Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009
Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä elää yli varojensa ; velka ei saa nousta hallitsemattomasti EU komission ja talouspoliittisen komitean raportit julkisen talouden tilasta ja ikääntymisen kustannuksista Kestävyyslaskelma: (lähtötason velka)- (yhteenlasketut vuosittaiset julkisen talouden tulojen ja menojen erotukset)=0; D t0 -Σ[(PB t )/(1+r) t-t0 ]=0 Economics Department 29.10.2009 29.10.2009 2
Julkisen talouden tasapainoon vaikuttaa tulojen ja menojen tasapaino tällä hetkellä ikääntymisen kustannukset pitkällä aikavälillä (velka-asema nyt suhteessa tavoitteeseen) Economics Department 29.10.2009 29.10.2009 3
Vanhushuoltosuhde (yli 65-vuotiaat, % työikäisestä (15-64 v.) väestöstä EU-maissa) 2008 2030 2060 Muutos 2008-2030 Belgia 25,8 37,6 45,8 11,8 Tanska 23,6 37,9 42,7 14,2 Saksa 30,3 46,2 59,1 15,9 Kreikka 27,8 38,5 57,1 10,7 Espanja 24,2 34,3 59,1 10,2 Ranska 25,3 39,0 45,2 13,7 Irlanti 16,3 24,6 43,6 8,3 Italia 30,5 42,5 59,3 12,0 Luxemburg 20,9 30,8 39,1 9,9 Alankomaat 21,8 40,0 47,2 18,2 Itävalta 25,4 38,1 50,7 12,7 Portugali 25,9 36,6 54,8 10,7 Suomi 24,8 43,9 49,3 19,1 Ruotsi 26,7 37,4 46,7 10,8 Iso-Britannia 24,3 33,2 42,1 9,0 EU-15 24,9 37,4 49,5 12,5 Uudet jäsenmaat 21,6 34,7 61,4 13,0 EU-27 23,5 36,2 54,8 12,7 Lähde: Eurostat 2008 25.9.2008/JHu,RK Economics Department 29.10.2009 29.10.2009 4
Suomen ikäsidonnaiset menot, % BKT:sta Taso Muutos Muutos 2007 2007-2035 2007-2060 Eläkkeet 10.0 3.9 3.3 Terveydenhoito 5.5 0.9 1.0 Pitkäaikaishoito 1.8 1.7 2.6 Työttömyys 1.2-0.2-0.2 Opetus 5.7-0.2-0.3 Yhteensä 24.2 6.1 6.3 Lähde: EU-komissio ja AWG 2009 Economics Department 29.10.2009 29.10.2009 5
Ikäsidonnaisten menojen muutos 2007-2035, % BKT:sta Suomi 6,1 EU-15 3,0 EU-12 0,4 Economics Department 29.10.2009 29.10.2009 6
4 Julkisyhteisöjen nettoluotonanto suhteessa bruttokansantuotteeseen % 6 Kestävyyden turvaava ylijäämä 2 0 Vakausohjelma, marraskuu 2008-2 -4-6 Kehyspäätös maaliskuu 2009 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus, ennuste VM 27.10.2009/VM/KO Economics Department 29.10.2009 29.10.2009
Julkisyhteisöjen bruttovelka ja työeläkerahastojen varat 160 % BKT:sta 120 80 40 0 2013 2016 2019 2022 2025 2028 Velka Varat Lähde: VM 11.11.2009/VM/KO 2030 Economics Department 29.10.2009 29.10.2009 8
VEROASTE, % BKT:sta 42 % Valtion + kuntien veroaste Eläkemaksu 2010 2030 Economics Department 29.10.2009 29.10.2009 9
5 Julkisyhteisöjen rahoitustasapaino sektoreittain % BKT:sta 0-5 -10-15 Valtion ja kuntien tasapaino heikkenee. Syitä: - lähtötilanteen korkea velkataso - valtion + kuntien veroaste laskee eläkemaksun noustessa - hoito- ja hoivamenot kasvavat 2013 2016 2019 2022 2025 2028 2030 Valtio ja kunnat Työeläkerahastot Lähde: VM 13.11.2009/VM/KO Economics Department 29.10.2009 29.10.2009 10
Kestävyysongelman hoitaminen Veroasteen nosto Menoasteen lasku Kasvua, työllisyyttä ja eläkejärjestelmän kestävyyttä tukevien rakenteellisten toimien toteuttaminen huom. laskelmissa näytetään, miten paljon ongelman lykkääminen maksaa, mutta ei sanota, mikä aikataulu pitäisi olla tai millä tavalla ongelma pitäisi hoitaa Economics Department 29.10.2009 29.10.2009 11
Hyvinvointivaltion kestävä rahoitus edellyttää ennen kaikkea rakenteellisia uudistuksia, joilla saadaan työllisyysaste nousuun (= työurat pitemmiksi), sillä mitä korkeampi on työllisyysaste, sitä matalampi on menoaste tuottavuuden kasvua myös julkisisissa hyvinvointipalveluissa, mikä vähentää menojen kasvupainetta ja samalla vapauttaa työvoimaa yksityisen sektorin käyttöön. Economics Department 29.10.2009 29.10.2009 12
Mitä merkitsee pitempi työura? Suomessa työura (työllisenä) on keskimäärin noin 32 vuotta. Jos työuraa saadaan pidennettyä 1vuodella, työllisten määrä kasvaa runsaalla 3 %:lla. Työllisten määräksi muutettuna tämä on noin 75 000 henkeä. Työllisyysaste nousee 2,2 %-yksikköä. BKT (julkisen talouden rahoituspohja) kasvaa vastaavasti kuin työvoima, eli 3 % (6 mrd. euroa). Julkisen talouden tasapaino paranee 2½ mrd. eurolla (1,3 % BKT:sta) Economics Department 29.10.2009 29.10.2009 13
Työeläkejärjestelmä pitempi työura Pitemmät työurat eivät välttämättä vahvista työeläkejärjestelmän kestävyyttä (riippuu uudistuksesta); eivät välttämättä alenna maksuja, koska pitemmät työurat merkitsevät suurempia eläkkeitä. MUTTA silti työeläkejärjestelmä voi renkinä merkittävästi auttaa muun julkisen talouden (valtio ja kunnat) kestävyyttä sellaisilla eläkesäännöillä, jotka kannustavat pitempiin työuriin. Economics Department 29.10.2009 29.10.2009 14
Myös hyvillä sijoitustuotoilla työeläkejärjestelmä voi auttaa muuta julkista taloutta Mitä korkeammat sijoitustuotot, sitä matalammat eläkemaksut. Ja mitä matalammat eläkemaksut, sitä enemmän tilaa valtion ja kuntien verotukselle / tukea kansantuotteen (rahoituspohjan) kasvulle. Hyvien sijoitustuottojen kautta työeläkejärjestelmä voisi vahvistaa valtion ja kuntien talouksien kestävyyttä. Sijoituksiin liittyvä riski täytyy tasapainottaa eläkerahoituksen sijoitushorisontin kanssa. Economics Department 29.10.2009 29.10.2009 15