Ympäristölupahakemuksen liite Muistutukset 1) Muistuttaja A Taustatietoja Muistutusasiaa koskevat maat on tuotu nykyiselle paikalleen loka-marraskuussa 2006. Maan toi pellolle silloinen omistaja kilometrin päässä olevalta betoniaseman rakennustyömaalta. Paikalle tuodun aineksen "puhtaudesta" ei ole mitään tutkimusta tai näyttöä, eikä jokaisen aineskuorman koostumuksesta ja alkuperästä ole tietoa. Kunnan ei pitäisi puhua puhtaasta maasta edes yleisellä tasolla. Ympäristöministeriön mukaan käsitettä "puhdas maa-aines" ei suositella käytettäväksi viranomaisten asiakirjoissa, koska maa-ainekset sisältävät aina jossain määrin haitallisia aineita ainakin alueellisina taustapitoisuuksina. Silloinen omistaja väitti, että paikalle rakennetaan tie. Tiellä ei kuitenkaan ollut mitään tarkoitusta kuten ei nytkään. Aiemmin alueelle haettu kallioaineksen louhinnan ympäristölupa oli jo silloin hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa kumottu. Muunlaiseen maanottoon kuin kallionlouhintaan ei silloinen maanomistaja ja jätemaan tuoja ollut edes hakenut lupaa. "Tiellä" ei siis ollut muuta tarkoitusta kuin jätemaan varastointi tai helpolla tavalla siitä eroon pääseminen. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen 19.6.2008 numero 08/019811 mukaan paikalle tuotu maa oli jätelain mukaista jätettä ja sen omistajayhtiö velvoitettiin hakemaan ympäristölupa tai ryhtymään muihin toimiin lainvastaisen tilan oikaisemiseksi. Ennen kuin näin ehti tapahtua, kunta hankki kyseisen kiinteistön omistukseensa ja tyri toiminnassaan ja kauppaehdoissa siten, että jäte ja sen lainvastainen läjitys jäi kunnan rasitteeksi. Kiinteistön hankinnan vaihtokirjassa (hyväksytty kunnanhallituksessa 20.8.2007) oli maininta, että "Vaihdon kohteina oleviin tiloihin ja määräaloihin ei kohdistu 8.8.2007 otettujen rasitustodistusten mukaan lainhuuto-ja kiinnitysrekisteriin merkittäviä rasituksia tai rajoituksia, eikä uusia asioita ole vireillä." Tämähän ei pitänyt paikkaansa vaan hallinto-oikeuden mukaan vallalla oli lainvastainen tila. Kunta olisi voinut vaihtokirjaehdoissa velvoittaa jätemaan tuoneen omistajayhtiön korjaamaan tilanne eikä ottamaan seurauksia kunnan tappioksi. Kunta joutui sitten itse hakemaan ympäristöluvan jätteen varastoinnille. Tämä ympäristölupa on voimassa 31.12.2016 asti, ja tätä ympäristölupaa kunta nyt yrittää rauettaa ja tehdä hallinto-oikeuden päätöksen mitättömäksi. Liitepiirustukset ja tien suunnittelu Rajanaapurien saama "Ilmoitus ympäristöluvan rauettamista koskevan hakemuksen vireilläolosta" sisälsi liitteenä kaksi piirustusta, joiden pitäisi kuvata tulevaa tientekoa. Nyt kunta pyytää hakemuksessaan ympäristöviranomaista hyväksymään myös kiinteistön sisäisen tiesuunnitelman. Kunnan ympäristölupahakemuksessa ylijäämämaan varastointiin 3.12.2008, diaari 3759113-135/08, oli liitteenä piirustus "Työkohde, Hulikankulman väliaikainen maanläjityspaikka kiinteistöllä 418-406-1-40" (MH/Antti Juntunen). Nyt samainen piirustus on liitetty muistutuksen kohteena olevaan hakemukseen, sillä erotuksella, että sen työkohdeotsikko on muutettu muotoon "Kulkutie Savontieltä kiinteistölle 418-406-1-40 PLV 0-165" (HM/Jukka Markkanen). Piirustuksen nimen muutos ei tee siitä kiinteistön sisäistä tiesuunnitelmaa. Tien rakentamiselle ei ole koskaan, jätemaan tuonnin aikanakaan, ollut mitään syytä ja perustetta. Miten tilapäinen maa-aineksen maanläjityspaikka (termi ympäristöluvassa) on nyt itsestään muuttunut tien pohjaksi? Yhteenveto piirustuksista ja olemassa olevasta tilanteesta on, että niillä ei ole mitään tekemistä asiallisen tienteon kanssa.
Kun tien tai kadun tekoa suunnitellaan, niin ensimmäisiä tehtäviä on tutkia maaperä ja sille tehtävät toimenpiteet. Kun maa aikoinaan tuotiin paikalle, niin peltomaasta kuorittiin vain n. 15 cm maata pois ja sen jälkeen kovalla kiireellä pellolle saven päälle ajettiin rakenteilla olevalta betoniaseman työmaalta poistettavaa maata. Asiallisessa tienteossa selvitetään maaperän laatu ja sen asettamat vaatimukset routimisen ja kosteuden nousun estoon. Pohjalle laitetaan karkeaa sepeliä estämään kosteuden nousu kapillaarisesti ylempiin kerroksiin. Seuraavien kerrosten väliin laitetaan usein suodatinmatto estämään kerrosten sekaantuminen toisiinsa. Nyt paikalle tuotu maa on pääasiassa moreenia, joka ei estä kosteuden nousua. Lisäksi maan joukossa on suuria kiviä, joiden päällä on ohuelti hienompaa maata. Kun "tie" on rakennettu käytännöllisesti katsoen märän savipellon ja lähteen ja puron päälle, se on teknisesti sopimaton mihinkään tarkoitukseen, jota tieltä tai kadulta vaaditaan. Liitteinä olevissa kuvissa on eri kulmista ja eri aikoihin otettuja näkymiä tien pohjasta. Lähde Läjityksen alle on jäänyt lähde. Lähteen päältä on joka tapauksessa poistettava ylimääräinen maa-aines ja lähde on saatettava entiselleen, koska tässä on rikottu vesilakia, 1. luku 17 a. Lähteen olemassaolosta on annettu selvitys mm. hallintovalituksessa Vaasan hovioikeudelle 16.3.2007 (tämä valitus kumosi silloisen ympäristöjaoston laittoman päätöksen siitä, ettei jätemaan paikalle tuontiin tarvittaisi lupaa). Haitat kaavoitukselle Alue on osayleiskaavassa pääasiassa AP-aluetta eli varattu pientaloasutusalueeksi. "Tien" alkuosa on AP-alueella ja loppupää EY-alueella ( suojaviheralue ). Jos ajatellaan, että tietä käytettäisiin pientaloalueen tienä, niin rakennettu tie vaikeuttaa maankäyttöä ja kaavoitusta ja on kaavajärjestyksen vastainen. Kaavajärjestys on hierarkkinen: yleiskaava, asemakaava ja katujärjestys. Jos ensin rakennetaan tie (katu), kaavajärjestys on nurinpäin. Kaavan tekoa haittaa, jos lähtökohdaksi otetaan pois kuljetettavaksi määrätyn jätemaan paikalleen jättäminen ja sen päälle rakennettava tie, ja sitten aletaan katsella millainen kaava tien ympärille voidaan tehdä. On myös huomioitava, että Savontieltä tulevalta tieltä tulisi todennäköisesti uusia haaroja, sillä Savontielle ei voi tehdä liittymiä muutaman kymmenen metrin välein. Liittymä Savontielle Jos tie rakennetaan, sille pitää olla liittymä Savontiehen ja lupa liittymään tienpitoviranomaiselta. Kun liittymää haetaan, lupahakemuksessa pitää mainita mm. liittymän käyttötarkoitus. Tiellä ei ole ollut mitään merkitystä eikä sille ja liittymälle tule tarkoitusta, vaikka Lempäälän kunta alkaisi nimittää paikalle tuotua jätemaata tieksi. Liittymäluvan edellytyksenä on myös, että liittymä on tarpeellinen kiinteistön käyttäjälle eikä muuta kulkua voida järjestää. Tarvetta ei tällä hetkellä ole paitsi tilapäinen tarve siksi aikaa, kun jäte viedään pois. Liittymän haussa on myös huomioitava, että tiesuunnitelmassa tai liittymäluvassa liittymän käyttö voidaan rajata vain tiettyyn käyttötarkoitukseen (MTL 24 ja 37 ).
Liittymän haussa kunta joutuu vastaamaan lisäksi mm. kysymyksiin liittymän arvioidusta kokonaisliikenteestä ja kuorma-autoliikenteestä. Näihin kysymyksiin on mahdoton vastata, koska tiellä ei ole käyttötarkoitusta eikä liikennettä. Loppupäätelmä Ympäristöluvan rauettamiseen ei ole mitään perusteita. Tiesuunnitelmalle ei ole tarkoitusta ja se haittaa kaavoitusta. Vaatimus Vaadin, että - ympäristöjaosto hylkää Lempäälän kunnan hakemuksen ympäristöluvan rauettamiseksi -voimassa olevaa ympäristölupaa noudatetaan ja jätemaa poistetaan lupaehtojen mukaisesti - peitetty lähde ennallistetaan 2) Muistuttajat B ja C Taustatietoja Muistutusasiaa koskevat maat on tuotu nykyiselle paikalleen loka-marraskuussa 2006. Maan toi pellolle silloinen omistaja kilometrin päässä olevalta betoniaseman rakennustyömaalta. Paikalle tuodun aineksen "puhtaudesta" ei ole mitään tutkimusta tai näyttöä, eikä jokaisen aineskuorman koostumuksesta ja alkuperästä ole tietoa. Kunnan ei pitäisi puhua puhtaasta maasta edes yleisellä tasolla. Ympäristöministeriön mukaan käsitettä "puhdas maa-aines" ei suositella käytettäväksi viranomaisten asiakirjoissa, koska maa-ainekset sisältävät aina jossain määrin haitallisia aineita ainakin alueellisina taustapitoisuuksina. Silloinen omistaja väitti, että paikalle rakennetaan tie. Tiellä ei kuitenkaan ollut mitään tarkoitusta kuten ei nytkään. Aiemmin alueelle haettu kallioaineksen louhinnan ympäristölupa oli jo silloin hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa kumottu. Muunlaiseen maanottoon kuin kallionlouhintaan ei silloinen maanomistaja ja jätemaan tuoja ollut edes hakenut lupaa. "Tiellä" ei siis ollut muuta tarkoitusta kuin jätemaan varastointi tai helpolla tavalla siitä eroon pääseminen. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen 19.6.2008 numero 08/0198/1 mukaan paikalle tuotu maa oli jätelain mukaista jätettä ja sen omistajayhtiö velvoitettiin hakemaan ympäristölupa tai ryhtymään muihin toimiin lainvastaisen tilan oikaisemiseksi. Ennen kuin näin ehti tapahtua, kunta hankki kyseisen kiinteistön omistukseensa ja tyri kauppaehdoissa siten, että jäte ja sen lainvastainen läjitys jäi kunnan rasitteeksi. Kunta joutui sitten itse hakemaan ympäristöluvan jätteen varastoinnille. Tämä ympäristölupa on voimassa 31.12.2016 asti, ja tätä ympäristölupaa kunta nyt yrittää rauettaa ja tehdä hallinto-oikeuden päätöksen mitättömäksi. Liitepiirustukset ja tien suunnittelu Rajanaapurien saama "Ilmoitus ympäristöluvan rauettamista koskevan hakemuksen vireilläolosta" sisälsi liitteenä kaksi piirustusta, joiden pitäisi kuvata tulevaa tientekoa. Nyt kunta pyytää hakemuksessaan ympäristöviranomaista hyväksymään myös kiinteistön sisäisen tiesuunnitelman. Kunnan ympäristölupahakemuksessa ylijäämämaan varastointiin 3.12.2008, diaari 3759/13-135/08, oli liitteenä piirustus "Työkohde, Hulikankulman väliaikainen maanläjityspaikka kiinteistöllä 418-406-1-40" (MR/ Antti Juntunen). Nyt samainen piirustus on liitetty muistutuksen kohteena olevaan
hakemukseen, sillä erotuksella, että sen työkohdeotsikko on muutettu muotoon "Kulkutie Savontieltä kiinteistölle 418-406-1-40 PLV 0-165" (HM/Jukka Markkanen). Piirustuksen nimen muutos ei tee siitä kiinteistön sisäistä tiesuunnitelmaa. Tien rakentamiselle ei ole koskaan, jätemaan tuonnin aikanakaan, ollut mitään syytä ja perustetta. Miten tilapäinen maa-aineksen maanläjityspaikka (termi ympäristöluvassa) on nyt itsestään muuttunut tien pohjaksi? Yhteenveto piirustuksista ja olemassa olevasta tilanteesta on, että niillä ei ole mitään tekemistä asiallisen tienteon kanssa. Kun tien tai kadun tekoa suunnitellaan, niin ensimmäisiä tehtäviä on tutkia maaperä ja sille tehtävät toimenpiteet. Kun maa aikoinaan tuotiin paikalle, niin peltomaasta kuorittiin vain n.15 cm maata pois ja sen jälkeen kovalla kiireellä pellolle saven päälle ajettiin rakenteilla olevalta betoniaseman työmaalta poistettavaa maata. Vaasan hallinto-oikeus sanoo päätöksessään 19.06.2008 mm. seuraavaa: "Lempäälän kunnan ympäristö-ja rakennusjaosto on 15.10.2003 antamallaan päätöksellä myöntänyt maa-aineslain mukaisen luvan Lempäälän Betoni ja Murske Oy: lle Hulikankulman ottoalueella Lempäälän kunnan Herralan kylässä. Maa-ainesten ottolupahakemuksen mukaan tiepohjat tehdään karkeasta sepelistä. (alleviivaus muistutuksen tekijän) 2003 Lempäälän kunnalla on ollut siis parempi ymmärrys tien rakentamisesta kuin vuonna 2016. Asiallisessa tienteossa selvitetään maaperän laatu ja sen asettamat vaatimukset routimisen ja kosteuden nousun estoon. Pohjalle laitetaan karkeaa sepeliä estämään kosteuden nousu kapillaarisesti ylempiin kerroksiin. Seuraavien kerrosten väliin laitetaan usein suodatinmatto estämään kerrosten sekaantuminen toisiinsa. Nyt paikalle tuotu maa on pääasiassa moreenia, joka ei estä kosteuden nousua. Lisäksi maan joukossa on suuria kiviä, joiden päällä on ohuelti hienompaa maata. Kun "tie" on rakennettu käytännöllisesti katsoen märän savipellon ja lähteen ja puron päälle, se on teknisesti sopimaton mihinkään tarkoitukseen, jota tieltä tai kadulta vaaditaan. Lempäälän kunnan 8.3.2016 ympäristöluvan rauettamista koskevassa hakemuksessa väitetään, ettei Marjamäen aluerakentamisessa ei kuitenkaan ole tarvetta käyttää ylijäämämaita Hulikamäen tilan mailta. Väite ei voi pitää paikkaansa sillä Marjamäen aluerakentamisessa on tehty valtavia maansiirtoja joihin Hulikamäen tilan jätemaat olisivat sopineet. Marjamäestä riippumatta maa on siirrettävä pois riippumatta siitä onko Marjamäessä tilaa tai ei. Liitteenä olevista valokuvista näkyy millainen tienpohja jätemaasta muodostuu. Lähde Läjityksen alle on jäänyt lähde. Lähteen päältä on joka tapauksessa poistettava ylimääräinen maa-aines ja lähde on saatettava entiselleen. Lähteen olemassaolosta on annettu selvitys mm. hallintovalituksessa Vaasan hovioikeudelle 16.3.2007 (tämä valitus kumosi silloisen ympäristöjaoston laittoman päätöksen siitä, ettei jätemaan paikalle tuontiin tarvittaisi lupaa). Haitat kaavoitukselle Alue on osayleiskaavassa pääasiassa AP-aluetta eli varattu pientaloasutusalueeksi. "Tien" alkuosa on AP-alueella ja loppupää EV-alueella (suojaviheralue). Jos ajatellaan, että tietä käytettäisiin pientaloalueen tienä, niin rakennettu tie vaikeuttaa maankäyttöä ja kaavoitusta ja on kaavajärjestyksen vastainen. Kaavajärjestys on hierarkkinen: yleiskaava, asemakaava ja katujärjestys. Jos ensin rakennetaan tie (katu), kaavajärjestys on nurinpäin. Kaavan tekoa haittaa, jos lähtökohdaksi otetaan pois
kuljetettavaksi määrätyn jätemaan paikalleen jättäminen ja sen päälle rakennettava tie, ja sitten aletaan katsella millainen kaava tien ympärille voidaan tehdä. On myös huomioitava, että Savontieltä tulevalta tieltä tulisi todennäköisesti uusia haaroja, sillä Savontielle ei voi tehdä liittymiä muutaman kymmenen metrin välein. Liittymä Savontielle Jos tie rakennetaan, sille pitää olla liittymä Savontiehen ja lupa liittymään tienpitoviranomaiselta. Kun liittymää haetaan, lupahakemuksessa pitää mainita mm. liittymän käyttötarkoitus. Tiellä ei ole ollut mitään merkitystä eikä sille ja liittymälle tule tarkoitusta, vaikka Lempäälän kunta alkaisi nimittää paikalle tuotua jätemaata tieksi. Liittymäluvan edellytyksenä on myös, että liittymä on tarpeellinen kiinteistön käyttäjälle eikä muuta kulkua voida järjestää. Tarvetta ei tällä hetkellä ole paitsi tilapäinen tarve siksi aikaa, kun jäte viedään pois. Liittymän haussa on myös huomioitava, että tiesuunnitelmassa tai liittymäluvassa liittymän käyttö voidaan rajata vain tiettyyn käyttötarkoitukseen (MTL 24 ja 37 ). Liittymän haussa kunta joutuu vastaamaan lisäksi mm. kysymyksiin liittymän arvioidusta kokonaisliikenteestä ja kuorma-autoliikenteestä. Näihin kysymyksiin on mahdoton vastata, koska tiellä ei ole käyttötarkoitusta eikä liikennettä. Loppupäätelmä Ympäristöluvan rauettamiseen ei ole mitään perusteita. Tiesuunnitelmalle ei ole tarkoitusta ja se haittaa kaavoitusta. Vaatimus Vaadimme, että - ympäristöjaosto hylkää Lempäälän kunnan hakemuksen ympäristöluvan rauettamiseksi - voimassa olevaa ympäristölupaa noudatetaan ja jätemaa poistetaan lupaehtojen mukaisesti - peitetty lähde ennallistetaan