KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULU: Kilon koulu SUUNNITELMAN LAATIMINEN Koulut laativat oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on tärkeä tehdä oman koulun ja oppilaiden tarpeiden pohjalta. Suunnitelma toimii välineenä, joka edistää tasa-arvon toteutumista ja estää syrjintää kaikessa koulun toiminnassa. Sen avulla varmistetaan, että tasa-arvoa ja yhdenvertaista kohtelua edistetään kouluissa systemaattisesti. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilökunnan ja oppilaiden sekä huoltajien kanssa. Se laaditaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja kullekin lukuvuodelle tai lukukaudelle asetetaan osatavoitteet. Edistymistä seurataan säännöllisesti ja suunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan. Koulut joissa on Suko:n järjestämää esiopetusta, laativat suunnitelman yhdessä esiopetusryhmien kanssa. 1. SUUNNITELMAN LAATIMISESTA, TOIMENPANOSTA JA SEURANNASTA VASTAAVAT HENKILÖT Koulu voi myös luoda/perustaa ryhmän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä varten Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta ovat lukuvuonna 2016-2017 vastanneet Suvi-Pauliina Huhtala ja Maria Rintala.
2 2. SELVITYS: YKSIKÖN TASA-ARVON JA YHDENVERTAISEN KOHTELUN NYKYTILANNE Suunnitelma perustuu kyselyyn tai muuhun koulussa tehtyyn kartoitukseen. Tässä osassa kuvataan, miten nykytilaa kartoitettiin ja mitkä ovat kartoituksen tulokset. Mikä on tasa-arvon ja yhdenvertaisen kohtelun nykytilanne koulussa? Oppilaille ja opettajille järjestettiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely. Jokaiselta vuosiluokalta valittiin kyselyyn vastaajat. Myös jokaisella opettajalla oli mahdollisuus osallistua kyselyyn. Kyselyn tarkoitus oli selvittää koulumme nykyistä tilannetta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Lisäksi kyselyllä kerättiin ideoita ongelmakohtien parantamiseksi. OPPILAIDEN NÄKEMYS KOULUMME NYKYTILASTA: Yleisesti oppilaat kokevat, että kouluun on kiva tulla. Uusien asioiden oppiminen, hyvät opettajat ja opettajien huolenpito sekä hyvät kaverit edesauttavat viihtymistä koulussa. Aikuiset, oma luokka, kaverit ja koulun yhteiset säännöt luovat turvaa koulupäiviin. Pelottavana oppilaat kokevat mm. kiusaamisen, vaikka oppilailla on myös tunne, että opettajat puuttuvat kiusaamiseen hyvin. Erityisesti pienet oppilaat kokevat isommat oppilaat pelottavina. Pienemmillä oppilailla on tunne siitä, että isommat oppilaat kiusaavat ja tönivät. Tätä tapahtuu mm. väenpaljouksissa välitunnilta sisään tultaessa, jolloin pienemmät oppilaat jäävät isompien oppilaiden jalkoihin. Koulun pelottavina paikkona koetaan esimerkiksi teknisen työn luokka pelottavien esineiden vuoksi sekä tietyt välituntialueet. Välitunnit koetaan yleisesti kivoina. Majaleikit aiheuttavat riitoja, koska niihin ei oteta kaikkia mukaan. Lisäksi isommat oppilaat vievät keppejä majaleikeistä. Rajut leikit voivat pelottaa osaa oppilaista ja tätä kautta estää oppilasta käyttämästä tiettyjä välituntialueita. Myös osa välituntipaikoista koetaan toisten oppilaiden omimiksi alueiksi. Leikeissä oppilailla on kokemusta, että heidät on jätetty leikkien ulkopuolelle mm. ulkonäön perusteella (ylipaino ja ihonväri). Lapset ovat kokeneet myös haukkumista oman kulttuuritaustan ja kielen vuoksi (ihonvärin haukkuminen, toisen äidinkielen väänteleminen). Suurin osa oppilaista kokee, että opettaja kohtelee heitä tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Oppilaat ovat samanarvoisia, oppilaille annetaan yhdenvertainen mahdollisuus osallistumiseen, älytaulun käyttöön, vastausvuoroihin. Toisinaan oppilaat kokevat ikävänä sen, että heidät erotetaan muusta luokasta (ELA- ja S2 -tunnit). Osa oppilaista pitää siitä, että saa oman uskonnon opetusta. Tyttöjen ja poikien välinen ero tasa-arvossa näkyy mm. niin, että poikia pidetään vahvempina ja pojat kehuvat tällä asialla. Tyttöjä ärsyttää se, että poikia pyydetään nostamaan painavia esineitä. Poikia harmittaa puolestaan se, että tytöille annetaan välineet ensin. Pojat kokevat, että heille suututaan ja valitetaan herkemmin. Toisaalta on myös kokemusta siitä, että pojat saavat enemmän etuoikeuksia. Tyttö- ja poikapareja ei hyväksytä välitunneilla hyvin. Näitä pareja pilkataan rakastuneiksi, mikä harmittaa lapsia.
3 OPETTAJIEN NÄKEMYS KOULUMME NYKYTILASTA: Positiiviset näkemykset: Koulun aikuiset pyrkivät kohtelemaan oppilaita tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Kiusaamiseen ja syrjintään puututaan nopeasti. Integraatio ja monikulttuurisuus lisäävät suvaitsevaisuutta. Koulussamme opettajat pyrkivät toteuttamaan monipuolisia työskentelytapoja. Lisäksi tunneilla harjoitellaan vuorovaikutus- ja tunnetaitoja. Yhdenvertaisuutta tukee myös se, että oppilaita huomioidaan yksilöinä ja omista lähtökohdistaan. Oppisisällöt ja arviointi ovat kaikille sama. Luokkien välinen integrointi onnistuu hyvin ja yhteistyö rinnakkaisluokkien kanssa on lisääntynyt. Koulussamme on esteetön oppimisympäristö. Resurssitunnit pyritään jakamaan jokaiselle luokka-asteelle tasaisesti. Tyttöjen ja poikien liikunnat ovat yhdessä. Lapset itse valitsevat työskentelyparikseen useimmiten samaa sukupuolta olevan lapsen. Opettajat kuitenkin sekoittavat ryhmiä. Toisinaan oppilailla on myös mahdollisuus valita omatoimisesti työskentelypari tai -ryhmä. Käsityön osalta tasa-arvo toteutuu hyvin. Jokainen osallistuu lukuvuoden aikana sekä tekstiili- että tekniseen työhön. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus osallistua oman uskonnon opetukseen. Kaikilla oppilailla on samat vastuutehtävät lukuvuoden aikana. Koulumme monipuolinen yhteinen toiminta lisää yhteisöllisyyttä ja tätä kautta tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta (Arvokas, oppilashuoltoryhmä, oppilaskuntatoiminta, kummitoiminta, Lava on vapaa, KiVa koulu). Kehitettävät asiat: Monikulttuurisuus ja erilaisuus (kansalaisuus, ihonväri, kieli, uskonto, kodin taloudellinen tilanne) lisäävät haasteita. Valtaväestön mielestä erilaisuus saatetaan ajatella virheenä. Kulttuurierot voivat aiheuttaa oppilaiden välillä vuorovaikutushaasteita. Sen vuoksi eri kulttuureista puhuminen ja niiden arvostaminen on tärkeää. Koulussa voitaisiin tutustua tarkemmin muihin kulttuureihin. Oppilaat voisivat esimerkiksi opettaa asioita näistä kulttuureista muille oppilaille. Oppilaat voisivat myös opettaa mielenkiinnon kohteitaan. Kouluaikana saattaa kuulla myös oppilaiden pilkkaa, joka liittyy esimerkiksi toisen oppilaan syntyperään, ulkonäköön tai uskontoon. Omaa uskontoa saatetaan pitää parempana ja väheksyä muiden uskontoa. Oppilaiden huonoon käytökseen ja epäkohtiin tulisi puuttua entistä herkemmin. Oppilaita tulisi kannustaa sekä suhtautua heihin positiivisesti. Pojille saatetaan sallia usein rajummat leikit. Tyttöjen riitely on usein epäsuorempaa ja siihen voi olla vaikeampi puuttua. Tyttöjen väliseen hiljaiseen kiusaamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Välillä oppilaita tytötellään ja pojitellaan. Tyttöjen ja poikien kohtelua olisikin hyvä miettiä ajoittain. Opettajat voisivat myös pohtia,
4 millainen opiskelu sopii molemmille sukupuolille. Tästä voitaisiin myös keskustella luokassa. Resurssien jakamisessa olisi parannettavaa, jolloin huomioitaisiin opettajien vahvuudet esimerkiksi taito- ja taideaineissa. Toiveena nousi resurssien jakaminen tasaisemmin tukea tarvitseville. Kouluun kaivattaisiin yhteisiä katsomustiedon tunteja, muutamakin tunti riittäisi.
5 3. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON JA YHDENVERTAISEN KOHTELUN EDISTÄMISEKSI Koulu asettaa kartoituksen ja nykytilan kuvauksen perusteella vähintään kaksi tavoitetta koulunsa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyölle: yhden edistämään tasa-arvoa ja yhden yhdenvertaista kohtelua. Tavoitteiden saavuttamiseksi laaditaan konkreettiset toimenpiteet lukuvuodelle tai -kaudelle kerrallaan. Tavoite/tavoitteet tasa-arvon edistämiseksi koulussa: - Opettajat huomioivat entistä tietoisemmin sukupuolten välisen kohtelun. 2016-2017 Toimenpiteet: Oppilaiden puhuttelutapa, ryhmänjakoperusteet ja välineiden jakoperusteet, säännölliset keskustelut luokassa tyttöjen ja poikien välisistä kaverisuhteista, tasavertainen puuttuminen oppilaiden käyttäytymiseen ja toimintaan. Vastuuhenkilö/-t: Suvi-Pauliina Huhtala ja Maria Rintala Aikataulu: kevät 2017 2017-2018 Tavoite/tavoitteet yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi koulussa: - Pyritään luomaan ilmapiiri, jossa hyväksytään samanlaisuus ja erilaisuus. Luokassa tutustutaan ja opitaan arvostamaan erilaisia kulttuureja. 2016-2017 Toimenpiteet: Keskustelut luokassa samanlaisuuteen, erilaisuuteen ja eri kulttuureihin liittyen. Puututaan yhdenvertaisuutta rikkovaan käytökseen entistä herkemmin. Vastuuhenkilö/-t: Suvi-Pauliina Huhtala ja Maria Rintala Aikataulu: Kevät 2017 2017-2018 2018-2019 2018-2019
6
7 4. SUUNNITELMAN SEURANTA, TOIMENPITEIDEN TULOKSET JA ARVIOINTI Suunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti. Toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan lukuvuosittain/-kausittain (kohdassa 3 olevan taulukon avulla). Arvioinnin perusteella määritellään toimenpiteet seuraavalle lukuvuodelle/-kaudelle. Kolmen vuoden suunnitelman toteutumista arvioidaan lopuksi (tai tarvittaessa aikaisemmin) kokonaisuutena. Seurannan tulokset kirjataan tähän: Toimenpiteiden tulokset ja kokonaisarviointi: Kirjoita tähän Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön vaikuttavuus kokonaisuutena: Kirjoita tähän Päivämäärä: Kirjoita tähän 5. SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN JA SUUNNITELMASTA TIEDOTTAMINEN Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on koulun opetussuunnitelman liite. Suunnitelma hyväksytään koulun johtokunnan kevään 2017 ensimmäisessä kokouksessa. Rehtori vastaa siitä, että koulun henkilökunta, oppilaat ja huoltajat sekä koulun yhteistyökumppanit saavat riittävästi tietoa koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöstä: suunnitelmasta ja hyvistä käytänteistä. Koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksytään kevään 2017 ensimmäisessä johtokunnan kokouksessa.