan tontin alueella esim. betonirengaskaivoon/kaivoihin, jossa vesi puhdistetaan kiintoaineesta esim. suodattamalla. Pudistettu hulevesi pumpataan valmiiksi rakennettuun kokoojaviemäriin ja purkujärjestelmään. 5 Lähdeaineisto Kaava nro 8561: Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 21.5.2015 Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma, 18.12.2012 Tontin 2/491 maankäyttöluonnos A-13, Aihio Arkkitehdit Oy Pohjatutkimusaineisto 2014, A-Insinöörit Sunnittelu Oy Tampereella 29.2.2016 DI Katri Saarelainen DI Sami Punkari