Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TAMPERE Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.1.2016 RAUTAHARKKO, TAATALA, RANTAPERKIÖ, LAKALAIVA, XXII (HATANPÄÄ), TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO, ASEMAKAAVAT NRO 8610-8611 JA MAANALAISET ASEMAKAAVAT 8612-8613 Kaava-alue lähivaikutusalueineen. Ilmakuva ja asemakaava-alueen rajaus. Mikä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on? Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Tarkoituksena on kertoa, miksi kaava laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Aloite Kaupunginvaltuusto on päättänyt kokouksessaan 17.2.2014 (29 ) jätevedenpuhdistamon paikaksi Sulkavuoren kaupunginhallituksen 3.2.2014 (61 ) tekemän esityksen mukaisesti. Jäteveden keskuspuhdistamo on kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen 30.11.2015 (76 ) hyväksymän Tampereen asemakaavoitusohjelman 2016-2018 kohde nro 11 (Dnro: TRE:313/10.02.01/2016). 1

Suunnittelualueiden alustavat rajaukset sekä keskuspuhdistamon vuonna 2015 tarkastetun yleissuunnitelman mukaiset maanalaiset tilat ja rakenteet. Kaupunki omistaa kartalle vihreällä merkityt alueet. 2

Suunnittelualue Asemakaava-alue (suunnittelualue) käsitellään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa yhtenäisenä, mutta jakautuu neljäksi erilliseksi asemakaavaksi asemakaavojen valmistelu- ja ehdotusvaiheissa. Suunnittelualue sijoittuu Tampereen keskustan kaakkoispuolelle ja Pyhäjärven itäpuolelle. Asemakaava-alue muodostuu noin 3 km pitkästä kaartuvasta vyöhykkeestä ulottuen Viinikanlahden nykyisen jätevedenpuhdistamon alueelta (noin 1 km rautatieasemalta etelään) Vihilahden kautta Rautaharkon ja Lakalaivan alueille (noin 3,5 km rautatieasemalta etelään) suunnitellun uuden keskuspuhdistamon alueelle Sulkavuoreen. Seuraavassa on kuvattu kaava-alueet pohjoisesta etelään. Maanalainen asemakaava no 8613 Kaupunginosa: XXII (Hatanpää). Maanalaisia jätevesien johtamiseen suunniteltuja tunneleita varten varattava alue sijoittuu Pyhäjärven rannan ja pääradan väliin Hatanpään nykyisten työpaikkakorttelien alueelle Viinikanlahdesta Vihilahteen. Alueen laajuus on noin 6,4 ha. Asemakaava nro 8611 Kaupunginosat: Rantaperkiö (303), XXII (Hatanpää) Pyhäjärveen johdettavien jätevesien vedenalaisen purkuputken maanpuoleinen pää on suunniteltu Vihilahden rantaan, johon sijoittuu suunniteltuja puhdistamojärjestelmään liittyviä pumppaamo- ja huoltotoimintoja. Maan alle sijoittuu osa lämpöpumppulaitoksen tiloista. Vihilahden puustoisia ranta-alueita käytetään nykyään virkistykseen ja venevalkamana. Alueella on salmen ylittävä silta, tarjoten virkistysyhteyden ranta-alueella. Maa-alueet omistaa Tampereen kaupunki. Alue käsittää myös Pyhäjärven vesialuetta. Alueen laajuus on noin 8,8 ha. Maanalainen asemakaava nro 8612 Kaupunginosat: Rantaperkiö (303), Rautaharkko (306) Vihilahdesta kaakkoon varaudutaan suunniteltuihin maanalaisiin jätevesien johtamistunneleihin ja lämpöpumppulaitokseen. Lämpöpumppulaitos on suunniteltu puhdistettujen jätevesien poistotunnelin välittömään läheisyyteen syvälle maan alle, jotta puhdistettua jätevettä voidaan käyttää laitokselle lämmön talteenottoa varten kaukolämmön ja kaukokylmän tuotantoon. Kaava-alue alittaa pääradan ja valtatien 3, joiden väliin sijoittuu nykyisiä asumisen korttelialueita ja sähköasema voimajohtoineen. Alueen laajuus on noin 11 ha. Asemakaava nro 8610 Kaupunginosat: Lakalaiva (320), Rautaharkko (306), Taatala (309); Maarekisterikylät Messukylä (585), Hallila. Keskuspuhdistamon pääalue sijoittuu metsäiselle pääosin rakentamattomalle Sulkavuoren alueelle valtateiden 3 ja 9 eritasoliittymän koillispuolelle. Alueella sijaitsee vanha kaatopaikka, ja alueen läpi kulkee kaasujohto sekä itä- länsi-suuntainen sähkövoimalinja. Sulkavuoren laella sijaitsee suojeltava arkeologinen kulttuuriperintökohde - v.1939-44 ilmatorjunta-aseman jäännökset. Siihen liittyviä rakenteita on myös alempana Sulkavuoren rinteillä. Alue liittyy koillisessa Taatalan asuinalueeseen. Maa-alueet omistaa Tampereen kaupunki ja Suomen valtio. Osa kaupungin omistamasta alueesta on vuokrattu pieneläinten hautaustoimintaan ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen harjoituskentäksi. Alueen laajuus on noin 45,7 ha. Suunnittelu- ja lähivaikutusalueiden rajaukset on osoitettu kansilehden kuvissa ja edellisellä sivulla. Suunnittelualue koostuu asemakaavoitettavasta alueesta (punainen rajaviiva). Lähivaikutusalue on osoitettu punaisella katkoviivalla. Edellisen sivun kuvassa maanalaiset asemakaavojen suunnittelualueet on osoitettu sinisellä rajaviivalla. Alueiden rajaukset ovat alustavia ja niitä voidaan tarkentaa työn aikana. 3

Sulkavuoren asemakaava-alue nro 8610 pohjakartalla, nykytilanne. Rakennuksista ja liikenne-alueista vapaat alueet (vihreä). Kaava-alueelle osuvat rakennukset (harmaa). Lähivaikutusalue, osa näkyvissä (punainen katkoviiva). 4

Vihilahden asemakaava-alue nro 8611 pohjakartalla, nykytilanne. Pyhäjärven vesialue (sininen). Rakennuksista ja liikenne-alueista vapaat alueet (vihreä). Lähivaikutusalue, osa näkyvissä (punainen katkoviiva). 5

Sulkavuori-Vihilahti asemakaava-alue nro 8612 pohjakartalla, nykytilanne. Rakennuksista ja liikenne-alueista vapaat alueet (vihreä). Kaava-alueelle osuvat rakennukset (harmaa). Lähivaikutusalue, osa näkyvissä (punainen katkoviiva). 6

Vihilahti- Viinikanlahti asemakaava-alue nro 8613 pohjakartalla, nykytilanne. Rakennuksista ja liikenne-alueista vapaat alueet (vihreä). Kaava-alueelle osuvat rakennukset (harmaa). Lähivaikutusalue, osa näkyvissä (punainen katkoviiva). 7

Kuvaus Sulkavuoren alueelle suunnitellusta Tampereen seudun keskuspuhdistamosta Tampereelle suunnitellaan uutta keskusjätevedenpuhdistamoa. Hankkeessa mukana on kuusi kuntaa: Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Hankkeen tarkoituksena on luoda jätevedenkäsittelyn perusratkaisu Tampereen seudulle useiksi kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Jäteveden puhdistuksen kapasiteettia tarvitaan lisää voimakkaan väestönkasvun seurauksena, ja jätevedenpuhdistukselle asetettavat puhdistusvaatimukset kiristyvät. Uutta keskuspuhdistamoa ja lietteenkäsittelylaitosta suunnittelee Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy. Suunnittelun eri vaiheissa on tutkittu eri sijoitusvaihtoehtoja. Hankkeessa nyt mukana olevien kuntien jätevesistä käsitellään jo nykyään noin 95 % Tampereella. Hankkeen painopiste on siten keskittynyt Tampereelle, jonka alueelta on etsitty tarkoitukseen sopivia kalliotiloja. Selvitysten perusteella sijoituspaikkavaihtoehdoksi valittiin Sulkavuori. Uusi keskuspuhdistamo korvaisi nykyiset Viinikanlahden, Raholan, ja Lempäälän puhdistamot. Raholasta ja Lempäälästä jätevedet koottaisiin siirtoviemäreitä pitkin Vihilahdessa sijaitsevaan nk. solmupisteeseen. Viinikanlahden nykyiseltä puhdistamolta jätevedet johdettaisiin Vihilahden solmupisteeseen kalliotunnelia ja/tai putkilinjaa (siirto- tai paineviemäri) pitkin. Vihilahdesta jätevedet johdettaisiin edelleen kalliotunnelissa Sulkavuoren sisään louhittavalle maanalaiselle jätevedenpuhdistamolle. Puhdistetut vedet johdettaisiin kalliotunnelissa Sulkavuoresta takaisin Vihilahteen ja edelleen purkuputkea pitkin Pyhäjärveen. Kulku valtateiden 3 ja 9 Lakalaivan eritasoliittymän koilliskulmaan sijoittuvalle puhdistamolle olisi etelästä Särkijärvenkatua ja Kurssikeskuksenkatua pitkin ja edelleen valtatielle 9 Lahdesjärven eritasoliittymän kautta. Maanalaisiin tiloihin johtavien ajotunneleiden suuaukot sijoittuisivat Sulkavuoren kaakkoispuolelle ja Vihilahteen. Rakentamisvaiheessa yksi ajotunneli liittyisi Lempääläntiehen Sulkavuoren pohjoispuolella. Sulkavuoren alueella maan pinnalle sijoittuvia rakennuksia ja rakenteita olisivat mm. puhdistamon hallintorakennus, lietteenkäsittely- ja varastointitilat, hajukaasun käsittelylaitteisto, kemikaalitilat, varavoimatilat, poistoilmapiippu, savunpoistolaitteisto ja poistumiskuilujen maanpäälliset osat sekä ajotunnelin suuaukko. Lisäksi lietteen termistä kuivausta ja polttoa varten rakennettaisiin tarvittavat tilat. Nykyisten Raholan, Viinikanlahden ja Lempäälän puhdistamoiden alueille rakennettaisiin uudet jäteveden pumppaamot tai muut jätevesien siirron edellyttämät rakenteet. Uusi keskuspuhdistamo arvioidaan otettavan käyttöön vuonna 2023. Puhdistamolle tulevan vesimäärän ja kuormituksen arvioidaan kasvavan noin 1,25 kertaiseksi verrattuna nykyisiin, korvattaviin puhdistamoihin, johtuen väestön ja teollisen toiminnan arvioidusta kasvusta. Puhdistamon mitoitusennusteessa liittyjämääräksi vuonna 2040 on arvioitu 429 000 asukasta. Puhdistamon kapasiteetiksi on mitoitettu keskimäärin 100 000 m 3 vuorokaudessa. Puhdistamon lietteenkäsittelyn vaihtoehdoksi on valittu lietteen terminen kuivaus ja poltto. Lietettä varaudutaan kuljettamaan myös muualla käsiteltäväksi. Suunnitelmassa on varauduttu lisäksi puhdistuskapasiteetin kasvutarpeeseen ja puhdistusprosessin tehostamiseen varaamalla tilaa kalliotilan laajennuksiin ja uusin puhdistamolinjoihin. Keskuspuhdistamohanke kuuluu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) piiriin, ja Sulkavuoren sijoituspaikkavaihtoehtoa koskenut YVA-menettely on saatettu päätökseen vuonna 2013. YVA-menettelyssä yhteysviranomaisena toiminut Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on antanut lausuntonsa ympäristövaikutusten arviointiselostusta koskevien sisällöllisten vaatimusten toteutumista 29.5.2013. Lausunnossa todetaan, että arviointiselostuk- 8

sessa on tunnistettu hankkeen aiheuttamat olennaiset ympäristövaikutukset riittävällä tasolla, ja selostus antaa hyvät puitteet jatkotyöhön. Lausunnossa esitetyt arviointiselostusta koskevat täydennykset ja ohjeet jatkotyöhön tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Puhdistamohankkeen toteuttamisen edellyttämät lupa- ja hyväksymismenettelyt ja toimivaltaiset viranomaiset on esitetty YVA-selostuksessa. Puhdistettujen vesien johtaminen vesistöön ja putken sijoittaminen käsitellään ympäristölupamenettelyssä. Siirto- ja purkulinjojen rakentaminen vesistöihin edellyttää lisäksi vesilain mukaista lupaa. Suunnittelun lähtökohdat Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahvistettu 29.3.2007) suunnittelualueelle on osoitettu: (A) Taajamatoimintojen aluetta; (TP) Työpaikka-aluetta sekä (LM) Maaliikenteen aluetta. Suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön on osoitettu seuraavia kaavamerkintöjä: (km1) Vähittäiskaupan suuryksikkö; (et) Jätevedenpuhdistamo (Viinikanlahden nykyinen puhdistamo); (EN1) Sähköasema; (v) Päävesijohto; (j) Runkoviemäri; (z) Voimalinja; Viheryhteystarve (Pyhäjärven ranta); Ulkoilureitti; Eritasoliittymät (2kpl); Päärata; Pääradan lisäraiteen tarve; (kk2) Kaupunkikehittämisen kohdealue (Tampereen valtakunnanosakeskuksen ydinalue). Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan, liikenne ja logistiikka, (25.11.2013) on suunnittelualueelle merkitty Merkittävästi parannettava rata. Pirkanmaan 1. maakuntakaava ei ottanut kantaa keskuspuhdistamon sijaintiin. Valmisteilla on uusi maakuntakaava, ks. tavoitteet: Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta (vas.) Suunnittelualue lähiympäristöineen (punainen kehys). Ote Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta (oik.) Suunnittelualue lähiympäristöineen (punainen kehys) 9

Ote Tampereen kantakaupungin yleiskaavasta 1998 (vas.). Ote Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 1998 käyttötarkoitusalueista ja suunnittelualue kaavanumeroineen (oik.). Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa kaksi yleiskaavaa: Kaupunginvaltuustossa 27.5.1998 hyväksytty, 16.10.2003 lainvoiman saanut Tampereen kantakaupungin oikeusvaikutteinen yleiskaava sekä kaupunginvaltuustossa 15.12.2010 hyväksytty, 17.10.2013 lainvoiman saanut Lahdesjärven oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Puhdistamon kannalta kantakaupungin yleiskaavan sisältö 1998 on vanhentunut, tekeillä on päivitys (kts. kohta tavoitteet: Kantakaupungin yleiskaavan 2040 tavoitteet). Kantakaupungin yleiskaavassa Sulkavuoren asemakaavan nro 8610 alueelle on osoitettu: (VLM) Maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varattu lähivirkistysalue, kuten ranta, vesistön suojaalue, harju, rinne, maisemapelto tai -niitty. Alueella säilytetään alkuperäinen luonnonympäristö. Puiden kaataminen, kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- ja täyttötyöt tai niihin verrattavat toimenpiteet ovat alueella luvanvaraisia, kuten RakL 124a :ssä on säädetty. Alueella sallitaan vähäinen luonnonympäristön huomioonottava yleistä virkistyskäyttöä palveleva rakentaminen; (PK-3) Palveluvaltaisen yritystoiminnan alue. Alue varataan pääasiassa liike- ja toimistotiloille sekä niihin liittyville varastotiloille. Alueelle saa sijoittaa myös ympäristöön soveltuvaa muuta työpaikkatoimintaa. Alueelle ei saa sijoittaa kaupan suuryksiköitä eikä suuria yli 400 m2 päivittäistavaramyymälöitä; (PY) Julkisten palveluiden ja hallinnon alue; Liikennealue; (z) 110-400 kv Sähkölinja. Kantakaupungin yleiskaavassa Vihilahden asemakaavan nro 8611 alueelle on osoitettu: (VLM) Maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varattu lähivirkistysalue, kuten ranta, vesistön suojaalue, harju, rinne, maisemapelto tai -niitty. Alueella säilytetään alkuperäinen luonnonympäristö. Puiden kaataminen, kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- ja täyttötyöt tai niihin verrattavat toimenpiteet ovat alueella luvanvaraisia, kuten RakL 124a :ssä on säädetty. Alueella sallitaan vähäinen luonnonympäristön huomioonottava yleistä virkistyskäyttöä palveleva rakentaminen; (PY) Julkisten palveluiden ja hallinnon alue; (W) Vesialue; Liikennealue. 10

Kantakaupungin yleiskaavassa Sulkavuori - Vihilahden maanalaisen asemakaavan nro 8612 alueelle on osoitettu: (PY) Julkisten palveluiden ja hallinnon alue; (AK) Kerrostalovaltainen asuinalue. Alue varataan kerrostaloille, joihin on sijoitettava vähintään 70% alueen kerrosalasta. Alueelle voidaan rakentaa myös asuinympäristöön soveltuvia työtiloja; (ET) Yhdyskuntateknisen huollon alue; (PK-3) Palveluvaltaisen yritystoiminnan alue. Alue varataan pääasiassa liike- ja toimistotiloille sekä niihin liittyville varastotiloille. Alueelle saa sijoittaa myös ympäristöön soveltuvaa muuta työpaikkatoimintaa. Alueelle ei saa sijoittaa kaupan suuryksiköitä eikä suuria yli 400 m2 päivittäistavaramyymälöitä. (AP) Pientalovaltainen asuntoalue. Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25% alueen kerrosalasta; (LR) Rautatieliikenteen alue; Liikennealue; (z) 110-400 kv Sähkölinja. Kantakaupungin yleiskaavassa maanalaisen Vihilahti - Viinikanlahti asemakaavan nro 8613 alueelle on osoitettu: (T-3) Tuotantovaltaisen yritystoiminnan alue; (PK-2) Kauppa- ja palveluvaltaisen yritystoiminnan alue; (ET) Yhdyskuntateknisen huollon alue; Liikennealue Lahdesjärven osayleiskaavassa (15.12.2013) Sulkavuoren asemakaavan 8610 alueelle on osoitettu: Maantien aluetta; Kaasujohto. YLEISMÄÄRÄYS: Alueella syntyvät hulevedet tulee viivyttää ja imeyttää katu- ja tonttialueilta varatuilla alueilla. Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma. Asemakaavassa tulee tarvittaessa antaa lisämääräys liikennealueilta kerääntyvien hulevesien puhdistamisesta. Alueella laadittaviin asemakaavoihin tulee liittää arviointi suunniteltujen toimintojen liikenteellisistä vaikutuksista. Kaava-alueen maankäyttö ei saa aiheuttaa merkittäviä haitallisia vaikutuksia päätieverkon liikenteelle. Ote Lahdesjärven osayleiskaavasta.. 11

Asemakaava Suunnittelualue koostuu neljästä asemakaava-alueesta no 8610, 8611, 8612 ja 8613. Ote Sulkavuoren asemakaava - alueen no 8610 rajauksesta ajantasakaavakartalla. Itäinen osa alueesta on asemakaavoittamaton. Katkoviiva tarkoittaa lähivaikutusalueen rajausta. 12

8610 SULKAVUORI, asemakaavan muutos ja 1. asemakaava Asemakaava-alueella 8610 ovat voimassa seuraavat asemakaavat tai niiden osat nro / vahvistumispäivämäärä: 2524 / 19.12.1967 Asemakaavaan on merkitty seuraavat käyttötarkoitusalueet: Pl Istutettava puistoalue (nimi: Sulkavuori) sekä VS Voimansiirtoalue. Voimansiirtoalueen raja on merkitty vaara-alueen rajaksi (va). Alueiden läpi kulkee ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alue. 3591 (osa) / 23.3.1971 PL Luonnontilassa säilytettävä puistoalue. 5941/32s (osa) / 20.12.1982 VL Lähivirkistysalue (nimi: Sulkavuori) sekä LT-1 Kauttakulku- tai sisääntulotie suoja- ja näkemäalueineen. Tierakentamiselta ja liikenteeltä vapaaksi jäävät liikennealueen osat on säilytettävä kasvullisina ja niillä kasvava puusto on hoidettava metsätyyppinsä mukaisesti. Maaleikkauksissa ja -pengerryksissä on istutuksin edistettävä metsän reunavyöhykkeen muodostumista. Läntiselle osalle on merkitty v Vaara-alueen raja. Vaara-alueella suoritettaviin rakentamistoimenpiteisiin on hankittava Tampereen kaupungin sähkölaitoksen ja Imatran Voima Oy:n hyväksyntä. Alueelle on merkitty maanalaista johtoa varten varattuja alueen osia. e Eritasoristeys (LT-1 alueen osa). 6206 (osa) / 5.11.1984 Katualuetta (nimi Lempääläntie); (v) vaara-aluetta sekä sähkölinjoja. 6716 / 2.3.1989 LT-1 Kauttakulku- tai sisääntulotie suoja- ja näkemäalueineen. Tierakentamiselta ja liikenteeltä vapaaksi jäävät liikennealueen osat on säilytettävä kasvullisina ja niillä kasvava puusto on hoidettava metsätyyppinsä mukaisesti. Maaleikkauksissa ja -pengerryksissä on istutuksin edistettävä metsän reunavyöhykkeen muodostumista. 7019 / 8.11.1991 LT-1 Kauttakulku- tai sisääntulotie suoja- ja näkemäalueineen. Tierakentamiselta ja liikenteeltä vapaaksi jäävät liikennealueen osat on säilytettävä kasvullisina ja niillä kasvava puusto on hoidettava metsätyyppinsä mukaisesti. Maaleikkauksissa ja -pengerryksissä on istutuksin edistettävä metsän reunavyöhykkeen muodostumista. e Eritasoristeys (LT-1 alueen osa). 13

Ote Vihilahden asemakaava - alueen no 8611 rajauksesta ajantasakaavakartalla. Katkoviiva tarkoittaa lähivaikutusalueen rajausta. 8611 VIHILAHTI, asemakaavan muutos Asemakaava-alueella 8611 ovat voimassa seuraavat asemakaavat tai niiden osat nro / vahvistumispäivämäärä: 1325 (osa) / 19.9.1959 Katualuetta (Hatanpään valtatie). 7362 (osa) / 13.6.1996 VP-2 Rantapuisto (Vihilahdenpuisto). Puisto tulee rakentaa ottaen huomioon alueen sijainti ja maisemallinen merkitys. Puistoon saa sijoittaa vesialueen virkistyskäyttöön liittyviä toimintoja. Alueen läpi kulkee (pp) ohjeellinen yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa. W Vesialue. Yleismääräys: Ennen alueella tapahtuvaa rakentamista on huolehdittava siitä, että saastunut maaperä on poistettu ympäristösuojeluviranomaisten hyväksymien käsittelysuunnitelmien mukaisesti. 7735 (osa) 19.2.2003 VL Lähivirkistysalue (Härmälän rantapuisto); W Vesialue; si-jk/pp Vesialueen ylittävä silta, joka on varattu yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle. 7948 (osa) 16.3.2005 Katualuetta (Hatanpään valtatie); (ajo) ajoyhteys. 14

Ote Sulkavuori Vihilahti maanalaisen asemakaava - alueen no 8612 rajauksesta ajantasakaavakartalla. Katkoviiva tarkoittaa lähivaikutusalueen rajausta. 8612 SULKAVUORI VIHILAHTI, maanalainen asemakaava Asemakaava-alueella ei ole voimassa maanalaisia asemakaavoja. Voimassa maanpäälliset asemakaavat nro: 1326, 2524, 2989, 5223, 6128, 6206, 6518, 7337, 7461 ja 7948. 15

Ote Vihilahti Viinikanlahti maanalaisen asemakaava - alueen no 8613 rajauksesta ajantasakaavakartalla. Katkoviiva tarkoittaa lähivaikutusalueen rajausta. 8613 VIHILAHTI VIINIKANLAHTI, maanalainen asemakaava Asemakaava-alueella ei ole voimassa maanalaisia asemakaavoja. Voimassa maanpäälliset asemakaavat nro: 1325,1907, 4749, 6297, 6666, 7039, 7362, ja 7449. 16

Tonttijako Asemakaavojen 8610 ja 8611 alueilla ei ole voimassa olevia tonttijakoja. Maanalaisten asemakaavojen 8612 ja 8613 alueilla on voimassa lukuisia maanpäällisiä alueita koskevia tonttijakoja, joita ei ole nyt laadittavilla asemakaavoilla tarpeen muuttaa. Muut suunnitelmat ja selvitykset Aiempia aluetta koskevia erillisselvityksiä ja suunnitelmia: Hankkeen yleissuunnitelma-aineistoon (2011) ja 29.11.2012 päivättyyn ympäristövaikutusten arviointiselostukseen sekä yhteysviranomaisen lausuntoon arviointiselostuksesta (29.5.2013) voi tutustua Tampereen Seudun Keskuspuhdistamon internet-sivuilla osoitteessa: http://www.keskuspuhdistamo.fi/materiaalipankki/. Keskuspuhdistamon yleissuunnitelma on päivitetty 2015. Yleissuunnittelun sekä hankkeen YVAmenettelyn yhteydessä laadittuja suunnitelmia ja selvityksiä ovat mm.: Pora- ja maalämpökaivojen selvitys (2015) Pirkanmaan keskuspuhdistamo, yleissuunnitelman tarkastus (2015) Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys (2015) Lämpöpumppulaitoksen sijoittaminen Tampereen Vihilahteen, esisuunnitelma (2015) Kalliopohjavesinäytteenotto ja analysointi, Sulkavuori (2015) Vihilahden työmaa-alueen liito-oravat ja puusto, maastotarkastus (2015) Sulkavuoren kaatopaikka, riski- ja toimenpidekartoitus (YVA:n liite 7) (2012) Hiukkasten leviämisen mallinnukset, Sulkavuoren vaihtoehto (YVA:n liite 8) (2012) Hajujen leviämisen mallinnukset, Sulkavuoren vaihtoehto (YVA:n liite 10) (2012) Sulkavuoren lepakkoselvitys (YVA:n liite 11) (2012) Meluselvitys, Sulkavuoren vaihtoehto (YVA:n liite 12) (2012) Louhintatärinät, YVA - täydennys (YVA:n liite 13) (2012) Pirkanmaan keskuspuhdistamo, Sulkavuoren vaihtoehdon meluselvitys (2011) Arseenipitoisuudet kallioperässä, yleissuunnitelman täydennys Sulkavuoren sijoitusvaihtoehdon osalta (YVA:n liite 6) (2010) Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma, sijoituspaikkana Sulkavuori. PIMA - selvitys (2010) Pirkanmaan keskuspuhdistamon vesistövaikutukset, esiselvitys, Pirkanmaan ympäristökeskuksen raportteja 1/2008 (2008) Lahdesjärvi - Lakalaiva osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi (2007) Asemakaavaan liittyvää aineistoa käsitellään lisäksi lukuisissa laajempaa aluetta koskevissa suunnitelmissa ja selvityksissä, joihin voi tutustua mm. kaupungin internet-sivuilla osoitteessa: http://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto.html. Näitä ovat mm: Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava (2015-) Tampereen kantakaupungin yleiskaavan tavoitteet 2040 (2015) Kaavan valmisteluun liittyvät lähtötietoina lisäksi mm.: Tampereen vihreä keskusta keskustan viherverkko ja sen kehittäminen (2014) Lakalaiva - Rautaharkon alueen maankäytön rakennetarkastelu (2014) Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012-2020 (2013) Tampereen ilmanlaatuselvitys (2013) Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelma Takli (2013) Tampereen kaupungin meluselvitys 2012 ja Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013-2018 (2013) 17

Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma ja valuma-alueselvitys (2012) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman toteuttamisohjelmat ja MAL-aiesopimus EHYT Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella (2011) Pirkkalan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2011 2020 Tampereen kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys (2008) Pyhäjärven kunnostustarpeen selvitys, Pirkanmaan ympäristökeskuksen raportteja 03/2007 Lahdesjärvi - Lakalaivan osayleiskaava liikennemallitarkastelujen tuloksia (2007) Tampereen kaupungin vanhat metsät selvitys (2006) Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan lähtökohtaraportti ja selvitykset (2006) Lahdesjärvi - Lakalaivan osayleiskaavan maisema- ja ympäristöselvitys (2006) Valtateiden 3 ja 9 eritasoliittymien (Rautaharkko, Särkijärvi ja Lahdesjärvi) sekä niiden lähialueen liikenteelliset tarkastelut ja aluevaraussuunnitelma; Tampere (2005) Valtatien 9 rakentaminen välillä Lakalaiva - Alasjärvi, tiesuunnitelma (1988) Asemakaavan suunnittelun pohjana käytetään kaavaprosessin aikana tarkastettavia / laadittavia keskuspuhdistamon yleis- ja toteutussuunnitelmia ja havainnemateriaalia. Asemakaavan laatimisen aikana laadittavia selvityksiä ja suunnitelmia ovat mm.: Lakalaivan vanhan kaatopaikan perustilaselvitys (Sulkavuori ak 8610) Hulevesien hallinnan periaatteet (Sulkavuori ak 8610, Vihilahti ak 8611) Luontoselvitysten täydentäminen (Sulkavuori ak 8610, Vihilahti ak 8611) Pyhäjärven pohjan luotaukset / vedenalaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön liittyvä selvitys (Vihilahti ak 8611, vesialueella) Arkeologinen inventointi, (Vihilahti ak 8611) Yleiskaavallinen tarkastelu Kalliolouhinnan ympäristövaikutusten selvitys ja riskiarviointi / tärinävaikutusten arviointi arkeologisten kohteiden osalta Keskuspuhdistamon toiminnan riskinhallinta / arviointi Pohjavesiputkien asennus, tarkkailu ja analysointi Liito-oravaselvitys (Tampereen kantakaupungin yleiskaavaa 2040 varten tehtävä selvitys) Muita erillisselvityksiä tai suunnitelmia laaditaan tarvittaessa asemakaavan valmistelun yhteydessä. Selvitysten keskeiset tulokset raportoidaan osana kaavaselostusta. SUUNNITTELUN TAVOITTEET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Asemakaavan tavoitteet Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien tavoitteena on Sulkavuoren keskuspuhdistamolla ratkaista jätevedenpuhdistus useiksi kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, niin, että puhdistuskapasiteetti ja - teknologia riittää myös mitoitusvuoden 2040 jälkeenkin. Kuntien yhteisenä tavoitteena on myös vapauttaa nykyisten jätevedenpuhdistamoiden alueet muuhun maankäyttöön. Tampereen kaupungin asettamia tavoitteita ovat lisäksi: mahdollistaa varsinaisen jätevedenpuhdistamon sekä muun laitoksen toiminnalle välttämättömän rakentamisen edellyttämät, suoraan asemakaavoihin perustuvat ja/tai niihin muun lainsäädännön kautta kytkeytyvät rakennus-, toimenpide- ym. luvat; tarkentaa ja täydentää hankkeen YVA -menettelyn aikana laaditut ympäristövaikutusten arvioinnit asemakaavan edellyttämälle tasolle; poissulkea sellaiset suunnittelualueiden maankäytön tulevaisuuden muutokset, joilla voisi olla keskuspuhdistamon toimintaa rajoittavia vaikutuksia. 18

Tampereen asemakaavoitusohjelmassa 2016 2018 jäteveden keskuspuhdistamo on osoitettu vuodelle 2016 kaavoitettavaksi hanketta koskevien suunnitelmien pohjalta. Arvio asemakaavan maanpäällisestä kerrosalatarpeesta on noin 7000 k-m2. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, vesihuolto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteissa (VAT) on vesihuoltoon liittyvinä tavoitteina kirjattu mm. seuraavaa: Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Suunnittelutilanteesta johtuvat tavoitteet Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 Ote Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta 2040. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 ja siihen liittyvä rakennemalli on laadittu yhteistyössä lähikuntien kanssa. Lakalaivan - Lahdesjärven alue (kohde nro 51) on merkitty Uudeksi merkittävästi kehitettäväksi työpaikka-alueeksi. Nykyinen järjestelyratapiha (kohde nro 31) on merkitty uudeksi merkittävästi kehitettäväksi asuinalueeksi tai asuin- ja työpaikka-alueeksi. Keskuspuhdistamon sijoittuu näiden alueiden väliin ja tuntumaan. Pirkanmaan Vesihuollon kehittämistä koskevat tavoitteet Pirkanmaan vedenhankinnan kehittämisen keskeiseksi tavoitteeksi on vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittämistyössä (2015) asetettu riittävän vesimäärän turvaaminen kaikille kunnille myös poikkeustilanteissa. Jätevesien käsittelyn ja johtamisen kehittämisvaihtoehdoissa yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on vesistövaikutusten vähentäminen. Pirkanmaan jätevesimäärien ennakoidaan kasvavan väestön kasvun myötä vuoteen 2025 mennessä 4 % ja vuoteen 2040 mennes- 19

sä 15 % vuoteen 2011 verrattuna. Kehittämissuunnitelman päivittämistyön keskeisiksi tavoitteiksi asetettiin työtä käynnistettäessä: vedenhankinnan turvaaminen ylikunnallinen yhteistyö laitos- ja verkostoasioissa verkostojen ja laitosten saneeraus purkuvesistöihin kohdistuvan kuormituksen vähentäminen pohjavesien suojelu seudulliset/keskitetyt jätevedenpuhdistusratkaisut puhdistamolietteiden hyötykäytön edistäminen Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 2040 luonnoksesta. Suunnittelualue lähiympäristöineen (valkoinen kehys). Valmisteilla olevan Pirkanmaan uuden kokonaismaakuntakaavan (maakuntakaava 2040) luonnos sekä täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat julkisesti nähtävillä 5.3.- 10.4.2015. Maakuntakaava 2040 korvaa vahvistuessaan nyt voimassa olevan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja vahvistetut vaihemaakuntakaavat. Maakuntakaavaluonnoksessa on suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä seuraavia aluevarauksia: (A) Taajamatoimintojen alue; (C) Keskustatoimintojen alue (Rautaharkko - Lakalaiva alakeskus ja Viinikanlahti); (LM) Maaliikenteen alue, jonka toissijainen käyttötarkoitus on taajamatoimintojen tai keskustatoimintojen alue. Muita suunnittelualuetta koskevia maakuntakaavaluonnoksen merkintöjä: ET-j Yhdyskuntateknisen huollon alue, jätteenpoltto ja jätevesien käsittely. Merkinnällä osoitetaan jätevedenpuhdistamot, joiden asukasvastineluku on vähintään 20 000, sekä seudulliset jätteenpolttolaitokset. Puhdistamotoimintaan voi liittyä lietteiden käsittely. Suunnittelumääräys: Merkittävät ympäristöhäiriöt on estettävä teknisin ratkaisuin. Tampereen seudun Sulkavuoren puhdistamon suunnittelussa tulee turvata virkistyskäytön edellytysten jatkuminen. (v) Yhdysvesijohto; (j) Siirtoviemäri, Merkinnällä osoitetaan tärkeimmät seudulliset viemäriyhteydet; (j) Siirtoviemäri, ohjeellinen linjaus (Sulkavuori - Rahola). (z) Voimalinja, Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat 400 kv ja 110 kv voimalinjat. Maakaapeloituja voimalinjoja ei osoiteta maakuntakaavakartalla. (z) Voimalinjan yhteystarve (Rautaharkko - Multisilta); Sähköasema 20

(musta kohdemerkintä); (VAK) VAK-ratapihan huomiointivyöhyke. Merkinnällä osoitetaan vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelystä aiheutuva suuronnettomuusriskin huomiointivyöhyke. Suunnittelumääräys: Tarve yksityiskohtaiselle riskiselvitykselle tai riskinhallintatoimenpiteille tulee erikseen arvioida tarkemman suunnittelun yhteydessä; Merkittävästi parannettava päärata; Ulkoilureitti; Viheryhteystarve; Tiivistettävä asemanseutu; Tiivistettävä joukkoliikennevyöhyke; kk-1 Kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhyke; kk-4 Pyhäjärven ympäristön kehittämisvyöhyke. YLEISMÄÄRÄYKSET: Virkistys- ja suojelualueilla sekä liikenteen sekä teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetuilla alueilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Rakentamisrajoitus ei koske yhteystarvemerkintöjä. Taajamien rakentamattomat ranta-alueet tulee säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja varata yksityiskohtaisessa kaavoituksessa yleiseen virkistyskäyttöön. Yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä pintavesialueita ovat Näsijärvi, Vihnusjärvi, Mallasvesi, Roine ja Kokemäenjoki. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on vesiensuojelunäkökohdat otettava huomioon siten ettei näiden vesialueiden veden laatua heikennetä tai käyttöä vedenhankintaan vaaranneta. Vesihuollon järjestämisen osalta maakuntakaavan suunnittelua keskeisesti ohjanneet tavoitteet ovat pohjavesien suojelu ja vedenhankinnan turvaaminen myös poikkeustilanteissa. Maakuntakaavaratkaisulla mahdollistetaan jätevesien käsittelyn keskittäminen Tampereen kaupunkiseudulla. Tällä keskitetyllä puhdistusratkaisulla tavoitellaan uusimpien tekniikoiden hyödyntämistä siten, että puhdistuksella päästäisiin purkuvesistön kannalta parempaan lopputulokseen kuin useassa pienemmässä yksikössä. Keskustan strateginen osayleiskaava Voimassa olevat keskustan yleiskaavan ja liikenneosayleiskaavan korvaavan keskustan strategisen osayleiskaavan ehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 18.1.2016. Ote keskustan strategisen osayleiskaavan ehdotuksesta. 10.11.2015. Kartta 1, maankäyttö. 21

Osayleiskaavaehdotuksen maankäyttökartalla on esitetty Viinikanlahden nykyisen puhdistamon alueelle seuraavia merkintöjä: Näsijärven ja Pyhäjärven rantojen kehittämisvyöhykkeet (sininen pisteviiva), Rantojen kehittämisen on vahvistettava Tampereen keskustaa järvenrantakaupunkina. Rantojen maankäyttöä on kehitettävä siten, että rannoille syntyy pääkäyttötarkoituksen lisäksi monipuolisia virkistyspalveluita ja -toimintoja sekä korkeatasoisia virkistäytymiseen soveltuvia alueita. Reittien jatkuvuutta rantojen suuntaisesti ja rantojen saavutettavuutta osana kaupungin keskustaa on parannettava. Rantojen julkinen käyttö on turvattava. Alueilla on useita toimivia satamia ja venevalkamia. Niiden toimintaa tulee tukea. Tarkemmassa suunnittelussa määritellään toimintaan liittyvät rakennukset, rakennelmat, laitteet ja sallittu rakentamisen määrä. Kehitettävä viher- ja virkistysvyöhyke (vihreät nuolet) Viher- ja virkistysvyöhykkeellä on kehitettävä viher- ja virkistyspalveluiden laatua ja jatkuvuutta siten, että Pyynikin, Kaupin ja Iidesjärven saavutettavuus keskustasta sekä yhteydet järveltä järvelle paranevat. Vyöhykettä tulee kehittää kaupungin viihtyisyys- ja vetovoimatekijänä sekä tärkeänä kaupunkimaiseman osana. Selvitysalue (punainen katkoviiva) Alueen maankäytön muutos on kytkettävä ydinkeskustan laajenemiseen ja järvenrantakaupungin kehittämiseen. Muutoksen yhteydessä on parannettava alueen kautta kulkevien virkistysyhteyksien laatua. Alueen suunnittelun käynnistyminen edellyttää maakuntakaavan muutosta. Korkeaan rakentamiseen soveltuva vyöhyke (harmaa katkoviiva) Korkean rakentamisen yhteydessä tulee parantaa lähiympäristön laatua. Korkealla rakentamisella tarkoitetaan yli 12-kerroksista rakentamista. Osayleiskaavaehdotuksen liikennekartalla on esitetty Viinikanlahden nykyisen puhdistamon lähiympäristöön seuraavia merkintöjä; Joukkoliikenteen laatukäytävä (punainen viivamerkintä); Keskustan pääkatu (vaalea violetti merkintä); Seudullinen pyöräilyn pääreitti (vihreä katkoviiva); Keskustan pyöräilyn pääreitti (vihreä pisteviiva); Tärkeä jalankulun reitti (keltainen pisteviiva). Ote keskustan strategisen osayleiskaavan ehdotuksesta. 10.11.2015. Kartta 2, liikenne 22

Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 tavoitteet/ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, maankäytön suunnittelu, 2015 Valmisteilla olevaa Tampereen kantakaupungin yleiskaavaa 2040 koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä keväällä 2014, jolloin käynnistettiin myös lukuisia selvityksiä ja analyysejä yhdyskuntarakenteen nykytilasta. Kaavan tavoitteet hyväksyttiin valtuustossa 9.11.2015. Kantakaupunki on jaettu kehittämisalueisiin. Keskuspuhdistamon asemakaavoitus sijoittuu eteläiselle alueelle ja sijoittuu osittain alueelle, jonka maankäyttöpotentiaalia hyödynnetään. Tavoitteiden mukaan Lakalaivan ja Rautaharkon alue on monen suuren väylän risteyskohta. Intensiivistä työpaikka- ja palvelurakentamista varten Rautaharkko ja uuden aseman seutu tarjoavat pitkällä aikavälillä Tampereen keskustalle laajentumisen alueen. Uuden aluekeskuksen rakentumisen myötä tulee aluetta sekä sen reittejä ja viheryhteyksiä kehittää ympäröiviä alueita yhdistävillä silta- ja kansiratkaisuilla. Järjestelyratapihan siirtoon tulee varautua määrittelemällä alueelle uusi maankäyttötarkoitus. Myös alueen kytkeytyminen ympäröiviin alueisiin tulee varmistaa. Järjestelyratapihan alueelle on maakuntakaavan luonnoksessa ja kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa arvioitu sijoittuvan jopa 20 000 uutta asukasta. Alueeseen liittyy myös Viinikanlahden jätevedenpuhdistamoalueen muutoksen hallinta keskusjätevedenpuhdistamon rakentamisen jälkeen. Ote kantakaupungin yleiskaavan 2040 tavoitteet 2015 raportista. Sininen tähtimäinen kuvio tarkoittaa aluetta jonka maankäyttöpotentiaalia hyödynnetään. Punaisella pystyviivoituksella on merkitty Keskusta / aluekeskus/lähipalvelukeskus. Lakalaiva-Rautaharkon alueen maankäytön rakennetarkastelu / kantakaupungin yleiskaava 2040, Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, maankäytön suunnittelu Kantakaupungin yleiskaavan 2040 valmisteluun on liittynyt Lakalaiva - Rautaharkon alueen maankäytön rakennetarkastelu. Tarkastelun mukaan vaiheessa 1., Lakalaivan alueesta on muodostettavissa yhdessä täydentyvän Peltolammin asuntoalueen kanssa Tampereen eteläinen aluekeskus. Lahdesjärven ja Vuoreksen alueiden rakentumisesta, mutta myös eteläisten kaupunginosien täydentymisestä johtuen, eteläiselle alueelle syntyy kysyntää asuntorakentamisen täydentämiselle ja palvelurakenteiden uudistamiselle. Lakalaivan sijainti valtakunnallisten pääväylien tuntumassa asettaa alueen myös seudullisesti merkittäväksi logistiseksi keskittymäksi, mikä on hyödynnettävissä aluekeskuksen elinvoimana ja lisävahvuutena. Vaiheessa 2. Asema toteutuu Rautaharkon alueelle jo ennen järjestelyratapihan siirtoa siten, että asemanseutu kytkeytyy Lakalaivan täydentyvään maankäyttöön sekä liikenneratkaisuihin, joka yhdistää Rautaharkon ja Lakalaivan alueita. 23

Rakennetarkastelun toisessa vaiheessa on esitetty lisäksi järjestelyratapihan siirrosta aiheutuvaa maankäytön potentiaalia uuden asemanseudun ympäristössä. Henkilöliikenneaseman myötä alueen maanarvo nousee, mikä johtaa aluekehitysaaltoon laajasti lähiympäristössä, mikä edellyttää myös uusien liikenteellisten yhteyksien tarpeita. Yleiskaavan 2040 valmisteluun liittyen on tekeillä myös laajempi rakennetarkastelu välillä Ratapihankatu - Lakalaiva. Ote kantakaupungin yleiskaavan 2040 Lakalaiva - Rautaharkon alueen maankäytön rakennetarkastelu raportista. Keskuspuhdistamon alue sijoittuu eritasoliittymän koillispuolelle, mikä on varattu tässä suunnitelmassa viheralueeksi. Vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 9 :n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 1 :n mukaan kaavaa laadittaessa on arvioitava sen toteuttamisesta aiheutuvat merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset mm. 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutukset arvioidaan kaavan laatimisen yhteydessä ja ne kirjataan asemakaavaselostukseen. Arviointiin sisältyy tarvittaessa myös kaupungin strategisen suunnittelun kannalta merkittäviin kehittämistavoitteisiin liittyvien erityisten vaikutusten arviointia (esim. yritysvaikutukset). 24

Uuden keskuspuhdistamon toteuttamisesta syntyy vaikutuksia sekä rakentamisen että toiminnan aikana. Vaikutuksia on selvitetty laajalti jo ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä. Aiempia vaikutusten arviointeja täydennetään perustuen kaavaprosessin aikana laadittaviin selvityksiin, joita ovat mm.: Lakalaivan vanhan kaatopaikan tilaa, hulevesien hallintaa, Pyhäjärven pohjan olosuhteita, riskienhallintaa, luonnonympäristöä, kalliolouhinnan ympäristövaikutuksia (myös arkeologisiin kohteisiin) sekä Vihilahden arkeologisia arvoja koskevilla lisäselvityksillä. Aluetta koskevaa tietoa on saatavilla myös Tampereen karttapalvelussa (kartat.tampere.fi) sekä mm. maankäytön suunnitelmiin liittyvissä muissa aluetta koskevissa selvityksissä. Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisia ovat mm.: Tampereen seudun keskuspuhdistamo Oy osakaskuntineen (Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi) Suunnittelualueen maanomistajat, asukkaat ja työntekijät Naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja työntekijät (lähivaikutusalue) Kaupungin eri toimialat, viranomaiset ja liikelaitokset (mm. kaupunkiympäristön kehittäminen, viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, Pirkanmaan pelastuslaitos, Tampereen Sähkölaitos Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos, Pirkanmaan Jätehuolto Oy) Liikennevirasto Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan ELY-keskus Museovirasto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Puolustusvoimat Finavia Gasum Oy TeliaSonera Oyj Pirkkalan kalastusalue Suunnittelualueen kotiseutu- ja alueyhteisöt (mm. Koivistonkylän, Rautaharkon ja Härmälän omakotiyhdistykset, Härmälä-seura, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys) Etelä - Alvari Muut ilmoituksensa mukaan Kaavan vaiheet sekä tiedottamisen, osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Asemakaavatyön aikana aineistojen nähtävillä oloista tiedotetaan kuulutuksilla, jotka julkaistaan Aamulehdessä, kaupungin virallisella ilmoitustaululla (keskusvirastotalo, os. Aleksis Kiven katu 14-16 C) ja kaupungin internet-sivuilla osoitteessa www.tampere.fi. Nähtävillä olevaan kaava-aineistoon voi tutustua Palvelupiste Frenckellissä, os. Frenckellinaukio 2 B, missä palvelupisteen neuvojilta saa opastusta kaavan valmisteluun liittyvistä asioista. 25

Aineisto on lisäksi nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla osoitteessa: http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus Nähtävilläoloaikoina jätettävä osallispalaute toimitetaan kirjallisena Tampereen kaupungin kirjaamoon: Postiosoite: Tampereen kaupunki, Kirjaamo, PL 487, Tampere 33101 Käyntiosoite: Puutarhakatu 6, 33210 Tampere Sähköpostiosoite: kirjaamo@tampere.fi Aloitusvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutetaan nähtäville 28.1-25.2.2016 väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään nähtävilläoloaikana tiedoksi edellä nimetyille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi jättää mielipiteen nähtävilläoloaikana Tampereen kaupungin kirjaamoon. Aloitusvaiheen yleisötilaisuus järjestetään keskiviikkona 3.2.2016 klo 17:30 Tredun Koivistontien toimipisteen auditoriossa (os. Koivistontie 31). Valmisteluvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadusta palautteesta tehdään yhteenveto, joka liitetään kaavaselostukseen. Asemakaavan valmisteluaineisto laaditaan yhteistyössä kaavamuutoksen hakijoiden, kaupungin ao. toimialojen ja viranomaisten kanssa. Asemakaavan selostuksessa kerrotaan, miten osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute on vaikuttanut suunnitelman sisältöön. Valmisteluaineisto asetetaan nähtäville palautteen saamista varten. Osalliset voivat jättää suunnitelmasta kirjallisia mielipiteitä ja tarvittaessa järjestetään neuvotteluita eri osapuolten kesken. Ehdotusvaihe Valmisteluaineistosta saadusta palautteesta tehdään yhteenveto ja siihen laaditaan tarvittavat vastineet, jotka liitetään kaavaselostukseen. Valmisteluaineisto täydennetään asemakaavaehdotukseksi saadun palautteen, neuvottelujen ja laadittavien selvitysten pohjalta. Yhdyskuntalautakunta käsittelee kaavaehdotuksen ja päättää sen julkisesta nähtäville asettamisesta. Nähtävillä olosta julkaistaan sanomalehtikuulutus ja siitä tiedotetaan internetissä. Osalliset voivat jättää ehdotuksesta kirjallisia muistutuksia ja viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotuksesta saadusta palautteesta laadittava yhteenveto ja vastineet liitetään kaavaselostukseen. Ennen hyväksymiskäsittelyä kaavaehdotukseen voidaan tehdä myös muita muutoksia tai täydennyksiä. Jos tarvittavat muutokset ovat maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 :ssä tarkoitetulla tavalla olennaisia, kaavaehdotus voidaan kuuluttaa uudelleen nähtäville. Kaavan käsittelyvaiheet kaaviona ja asiasta päättäminen Asemakaavan hyväksyy Tampereen valtuusto yhdyskuntalautakunnan ja kaupunginhallituksen esityksestä. Yhdyskuntalautakunnan käsittelyn jälkeen asemakaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditut vastineet sekä ote yhdyskuntalautakunnan päätöksestä lähetetään niille muistuttajille, jotka ovat jättäneet osoitetietonsa. Kaavan hyväksymistä koskevasta valtuuston päätöksestä voi jättää valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Kaupunki ilmoittaa kaavan voimaantulosta kuulutuksella. 26

Yhteystiedot Kaavoitusviranomainen: Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen puh. 040 800 4908 Kaavan laatija: WSP Finland Oy Petri Saarikoski, arkkitehti SAFA, YKS-290 Asiaa hoitaa: Projektiarkkitehti Marjut Ahponen puh. 040 689 1326 etunimi.sukunimi@tampere.fi Aineiston esittely: Asiakaspalvelu Palvelupiste Frenckell Frenckellinaukio 2 B puh. (03) 5656 4400 palvelupiste.frenckell@tampere.fi Mielipiteiden vastaanotto: Tampereen kaupunki, kirjaamo, PL 487, Tampere 33101 käyntiosoite Puutarhakatu 6 kirjaamo@tampere.fi Kaavoituksen Internet-sivut http://www.tampere.fi/asuminen-jaymparisto/kaavoitus.html 27