Lausunto 1 (11) Valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osasto valtiovarainministerio@vm.fi Lausuntopyyntönne 17.2.2012 VM024:00/2011 Akavan lausunto kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista KUNTAUUDISTUS ON TARPEELLINEN Uudistus on tehtävä kaikkien toimialojen, rakenteiden ja rahoituksen samanaikaisena kokonaisuutena Akavan tavoitteet kuntauudistukselle ovat: 1. Taloudellisesti vahvat peruskunnat, jotka selviytyvät velvoitteistaan 2. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen tasa-arvoisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla 3. Opetuksen ja koulutuksen priorisoiminen muutoksessa 4. Työnteon edellytysten turvaaminen ja parantaminen kuntauudistuksen avulla 5. Demokratian vahvistaminen päätöksenteossa 6. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien ja mukanaolon lisääminen muutosprosesseissa 1. Taloudellisesti vahvat peruskunnat, jotka selviytyvät velvoitteistaan Vahvoihin peruskuntiin pohjautuva ja kuntien määrän vähentämiseen tähtäävä kuntauudistus on tarpeellinen huoltosuhteen ja ikärakenteen muutoksen sekä muuttoliikkeen ja elinkeinorakenteen muutoksen vuoksi. Uudistuksessa tärkeintä on laadukkaiden palveluiden turvaaminen. Kuntapalveluita tulee kehittää kuntalaisten/asukkaitten tarpeista lähtien. Laadukkaat, vaikuttavat ja kustannustehokkaat julkiset palvelut luovat pohjan hyvinvoinnille.
Lausunto 2 (11) Kuntien terve talous on tulevaisuuden palvelujen turva. Kuntien jatkuva velkaantuminen vaarantaa palvelut ja koko julkisen talouden kestävyyden sekä tulevien sukupolvien hyvinvoinnin. Säästöratkaisuja ei pidä jätetä yksinomaan kuntien harkintaan, vaan ne on toteutettava avoimesti valtakunnan tasolla. Julkisen sektorin laajuus, infrastruktuuri, rakenteet ja rahoitus on määriteltävä kestävällä ja hyvinvoinnin turvaavalla tavalla. Palveluiden vähimmäislaajuus ja laatu on määriteltävä. Palveluiden saatavuudelle, saavutettavuudelle ja laadulle tulee asettaa valtakunnalliset kriteerit ja näitä pitää ohjata, valvoa ja arvioida. Valtion tason ohjausta tulee tehostaa. Palveluilla tulee olla selkeät määritykset siitä, mitä riittävillä palveluilla tarkoitetaan ja millaisia resursseja ne edellyttävät. Valtion ja kuntien tehtävän- ja kustannustenjaon on oltava selkeää ja tarkoituksenmukaista. Kunnan tehtäväkenttää on selkiytettävä ja sen perustehtävät on määriteltävä. Mikäli jokin tehtävä on määritelty kunnan tehtäväksi, tulisi pääosassa palveluita riittävän suuren osan kyseessä olevista palveluista olla kunnan itsensä tuottamia, jolloin yksityinen ja kolmas sektori täydentävät kunnan tuottamia palveluita. Mikäli kuitenkin valtio siirtää kunnille uusia tehtäviä, niiden rahoitus on turvattava. Muutoinkin valtion ja kuntien rahoitusvastuiden on oltava ennakoitavissa. Palveluiden todelliset kustannukset on todennettava ja mahdollistettava siten eri kuntien ja kuntayhtymien sekä muiden palveluntuottajien välinen vertailu. Tämä edellyttää kuntien laskentatoimen kehittämistä ja yhdenmukaistamista. Uusien tehtävien tuoma palkkapaine on otettava huomioon, esimerkiksi VES muutoksissa. Palvelutuotantoon tarvitaan monipuoliset toteuttajat, julkinen, yksityinen ja kolmas sektori muodostavat toisiaan tukevan palvelukokonaisuuden. Palveluiden järjestämisessä on huomioitava kaksi erillistä funktiota, järjestämisvastuu ja tuottaminen. Toimialalla on hallittava hyvä palvelun substanssiosaaminen, jotta varmistetaan asiantunteva tilaaja- ja hankintaosaaminen. Palveluiden järjestämisen ja rahoituksen lisäksi on mietittävä tuottamistapoja ja niiden hallintaa esimerkiksi ulkoistamistilanteissa. Monilla julkisilla organisaatioilla on myös koulutusvastuu, liittyen esimerkiksi opiskelijoiden ohjaukseen ja työharjoitteluihin. Tämä näkökulma on otettava huomioon myös sellaisissa tilanteissa, joissa palveluita ollaan ulkoistamassa. Jatkossa tulee säädellä tarkemmin yhteistoimintaa ja työnjakoa eri rajapinnoilla, esimerkkinä sosiaalihuolto ja työhallinto. Palveluiden hankintamenettelyjä uudistettaessa pitää lisätä palveluiden käyttäjien valinnan mahdollisuuksia ja edistää myös yksityisten, aitojen palvelumarkkinoiden syntymistä. Kuntien on arvioitava, mitkä palvelut on tarkoituksenmukaista tuottaa itse ja mitkä yhteistyössä muiden toimijoiden
Lausunto 3 (11) kanssa. Tämä edellyttää sitä, että kustannuksia pystytään ja osataan vertailla. Laadullisten kriteereiden painoarvojen tulee olla huomattavia. Kilpailutettaessa on huomioitava ammatinharjoittajien ja pienyritysten toimintaedellytykset sekä mahdollisuudet pärjätä kilpailutuksessa. On tärkeää säilyttää asiantuntemus palveluiden sisällöistä ja tuottamisesta kunnan sisällä kunnissa tarvitaan myös ulkoa hankittavien palveluiden substanssiosaamista. Ostopalveluissa kunnan päättäjillä ei ole aina tarpeeksi asiantuntemusta hankintojen tekemiseen eikä hankinnan jälkeiseen laadun seurantaan. Tähän tulee kiinnittää huomiota uudistusta tehtäessä.
Lausunto 4 (11) Hallintoa järjestettäessä tulee turvata suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla äidinkielellään samanlaisten perusteiden mukaisesti. Teknisten palveluiden jatkuvuus ja erityisesti huoltovarmuus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Valtionosuusuudistuksessa keskeinen tavoite pitää olla yhdenvertaisuuden takaaminen ja kannustavuus laadukkaiden, vaikuttavien ja kustannustehokkaiden palveluiden järjestämiseen. 2. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen tasa-arvoisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja rahoitus ovat keskeisessä osassa koko kuntauudistuksen toiminnallisen ja taloudellisen onnistumisen kannalta. Perustason terveydenhuolto sekä sosiaalihuolto tulisi järjestää ja rahoittaa toiminnallisessa kokonaisuudessa vahvoissa peruskunnissa, mahdollisimman lähellä kuntalaista. Näin esimerkiksi varhainen puuttuminen ja moniammatillinen yhteistyö voivat toteutua parhaalla mahdollisella tavalla. Mikäli kuntakoko ei ole lähellä 200.000 asukasta kaikkialla Suomessa, tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuitenkin ylikunnallinen toimintamalli. Kunnat jäävät edelleenkin liian pieniksi kantamaan palveluiden järjestämisestä aiheutuvat toiminnalliset ja taloudelliset riskit esimerkiksi sosiaalihuollon erityispalveluiden ja monien erikoissairaanhoidon tehtävien osalta. Ylikunnallisten toimintamallien osalta tulee turvata demokratian toteutuminen. Tarvitaan lisäksi erillinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys, jossa yhtenä mahdollisena tarkastelukulmana olisi vertikaalisen integraation toteuttaminen. Tämän lisäksi tarvitaan sosiaalihuoltolain uudistus ja sen jälkeen on sovitettava yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon sisällölliset erityispiirteet. Palveluiden järjestämis- ja rahoittamisvastuun ei välttämättä tarvitse olla samalla taholla. o Esimerkiksi terveydenhuollossa optimaalisessa tilanteessa järjestämisvastuu on yhdellä alueellisella organisaatiolla koko terveydenhuollon osalta (ml. erikoissairaanhoito ja erikoissairaanhoidon ympärivuorokautinen päivystys). Organisaation tulee olla riittävän suuri niin, että se osaa
Lausunto 5 (11) hankkia väestön tarvitsemat palvelut ja pitämään hoidon kriteerit korkeatasoisina. o Optimaalisessa tilanteessa rahoitusvastuu tulisi olla vähintään yhtä suurilla kokonaisuuksilla. Rahoitus ja järjestämisvastuu voi olla samalla organisaatiolla, tai vaihtoehtoisesti rahoitusvastuu voidaan keskittää vielä järjestämisvastuuta enemmän Valinnanmahdollisuudet parantavat palveluiden laatua. Yksityinen ja kolmas sektori täydentävät sosiaali- ja terveyspalveluita ja ovat välttämätön osa toimivaa kokonaisuutta. Sosiaali- ja terveysalan muutoksissa on turvattava asiantuntijoiden riittävyys ja asiantuntemus Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja nopea palveluiden saatavuus ovat keskeisiä kehittämiskohteita. Sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen on tärkeää. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee tukea työurien pituutta. Innovatiivisuutta tarvitaan, esimerkiksi uusia palvelumuotoja ja lähipalvelumalleja, asiantuntijoiden jalkauttamista, sähköisten palveluiden kehittämistä jne. Terveydenhuollon priorisoinnissa on huomioitava potilaan itsemääräämisoikeus ja potilasturvallisuus sekä tietosuoja. Potilaiden omaa vastuuta terveydestään olisi tärkeää korostaa nykyistä enemmän. Neuvola-, koulu-, ja opiskelijaterveydenhuoltoon erityisesti kohdennetut resurssit on käytettävä alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisiin palveluihin. Luovuutta ja kulttuuriosaamista tulee hyödyntää entistä monipuolisemmin ei-tyypillisillä toimialoilla, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa. 3. Opetusta ja koulutusta priorisoitava muutoksessa Suurena linjana läpi kuntauudistuksen tulee olla koko kansan kouluttaminen, sivistys- ja osaamistason nostaminen sekä elinikäinen oppiminen. Vain siten luodaan edellytykset kasvulle ja hyvinvoinnille. Opetusta ja koulutusta on priorisoitava kuntarakenteen muutosprosesseissa, eikä perusopetukseen tule kohdistaa leikkauksia tai säästöjä. Opetusalan perusrahoituksen tulee olla riittävää ja todellisiin kustannuksiin perustuvaa.
Lausunto 6 (11) Opetusalaa koskevaa lainsäädäntöä tulee täsmentää, jotta mm. alueellinen yhdenvertaisuus ja oppilaiden subjektiivisten oikeuksien toteutuminen on tasa-arvoista ja tasalaatuista. Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden tulee olla lähipalveluita ja niiden on oltava yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus. Toisen asteen koulutusta tulee kehittää uudessakin kuntamallissa duaalimallin pohjalta. Osaavan työvoiman saatavuus edellyttää maahanmuuttoa sekä Suomessa olevien maahanmuuttajien osaamis- ja koulutustason nostamista. Kirjastot kuuluvat lähipalveluihin. Kulttuuripalveluiden alueellinen saatavuus ja taiteen perusopetuksen sekä museoiden toimintaedellytykset tulee turvata. Kansalais- ja työväenopistojen sekä vapaan sivistystyön rooli koko kansan matalan kynnyksen sivistystyön oppilaitoksina on huomioitava. Luovuutta tulee tukea läpi ihmisen elinkaaren.
Lausunto 7 (11) 4. Työnteon edellytysten turvaaminen ja parantaminen kuntauudistuksen avulla Kasvua ja elinvoimaa kuntiin syntyy työn, yrittämisen ja elinkeinoelämän kautta. Uudistuksen on tuettava elinkeinopolitiikkaa alueilla. Yrittäjämyönteinen ilmapiiri edellyttää joutuisia ja yrittäjälähtöisiä palveluita. Työnteon edellytyksiä voidaan parantaa mahdollistamalla kuntalaisille kohtuuhintainen asuminen, kilpailukykyinen ja toimiva joukkoliikenne sekä lasten tarpeisiin vastaava päivähoito. Työssäkäyntialue (tai asiointialue) voi olla hyvä pohja kuntarakenteelle. Yhdyskuntarakenteen on edistettävä osaltaan työssäkäyntiä. Asumisviihtyvyyttä, kunnan houkuttelevuutta ja identiteettiä lisäävät palvelut, kuten kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut on otettava huomioon uutta kuntarakennetta suunniteltaessa. 5. Demokratian vahvistaminen päätöksenteossa Kun kuntakokoa kasvatetaan, voidaan lakkauttaa pieniä kuntayhtymiä ja palauttaa tehtävät takaisin peruskuntiin kunnallisen demokratian piiriin. Näin vahvistetaan edustuksellista demokratiaa. Kuntakoon kasvu edellyttää lähidemokratian kehittämistä erilaisten uusien osallistumis- ja vaikuttamiskeinojen kautta. Julkisen päätöksenteon taustalla on oltava riittävä ja tarkoituksenmukainen osaaminen ja asiantuntemus. 6. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien ja mukanaolon lisääminen muutosprosesseissa Muutosturvaa Kuntien määrän vähentyessä pitää kunnissa työskentelevillä olla muutosturvaa, jonka tavoitteena olisi nopeuttaa ja helpottaa uuteen työhön pääsyä silloin kun toimintoja (esimerkiksi toimintayksiköitä tai oppilaitoksia) lakkautetaan. Nykymuotoinen muutosturva ei ole riittävä kaikkien henkilöstöryhmien näkökulmasta. Tuotannollis-taloudellisilla syillä irtisanottujen takaisinottovelvollisuutta tulee pidentää esimerkiksi kahteen vuoteen.
Lausunto 8 (11) Vanhoja määräaikaisia työntekijöitä tulee kohdella vanhoina työntekijöinä myös kuntaliitoksen jälkeen. Vanhoilla määräaikaisille tarkoitetaan niitä, joiden palvelussuhde on voimassa kuntaliitoksen aikana tai joiden palvelussuhde on päättynyt välittömästi ennen sitä.
Lausunto 9 (11) Henkilöstö mukaan muutokseen Kuntakoon kasvu edellyttää luottamusmies- ja työsuojeluorganisaation kehittämistä ja toimintaedellytysten parantamista. Työelämän laatukysymykset ovat tärkeä osa uudistusta. Koko henkilöstö on otettava aidosti mukaan muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen. Työhyvinvointi on huomioitava muutoksessa. Se tarkoittaa henkilöstön jaksamisen huomioimista, töiden oikeaa mitoitusta sekä tarvittavasta henkilöstökoulutuksesta ja muutosviestinnästä huolehtimista. Johtamisen on oltava ammattitaitoista ja inhimillistä. Johtamisen aika, resurssit ja mahdollisuudet on turvattava. Hyvä johtaminen on parasta ongelmien ennaltaehkäisyä. Henkilöstön tiedonsaanti- ja vaikuttamismahdollisuudet on turvattava toimintoja ja rakenteita uudistettaessa. Henkilöstö on otettava alusta asti mukaan uudistamaan rakenteita ja tuottavuutta. Laadukkaiden palveluiden edellytyksenä on henkilöstön korkea ammattitaito. Palveluiden korkeasta laadusta huolehtiminen takaa myös sen, että työskentelyolosuhteet ovat ammattieettisesti kestävät. Henkilöstön osaamista on päivitettävä säännöllisesti ja henkilöstön hyvinvointi on turvattava. Osaamisen säilymisestä ja tiedon siirrosta on huolehdittava. Tämä edellyttää resursointia oman toiminnan kehittämiseen. Näin voidaan vaikuttaa myös tuottavuuden kasvuun. Luovuuteen kannustaminen on osa työelämän kehittämistä ja työhyvinvointia. Kuntakentän muutos aiheuttaa muutostarpeita myös henkilöstöpolitiikassa ja lainsäädännössä Kuntaliitokset aiheuttavat palkkaharmonisaation tarvetta, eli kustannuspaineita ylöspäin, mikäli eroja esiintyy. YT-asiamiehen valvontavastuuta tulisi laajentaa kunnan yhteistoimintalakia koskevaksi. Tämä edellyttää YT-asiamiehelle nykyistä parempaa resursointia. Nykyisen hyvityksen suuruus irtisanomistilanteissa on kytkettävä kiinteämmin siihen, onko henkilöstö- ja koulutussuunnitteluvelvoite täytetty.
Lausunto 10 (11) Kuntien pinta-alan kasvu saattaa lisätä henkilöstön virantoimitusmatkoja. Virka- ja virantoimitusmatkoja koskevia sopimusmääräyksiä on kehitettävä niin, että matkustaminen tapahtuu työaikana. Työhön liittyvän matkustamisen lisääntyminen vie työaikaa ja se vaatii työtehtäviin lisää resursointia. Etätyön ja etäkokousten käyttöä on lisättävä ja näitä koskeviin valmiuksiin on panostettava.
Lausunto 11 (11) Rakennemuutososaaminen ja sen käyttö tulee ulottaa myös julkiselle sektorille. Muutosta valmistelevaan hallintoon on varattava tarvittavat ja asiantuntevat resurssit. Hyvällä valmistelulla voidaan saada niitä tuloksia joita tavoitellaan. Hallinnossa on oltava organisointitaitoa ja kokemusta muutosjohtamisesta. Kelpoisuusvaatimukset turvaavat osaamista ja laatua siksi niitä ei tule heikentää. Myös ammattikorkeakoulututkinnoilla tulee olla selkeä työmarkkina-arvo kunnallisen sektorin asiantuntijatyössä. Akava ry Sture Fjäder puheenjohtaja Pekka Piispanen johtaja