Talouden näkymät 2010-2012: Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia Euro & talous erikoisnumero 2/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1
Ennusteen yleiskuva 2
Edessä kasvun väliaikainen hidastuminen BKT:n kasvu keskeisillä talousalueilla EU19* Yhdysvallat Japani Kiina 16 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 12 8 4 0-4 -8-12 2005 2007 2009 2011 * Euroalue, Ruotsi, Tanska ja Iso-Britannia. Lähteet: Eurostat, Bureau of Economic Analysis, Economic and Social Research Institute, Kiinan tilastovirasto ja Suomen Pankki. 3
Elpyminen voimistunut Suomessa 180 BKT:n prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko) BKT viitevuoden 2000 hinnoin (vasen asteikko) Maaliskuun 2010 ennuste Mrd. euroa % 10 160 5 140 0 120-5 100 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. -10 4
Miksi Suomen talouden pudotus näyttää jäävän lyhytaikaiseksi? Rahapoliittisen elvytyksen teho Suomessa erityisen voimakasta; syy: lyhyet viitekorot hallitsevat. Finanssipolitiikka tukenut kasvua; julkisen talouden tila ennen taantumaa hyvä. Kansainvälisen talouden käänne nopea; maailmankauppa alkoi elpyä jo vuoden 2009 lopulla Vahva rahoitustoimiala Suomessa esti taloutta painavan kierteen heikkenevän talouden ja heikkenevän rahoitussektorin välillä 5
Kasvu laaja-alaista mutta ei vahvaa 160 150 140 130 120 110 100 Bruttokansantuote Julkinen kulutus Kiinteät bruttoinvestoinnit Indeksi, 2000 = 100 Yksityinen kulutus Tavaroiden ja palveluiden vienti 90 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 6
Kysyntä ja tarjonta 2009 2008 2009 2010e 2011e 2012e Käyvin hinnoin, mrd. euroa Määrän prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote 171,3 0,9-8,0 2,6 3,0 2,5 Tuonti 59,8 6,5-18,1 3,7 9,0 6,5 Vienti 64,0 6,3-20,3 5,7 8,3 5,8 Yksityinen kulutus 94,0 1,7-1,9 2,3 2,5 2,5 Julkinen kulutus 43,0 2,4 1,2 0,1 0,4 0,4 Yksityiset investoinnit 28,6-0,3-17,4 0,6 7,9 7,4 Julkiset investoinnit 4,8-0,7 6,1-3,5-2,5-2,6 7
Työmarkkinoista 8
Työmarkkinoiden tila odotettua parempi Työllisyysaste ikäluokittain 15 64-vuotiaat 15 24-vuotiaat 55 64-vuotiaat Muutos vuoden takaa %-yksikköä 4 0-4 -8 2001 2003 2005 2007 2009 Liukuva kolmen kuukauden keskiarvo. Lähde: Tilastokeskus. 9
Työttömyys vähenee silti hitaasti 2600 Työlliset (vasen asteikko) Työttömyysaste (oikea asteikko) 1000 henkeä % 12 2500 10 2400 8 2300 6 2200 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Suomen Pankin kausipuhdistamat luvut. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 4 10
Työkustannusten nopea nousu pysähtyy 8 Palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti Yksikkötyökustannukset Tuottavuus työllistä kohti Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 6 4 2 0-2 -4-6 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vuosien 2010 2012 luvut ovat ennusteita. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 11
Ikääntyminen pienentää työvoimaa jatkossa Ikäluokkien kokoero: 20 24 -vuotiaat miinus 60 64 -vuotiaat 200 1000 henkeä 150 100 50 0-50 -100 1980 1990 2000 2010 2020 2030 Lähde: Tilastokeskus. 12
Kasvun tekijöistä 13
Kotitalouksien kulutus kasvaa vakaasti Kotitalouksien* käytettävissä olevat tulot, kulutus ja säästäminen 6 % Säästämisaste Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot** Yksityinen kulutus** 4 2 0-2 -4 2004 2006 2008 2010 2012 * Kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. ** Prosenttimuutos edellisestä vuodesta. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 14
Investoinnit elpyvät mutta huipputasoa ei saavuteta 20 Investointiaste Yksityiset investoinnit yhteensä Asuinrakennukset Yksityiset investoinnit pl. asuinrakennukset Julkiset investoinnit % BKT:stä 15 10 5 0 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Investointiasteet on laskettu nimellisistä luvuista. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 15
Suomen vienti elpyy vientimarkkinoita hitaammin Tavaroiden ja palveluiden vienti Suomen vientimarkkinat Maailmankauppa 130 Indeksi, 2007 = 100 120 110 100 90 80 70 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 16
Kulutus ja investoinnit tukevat kasvua 10 Nettovienti Julkinen kysyntä Varastojen muutos ja tilastollinen ero Prosenttiyksikköä Yksityinen kulutus Yksityiset investoinnit BKT, määrän prosenttimuutos 5 0-5 -10 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio on suuntaa antava. Kunkin kysyntäerän vaikutus BKT:n kasvuun on laskettu sen määrän kasvun ja edellisen vuoden arvo-osuuden perusteella. Vuosien 2010 2012 luvut ovat ennusteita. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 17
Kuluttajahinnat nousseet Suomessa euroaluetta ripeämmin Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, Suomi Kansallinen kuluttajahintaindeksi, Suomi Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, euroalue 6 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 4 2 0-2 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 18
Riskiskenaariot 19
Riskiarvio 1: Heikomman kehityksen riski Kehittyneet maat eivät pääse kestävälle kasvu-uralle. Maailmantalouden kasvu hiipuu ennustettua enemmän, kun elvytystoimenpiteet ja varastojen täydentäminen päättyvät. Suomen investointipainotteinen vienti sekä kotimaiset investoinnit vähenevät, ja taantumasta toipuminen viivästyy. Uhkana epäsuotuisa maailmantalouden kierre, josta olisi vakavia seurauksia velkaantuneimmille maille. Vaihtoehtoislaskelma julkaisussa: Suomen talouden elpyminen viivästyisi, jos markkinoiden luottamus Suomen kykyyn hoitaa julkista taloutta yllättäen heikkenisi. 20
Riskiarvio 2: Vahvemman kehityksen riski Kehittyvien maiden ripeä talouskasvu vahvistaa kehittyneitä talouksia ennakoitua enemmän. Suomen investointipainotteinen vienti sekä kotimaiset investoinnit voimistuvat, ja taantumasta toipuminen nopeutuu. Samalla raaka-ainehintojen nousu kiihdyttää inflaatiota. Suomessa uhkana kustannuskehityksen kiihtyminen ja talouden ylikuumeneminen ainakin osittain. 21
Julkinen talous 22
Julkisen talouden tila korjaantuu vain hitaasti Julkisen sektorin rahoitusjäämä 8 6 4 2 0-2 -4-6 % BKT:stä Julkisyhteisöt Valtio -8 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 23
Julkisyhteisöjen velka nousee lähes lamavuosien tasolle Julkisyhteisöjen EMU-velka Valtion ja kuntien velka 90 % BKT:stä 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1990 1995 2000 2005 2010 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 24
Arvio Suomen julkisen talouden tilasta: Finanssipolitiikka on pehmentänyt taantuman vaikutuksia tuotantoon ja työllisyyteen. Valtiontalouden kehysmenettely on toiminut hyvin. Syvä taantuma on kasvattanut tuntuvasti julkisen talouden velkaa ja kestävyysvajetta. Uhkana on, että taloustilanteen suhdanneluonteinen paraneminen peittää kestävyysongelman alleen. 25
Kotitalouksien velkaantuminen 26
Korkotaso poikkeuksellisen matala 6 % EKP:n ohjauskorko 12 kk euribor Uusien asuntolainasopimusten keskikorko Suomessa Uusien asuntolainasopimusten keskikorko euroalueella 5 4 3 2 1 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähteet: EKP, Reuters ja Suomen Pankki. 27
Kotitalouksien velka jatkanut kasvuaan Asuntolainat Muut lainat Korkomenot (oikea asteikko) Kulutus- ja opintoluotot Lainat yhteensä, ennuste Korkomenot, ennuste (oikea asteikko) 120 % käytettävissä olevasta tulosta % käytettävissä olevasta tulosta 12 100 10 80 8 60 6 40 4 20 2 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 0 28
Pankkien järjestämättömät saamiset kasvaneet 1 Järjestämättömät saamiset 2 Pankkitakaukset 3 Muut 0-korkoiset saamiset 4 Luottotappiot 8 Mrd. euroa 7 6 5 4 3 2 1 3 2 1 0 4-1 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Pl. Arsenal, Siltapankki ja SSP. Lähde: Finanssivalvonta. 29
Velkaantumiseen liittyy riskejä Kotitaloudet: Korkojen nousu, työttömyys ja perhesuhteiden muutokset voivat johtaa velanhoitoongelmiin Riittävät testit korkojen nousun ja tulojen muutosten varalta Pankit: Velanhoito-ongelmien yleistyminen voi muodostua uhaksi pankkijärjestelmän vakaudelle Riittävät stressitestit myös pankkien etu Kansantalous: Velkaantuminen voi kiihdyttää mm. asuntohintojen nousua ja lisätä talouden haavoittuvuutta erilaisia häiriöitä kohtaan 30