3/2015 AMMATTI SOTILAS -
Ammattisotilas 3/2015 Aliupseeriliitto ry 28.vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosina 1988-2001 Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. ISSN-L 1459-0565 ISSN 1459-0565 (Painettu) ISSN 2242-3834 (Verkkojulkaisu) Julkaisija Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs 00520 Helsinki Puh: 050 336 4550 toimisto@aliupseeriliitto.fi www.aliupseeriliitto.fi Päätoimittaja Asta Ruuskanen 050 447 1102 asta.ruuskanen@aliupseeriliitto.fi Toimitusneuvosto Asta Ruuskanen Kimmo Alpiranta Juhana Harju Anu Köngäs Tomi Malkamäki PÄÄKIRJOITUS... 3 Asevelvollisuus takaisin Ruotsiin... 4 Kokemusten vaihtoa kansainvälisellä areenalla... 6 Aliupseerit kansainvälisessä johtamiskoulutuksessa... 9 Kuopion aliupseerit ry:stä frisbeegolf-mestari... 10 Aliupseeriylennykset 4.6.... 14 Tarinoita ihmismielen varjoista... 16 Yhdessä tekemisen merkitys on korostunut... 18 Uuden pääluottamusmiehen ensiaskeleet... 19 Työn imu parantaa työkykyä... 19 Pääluottamusmiehen kynästä... 20 Mikkeli juhli Marskin merkeissä... 22 Lapissa juhlittiin vireää viiskymppistä... 24 Vuoden urheilija tähtää kärkeen... 26 Krakova sotahistoriallisena kohteena... 28 Kirja-arvostelu... 31 Väinö Linna: Unknown soldiers Lukuvinkkejä... 33 Lottanen: Elämä on yhtä juhlaa... 34 Toimisto tiedottaa... 36 Painopaikka: Erweko Oy Valuraudantie 20 00700 Helsinki Ilmoitukset: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu 7 00880 Helsinki Puh: (09) 586 8300 Fax: (09) 5868 3099 Kansikuva: Lapin Aliupseerit ry:n puheenjohtaja Milla Asikainen ja Pohjoisen Aliupseerit ry:n puheenjohtaja Asta Alioravainen. Kuva: Asta Ruuskanen Ammattisotilaan aikataulu 2015 Numero Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 19.1.2015 23.3.2015 18.5.2015 10.8.2015 28.9.2015 16.11.2015 12.2.2015 16.4.2015 11.6.2015 3.9.2015 22.10.2015 10.12.2015 2 Ammattisotilas 3/2015
Niukkuus hiipii tiikerin askelin Yhteiskunnallinen tilanne Suomessa on vellova. Samaan aikaan kun maahan on rakennettu kolmen puolueen enemmistöhallitusta talouskurimusta hoitavine hallitusohjelmineen, käydään keskusteluja työmarkkinaosapuolten kanssa mahdollisesti sittenkin tehtävästä yhteiskuntasopimuksesta. Kesäkuun puoleen väliin mennessä pitäisi sopia tai olla sopimatta työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkosta. Lisäksi eläkelainsäädännön uudistuksen valmistelu on aktiivisessa vaiheessa päätyäkseen lainsäädäntötyöhön eduskuntaan kuluvan syksyn syysistuntokaudella. Mitä tämä poliittinen ja työmarkkinapoliittinen tilanne sitten käytännössä palkansaajan kannalta tarkoittaa? Se tarkoittaa ennen kaikkea epävarmuutta ja niukkuutta. Hallitusneuvotteluissa linjataan lainsäädäntö- ja hallintotoimilla toteutettavista miljardien eurojen leikkauksista ja muista sopeuttamistoimista. Hallitusta muodostavat puolueet ovat viestineet, että kokonaisveroaste ei nouse. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö jotkin veroista voisi kiristyä, jos toisissa tapahtuisi laskua. Vaikka palkkaverotus ei kiristyisikään, niin monien kulutus- tai haittaverojen osalta näin voi tapahtua. Tuttua on, että valtion tuloja turvataan esimerkiksi korottamalla polttoaine-, tupakka- ja alkoholiveroja. On myös mahdollista, että kulutukseen ja palveluiden käyttöön liittyviä arvonlisäveroja kiristetään. Toinen tapa on tehdä leikkauksia olemassa oleviin etuuksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi työttömyysturvan, asumistuen tai kodinhoidontuen leikkaukset. Kolmas tapa on jättää eri etuuksien indeksikorotukset tekemättä. Hallitusneuvottelujen ohella käytiin neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta työmarkkinaosapuolten ja hallitustunnustelijan välillä. Sopimusta ei syntynyt. Yhteiskuntasopimuksella pyrittiin kymmenen prosentin hintakilpailukyvyn parantamiseen, josta viisi prosenttia olisi langennut sopimustoimilla tai työelämäuudistuksilla puristettaviksi, toinen viisi prosenttia olisi syntynyt työnantajan sisäisillä toimilla. Käytännössä kysymys olisi ollut eri muodoissa tapahtuvista viiden prosentin leikkauksista palkansaajien olemassa oleviin sopimuksellisin etuihin tai palvelussuhdeturvaan. Tunnetuin näistä vaatimuksista oli sadan tunnin työajan lisäys ilman palkkakompensaatiota. Keskusjärjestöjen oli tällaisia jyrkkiä etuusleikkauksia mahdoton hyväksyä. Yhteiskuntasopimusneuvotteluja voidaan jatkaa vielä hallitusneuvottelujen jälkeenkin, mikäli tahtoa on. Työllisyys- ja kasvusopimuksen (entinen TUPO) viimeisen vuoden sopimusjatkosta neuvotellaan kesäkuussa. Palkankorotukset jäänevät erittäin niukoiksi prosentin osiksi, jos sopimus syntyy. Kun samaan aikaan kuluttajahinnat kuitenkin jatkavat nousuaan (vuonna 2014 1,5 %), on odotettavissa, että talouksien ostovoima parhaimmillaankin säilyy ja monilla laskee. Kuva: Petri Asikainen Yleisen työeläkelainsäädännön valmistelussa on päästy yksimielisyyteen. Laajassa eläkeuudistuksessa uudistetaan kymmenittäin lakeja, mutta sen kova ydin on työurien pidentäminen kahdella vuodella. Samaan aikaan syksyllä eduskuntaan menee säädettäväksi julkisten alojen eläkelaki, jossa on myös sotilaseläkkeitä koskevat pykälät. Aliupseeriliitto, muut sotilaita edustavat liitot, puolustusvoimat sekä puolustusministeriö ja puolustusministeri ovat sitä mieltä, että sotilaseläkejärjestelmä tulee säilyttää ennallaan. Ei lisävuosia. Sotilaseläkejärjestelmällä on tärkeä osa Suomen reserviin perustuvan puolustusjärjestelmän ylläpidossa. Lakia valmisteleva sosiaali- ja terveysministeriö on eri mieltä; kaikille on tultava sama kaksi vuotta lisää. Edunvalvontatyö tässä asiassa jatkuu tiukkana. Kaikki edellä esitetyt seikat ovat luonteeltaan sellaisia, että ne näkyvät jäsenistön elämässä erilaisina pieninä puroina, jotka nostavat hintoja, leikkaavat, kiristävät, eivät korota, jäävät jälkeen, vähentävät mahdollisuuksia tai muilla tavoin niukentavat toimeentulon edellytyksiä. Niukkuus hiipii kotitalouksiin piiloisin, salakavalin tiikerin askelin. Mika Oranen Puheenjohtaja Ammattisotilas 3/2015 3
Kuva: Sveriges försvarasmakt Asevelvollisuus takaisin Ruotsiin Ruotsissa kadutaan viiden vuoden takaista päätöstä lakkauttaa yleinen asevelvollisuus. Katumusharjoituksia ei tehdä hiljaisuudessa. Jopa Ruotsin puolustusministeri on ilmoittanut julkisesti halustaan palauttaa asevelvollisuus takaisin. Yleinen asevelvollisuus poistettiin Ruotsissa 2010. Tämä jälkeen valtio ei ole voinut pakottaa 18 vuotta täyttäneitä miehiä sotilaskoulutukseen. Virkamiehet olivat laskeneet, että Ruotsille tulee halvemmaksi palkata vapaaehtoisia sotilaskoulutukseen. Strategiamuutos ei onnistunut. Puolustusvoimat ei ole yksinkertaisesti saanut vapaaehtoisuudella tarpeeksi asevelvollisia koulutettavaksi. Yhtenä syynä on ollut puolustusvoimien budjetin jatkuva heikentäminen. Miehet ja naiset aseisiin Tilanne on muuttunut uhkaavaksi Ruotsissa ja Euroopassa eri ääriryhmien taholta. Puolustusministeri Peter Hultqvist (sd) haluaa yleisen asevelvollisuuden takaisin miehille ja naisille. Asialla on kiire. Hultgvist totesi toukokuun alussa pitämässään lehdistötilaisuudessa, että on löydettävä keinot kansalaisten tuen saamiseksi asevelvollisuuden palauttamiseksi. On puhuttava avoimesti siitä, että 4 Ammattisotilas 3/2015
kriisitilanteiden hoitamiseen tarvitaan sotilaita ei siviilejä. Ruotsissa päätökset halutaan ankkuroida laajasti, vastuu halutaan jakaa. Näin myös yleisen asevelvollisuuden palauttamisessa. Hultqvist teettää asiasta selvityksen parlamentaarikoille. Yksin hallitus ei lähde päätöstä tekemään. Päätöksen taakse on saatava kaikki Ruotsin valtiopäivillä istuvat puolueet. Tämän vuoksi olemme asettaneet työryhmän. Vain viikon puolustusvalmius Oppositioissa sekä Valtiopäivien puolustus- ja ulkoasiain valiokunnassa istuva kansanpuoluetta edustava Eva Flyborg (fp) menee puolustusministeriä pitemmälle. Yleinen asevelvollisuus on palautettava. Nykyisessä epävarmassa maailman tilanteessa Ruotsilla on tarve kunnon puolustusvoimille. Tämä tehdään asevelvollisuuden kautta. Tänään Ruotsin puolustusvoimat nilkuttaa. Meidän ei pidä yksinomaan täydentää olemassa olevia joukko-osastoja vaan niitä on kasvatettava. Puolustusvoimien komentaja Sverker Göransson tiivisti hyvin puolustusvoimien nykytilanteen sanomalla, että Ruotsin Puolustusministeri Peter Hultqvist haluaa palauttaa yleisen asevelvollisuuden. Viisi vuotta sitten tehty päätös lakkauttamisesta säästötoimien vauhdittama ei tuottanut tulosta. Kriisitilanteiden hoitamiseen tarvitaan sotilaita ei siviilejä, totesi Ruotsin Puolustusministeri Peter Hultqvist. Kuva A.Braf Ruotsilla on valmiudet yhden viikon puolustukseen. Ja tähän se jää, jos asevelvollisuutta ei palauteta. Pakkopulla hyllylle Flygborgin mukaan Ruotsissa on vääristynyt kuva puolustusvoimien roolista. Vallalla on käsitys, että kyseessä on erityinen eliitti jolla ei ole mitään tekemistä muun yhteiskunnan kanssa. Tätä kuvaa on tietoisesti haluttu vahvistaa. Hänellä on hyvin selkeä kuva siitä millainen uuden asepalveluksen tulee olla. Flygborgin kuvaus on kuin ote suomalaismorsiamen hääasusta: vähän vanhaa, vähän lainattua ja jotain uutta. Moderni asevelvollisuus pitää sisällään miehet ja naiset. Asevelvollisuus täytyy tehdä houkuttelevaksi. Pakkopullaleima on saatava pois ja va- rusmiespalvelus on tarjottava alokkaille siten, että sitä ei koeta pakkona vaan tilaisuutena hankkia laatukoulutus josta on hyötyä sekä puolustusvoimien sisällä että siviilissä. Flyborg sanoo, että Ruotsilla on oppimista Suomen alokaskoulutuksesta. Suomessa tehdään kestosotilaita. Vanhan koulutuksen fyysiset testit on syytä uudistaa. Kaikkien fyysinen kunto pitää testata ennen kuin he astuvat palvelukseen. Myös soveltuvuustestit on tehtävä huomattavasti tarkemmiksi, jotta saadaan sopivia alokkaita. Kaikki tämä on tärkeää myös rauhan aikana. Kyse on demokratiasta. Vahva puolustus vahvistaa kansan itsetuntoa. Maria Palo Oppositiopoliitikko, puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnassa istuva Eva Flygborg( fp) lataa puolustusministeriä kovemmilla panoksilla. Ilman vahvaa puolustusta Ruotsi on kädetön ja jalaton. Asevelvollisuudesta on tehtävä koulutus, joka antaa nuorille vahvan itsetunnon ja kunnon meriitit, Eva Flygborg sanoo. Kuva: Sveriges Riksdag Puolustusvoimat sai ylimääräistä rahaa Ruotsin valtiopäivät päätti toukokuussa Puolustusvoimien lisämäärärahasta. Määrärahoja lisättiin miljardilla eurolla seuraaville viidelle vuodelle. Ruotsi on huolissaan lisääntyneestä vakoilutoiminnasta Pohjoisella jäämerellä. Rahat käytetään muun muassa 200 sotilaan sijoittamiseen Gotlandin saarelle. Lisämäärärahoja käytetään myös Ruotsin rannikoilla epäiltyjen vieraan vallan sukellusveneiden havaitsemiseen. Kansapuolue (FP) äänesti hallituksen lisämäärärahaesitystä vastaan. Kansanpuolueen mielestä Puolustusvoimat tarvisee vähintään kaksinkertaisen lisämäärärahan. Ammattisotilas 3/2015 5
6 Ammattisotilas 3/2015
Kokemusten vaihtoa kansainvälisellä areenalla 9th Annual Conference of European Armies for Noncommissioned Officers Euroopan armeijoiden aliupseeri-konferenssi järjestettiin tänä vuonna Sloveniassa. Yhdeksättä kertaa järjestettävään konferenssiin osallistui reilut neljäkymmentä sotilasta 33 maasta. Useat maat olivat lähettäneet konferenssiin kaksi aliupseeria kuten myös Suomi aikaisempien vuosien kokemusten perusteella. Tilaisuutta isännöivät U.S. Army Europa (USAREUR) ja isäntämaan Slovenian puolustusvoimat. Suomea edustivat sotilasmestari Vesa Tuovinen (MAASK) ja ylipursimies Riku Rissanen (MAAVE). Konferenssin pääteemoja olivat muun muassa aliupseeriston koulutustarjonta ja aliupseerien mahdollisuudet yhteisessä vahvassa Euroopassa. Tapahtumassa korostettiin erityisesti kokemusten vaihtoa. Tilaisuuden tarkoituksena oli myös kehittää Euroopan maiden puolustusvoimien ja niissä työskentelevien aliupseerien yhteistyötä. Luennoitsijoina toimivat tälläkin kertaa kokeneet aliupseerit. He tulivat Slovenian, Espanjan, USA:n, Kosovon ja Georgian armeijoista. Luennoitsijoiden monipuolinen kokemus ja pitkä palvelusura näkyivät hyvällä tavalla pidetyissä luennoissa. Vertaisille pidetyt luennot ovat tunnetusti haasteellisia, mutta luennoitsijat onnistuivat puhumaan yhteistä ja samaa ammattikieltä kuulijoiden kanssa. Kansainvälinen kurssitarjonta Slovenialainen sotilasmestari Janez Smid esitteli Oberammergaussa sijaitsevan NATO Schoolin toimintaa. Smid toimii koululla aliupseerikurssien johtajana. Sotakoululla on paljon suomalaiselle aliupseerille soveltuvaa kurssitarjontaa. Tarjonta alkaa suomalaista peruskurssia vastaavasta koulutuksesta päättyen mestaritason kursseihin. Amerikkalainen sotilasmestari Dennis E. Defreese piti hyvän esitelmän Texasin Fort Blissä sijaitsevasta sotakoulusta. Hän toimii sotakoulun vanhimpana aliupseerina. Yhdysvaltain maavoimien sotilasmestarien lisäksi siellä on koulutettu jo useiden muidenkin maiden aliupseereja. Kurssitarjonnasta löytyy useita hyviä vaihtoehtoja. Tänä vuonna suomalaisella aliupseerilla on ensi kertaa mahdollisuus hakeutua U.S. Armyn järjestämälle sotilasmestarikurssille Fort Blissiin. Vastaavaa kurssitarjontaa suomalaisille aliupseereille löytyy toki myös muistakin sotakouluista. Jos ja kun ulkomailla järjestettävät kurssit kiinnostavat, kannattaa asia tuoda esimiehen tietoon viimeistään seuraavassa kehityskeskustelussa. Vahva ammattikuntahenki Puolustusvoimien kansainvälinen toimintaympäristö vaatii muiden maiden toimintakulttuurin ymmärtämistä. Kansainvälisyys on ollut ja tulee olemaan jatkossakin ajankohtainen asia lähes kaikille aliupseereille. Tämä näkyy myös järjestäjien saamassa palautteessa. Palautteen mukaan myös aliupseerien yhteiset kansainväliset tapahtumat edistävät yhdessä toimimista kansainvälisissä operaatioissa ja tapaamisissa. Tämä oli hieno tapahtuma, joka oli omiaan kohottamaan aliupseerien ammattikuntahenkeä. Keskustelu kansainvälisistä koulutuksista, operaatioista ja niiden seuraamuksista aliupseerien elämässä oli hyödyllistä. Läsnäolijoista lähes kaikki ovat palvelleet kriisinhallintatehtävissä jossakin vaiheessa palvelusuraansa eri puolilla maailmaa. Ajatusten vaihdossa ja keskusteluissa tuli esiin monia asioita, joista huomasi että me aliupseerit olemme samankaltaisia riippumatta armeijasta. Tutustuimme vierailun aikana myös SAF:n 132. vuoristopataljoonaan. Ammattisotilas 3/2015 7
Joukko-osastokäynti oli mukava kokemus. Koulun johtaja eversti Bostjan Blaznik piti lyhyen esitelmän koulusta ja vierailuun kuului myös Slovenian puolustusvoimien taistelunäytös vuoristopataljoonan ampumarata-alueella. Maisemat olivat häikäisevät, ruudin tuoksu sekä savuheitteiden usva toivat sopivasti todentuntua taistelunäytökseen. Konferenssivieraat saivat lisäksi tutustua isäntien opastuksella pataljoonan aliupseereihin ja keskustella heidän kanssaan meitä aliupseereja kiinnostavista asioista. Olen pitänyt heti tapahtuman jälkeen yhteyttä kollegoihin sähköpostin välityksellä. Tulen todennäköisesti tapaamaan heitä henkilökohtaisesti jo lähitulevaisuudessa. Kutsuja on tullut ympäri Euroopan. On helppoa mennä käymään lomalla jossakin ja saada paikalliseksi oppaaksi tuttu aliupseeri, jolla on tietoa paikallisesta kulttuurista ja tavoista. Lomareissulta saa varmasti paljon enemmän irti paikallisen aliupseerin kera, kuin pelkästään turistimatkojen oppaan perässä kulkemalla. Aiheesta kiinnostuneen kannattaa käydä esimerkiksi NATO Schoolin www-sivuilla osoitteeessa https:// natoschool.org/organization/natoschool-oberammergau. Materiaalia löytyy netistä hakusanoilla: NCO Non Commissioned Officer ja NCO School. Teksti ja kuvat Riku Rissanen Maavoimien pääluottamusmies 8 Ammattisotilas 3/2015
Aliupseerit kansainvälisessä johtamiskoulutuksessa Sergeant First Class Tomi Malkamaki from Finnish Air Force. Näillä sanoilla kansainvälisellä kurssilla aloitettiin jokainen kommentointi käsiteltäviin asioihin. järjestettiin Oberammergaussa Senior NCO orientation Course 31.3 3.4.2015. Kurssi kokosi yhteen 60 aliupseeria, 19:sta eri maasta. Kurssi on tarkoitettu pääsääntöisesti NATOmaiden aliupseeristolle, mutta mukaan kelpuutetaan myös Partnership for Peace-maat kuten Suomi. Kurssin pääasiallisena tarkoituksena on mahdollistaa aliupseereiden tutustuminen eri maiden aliupseeritehtäviin, rooliin asevoimissa ja NATO rakenteisiin sekä antaa kokemuksia pienryhmätyöskentelystä kansainvälisessä ympäristössä. Kurssi on osa aliupseereille tarjottavaa johtamisen kokonaisuutta. Omalta osaltani tämä oli viimeinen osa johtamisen opintoja. Nato School tarjoaa vielä CSEL (Senior Enlisted Leader) opinnot, mutta kyseinen opintojakso on tarkoitettu johtavassa asemassa oleville aliupseereille, jotka palvelevat asevoimiensa tai NATO organisaatioiden asiantuntijatehtävissä. Opintojaksolle pääsy perustuu myös kutsuun, joka esitetään NATO Schoolin puolesta. Orientation coursen viikko-ohjelma sisälsi luentoja ja pienryhmätyöskentelyä. Käsiteltävien asioiden määrä oli valtava yhteen viikkoon tiivistettynä. Aiheita käsiteltiin lähinnä pintapuolisesti, sillä jo pelkästään NATO operaatiosuunnittelun aihekokonaisuus vaatisi oman kahden viikon opintojaksonsa. Eri aihekokonaisuuksille oli valittu asiantuntijat alustamaan aiheet ja loppuun oli aina varattu 15-30 minuutin keskustelumahdollisuus. Luennoitsijoina toimi sekä siviilejä että sotilaita. Yhteistä kaikille oli pitkä kokemus asevoimien palveluksesta eri tehtävissä. Kurssilla käsiteltyjä aihekokonaisuuksia NATO History and Strategy NATO organisation and structure ACT overview ACO overview and current OPS Cultural Diversity and international setting NATO and Ukraine crisis NATO partnership programs NATO operational planning process NATO and Russia Future threats, dangers and risks seen by neutral State Terrorist threat to NATO Legal aspects of NATO military operations NRF overview briefing CSEL sharing experiences Venäjän tilanne tapetilla Venäjän viimeaikaiset toimet Krimillä ja Ukrainassa puhututtivat kurssilla hyvin paljon. Verrattuna aikaisempaan osallistumiseeni vuosina 2012 ja 2014, oli selkeästi havaittavissa että yleinen ilmapiiri oli muuttunut kun keskustelu kääntyi Venäjän ja NATOn välisiin suhteisiin. Vielä viime keväänä kurssilla esiteltiin materiaalia siitä, kuinka turvallisuusuhat ovat muuttuneet ja kuinka entiset viholliset tekevät yhteistyötä. Puhuttiin myös kuinka Venäjä on mukana turvallisuuden rakentamisessa yhdessä NATO- maiden kanssa. Nyt alustajien puheensävy oli erilainen ja terminologiassa käytettiin ilmausta Cold War 2. Opiskelijoille annettiin pohdittavaksi myös hybridi ja verkkosodankäynnin käyttö NATOmaita kohtaan sekä siihen vastaaminen Artikla 5 perusteella. Kurssin viimeisenä päivänä everstiluutnantti Spitz, Ranskan ilmavoimista esitteli NRFsekä korkean valmiuden joukkojen toimintaperiaatteita. Verkottumista ja kontakteja Kokonaisuudessaan kurssi oli tiivis paketti, jossa keskusteluille oli varattu riittävästi aikaa. Verkottuminen ja kontaktien luominen on ollut tärkeässä roolissa kaikilla johtamisen kursseilla, joille olen osallistunut. Tällä kurssilla merkittävin yksittäinen kontakti oli päästä tapamaan ja keskustelemaan kahden kesken sotilasmestari Todd Small (USA-AF) kanssa. Hän toimii vielä hetken aikaa johtavana aliupseerina ACO:ssa (Allied Command Operations). NATO Schoolin opintoihin on viimeisten vuosien aikana osallistunut useita suomalaisia aliupseereita. Tänä vuonna vielä muutamat saavat mahdollisuuden koulutuksen hankkimiseen kansainvälisessä ympäristössä. Suomalaiset aliupseerit ovat vakuuttaneet omalla ammattitaidollaan ja englannin kielen osaamisellaan. Monikansallinen opiskeluympäristö syventää ja laaja-alaistaa osaamista entisestään. Kulttuurien erilaisuus ja toimintatapojen moninaisuus tuovat aivan uuden haasteen toimittaessa esimerkiksi pienryhmien johtajana. NATO School tarjoaa oivan mahdollisuuden näiden haasteiden kohtaamiseen ja omien johtamistaitojen kehittämiseen. Tomi Malkamäki Ilmavoimien pääluottamusmies Ammattisotilas 3/2015 9
Kuopion aliupseerit ry:stä frisbeegolf-mestari Aliupseeriliiton Frisbeegolf-mestaruuskilpailut käytiin 23.5. Lappeenrannassa. Lappeenrannan aliupseerit organisoi monipuolisen ja haastavan radan Lappeenrannan linnoituksen alueella. Joukkuekilpailun voitti Kuopion aliupseerit, toiseksi tuli Lappeenrannan aliupseerit ja kolmanneksi Keski-Suomen aliupseerit. Henkilökohtaisen kilpailun voitti Lauri Huotarinen (Lappeenrannan aliupseerit). Kuvat: Jani Laitinen ja Jari Ahonen Tulokset Henkilökohtainen kilpailu 1. Lauri Huotarinen 114 2. Juho Heikkinen 118 3. Juho Seppänen 120 3. Reijo Survo 120 5. Juha Laasanen 121 6. Olli Partanen 122 7. Kimmo Vänskä 123 8. Jesse Röntynen 125 8. Aki Vänskä 125 10. Olli Kekäläinen 129 11. Jarno Makkonen 130 12. Pekka Kärnä 134 12. Heikki Karvinen 134 14. Esa Murtoaro 136 15. Jani Laitinen 138 16. Pasi Hyvärinen 151 17. Tomi Malkamäki 152 18. Timo Mäkinen 153 19. Tommi Ranta 154 20. Pekka Salomaa 155 21. Jani Erkkilä 156 22. Mika Tiitinen 161 23. Kalle Kajan 162 24. Janne Lapakko 167 25. Jukka Klemetti 169 26. Timo Haka 173 27. Sauli Saarinen 999 10 Ammattisotilas 3/2015
Ainutlaatuinen pelikokemus Aliupseeriliton frisbeegolf-mestaruuskilpailut järjestettiin tänä vuonna Lappeerannan linnoitukseen pystytetyllä erillisradalla. Lappeenrannan linnoitus on ruotsalaisten rakentama linnoitusjärjestelmä, jota venäläiset sittemmin laajensivat. Linnoitus palautettiin alkuperäiseen uskoonsa tämän vuosituhannen alussa. Aluetta ympäröivät vallirakennelmat ja puistoalueet tarjoavat mielenkiintoisen ympäristön frisbeegolfin pelaamiseen. Linnoituksen alue on niin ainutlaatuinen, että toista samanlaista ympäristöä frisbeegolfradalle saa varmasti etsiä Suomen rajojen ulkopuolelta. Kilpailussa pelattua rataa pääsee pelaamaan yleensä vain paikallisen frisbeegolfseura Willimiehen Disc Golf ry:n järjestämässä Linnoitus Openissa kerran vuodessa. Rata pystytetään tuolloinkin vain yhdeksi päiväksi. Halusin järjestää kilpailut linnoituksessa, jotta Aliupseeriliiton jäsenet pääsisivät pelaamaan tässä ainutlaatuisessa ympäristössä. Kilpailussa pelattu rata on vuoden 2014 Linnoitus Openin 18-väyläinen rata, jonka par on 56. Väylät ovat hyvin eritasoisia ja niiden suunnittelussa on huomioitu väylien näyttävyys ja pelattavuus. Kisakeskuksena toimi juuri remontoitu Kehruuhuone aivan 1. väylän vieressä. Erikseen varatussa kabinettitilassa tarjoiltiin kilpailijoille ruoka kilpailukierrosten välissä ja Kehruuhuoneen ravintola tarjosi mahdollisuuden muuhunkin virkistäytymiseen. Kilpailun alkumetreillä ilmenneen ongelmatilanteen takia radan par jouduttiin muuttamaan 53:ksi, kun yhtä väylistä ei pystytykkään pelaamaan. Kävi ilmi ettei Lappeenrannan kaupunki ollut tiedottanut alueen toimijoita poikkeusjärjestelyistä. Tämä oli kilpailun ainoa takaisku ja kaikki järjestelyt toimivat hienosti kilpailun ajan. Kilpailun tuloksia pystyi seuraamaan kierrosten välissä reaaliaikaisesti skoorin.com-sivustolta. Kilpailu oli järjestäjän puolesta kohtuullisen pienitöinen. Suurin työ oli varmaankin radan pystytys kilpailupäivänä ja sen purkaminen. Ilman oman aliupseeriyhdistyksen talkooapua urakka olisi ollut huomattavasti suurempi. Vaikka kilpailu ei ollut osallistujamäärältään menestys, oli kilpailu lopulta tiukka ja tunnelma kilpailijoiden kesken lämminhenkinen. Kiitän omasta puolestani kaikkia kilpailuun osallistuneita ja odotan innolla ensi vuoden kilpailuja! Lauri Huotarinen Kilpailunjohtaja Ammattisotilas 3/2015 11
Eventtec_Ammattisotilas_PRINT.pdf 1 8/20/13 11:27 AM C M Y CM MY CY CMY K 12 Ammattisotilas 3/2015
Ammattisotilas 3/2015 13
Aliupseeriylennykset 4.6.2015 Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4.6.2015 aliupseereille annetut ylimmät palvelusarvot ja ylennykset puolustusvoimissa. Pääesikunnan päällikkö on antanut palvelusarvon ja ylentänyt reservissä sotilasmestariksi ylivääpeli Jari Juhani Jaunin (Satakunnan lennosto) ja ylivääpeli Jukka Pekka Salakan (Utin jääkärirykmentti). Maavoimien komentaja on antanut palvelusarvon ja ylentänyt reservissä ylivääpeliksi vääpeli Mika Esa Matias Pennasen (Panssariprikaati) sekä ylentänyt reservissä ylivääpeliksi ylivääpeli Seppo Juhani Kuhalammen (Kainuun prikaati). Ilmavoimien komentaja on antanut palvelusarvon ja ylentänyt reservissä ylivääpeliksi vääpeli Petri Seppo Juhani Rauhalan (Lapin lennosto) ja vääpeli Jyri Johannes Saarisen (Ilmasotakoulu). Lisäksi ilmavoimien komentaja on ylentänyt reservissä ylivääpeliksi ylivääpeli Timo Olavi Poikosen (Satakunnan lennosto). Merivoimien komentaja on ylentänyt reservissä ylipursimieheksi sotilasmestari Jukka Matias Ketolan (Rannikkoprikaati). Vääpeliksi ja pursimieheksi sekä niitä alempiin sotilasarvoihin ylentää sekä niitä vastaavan palvelusarvon antaa joukkoosaston komentaja tai muu hallintoyksikön päällikkö. Muut aliupseeriylennykset on luettavissa Aliupseeriliiton verkkosivuilla osoitteessa www.aliupseeriliitto.fi. Uusia jäsenetuja aliupseereille Aliupseeriliiton jäsenet voivat jatkossa hyödyntää Jäsenedut.fi -palvelun kautta saatavia alennuksia. Alennuksen saa kun rekisteröityy Jäsenedut.fi -palveluun ja valitsee Aliupseeriliiton omaksi ammattiliitokseen. Koska palvelun logoa ei ole tällä hetkellä voimassa olevassa jäsenkortissa, tilapäiskuvana toimii tämän tekstin ohessa oleva kuva, jonka voit leikata irti ja esittää hankintoja tehdessäsi oman jäsenkorttisi rinnalla. Rekisteröityminen tapahtuu osoitteessa www.jasenedut.fi. 14 Ammattisotilas 3/2015
Eppu Normaali Tampereen Pakkahuoneella 26.9.2015 Kaikki jäsenet ovat tervetulleita Lisätietoja jäsensivuilla Ammattisotilas 3/2015 15
Kuva: Asta Ruuskanen Tarinoita ihmismielen varjoista Ylikersantti Antti Paakkarille myönnettiin huhtikuussa 900 euron suuruinen apuraha runoteoksen julkaisuun. SAK:n kulttuurirahasto jakaa vuosittain apurahoja tukeakseen järjestäytyneiden palkansaajien sivistys- ja kulttuuripyrkimyksiä. Jääkäriprikaatissa sotilaspoliisina työskentelevä Paakkari aloitti kirjoittamisen novellinomaisista teksteistä ja päätyi runoihin. Runoista hän on löytänyt sopivan tavan ilmaista itseään ja puhutella yleisöään. Paakkari tiivistää runojensa ytimen puhuttelevaksi tekstiksi asioista, jotka mahtuvat ihmiselämän vaietuille puolille. Runoni eivät ehkä ole ulkopuolisin silmin tarkasteltuna aivan sieltä iloisimmasta tai kirkkaimmasta päästä, sillä kirjoitan mielelläni ihmismielen varjoista ja melankolian inhimillisyydestä. Nämä teemat eivät tosin edusta pelkästään loputonta kurjuutta tai raadollisuutta. Vuosi 2013 oli Paakkarille toistaiseksi aktiivisin vuosi kirjoittamisen parissa Tuolloin hän saattoi kirjoittaa useita tunteja illassa. Tämä ajankohta edusti myös eräänlaista heräämistä takaisin kirjoitustyön pariin. Kirjoittaminen oli aikaisemmin toiminut kausittaisena raapusteluna, ilman sen kummempaa päämäärää. Herääminen takaisin kirjoitustyöhön ja kynän varteen edusti minulle tuolloin sen verran intiimiä kokemusta, että tunsin kehittyväni eteenpäin vain julkaisemalla oman mieleni tuotoksia muiden ihmisten tarkasteltavaksi. Samana vuonna Paakkari perusti myös bloginsa Runot varjoista. Tämä oli hänelle ensimmäinen kokeilu tekstien julkaisemisesta. 16 Ammattisotilas 3/2015
Yksittäisistä runoista kirjaksi Vuoden 2013 aikana syntyi ajatus koota inspiraatiovaiheen tuloksena syntyneet runot yhteen käsikirjoitukseen. Hän tarjosi teostaan useille kustantajille. Käsikirjoitukseni saama vastaanotto oli melko tyypillistä, kuten muillakin esikoisteostaan tarjoavien kirjoittajien kohdalla. Parinkymmenen synopsiksen, saatteen, tiivistelmän tai kokonaisen käsikirjoituksen lähettämisen jälkeen olin saanut kaksi kappaletta; kiitos ei vastausta. Ei-vastauksien jälkeen Paakkari päätti jättää käsikirjoituksensa hautumaan. Muutaman kuukauden kuluttua tamperelainen toimintaansa aloitteleva kauhukulttuuriin ja -kirjallisuuteen keskittynyt kustannustalo Hexen Press otti häneen yhteyttä. Paakkari lähetti kustantajalle tiivistelmän teoksestaan ja tästä käynnistyi yhteistyö. Teoksen aihealueena toimivat kirjoitetut seitsemän kuukautta, jolloin runot muuttuvat hieman teemaltaan ja ilmapiiriltään kunkin kuukauden kohdalla. Kirjasta tullee aika synkkä ja koruton läpileikkaus ihmismielen syövereihin, mutta kantavien teemojen tarinallinen puoli kulkee kuitenkin syvistä virroista toiveikkaampaan suuntaan. Kirjan nimeksi on tulossa 7 kuuta & ripaus ajatonta. Paakkarin tavoitteena on saada kirja julkaistua vuoden 2015 aikana. Metafora Jäisien rantojen kylmien tuulien alla, lepäävät tuulten raiskaamat kivet. Eivät juokse kauemmaksi, eivät valita kokeneensa vääryyttä. Kylmän pyyhkimästä todellisuudesta, metaforalle kauniita sanoja. Palasia joiden kuuleminen koskettaa, mieltämme tämän koruttomuuden alla. Voisivatko mielikuvamme kauneempia olla. Elääkö pyhälle kastettu kaunis mielemme, epätoivon usvassa naiiviuden takana. Jäisten rantojen kylmien tuulten alla, lepäämme itse kuin tuulen raiskaamat kivet. Emme liioin juokse kauemmaksi, emmekä valita kokemaamme vääryyttä, koska sille ei ole aihetta. Paakkarin luomisvaihe näkyy myös kotona. Tekstiluonnokset syntyvät pieninä annoksina ja muuttuvat sinne tänne lojumaan jääviksi paperiarkeiksi. Kuva: Antti Paakkari Runot saavat kuvamuodon Runokirjan käsikirjoitustyön myötä Paakkari sai idean runoelokuvan tekemisestä kirjan rinnalle. Uskon runoelokuvan tarjoavan kivan lisäyksen kirjani sisältöön, sillä muutamat runot saavat taaksensa kaunista visuaalisuutta, jolla pystyn tehostamaan kunkin runon teemaa, elokuvan äänimaailmasta puhumattakaan. Runous toimii muutenkin vahvana ilmaisukeinona, joten ihan mielenkiinnolla lähdin työstämään tätäkin ideaa. Elokuva kuvataan kevään 2015 aikana. Sen jälkeen alkaa filmimateriaalin työstäminen lopulliseen muotoonsa elokuvaksi. Tarkoitukseni on saada elokuva valmiiksi tänä kesänä. Kirjan markkinointia ajatelleen voisi olla paras vaihtoehto, että runoelokuvani ennättää ulos juuri ennen kirjan ilmestymistä. Toki kirja ja sen lyhytelokuva ehtivät kohtaamaan toisensa, vaikka julkaisujärjestys olisikin toinen. Elokuva on tarkoitus julkaista Internetissä, jolloin esimerkiksi Youtube tai Vimeo voisivat toimia ihan otollisina ponnahduslautoina. Kirjoittaminen näkyy arjessa Paakkari työskentelee runojensa parissa keskimäärin muutaman tunnin viikossa. Hän kirjoittaa silloin kun aikaa ja inspiraatiota riittää. Hänen kirjoitusprosessinsa näkyy myös kodin arjessa. Kirjoitan suurimman osan teksteistäni ensin paperille, jonkinlaiseksi raakavedokseksi, jonka jälkeen työstän ne lähemmäksi lopullista muotoaan. Minulla on muistikirja kirjoitustyötäni varten, mutta usein päädyn kirjoittamaan raakavedokset taitellulle A4-paperille, joita sitten saattaa jäädä lojumaan asunnon pöytäpinnoille. Koska kirjoittaminen on ollut osa Paakkarin arkea jo vuosia, hänen perheensäkin osaa suhtautua siihen maltillisesti. Aikaa jää myös perhe-elämälle ja muille harrastuksille. Vaimoni osaa ilmaista mielipiteensä, mikäli kokee kirjoittamisen ottavan liian ison siivun perhe-elämästä tai muusta yhteisestä vapaa-ajasta. Kirjoitustyö ei suinkaan ole ainoa harrastukseni, joten ihan samalla tavalla vapaa-aikaani saattaa hurahtaa myös muiden harrastusten parissa. Nämä asioiden yhteensovittamiset ovat olleet luonnollinen osa perhe-elämää. Paakkari julkaisee runonsa nimellä Andy Crow. Hän näkee, että taiteilijanimen käyttäminen voi antaa hänelle laajemmat mahdollisuudet oman taiteen toteuttamiselle. Tunsin oman kirjailijapseudonyymini käyttämisen itselleni luonnolliseksi vaihtoehdoksi, sillä alussa oli helpompaa linkittää kaikki työ taiteilijanimen taakse,. Tämä mahdollistaa hieman anonyymimmän julkaisutavan. Paakkarin julkaisemat runot on luettavissa osoitteessa http://runot-varjoista.blogspot.fi Asta Ruuskanen Ammattisotilas 3/2015 17
Kapteeni Jussi Venäläinen: Yhdessä tekemisen merkitys on korostunut Puolustusvoimauudistuksen rakenteelliset muutokset on toteutettu. Uudistuksessa käyttöön otettu organisaatio ja uudet toimintamallit vakiinnutetaan tämän vuoden aikana. Mennyt kevät ja alkanut kesä toi mukanaan henkilövaihdoksia aliupseeriasioita valmistelevien henkilöiden joukkoon. Valtaosa keskushallintoja puolustushaaratasolla työskentelevistä aliupseerien henkilöasioiden hoitajista on siirtynyt tai on siirtymässä ansaitusti sotilaseläkkeelle. Uudet henkilöt on määrätty tehtäviin ja perehdytetty erikoisasiantuntijan toimenkuvaan. Valtakunnallisia aliupseerien henkilöasioita on ryhtynyt hoitamaan kapteeni Teemu Pulkkinen (PE). Pääesikunnan ja sen alaisten laitosten sekä Maanpuolustuskorkeakoulun aliupseeriasioista huolehtii kapteeni Hannu Samstén (PE). Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen kuuluvien aliupseerien asioista vastaa kapteeniluutnantti Vesa Sarakangas (PVLOGLE). Maavoimissa aliupseerien henkilöasioita valmistelee kapteeni Esa Piirala (MAAVE), Ilmavoimissa kapteeni Heikki Paavisto (ILMAVE) ja Merivoimissa aliupseeriston ruorissa jatkaa kapteeniluutnantti Rauno Suominen (MERIVE). Nipunhoitajat vaativassa tehtävässä Vuosien saatossa on ammattislangin sana nipunhoitaja vakiinnuttanut paikkansa edellä mainittujen tehtävien lempinimenä. Tämän sinällään hauskan nimityksen takaa löytyy kuitenkin vaativa esikunta- ja henkilöstöhallinnon tehtävä, jossa valmistellaan aliupseeriston henkilöstöryhmään liittyviä asioita työnantajataholla. Tehtävään määräykset, lausunnot, ylennysten valmistelu, tehtävien vaativuuden arviointi, tehtävä- ja virkarakenteet, henkilöstötilannekuvan ylläpi- Nipunhoitajat kuvassa vasemmalta: Esa Piirala, Vesa Sarakangas, Rauno Suominen, Heikki Paavisto, Hannu Samstén, Jussi Venäläinen ja Teemu Pulkkinen to ja alajohtoportaiden ohjaus ovat arkipäivää kyseisissä tehtävissä. Muutosten tuulten puhaltaessa, on saumaton yhteistoiminta ja yhdessä tekeminen ammattijärjestöjen kanssa muodostunut erityisen merkittäväksi kulmakiveksi henkilöstöasiainhoitajien tehtävissä. Aliupseeriliiton luottamusmiestoiminta ja pääluottamusmiesryhmä ansaitsee tunnustuksen hienosti onnistuneesta yhteistoiminnasta työnantajakentässä työskentelevien valmistelijoiden suuntaan. Pääluottamusmies Lassi Majamaan rooli on ollut esimerkillistä. Ammattiryhmänsä edunvalvonta ja toisaalta asiantuntijan työpanos keskushallintotason tehtävien vaativuudenarviointi- ja kehitysryhmässä kelpaa malliksi muille. Arvostetun luottamusmiehen statuksen ansaitseekin vain nauttimalla luottamus- ta niin sanotusti molemmista suunnista. On ollut etuoikeutettua saada olla luomassa puolustusvoimiin uutta aliupseeristoa. Säilyttäkää toimintakykynne ja tehkää itsestänne tehtävissänne ammatillisia huippuosaajia. Osaavat aliupseerit ovat merkittävässä asemassa puolustusvoimien sotilaallisen suorituskyvyn varmistamisessa. Esitän kiitokset Aliupseeriliiton puheenjohtajistolle, hallitukselle ja toimistolle sujuvasta yhteisten asioiden hoitamisesta. Toivotan aliupseeristolle parhainta menestystä tulevien vuosien haasteisiin. Puolustusvoimien tarina jatkuu, ihmiset vaan vaihtuvat. Kapteeni Jussi Venäläinen Pääesikunta, Henkilöstöosasto 18 Ammattisotilas 3/2015
Uuden pääluottamusmiehen ensiaskeleet Startti on ollut odotusteni mukainen, vauhdikas ja tehtäväkentältään moninainen. Pääosin työaikani on kulunut erilaisten kurssien ja koulutustapahtumien valmistelussa ja toteuttamisessa. Tässä mentorinani on toiminut Lassi Majamaa. Aloitin työskentelyn Keskustason aliupseereiden vaativuudenarviointi ja kehittämisryhmässä varajäsenenä 1.5 lukien. Vaihdamme vastuita Lassi Majamaan kanssa siten, että vaativuudenarviointien ja palkkausjärjestelmän kehittämisen kokonaisvastuu on kesäkuun alusta minulla. Pidän palkkausjärjestelmän kehittämistä aivan keskeisenä ja yhtenä tärkeimmistä tehtävistäni. Vaativuuden arviointityö on vaativaa ja jokaisen jäsenen kannalta merkityksellistä työtä. Kaikkien jäsenten on kuitenkin hyvä muistaa että kyseessä on sopimusten mukaan asiantuntijatyö, jota tehdään yhdessä työnantajan nimeämän edustajan kanssa virkavastuulla. Kyse ei siis ole puhtaasta edunvalvontatoiminnasta. Tämä koskee arvioinnin kaikkia tasoja paikalliselta aina keskushallintotasolle. Tulen jatkossa vastaamaan myös kriisinhallintaan liittyvästä edunvalvonnasta ja asiantuntijuudesta Aliupseeriliitossa. Myös tämän perehtymisen olen saanut mukavasti alkuun, puheenjohtaja Mika Orasen toimiessa mentorina. KRIHA-palvelukseen liittyen on meneillään kehitystyö palvelussuhteen ehtojen osalta Puolustusministeriön työryhmässä sekä tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmään liittyen Pääesikunnan työryhmässä. Näissä molemmissa Aliupseeriliitto on mukana. Tulen näkymään kentällä heti toukokuun aikana. Olen sopinut perehtymiskäynnit ilma- ja merivoimiin, missä puolustushaarojen pääluottamusmiehet huolehtivat ohjelmastani. Osallistun myös Kuva: Asta Ruuskanen Lapin Aliupseerit RY:n vuosikokoukseen. Rohkeasti vaan hihasta kiinni jos satutte kohdalle. Haluan ehdottomasti kuulla teidän jäsenten tuntoja kentällä kiertäessäni. Hyvillä mielin siis eteenpäin ja jokaisena työpäivänä uutta oppien. Jyrki Surkka Valtakunnallinen pääluottamusmies Muistithan ilmoittaa yhteys- tai työpaikkatietojen muutoksesta liittoon? www.aliupseeriliitto.fi/muutosilmoitus Ammattisotilas 3/2015 19
Pääluottamusmiehen kynästä Arviointityöryhmän kokoonpano muuttui Aliupseerien keskushallintotason arviointija kehittämisryhmän kokoonpano muuttui. Kapteeni Jussi Venäläisen siirtyessä reserviin siirtyivät puheenjohtajan tehtävät kapteeni Teemu Pulkkiselle. Samassa yhteydessä päätettiin vaihtaa Aliupseeriliiton edustaja arviointija kehittämisryhmään. Valtakunnallinen pääluottamusmies Jyrki Surkka aloitti arviointiryhmän jäsenenä toukokuussa yhtä aikaa uuden puheenjohtajan kanssa,. Näin uusi työpari saa muodostaa yhteisen toimintatavan alusta alkaen puhtaalta pöydältä. Entisenä paikallisena luottamusmiehenä arviointityö on Jyrkille tuttua. Hän on hyvin perillä aliupseerien tehtävien vaativuuden arvioinnista. Hänellä on myös hyvä käsitys aliupseerien tehtäväkentästä, johon hän on perehtynyt uuden pääluottamusmiestehtävän alkutaipaleella. Myös arviointi- ja kehittämisryhmän uusi puheenjohtaja on kokenut AU- tehtävien arvioija, Teemu on aikaisemmin arvioinut lukuisia tehtäviä ja tuntee kentän varsin hyvin. Jätän siis omalta osaltani arviointityön luottavaisin mielin osaaviin käsiin. Käytän tässä yhteydessä tilaisuuden kiittää kapteeni Jussi Venäläistä reilut kymmenen vuotta kestäneestä rehdistä ja luontevasta yhteistyöstä hänen siirtyessään reserviin. Tuona aikana on harpattu melkoinen askel sotilasammattihenkilöstä aliupseeriksi. Yhteistyö on liittynyt pääosin tehtävien vaativuuden arviointiin ja henkilöstöasioiden hoitoon. Kuluneiden vuosien saatossa olemme arvioineet yhdessä tuhansia tehtäviä. AUpalkkausjärjestelmä uudistettiin vuonna 2011. Muutos valmisteltiin yhdessä, hyvässä yhteistyössä. Samassa hengessä on päivitetty myös aliupseereiden henkilöasioiden hoitonormi muutamaan kertaan. Jussi on tuttu monille luottamusmiehille ja jäsenille vuosittaisten luottamusmieskurssien tiimoilta. Hänen huumorilla sävytetyt ajankohtaiset tilannekatsaukset ovat olleet joka syksyisten luottamusmiesten täydennyskurssien kohokohtia ja odotettuja päivityksiä koko Kuva: Petri Asikainen jäsenkuntaa koskevista asioista. Lämmin kiitos näistä vuosista, Jussi! Toivotan sinulle leppoisia päiviä reservin jalkaväen kapteenina. Lassi Majamaa Valtakunnallinen pääluottamusmies SUOMEN JÄÄKÄRIMUSEO Avoinna 12.6.-16.8.2015 ti-su klo 11-17, muulloin ti klo 14-18 ja sopimuksesta Jääkärintie 80, 62420 Kortesjärvi puh: 06 2412 9841 / 040 148 4420 www.kauhava.fi/jaakarimuseo Hyvä syy tulla Sokos Hotelliin N o 234 Suuria tunteita TEATTERISSA Yhdellä varauksella sekä teatteriliput että majoitus. Valitse itse draama, komedia tai vaikka tragikomedia odottavat. SOKOSHOTELS.FI > 20 Ammattisotilas 3/2015
Ammattisotilas 3/2015 21
Mikkeli juhli Marskin merkeissä Mikkelin aliupseerit juhli 50 vuotta täyttävää Aliupseeriliittoa Mikkelin Klubilla. Vapaamuotoinen ja lämminhenkinen juhla tarjosi mikkeliläisille mahdollisuuden tutustua myös paikallishistoriaan. Mikkelin aliupseerien puheenjohtaja Riku Rissanen vei juhlapuheessaan jäsenet liiton perustamisesta vuodesta 1965 Mikkelin yhdistyksen perustamiseen helmikuussa 2009. Rissanen korosti puheessaan liiton arvokasta työtä jäsenten eteen. Liitto tekee arvokasta työtä jäsenten eteen. Ilman jäseniä ei olisi myöskään liittoa. Muistakaa, että vain yhdessä tekemällä me voimme saavuttaa jotakin. Juhlapaikka, Mikkelin Klubi, oli myös paikallisille vieraille uusi tuttavuus. Klubin puheenjohtaja Mikko Pöyry kertoi klubin historiasta ja tapahtumista. Tarinat keskittyivät Talvi- ja jatkosodan aikaan, eli jaksoon, jolloin Mannerheim vieraili usein klubilla. Lähes neljän vuoden ajan ylipäällikkö lähimpine alaisineen söi Klubilla lounaan ja päivällisen joka päivä Mikkelissä ollessaan. Juhlaväki nautti illan aikana kolmen ruokalajin Mannerheim-menuun ja siihen liittyvät tykötarpeet. Kuva: Riku Rissanen Yhdistys palkitsi tilaisuudessa yhdistyksen toiminnassa ansioituneen ja juuri eläkkeelle siirtyneen Pekka Kuokkasen Aliupseeriliiton plaketilla. Vuosikokouskutsu Aliupseeriliiton EVP-yhdistys ry Aika: 24.8.2015 klo 9.30 Paikka: Aliupseeriliiton toimisto, Ratamestarinkatu 11, 7. krs, Helsinki Vuosikokouksessa käsitellään EVP-yhdistyksen sääntöjen 6 mukaiset asiat ja sääntöjen 9 kokouksen kutsutavan muutos, joka mahdollistaa vuosikokouksen koolle kutsumisen myös EVP-yhdistyksen kotisivujen kautta. Ennen varsinaisen kokouksen alkua Aliupseeriliiton edustaja kertoo liiton ajankohtaisista asioista. Aliupseeriliiton EVP-yhdistys Hallitus 22 Ammattisotilas 3/2015
RUK-museo Kadettikoulunkatu 8, 49400 HAMINA Puh 040 6757555 AVOINNA RUK-museo RUK-museo Kadettikoulunkatu 8, 49400 HAMINA Kadettikoulunkatu Kesäaikana 8, 49400 HAMINA Puh 040 6757555 RUK-museo Puh 040 tiistaista 6757555 sunnuntaihin AVOINNA Kesäaikana 6757555 AVOINNA klo 10.00-16.00 tiistaista sunnuntaihin muulloin Kesäaikana tilauksesta klo 10.00-16.00 tiistaista sunnuntaihin muulloin tilauksesta puh 0299 461186 puh 0299 461186 Kadettikoulunkatu 8, 49400 HAMINA Puh 040 AVOINNA Kesäaikana tiistaista sunnuntaihin klo 10.00-16.00 muulloin tilauksesta puh 0299 461186 YRJÖ PIRILÄ OY Kadettikoulunkatu 8, 49400 HAMINA Puh 040 6757555 RUK-museo Kadettikoulunkatu 8, 49400 HAMINA Puh 040 6757555 AVOINNA RUK-museo Kadettikoulunkatu 8, 49400 HAMINA Kesäaikana tiistaista sunnuntaihin klo 10.00-16.00 muulloin tilauksesta puh 0299 461186 RUK-museo Kadettikoulunkatu 8, 49400 HAMINA HAMINA Puh 040 6757555 AVOINNA Puh 6757555 AVOINNA AVOINNA Kesäaikana klo 10.00-16.00 muulloin tilauksesta puh 0299 461186 Puh 040 6757555 Kesäaikana tiistaista sunnuntaihin klo 10.00-16.00 muulloin tilauksesta puh 0299 461186 KONEURAKOINTI E J M MARKULA OY tiistaista sunnuntaihin Kesäaikana Haverintie 152, 21900 Yläne klo 10.00-16.00 Puh. 0400 781 950 tiistaista muulloin sunnuntaihin tilauksesta klo puh 10.00 0299 461186-16.00 muulloin tilauksesta puh 0299 461186 RUK-museo RUK-museo AVOINNA Kesäaikana Kadettikoulunkatu 8, 49400 HAMINA tiistaista Puh 040 6757555 sunnuntaihin klo 10.00-16.00 muulloin tilauksesta AVOINNA puh 0299 461186 Kesäaikana tiistaista sunnuntaihin klo 10.00-16.00 muulloin tilauksesta puh 0299 461186 RUK-museo puh RUK-muse Kadettikoulunkatu 8, 49400 HAMINA Puh 040 6757555 Kadettikoulunkatu 8, 49400 HA AVOINNA Puh 040 6757555 Kesäaikana tiistaista sunnuntaihin AVOINNA klo 10.00-16.00 muulloin tilauksesta Kesäaikana puh 0299 461186 tiistaista sunnuntaih klo 10.00-16.00 muulloin tilauksesta puh 0299 461186 Ammattisotilas 3/2015 23 RU Kadettikoul Pu AV tiistai klo muu
Lapissa juhlittiin vireää viisikymppistä Pohjoisen Aliupseerit ry ja Lapin Aliupseerit ry käärivät hihat ylös ja järjestivät aluetason yhteisjuhlat 50-vuotiaan Aliupseeriliiton kunniaksi. 17.4. järjestetty tilaisuus kokosi Sodankylän upseerikerholle reilut viisikymmentä juhlijaa. Aliupseeriliiton juhlavuosi huomioitiin asiaan kuuluvalla tavalla myös pohjoisessa, kun kaksi yhdistystä järjesti juhlatilaisuuden jäsenilleen, heidän puolisoilleen sekä kutsuvierailleen. Kutsuvieraiden joukossa oli muun muassa sotaveteraani, Jääkäriprikaatin edustajia sekä Sodankylän kunnanjohtaja. Viisikymppisten suunnitteleminen alkoi jo viime vuoden puolella ja kevättä kohden vauhti kiihtyi. Kutsut postitettiin helmi-maaliskuun vaihteessa. Tämän jälkeen alkoivat varsinaiset juhlajärjestelyt. Juhlaviikolla järjestelytoimikunta laittoi upseerikerhon juhlakuntoon hyödyntämällä esimerkiksi talvinaamioverkkoja sekä porontaljoja. Seinälle viriteltiin iso valkoinen lakana, johon juhlaväki pystyi jättämään tervehdyksensä Pohjoisen Aliupseereille. Tämä vieraskirja jäi muistoksi koristamaan yhdistyksen kokoontumistilaa upseerikerholla. Lappilaishenkisen coctailtilaisuuden muonituksesta vastasi sodankyläläinen Lapin Gourmetkokit erinomaisella tarjoilullaan. Paikalliset raaka-aineet ja olosuhteet huomioiden pöydässä oli tarjolla muun muassa poroa, rautua, sieniä ja marjoja - teemaan sopivaa visuaalista ilmettä unohtamatta. Juhlapuheita, palkitsemisia ja tanssia Puheenvuorot tilaisuudessa käyttivät yhdistysten puheenjohtajat, Asta Alioravainen Pohjoisen Aliupseerit ry:stä sekä Milla Asikainen Lapin Aliupseerit ry:stä, Aliupseeriliiton tuore puheenjohtaja Mika Oranen sekä Jääkäriprikaatin edustaja, everstiluutnantti Reima Vanhanen. Puheissa nousi esille aliupseeriston merkitys nyt ja tule- 24 Ammattisotilas 3/2015
vaisuudessa, sillä aliupseerit muodostavat merkittävän ammattikunnan myös Jääkäriprikaatissa. Jokaisen aliupseerin työpanos on tärkeä, ja omasta työstään saa ja pitää olla ylpeä. Tilaisuudessa palkittiin ansioituneita aliupseereita. Ylivääpeli Jouko Kaihua palkittiin pitkäkestoisesta ja esimerkillisestä työstä sekä Pohjoisen että Lapin Aliupseereiden hyväksi. Vääpeli Juha Rutonen palkittiin Aliupseeriliiton vuoden urheilijana. Komean kiertopalkinnon ampujalle luovutti liiton puheenjohtaja Mika Oranen. Ilta jatkui pitkälle seurustelun ja musiikin merkeissä. Virallisen osuuden jälkeen lavalle asteli sodankyläläinen kokoonpano Old Riders, joka tanssitti ja viihdytti juhlavieraita yöhön saakka. Jätkänkynttilöiden jo savutessa rokki, tanssi ja puheensorina kerholla jatkuivat - suuri kiitos juhlassa mukana olleille! Teksti: Essi Fonselius, Pohjoisen Aliupseerit ry Kuvat: Asta Ruuskanen Ammattisotilas 3/2015 25
Kuva: Toni Matilainen Vuoden urheilija tähtää kärkeen Vuoden urheilijaksi nimitetty vääpeli Juha Rutonen kiinnostui ampumisesta jo vaippaiässä. Ensimmäinen laukaus oikealla aseella tapahtui isän turvallisessa opastuksessa kun poika oli noin viisivuotias. Rutonen tutustui urheiluammuntaan yhdentoista ikäisenä. Tuolloin Siilinjärven urheiluampujat järjesti tutustumistilaisuuden läheisellä koululla ja nuori mies jäi lopullisesti koukkuun ammuntaan. Harrastus lähti käyntiin ilmaaseilla. Ensimmäinen kilpailuni taisi olla Konnevedellä kaksitoistavuotiaana. Lajina ilmakivääri, 20 laukausta istumatuelta. Voitin kisan. Haaveena Rutosella on olla jonakin päivänä yksi maailman parhaista kivääriampujista. Se ei välttämättä ole realismia vielä aivan lähivuosina, mutta askel kerrallan edetään omaa urheilijapolkua pitkin. Tänä vuonna on isoja kisoja luvassa, EM-kisat ruutiaseilla ja sotilaiden maailmanmeestaruuskisat. Ensin täytyy tietenkin kyseisiin kisoihin ampua paikka, eli tulla valituksi. Rutosen painopiste on pienoiskiväärissä ja 300 metrin kiväärilajeissa. Hän on menestynyt parhaiten 60 laukaukseen makuulajeissa, erityisesti 300 metrin radalla. Hän on menestynyt kotimaisten kilpailujen lisäksi myös kansainvälisillä areenoilla. 26 Ammattisotilas 3/2015
Nostaisin parhaimpiin suorituksiini 300 metrin Eurooppa-cupin finaalin toisen sijan 60ls makuukisassa vuodelta 2012. Toinen mieltä lämmittävä kilpailusuoritus on ilmakiväärin 60ls joukkuesuomenmestaruus tänä vuonna. Siinä kisassa minulla oli kalusto-ongelmia, mutta pystyin kuitenkin siitä selviämään, ja ammuin kauden parhaimmistoon kuuluvan kisani. Muitakin mainioita suorituksia löytyy. Paljon kun yrittää, niin aina välillä onnistuu. Kuva: Asta Ruuskanen Jatkuva kilpailukausi Kivääriampujalla on Rutosen mukaan jatkuva kilpailukausi. Varsinkin, jos aikoo tositarkoituksella kilpailla ilmakiväärillä ja ruutiaseilla. Ilmakivääri on kilpailullisesti minulla sivulajina, joten pystyn pitämään hieman pidemmän preikin lajitreeneistä ja kisoista syksyisin ja alkutalvesta. Minulla on totaalinen kilpa-aseista kieltäytyminen kauden viimeisen kisan jälkeen noin loka-marraskuussa. Tuolloin pidän noin neljän viikon tauon. Muutoin harjoittelu rytmittyy keveisiin, kovempiin ja vielä kovempiin viikkoihin sekä lepoviikkoihin. Ruutiaseiden kisakauden ollessa kiivaimmillaan, opetusaliupseerin tehtävässä toimivaa Rutosta ei kasarmilla juuri näy. Hän kertoo, että työnantaja tukee huippu-urheilua erittäin hyvin. Aseet, patruunat ja valtaosa varusteista tulee talon puolesta. Urheilu on osa minun työtäni tällä hetkellä. Työaikaa on sen verran käytössä, että sen osalta voidaan puhua helposti puoliammattilaisurheilusta. Vastaavia etuja muiden alojen valtionpalkollisilla ei taida olla. Siviilialoista puhumattakaan. Kuten urheilijalle sopii, Rotonen suoritti varusmiespalveluksen Urheilukoulussa vuonna 1999. Hän jäi sinne sopimussotilaaksi puoleksi vuodeksi ja aloitti sen jälkeen sotatieteelliset opinnot Maasotakoulussa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa. Vuonna 2004 hän aloitti työt Jääkäriprikaatissa määräaikaisen reserviupseerin virassa, kunnes vuonna 2008 vaihtoi aliupseerin virkaan. Hän on tähän asti toiminut pääosin kranaatinheitinkoulutukseen liittyvissä tehtävissä joukkueen johtajana ja varajohtajana Rutonen kannustaa aliupseereita harjoittelemaan ammuntaa. Hän kokee, että osalla heistä on todella hyvä ampumataito, mutta toisilla on enemmän tai vähemmän kehitettävää. Ampumataidon oppii ampumalla ja ampumataitoa pidetään yllä ampumalla. Asta Ruuskanen Kuva: Antti Puhakka Ammattisotilas 3/2015 27
Krakova sotahistoriallisena kohteena Krakovan suosio yleisenä turistikohteena kasvaa jatkuvasti. Monet ovat jo löytäneet vanhan, kauniin ja historiaa tulvivan kaupungin, koska suositut käyntikohteet ovat turistisesongin aikaan täynnä. Sotahistoriakohteista tulee monille ensiksi mieleen Auschwitz, eikä toki syyttä. Eurooppalaisen ihmisen yleissivistykseen kuuluu käynti paikassa, josta me kaikki olemme kuulleet. Vasta käynti hahmottaa totuuden, ja monta kirjojen sekä dokumenttifilmien väärää käsitystä kumoutuu. Auschwitz-Birkenau Auschwitz ei ole museo vaan kokemus. Kävijöiden halutaan tajuavan tuhon massiivisuus. Lasivitriineitäkin on, mutta ne saattavat olla huoneen kokoisia ja täynnä vaikkapa tyhjiä matkalaukkuja, joissa on omistajien nimet liitumerkinnöin kannessa. Yksi pienen huoneen kokoinen vitriini oli puolillaan ihmisten hiuksia. Niitä oli käytetty jopa kankaan valmistukseen. Naapurissa oleva Birkenau eroaa Auschwitzista monellakin tapaa. Birkenau oli tuhoamisleiri ja parakit oli tehty hevostallien piirustuksilla. Olot olivat kirjaimellisesti eläimelliset. Pakkotyöleiri Auschwitz muistuttaa ulkoisesti siistiä asumalähiötä. Siellä asuttiin entisissä Puolan armeijan tiilikasarmeissa, mutta elämän kurjistamiseen oli silti keinot olemassa. Krakovasta voi ostaa lipun leirikierrokselle. Bussi vie perille ja tuo takaisin keskustaan. Perillä odottaa englanninkielinen opas. Retkeen menee koko päivä, sillä matka ottaa ainakin tunnin suuntaansa ja leirejä kierretään monta tuntia. Kannattaa varata hyvät kengät, säänmukainen varustus, vettä ja ehkä vähän evästäkin. Mittava ilmailumuseo Lyhyen raitiovaunumatkan päässä keskustasta sijaitseva ilmailumuseo oli aikanaan yksi Euroopan vanhimmis- 28 Ammattisotilas 3/2015